Oulun ylioppilaslehti 2018.

Nyt loppuu se ovien pönkkääminen

Jos olet koskaan halunnut laittaa kiven yliopiston ulko-oven väliin, mieti uudestaan. Vaikka yritystoiminta yliopistolla lisääntyykin, kukaan ei ole toivonut luentosalista vesipuistoa.

TEKSTI Marko Heikkinen

KUVAT Marko Heikkinen

Rauhallinen ilta Linnanmaalla katkeaa usein näin:

Hälytyskellot soivat ja suojaliivinen vartija juoksee ulko-oven eteen. Hälytyksen aiheuttanut uhka on nopeasti paikannettu: maassa makaa noin 15–20 senttimetriä pitkä objekti, joka nopeasti tarkasteltuna paljastuu kiveksi. Vartija poistaa kiven oven välistä, ja miettii, miksi juuri tämä kuuluu hänen rutiineihinsa.

Oulun yliopiston ovien ja varsinkin ulko-ovien kiilaaminen on opiskelijaperinne, jolle halutaan viimein stoppi. Ovien jättäminen auki tilojen ollessa lukittuna aiheuttaa turvallisuusongelmia, vaurioita kiinteistöihin ja työtä vastuullisten selvittelyssä. Hälytysten määrä on huima.

”Tammikuussa hälytyksiä tuli 33 kappaletta. Joka päivälle oma, ja muutama ylikin”, kertoo Pertti Hoskio, Oulun yliopiston turvallisuuspäällikkö.

33 hälytystä ylittää keskiarvon, sillä yleensä kellot soivat 20–30 kertaa kuussa. Pää- ja ulko-ovien kiilaamista kerkeävät harrastamaan kaikki opiskelijaryhmät monipuolisesti, joten Hoskio ei halua tupakoitsijoiden lisäksi erotella yhtä joukkoa.

”Yksi hyvin perinteinen tilanne on se, että illalla käydään tupakalla, ja pönkätään ovi auki. Ja sitten kivi unohtuu väliin”, Hoskio sanoo. Vaikuttaa siltä, että hän on kuullut tämän selityksen usein.

 

Karhunpalveluksia Tellus Innovation Arenalla

Ilmiön taustalla ei yleensä ole ilkivalta tai pahanteko, vaan hölmö hyväsydämisyys. Yliopistolle on syntynyt vaihtoehtoinen auttamisen kulttuuri, joka kerryttää vartijoiden askelmittaria.

”Ulko-ovien lisäksi ongelmana on kulku yliopiston 24/7 -tiloihin, kuten Tellus Innovation Arenalle. Kaveri haluaa päästää kaverin sisään, joten hän jättää kiilan oven väliin.”

Tulee hälytys, vartija käy katsomassa mikä on tilanne, ja ottaa kiven tai kiilan pois oven välistä ja palaa tehtäviinsä. Ei kuulosta sellaiselta, mitä kukaan haluaa tehdä työkseen.

Kivien keräily ei ole ainoa seuraus,  sillä pahimmillaan käsillä on katastrofi. Jos ulko-oven vieressä on lämpöpatteri, niin putket voivat haljeta. Seurauksena on vedenpaisumus ja remonttifirman tilipäivä.

Ratkaisuna voisi olla tiedottaa enemmän oman kulkukortin pakollisuudesta. Kaikkien iltakäyttäjien pitäisi hankkia 24/7 -kulkukortti, eikä mennä muiden imussa.

”Täytyy koputtaa puuta, sillä vielä ei ole kamalasti vahinkoa tapahtunut”, Hoskio summaa. Hänen teesinsä on kuitenkin selvä: Älä pönkkää, ja jätä kiilauskultturi historiaan.

Marko Heikkinen

Äärimmäisen vakava kirjallisuuden pääaineopiskelija, joka kutsuu itseään "muoti & lifestyle" -toimittajaksi.

Lue lisää: