Jos olet koskaan halunnut laittaa kiven yliopiston ulko-oven väliin, mieti uudestaan. Vaikka yritystoiminta yliopistolla lisääntyykin, kukaan ei ole toivonut luentosalista vesipuistoa.
Hälytyskellot soivat ja suojaliivinen vartija juoksee ulko-oven eteen. Hälytyksen aiheuttanut uhka on nopeasti paikannettu: maassa makaa noin 15–20 senttimetriä pitkä objekti, joka nopeasti tarkasteltuna paljastuu kiveksi. Vartija poistaa kiven oven välistä, ja miettii, miksi juuri tämä kuuluu hänen rutiineihinsa.
Oulun yliopiston ovien ja varsinkin ulko-ovien kiilaaminen on opiskelijaperinne, jolle halutaan viimein stoppi. Ovien jättäminen auki tilojen ollessa lukittuna aiheuttaa turvallisuusongelmia, vaurioita kiinteistöihin ja työtä vastuullisten selvittelyssä. Hälytysten määrä on huima.
”Tammikuussa hälytyksiä tuli 33 kappaletta. Joka päivälle oma, ja muutama ylikin”, kertoo Pertti Hoskio, Oulun yliopiston turvallisuuspäällikkö.
33 hälytystä ylittää keskiarvon, sillä yleensä kellot soivat 20–30 kertaa kuussa. Pää- ja ulko-ovien kiilaamista kerkeävät harrastamaan kaikki opiskelijaryhmät monipuolisesti, joten Hoskio ei halua tupakoitsijoiden lisäksi erotella yhtä joukkoa.
”Yksi hyvin perinteinen tilanne on se, että illalla käydään tupakalla, ja pönkätään ovi auki. Ja sitten kivi unohtuu väliin”, Hoskio sanoo. Vaikuttaa siltä, että hän on kuullut tämän selityksen usein.
Karhunpalveluksia Tellus Innovation Arenalla
Ilmiön taustalla ei yleensä ole ilkivalta tai pahanteko, vaan hölmö hyväsydämisyys. Yliopistolle on syntynyt vaihtoehtoinen auttamisen kulttuuri, joka kerryttää vartijoiden askelmittaria.
”Ulko-ovien lisäksi ongelmana on kulku yliopiston 24/7 -tiloihin, kuten Tellus Innovation Arenalle. Kaveri haluaa päästää kaverin sisään, joten hän jättää kiilan oven väliin.”
Tulee hälytys, vartija käy katsomassa mikä on tilanne, ja ottaa kiven tai kiilan pois oven välistä ja palaa tehtäviinsä. Ei kuulosta sellaiselta, mitä kukaan haluaa tehdä työkseen.
Kivien keräily ei ole ainoa seuraus, sillä pahimmillaan käsillä on katastrofi. Jos ulko-oven vieressä on lämpöpatteri, niin putket voivat haljeta. Seurauksena on vedenpaisumus ja remonttifirman tilipäivä.
Ratkaisuna voisi olla tiedottaa enemmän oman kulkukortin pakollisuudesta. Kaikkien iltakäyttäjien pitäisi hankkia 24/7 -kulkukortti, eikä mennä muiden imussa.
”Täytyy koputtaa puuta, sillä vielä ei ole kamalasti vahinkoa tapahtunut”, Hoskio summaa. Hänen teesinsä on kuitenkin selvä: Älä pönkkää, ja jätä kiilauskultturi historiaan.
Julkaistu
SHARE
Marko Heikkinen
Äärimmäisen vakava kirjallisuuden pääaineopiskelija, joka kutsuu itseään "muoti & lifestyle" -toimittajaksi.
Linnanmaan kampuksen opetustilojen riittävyyden simulointi lukuvuodelle 2018–2019 osoitti, että opetustiloja tarvitaan lisää. Puutetta ei ole isoista luentosaleista, vaan pienistä, 15–30 hengen huoneista. Niitä tarvitaan lisää noin 20 kappaletta, kertoo tilapalvelupäällikkö Arto Haverinen.
Erityisenä haasteena on saada yliopiston opetustilat riittämään kaikille humanistien ja kasvatustieteilijöiden muuton siirtymävaiheessa. Oamkin muuton vuoksi Linnanmaan pohjoisosasta poistuu noin 35 opetustilaa.
Viikolla 12 valmistunut Linnanmaan kampuksen opetustilojen riittävyyden simulointi lukuvuodelle 2018–2019 osoitti, että opetustiloja tarvitaan lisää. Kyseessä olevat opetustilat ovat yhteisiä varattavia opetustiloja. Lisäksi käynnissä on ATK- ja multimediaopetustilojen tarpeen arvioiminen.
Puutetta ei ole isoista luentosaleista, vaan pienistä, 15–30 hengen huoneista. Niitä tarvitaan lisää noin 20 kappaletta, kertoo tilapalvelupäällikkö Arto Haverinen. ”Tilantarpeeseen on valmistauduttu ja suunnitelmat alkavat olla valmiina”, hän vakuuttaa.
Tulevaa tilanpuutetta ratkotaan kahdella tavalla.
Osa järjestyy olemassa olevia tiloja uudelleenjärjestämällä: nyt muussa kuin opetustilakäytössä olevia tiloja tiloja palautetaan opetustiloiksi. Lisätilaa saadaan muokkaamalla kampuksen itäosassa olevia ensimmäisen kerroksen toimistotiloja.
Haverinen sanoo, että tämänhetkisen arvion mukaan pelkillä tilajärjestelyillä opetustiloja saadaan 15–20 kappaletta.
Uusia tiloja joudutaan myös rakentamaan. Osa valmistuu humanistisen ja kasvatustieteiden tiedekuntien käynnissä olevien tilahankkeiden yhteydessä syksyllä ja loppuvuodesta 2018. Lisäksi uusia opetustiloja rakennetaan ATK-kadun varrelle.
Arto Haverisen mukaan uudet tilat valmistuvat ”viimeistään syksyn 2019 tarpeeseen”. Siksi Linnanmaalla ensi tammikuusta syyskuuhun järjestettävässä opetuksessa saatetaan tarvita tilapäisjärjestelyitä. Se voi tarkoittaa esimerkiksi osan opetuksen järjestämistä Saalastinsalissa.
Muutos ei vaikuta syksyn opetukseen, sillä syksyllä 2018 pohjoisosan opetustilat ovat vielä yliopiston käytössä.
Arto Haverinen huomauttaa, että keväällä opetustilojen käyttö on hiljaisempaa kuin syksyllä. Siksi tilapäisjärjestelyitä ei välttämättä tarvita ollenkaan. Opetustilojen tarve on laskettu nyt lukuvuoden kiireisimmän viikon mukaan.
”Simulointi on toteutettu suurimman ruuhkahuipun, eli syksyn viikon 44 mukaan. Sen sijaan opetuksen suunnitteluyksikön arvion mukaan keväällä tarve on huomattavasti vähäisempää kuin tänä kiireisimpänä aikana. Tämä antaa väljyyttä muutoksille, tilat eivät jää liian naftiksi.”
Pienet luokat jäävät Oamkille
Arto Haverisen mukaan pienten tilojen tarve johtuu siitä, että humanistisen tiedekunnan tiloissa on ollut paljon pieniä, noin 15–30 henkilön saleja. Ne poistuvat nyt yliopiston käytöstä muuton myötä.
Haverisen mukaan yliopistolle uusien normaalivarusteisten opetustilojen tilojen rakentaminen ei ole suuri yllätys.
Linnanmaan rakennusinvestointiohjelmassa on varauduttu kahteen isompaan opetustilojen rakennushankkeeseen: itäpuolen C-hankealueeseen ja ATK-kadulle sijoittuvaan hankkeeseen. Humanistisen ja kasvatustieteiden tiedekunnan erikoistilat rakennetaan nyt toteutuksessa olevissa hankkeissa.
”Olimme jo varautuneet asiaan, halusimme varmistaa vain, ettemme rakenna mitään turhaan. Siksi ennen hankesuunnittelupäätöstä teimme opetussimuloinnin, tätä myös yliopiston johto on edellyttänyt. Se taas voitiin toteuttaa vasta helmikuussa, kun oltiin saatu kaikista yksiköistä tulevan lukuvuoden opetus. Huhtikuussa opetus vielä tarkentuu, ja teemme vielä uudelleen simulointia”, Haverinen sanoo.
”C-hankealueen keskeyttämisen syynä oli se, että hankesuunnittelun valmistuttua todettiin, että hankkeen toteuttamisen jälkeen opetustilojen määrä ei olisi lisääntynyt, vaikka muutoin olisimme saaneet moderneja opetustiloja. Lisäksi hankkeen toteuttaminen yhtäaikaisesti vieressä rakennettavan prosessitekniikan laboratoriokeskuksen kanssa olisi ollut haasteellista. ATK-hankealueen toteuttamisella opetustiloja saadaan oikeasti lisää”, Arto Haverinen sanoo.
C-hankealue on toistaiseksi jäämässä varaukseksi. Hankkeen toteutusta arvioidaan tarvittaessa uudelleen, kun tilajärjestelyt ja uusien tilojen rakentaminen on toteutettu.
ATK-kadun uusien opetustilojen rakentaminen tarkoittaa uuden hankesuunnittelun käynnistämistä.
Hankesuunnittelu käynnistetään välittömästi, kunhan Suomen Yliopistokiinteistöt Oy (SYK) on tehnyt hankesuunnittelupäätöksen. Hanketta varten perustetaan hankesuunnitteluryhmä, johon kutsutaan edustus yliopiston henkilökunnasta ja opiskelijoista. Opetustilasuunnitteluun kutsutaan lisäksi yliopiston asiantuntijoita, opetuksessa mukana olevia ja opetusta tutkivia asiantuntijoita. Suunnittelutyö alkaa työpajoilla.
Muutto lähestyy
Oulun ammattikorkeakoulu muuttaa Linnanmaalle syksyllä 2020. Muuton myötä yliopisto luopuu Linnanmaan pohjoisosan tiloista.
Ensimmäisenä muuttavat humanistit. Humanistisen tiedekunnan muutto alkaa tämän vuoden elokuussa, ja tilojen tulee olla luovutuskunnossa 19.8.2018.
Kasvatustieteiden tiedekunta muuttaa tämän vuoden joulukuussa, ja tilojen on oltava luovutuskunnossa 16.12.2018, jonka jälkeen SYK aloittaa Oamk-muutostyöt.
Julkaistu
SHARE
Anni Hyypiö
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio
Oulun yliopiston ylioppilaskunnan lukuvuoden avajaistapahtuma Vulcanalian iltajuhla järjestetään tänä vuonna sisätiloissa. Iltajuhla järjestetään keskiviikkona 12.9. Limingantullissa sijaitsevassa Areena Oulussa.
OYY:n hallitus päätti tapahtumapaikasta 15.2. pidetyssä kokouksessa.
OYY:n tapahtumatuottaja-yhteisöasiantuntija Asta Salomaa kertoo, että Areenalle siirtymisen taustalla on OYY:n edustajiston päätös. Viime joulukuussa pidetyssä kokouksessa edustajisto hyväksyi ponnen siitä, että jatkossa iltajuhlan tapahtumapaikan valinnassa huomioitaisiin säävaraus järjestämällä tapahtuma sisätiloissa.
”Vulcanalian järjestäminen sisätiloissa helpottaa myös henkilöstöresurssien käyttöä, sillä tapahtumapaikan rakentamisen ja lupa-asioiden kanssa on ollut paljon työtä. Nyt byrokratiaa ja rakentamistyötä on vähemmän”, Salomaa sanoo.
Salomaan mukaan Areena tarjoaa lisäksi aiempaa paremman keikkakokemuksen: ”Tilassa on iso lava ja hyvä valo- ja äänitekniikka.”
Areenalle mahtuu 2000 henkeä
Tapahtuman siirtyminen sisätiloihin tarkoittaa sitä, että kävijämäärä on viime vuotta pienempi. Areenaan mahtuu 2000 henkilöä, kun taas viime vuonna Vulcanaliaan myytiin noin 2500 lippua.
Salomaa ei osaa vielä arvioida, kuinka paljon Vulcanalian pääsyliput maksavat. ”Sanoisin, että lippu on suunnilleen samoissa hinnoissa kuin viime vuonna.” Edellisvuonna lippu maksoi ennakkoon kolme euroa, portilta viisi euroa.
Edellisvuonna Vulcanalia järjestettiin ensimmäistä kertaa Linnanmaalla. Salomaan mukaan 2T-parkkipaikka sai Vulcanalian vierailta palautekyselyssä hyvät arvosanat. Vaikka tilan valaiseminen aiheutti ongelmia, parkkipaikan koettiin olevan kaiken ytimessä, lähellä opiskelijoita.
”Parkkipaikka oli yllättävän toimiva tapahtumapaikka.”
Viime vuonna uutta oli myös se, että tapahtuman toisena järjestäjänä oli Oulun yliopisto.
”Emme ole tehneet vielä tälle vuodelle yhteistyösopimusta, mutta haluaisimme toki jatkaa viime vuonna hienosti alkanutta yhteistyötä”, Salomaa sanoo.
Tänä vuonna Vulcanalia järjestetään viikkoa myöhemmin kuin edellisvuonna. Tälle on kaksi syytä. Ensimmäinen on se, että Oulun yliopistolla järjestetään syyskuun ensimmäisellä viikolla viisipäiväinen UArctic 2018 -konferenssi.
Toisena syynä Salomaa mainitsee sen, että tapahtumasta tiedottamiselle ja lippujen myynnille halutaan enemmän aikaa.
”Viime vuonna opinnot alkoivat maanantaina ja Vulcanalia oli heti saman viikon keskiviikkona.”
Kuka nousee Areenan lavalle?
Edellisvuonna Vulcanalian pääesiintyjiä olivat Musta Barbaari (James Nikander) ja Prinssi Jusuf (Iyouseyas Belayneh). Tämän vuoden esiintyjät julkistetaan elokuussa.
”Syyskuu on muuten todella hankala aika saada artisteja, sillä kaikki ovat kesän festarikeikkojen jälkeen lomalla”, Salomaa kertoo.
Viime vuonna Jodelissa kiersi erittäin sitkeä huhu, jonka mukaan illan pääesiintyjä olisi muun muassa Via Dolorosa – ja Kevät ja minä -hiteistä tunnettu laulaja Tommi Läntinen.
Pakko siis kysyä: Asta Salomaa, onko Tommi Läntinen Vulcanalian esiintyjä?
”Jos se olisi minusta kiinni, niin kyllä! [nauraa] Ei vaan, OYY:n hallitus päättää asiasta. ”
Ensimmäinen Vulcanalia järjestettiin ravintola Rauhalan edustalla vuonna 1995. Juhlaa järjestettiin Rauhalan edessä vuoteen 2003, jolloin tapahtuma siirtyi Kuusisaareen. Vuonna 2012 juhla muutti Kuusisaaresta Toppilan Möljälle.
Haluatko palata viime vuoden Vulcanalian tunnelmiin? Katso kuvagalleriamme täältä.
Julkaistu
SHARE
Anni Hyypiö
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio
Oamkin muuton vuoksi Oulun yliopisto joutuu suunnittelemaan tarkoin tilajaon sekä opetuksen ja tenttien aikataulutuksen. Yliopisto yhtenäistää nyt tenttikäytäntöjään. Aiemmin yleisten tenttien järjestämisessä on ollut tiedekuntakohtaista vaihtelua, mutta jatkossa Linnanmaalla kaikki yliopistotentit alkavat kello 16.15 ja kestävät kolme tuntia. OYY kantaa huolta opiskelijoiden jaksamisesta ja muistuttaa arviointimenetelmien kehittämisestä.
Oulun yliopiston opetustilat supistuvat Oulun ammattikorkeakoulun muuttaessa Linnanmaan kampukselle. Opetustilojen pieneneminen vaikuttaa kaikkien opiskelijoiden arkeen.
Opetustilojen vähyys pakottaa suunnittelemaan tarkoin tilajaon sekä opetuksen ja tenttien aikataulutuksen. Aiemmin yleisten tenttien järjestämisessä on ollut tiedekuntakohtaista vaihtelua, mutta helmikuussa yliopisto päätti tenttikäytäntöjen yhtenäistämisestä. Tiedekuntien ja OYY:n lausuntokierroksen jälkeen uudet tenttijärjestelyt ovat nyt selvillä.
Koulutuspalveluiden johtajan Vesa-Matti Sareniuksen mukaan yleiset tentit alkavat ensi syksystä alkaen kello 16.15. Tenttiaikaa on kolme tuntia, eli tentit kestävät kello 19.15 saakka.
“Vaihtoehtona oli, että opetus siirtyisi ja luennot sijoitettaisiin myöhäiseen iltapäivään. Katsoimme järkevämmäksi sen, että tentit alkavat neljältä. Tenttejä on opiskelijalla vähemmän kuin opetusta”, Sarenius perustelee.
Sekä yleiset tentit että opetus eivät mahdu saleihin kello kahdeksan ja kuudentoista välillä, vaan jotain on siirrettävä iltaan, hän sanoo.
Kontinkaalla tenttejä voidaan järjestää myös päiväsaikaan, eli alkamisajan muutos koskee vain Linnanmaan kampusta.
“Kontinkankaalla ei ole tilaongelmaa”, Sarenius toteaa. Kontinkankaallakin yleisten tenttien kesto on kolme tuntia.
Yleiset tentit pyritään järjestämään pääsääntöisesti tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin. Tenttipäivät jaetaan tiedekuntaklustereittain, jotta eri tiedekuntien tentit eivät olisi päällekkäin. Tämä helpottaa esimerkiksi sivuaineiden tenttimistä eri tiedekuntiin.
Sareniuksen mukaan lukujärjestysten suunnittelu on kesken, eikä syksyn tenttipäiviä ole vielä lyöty lukkoon.
Tenttiuudistus ei ulotu luentotentteihin, eli kurssin yhteydessä pidettäviin tentteihin. Luentotenttikäytännöt pysyvät samanlaisina kuin aiemminkin.
Henkilökohtaiset järjestelyt kuten häiriötön tenttitila tai lisäaika hoituvat jatkossakin opintopsykologin kautta. Lisäksi tentteihin ilmoittaudutaan jatkossakin WebOodin kautta.
OYY huolissaan opiskelijoiden jaksamisesta
Oulun yliopiston ylioppilaskunnan koulutuspoliittinen asiantuntija Henna Määttä on pääosin tyytyväinen tenttiuudistuksen lopputulokseen. Hän kuitenkin korostaa monipuolisten arvostelumenetelmien kehittämisen ja käyttämisen etuja: joustavat suoritustavat edistävät opintoja.
OYY rohkaisee kannanotossaan tiedekuntia huomioimaan muutkin opiskelusuoritukset kuin tenttimisen.
“Tentti ei välttämättä ole paras tapa mitata opiskelijan osaamista. Mikä on se ala ja työtehtävä, missä istut hiljaa kolme tuntia kirjoittamassa asioita ulkomuistista”, Määttä huomauttaa.
Yleisten tenttien siirtäminen iltapäivään ei hänen mukaansa ole ongelmatonta. Hän kantaa huolta opiskelijoiden jaksamisesta. Kahdeksantuntisen opiskelupäivän jälkeen opiskelija ei ole virkeimmillään suorittamaan tenttiä. Ylipitkäksi venyvät päivät kuormittavat opiskelijaa sekä nakertavat hyvinvointia.
Ylioppilaskunta painottaa opiskelijoiden oikeutta turvalliseen ja terveelliseen opiskeluun.
“Opettaja voi valita kurssille sopivimman tavan arvioida oppimista”, Määttä kertoo.
OYY on kannustanut opiskelijoita jakamaan opettajille tietoa tenttiakvaarion käyttöönotosta. Määttä toivoo, että opettajat ovat valmiita monimuotoisiin suoritustapoihin myös muissa kuin yhdenvertaisuuslain edellyttämissä tapauksissa. Opinnoissaan edistyvät opiskelijat ovat kaikkien etu, hän sanoo.
Linnanmaan tenttiakvaariotila löytyy Fysiikankadulta, Telluksen lähistöltä. Myös Kontinkankaan kampus saa keväällä oman tenttiakvaariotilan.
Tenttiakvaariosta joustoa kohta myös Kontinkankaalla
Lausuntokierroksen myötä nousi esiin huoli perheellisten ja työssäkäyvien opiskelijoiden tilanteesta. OYY otti opetuksen tuelle annetussa kommentissa kantaa joustavien suoritusmenetelmien puolesta.
Lastenhoidon järjestelyt eivät aiheuta pulmia vain opiskelijoille, sillä tenttiä valvovan henkilökunnan aikataulut venyvät yhtä lailla iltamyöhään.
Yliopistolla ei Vesa-Matti Sareniuksen mukaan ole mahdollisuuksia järjestää lastenhoitoa, mutta tenttimiseen joustoa onneksi löytyy tarvittaessa.
Tenttiakvaario mahdollistaa opiskelijan aikatauluihin sopivan tenttimisen.
“Siellä on sama kolmen tunnin tenttiaika ja samanlaiset tenttimahdollisuudet”, Sarenius kertoo.
Hän suosittelee joustavaa akvaariotenttiä erityisesti perheellisille ja iltatöitä tekeville opiskelijoille. Kevään aikana myös Kontinkangas saa oman tenttiakvaarion. Tähän asti Linnanmaan tenttiakvaario on palvellut kumpaakin kampusta.
Akvaariotentissä opettaja voi ladata Exam-järjestelmään kysymyspatteriston, josta järjestelmä arpoo opiskelijalle kysymykset halutulla tavalla.
Sareniuksen mukaan akvaariotenttien suosio on kasvussa, ja erityisesti kypsyysnäytteitä tehdään paljon akvaariossa.
Maanantaisin tenttiakvaariossa voi vastata paperille, muulloin tenttivastaukset kirjoitetaan sähköiseen järjestelmään.
“Opettajia voi kannustaa ottamaan akvaariotentin käyttöön”, Sarenius kertoo. Hänen mielestään myös opetuksen arvioinnin muotoja tulisi kehittää osana pedagogista kehittämistä.
“Olisi hyvä tilanteen mahdollistaessa miettiä muitakin suoritustapoja kuin tenttimistä.”
Lausuntokierroksella tenttiajan riittävyys herätti huolta erityisesti humanistisilla ja matemaattisilla aloilla. Kysyimme Oulun yliopiston opiskelijoilta miten pitkään he istuvat tenttisalissa.
Gallup: Kuinka pitkään sinulla menee tentissä?
Jaakko Metsola, 21, sähkötekniikka
”Pyrin käyttämään tenttiin koko tenttiajan. Yleensä minulla kestää vastaamisessa kolme tuntia.”
Atso Simojoki, 22, sähkötekniikka
”Harvoin käytän kolme tuntia. Melkein poikkeuksetta minulla menee vastaamiseen 1,5–2 tuntia.”
Aleksi Peltoperä, 21, kauppatiede ja Anetta Dobrus, 20, kauppatiede
Peltoperä:
”Kyllä minulla menee aikaa se kaksi tuntia.”
Dobrus:
”Käytän aikaa maksimissaan kaksi tuntia. Yleensä noin 1,5 tuntia.”
Ida Holmberg, 26, biologia
”Teen tenttiä ihan loppuun asti. Hyödynnän koko tenttiajan, eli kahdesta kolmeen tuntia. Kahden tunnin tentti on mielestäni liian lyhyt.”
Emilia Käsmä, 24, suomen kieli
”Riippuu niin paljon tentistä. Meidän alamme tentit vievät vähintään 1,5–2 tuntia. Tentissä ei halua rampata joka viikko, joten tulee kiire jos haluaa tehdä kaksi tenttiä kerralla. Kolme tuntia on siihen lyhyt aika.”
Julkaistu
SHARE
Heidi Niemi
Tiedeviestinnän ja kirjallisuuden opiskelija, joka ei tiedä, mutta ottaa selvää.
Löyly 2018 yhdistää kv-opiskelijat ja oululaisen työelämän. Tapahtumaa järjestävät Asta Salomaa ja Jenna Suorsa kertovat, miksi tänä keväänä rekrytointikiukaat sihisevät kuumana.
Suomalainen on perinteisesti säikytellyt kansainvälisiä vieraita käskemällä ottaa vaatteet pois ja viemällä saunaan. Löylyttäminen on kuitenkin vieraanvaraisuuden merkki, ja kertoo halusta integroida uusi tuttava koivuvastan tuoksuiseen yhteiskuntaan.
Tilastot kertovat molemminpuolisesta lämmöstä.
”Suuri osa oululaisista yrityksistä haluaisi ottaa kansainvälisen opiskelijan harjoitteluun tai töihin”, lataa Asta Salomaa, OYY:n tapahtumatuottaja-yhteisöasiantuntija.
”Ja ISB 2010-kyselyn mukaan 70 prosenttia kansainvälisistä opiskelijoista piti mahdollisuutta työskennellä Suomessa tärkeänä tekijänä valitessaan maata, jossa opiskelevat tutkintonsa.”
Linnanmaan kampuksella 6.4. järjestettävä Löyly 2018 vastaa tähän kohtaamisen tarpeeseen. Tapahtuman ideana on tuoda yhteen paikalliset työnantajat ja kansainväliset opiskelijat. Tavoitteena on, että opiskelijat löytäisivät töitä Oulusta, ja haluaisivat jäädä Ouluun.
”Yksi poismuuttava opiskelija merkitsee 50 000 euron koulutusinvestoinnin menetystä”, Salomaa huolestuu. Väite on helppo uskoa: hän jatkaa, että tänä lukuvuonna vain yksi Oulun yliopiston tutkinto-opiskelija maksaa lukukausimaksun ilman stipendiä.
Suomikulttuurin saunasopimukset selviksi
Paikalle toivotaan sekä Oulun yliopiston että Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Paikallisten yritysten ja muiden työnantajien lisäksi Löylyssä nähdään keynote-puhujia ja alumneja. Työpajoissa koulitaan suomalaisia työelämätaitoja. Puhujat esiintyvät Arkkitehtuurin tiedekunnan uudessa Agora-tilassa (2T-sisäänkäynnin vieressä), työpajat ja uramarkkinat järjestetään Telluksen ja Business Kitchenin tiloissa Linnanmaan kampuksella.
Ohjelmassa pyritään ottamaan huomioon se, kuinka yliopistolla ja ammattikorkeakoululla on kansainvälisiä opiskelijoita erittäin laaja-alaisesti kasvatustieteestä arkkitehtuuriin.
OYY:n hallituksen varapuheenjohtaja Jenna Suorsa painottaa, että Löylyssä on normaalia hieman hikoilla: ”Tarvitaan avointa mieltä, halua oppia ja verkostoitua. Työpajoihin pitää myös ilmoittautua etukäteen.”
Mukaan kannattaa ottaa myös käyntikortteja, CV ja mahdollinen portfolio. Tapahtumassa voi otattaa itsestään täydellisen CV-kuvan, ja saa paikan päältä myös vinkkejä siihen, millainen ansioluettelo vetoaa suomalaisiin yrityksiin.
Kansainvälisen opiskelijan synkkä todellisuus
Salomaa uskoo kansainvälisten opiskelijoiden arvoon ja painottaa heidän kulttuuritietoaan. Kv-opiskelijat tarvitsevat oman tapahtuman, koska työn saaminen Oulun alueelta on haastavaa, ja aikaraja on armoton.
”Opiskelijat saavat oleskeluluvan työnhakua varten valmistumisen jälkeen korkeintaan vuodeksi”, Salomaa kertoo. ”Aika saattaa olla lyhyempi kuin vuosi, mikäli työnhakijalla ei ole tarpeeksi varallisuutta. Paine saada töitä on kova.”
Oman alan paikkaa ei välttämättä löydy, vaan työksi on kelvattava mikä tahansa.
Onnistumisen ei tarvitsisi olla näin vaikeaa, sillä houkuttelemiseen ei tarvita ihmetemppuja. ”Yritykset voisivat joustaa työ- ja harjoittelupaikkojen kielivaatimuksissa ja tehdä työpaikkailmoituksia myös englanniksi”, Salomaa vinkkaa.
”Avasimme hiljattain Vulcanalian harjoitteluhaun myös suomea osaamattomille. Harjoitteluhakemuksia tuli kolme kertaa aiempaa enemmän, ja myös Oulun ulkopuolelta.”
Tavoitteena Oulun Slush?
Oulun alueella Löyly 2018 on ainutlaatuinen tapahtuma, josta järjestäjät toivovat kasvavaa ja joka vuosi jatkuvaa. Salomaa ja Suorsa aikovat laittaa kaiken osaamisensa ja kontaktinsa likoon, jotta tapahtumasta tulisi mahdollisimman vaikuttava. Salomaa kertoo suunnitelleensa tapahtumaa jo viime vuodesta lähtien, ja Suorsalla on yrittäjäkokemusta Oulu Entrepreunership Society -verkostosta.
Tapahtumalla on annettavaa sekä kokeneemmille että uusille opiskelijoille, koska tuttavien suositukset ovat kansainvälisille opiskelijoille yleisin tapa löytää töitä.
”Jo ensimmäisenä vuotena on tärkeä rakentaa verkostoja”, Suorsa neuvoo. ”Ei kannata ajautua siihen tilanteeseen, että opintojen loppuessa tuntee Oulusta vain lähimmät opiskelukaverinsa.”
Luultavasti jokainen tietää liian elävän esimerkin siitä, kuinka näin voi käydä kenelle tahansa opiskelijalle.
Löyly 2018 järjestetään Oulussa 6.4. Puhujat esiintyvät Arkkitehtuurin tiedekunnan uudessa Agora-tilassa (2T-sisäänkäynnin vieressä), työpajat ja uramarkkinat järjestetään Café Telluksen ja Business Kitchenin tiloissa Linnanmaan kampuksella. Päivätapahtuma kestää kello 9–16, jonka jälkeen ilta jatkuu keskustassa After Löylyssä kello 18–21. Tilaisuuden järjestää OYY yhteistyössä BusinessOulun, Business Kitchenin, Oulun yliopiston ja Oulu Entrepreunership Societyn kanssa.
Lisätty 27.3.2018 kello 13.38: puhujaohjelma siirtyy Agoraan.
Julkaistu
SHARE
Marko Heikkinen
Äärimmäisen vakava kirjallisuuden pääaineopiskelija, joka kutsuu itseään "muoti & lifestyle" -toimittajaksi.
Viime vuonna oululaisten arkkitehtien kuuluisa Lafkan henki saattoi olla muuttohulinan ja väistötiloihin totuttelun vuoksi hetken hakusessa. Nyt aurinkoisena tiistai-iltapäivänä uusissa tiloissa järjestetyn avajaistapahtuman hyväntuulisessa tunnelmassa oli taas lupaus Lafkasta.
Oulun yliopiston arkkitehtuurin yksikkö on muuttanut uusiin tiloihinsa Linnanmaan kampuksella.
Entisiin konetekniikan tiloihin saneeratun tilan keskeisiä elementtejä ovat muun muassa kampuksen uuden pääsisäänkäynnin näyttävä lasifasadi, suuri yhtenäinen agora-tila, istuskeluportaat lasikaiteineen, aulan kaareva seinä ja lattiassa kulkeva ”sininen virta”, kunnianosoitus rakennuksen alkuperäiselle suunnittelijalle Kari Virralle.
Arkkitehtien uusien tilojen oli alkuperäisten suunnitelmien mukaan määrä valmistua niin, että muuttolaatikot olisi voinut kantaa sisään jo vuodenvaihteessa. Toisin kävi – työmaa viivästyi parilla kuukaudella pienten asbestilöydösten vuoksi.
Nyt urakka on kuitenkin valmis, ja pöydät, tuolit, säkkituolit ja studiot aika lailla oikeilla paikoillaan. Uusien tilojen juhlistamiseksi tiloissa järjestettiin tiistaina 27.2. avajaiset ja juhlaseminaari. Useissa tiistain tapahtuman juhlapuheessa toistui sama teema: Lafkan hengen paluu.
Viime vuonna oululaisten arkkitehtien kuuluisa Lafkan henki saattoi olla muuttohulinan ja väistötiloihin totuttelun vuoksi hetken hakusessa. (Voit lukea opiskelijoiden silloisista tunnelmista syksyllä 2017 julkaistusta jutustamme.)
Nyt aurinkoisena tiistai-iltapäivänä uusissa tiloissa järjestetyn avajaistapahtuman hyväntuulisessa tunnelmassa oli taas lupaus Lafkasta.
Avajaissanoissaan yksikön johtaja, professori Janne Pihlajaniemi muistutti, ettei ole ollenkaan samantekevää, missä arkkitehdit opiskelevat – tila jättää jäljen siihen, millaista arkkitehtuuria näiden opiskelijoiden kynästä myöhemmin syntyy.
Toisaalta muistettava oli myös, että Lafka ei tarkoita vaan tilaa, vaan se tarvitsee myös yhteisöä, niitä ihmisiä, jotka tilan jakavat.
Oulun ylioppilaslehti pääsi tutustumaan yksikön upouusiin tiloihin ja kurkkaamaan, miltä opiskelu remontoiduissa tiloissa oikein näyttää.
Aulan agora sopii loistavasti luentotilaksi. Ajatuksena on, että avoin, kutsuva tila houkuttelee myös ohikulkijoita pysähtymään ja kuuntelemaan. Agoralle luentoa kuuntelemaan mahtuu kerralla noin parisataahenkinen yleisö. Kun tila ei ole luentokäytössä, tuolit voi esimerkiksi järjestää pöytien ympärille tai viedä varastoon, jolloin tilaa voi käyttää muuhun opiskeluun. Kuvassa vasemmalla kuvanveistäjä Ari Kochin puuveistos Pakkassavu (2003), joka tuotiin muuton mukana keskustasta.
Opiskelijat viettävät ison osan opiskeluajastaan studiossa. Studiossa jokaisella opiskelijalla on oma työskentelypisteensä. Tilaan tuodaan oma läppäri, pöytätietokoneet löytyvät tietokoneluokista. Studiossa työtä tehdään harjoitustöiden parissa usein yötä myöten. Jokaiseen studioon mahtuu noin neljäkymmentä opiskelijaa, eli yhden vuosikurssin verran.
Kiitos suurien ikkunoiden, uudet tilat (kuten kuvan studiotila) kylpevät luonnonvalossa. Arkkitehtiopiskelijalle valo on tärkeää: ”Luonnonvalossa on parhaat mahdollisuudet työskennellä. Toki onhan luonnonvalo muutenkin miellyttävää”, sanoo professori Matti Sanaksenaho. Tilojen suunnittelusta on vastannut arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy.
Arkkitehtuurin opinnot ovat yhdistelmä suunnittelutehtäviä, kuvataidetta, historiaa sekä rakenteiden opiskelua. Piirtoluokassa puiset maalaustelineet odottavat jo käyttäjiään.
Vaikka tiistaina joissakin luokissa jo työskenneltiin täyttä päätä, muuton merkkejä näkyi edelleen kaikkialla. Kuvassa purkamattomia muuttolaatikoita piirtoluokassa.
Arkkitehtiopiskelijan ensimmäisenä opiskeluvuonna painottuvat taideaineet ja luovuus, myöhemmin teknillinen puoli ja tietokoneella tekeminen kasvaa. Uusissa tiloissa on kaksi tietokoneluokkaa, iso ja pieni.
Ennen muuttoa arkkitehtien ja Linnanmaalla opiskelevien välillä oli kuusi kilometriä etäisyyttä. Nyt uusissa tiloissa kaarevassa seinässä olevasta ikkunarivistöstä näkee Fab Labin ja kampuksen väylälle. Matti Sanaksenahon mukaan tilaa aiotaan hyödyntää myös opiskelijoiden harjoitustöiden esittelyyn. Lattiassa kulkeva sininen virta muistuttaa Oulun yliopiston edesmenneestä pääsuunnittelijasta, Kari Virrasta.
Kakkoskerroksesta löytyvät henkilökunnan tilat, sekä avokonttoritilaa että työhuoneita. Monessa työhuoneessa oli tiistaina vielä paljon tyhjiä hyllyjä ja täysiä muuttolaatikoita. ”Väistötiloista muuttaminen itsessään ei vienyt kuin muutaman päivän, mutta pakkaaminen vei paljon aikaa. Onneksi olimme tehneet jo karsintaa muuttaessamme keskustasta Linnanmaalle”, toteaa professori Matti Sanaksenaho työhuoneessaan.
Myös Oulun Arkkitehtikillan kiltahuoneessa on vielä paljon täysiä muuttolaatikoita. Kuvassa killan hallituksen puheenjohtaja Jaakko Ihalainen hengähtää kesken avajaistiistain kiireiden. Ihalainen arvelee, että omalla kiltahuoneella ei keskustassa opiskellessa ollut yhtä suuri merkitys kun monelle muulle opiskelijajärjestölle, olihan oma kiltatalo Pikisaaressa vain lyhyen matkan päässä.
Yläkerrasta avautuu huikea näkymä luonnonvalossa kylpevään agoraan. Matti Sanaksenahon mukaan myös uusien tilojen portailla on osaltaan symbolinen merkitys. Vaikka opiskelijoiden tilat ovat alhaalla ja henkilökunnan huoneet ovat ylhäällä, ylä- ja alakerran eli henkilökunnan ja opiskelijoiden välillä tulee olla mahdollisimman luonteva ja hyvä kontakti. Kuuluisa Lafkan henki näkyy tässäkin?
Muokattu 28.2.2018 kello 8.13: Täsmennetty agoran käyttöä koskevaa kuvatekstiä.
Julkaistu
SHARE
Anni Hyypiö
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio
