Oulun ylioppilaslehti 2018.

Lafka elää!

Viime vuonna oululaisten arkkitehtien kuuluisa Lafkan henki saattoi olla muuttohulinan ja väistötiloihin totuttelun vuoksi hetken hakusessa. Nyt aurinkoisena tiistai-iltapäivänä uusissa tiloissa järjestetyn avajaistapahtuman hyväntuulisessa tunnelmassa oli taas lupaus Lafkasta.

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Oulun yliopiston arkkitehtuurin yksikkö on muuttanut uusiin tiloihinsa Linnanmaan kampuksella.

Entisiin konetekniikan tiloihin saneeratun tilan keskeisiä elementtejä ovat muun muassa kampuksen uuden pääsisäänkäynnin näyttävä lasifasadi, suuri yhtenäinen agora-tila, istuskeluportaat lasikaiteineen, aulan kaareva seinä ja lattiassa kulkeva ”sininen virta”, kunnianosoitus rakennuksen alkuperäiselle suunnittelijalle Kari Virralle.

Arkkitehtien uusien tilojen oli alkuperäisten suunnitelmien mukaan määrä valmistua niin, että muuttolaatikot olisi voinut kantaa sisään jo vuodenvaihteessa. Toisin kävi – työmaa viivästyi parilla kuukaudella pienten asbestilöydösten vuoksi.

Nyt urakka on kuitenkin valmis, ja pöydät, tuolit, säkkituolit ja studiot aika lailla oikeilla paikoillaan. Uusien tilojen juhlistamiseksi tiloissa järjestettiin tiistaina 27.2. avajaiset ja juhlaseminaari. Useissa tiistain tapahtuman juhlapuheessa toistui sama teema: Lafkan hengen paluu.

Viime vuonna oululaisten arkkitehtien kuuluisa Lafkan henki saattoi olla muuttohulinan ja väistötiloihin totuttelun vuoksi hetken hakusessa. (Voit lukea opiskelijoiden silloisista tunnelmista syksyllä 2017 julkaistusta jutustamme.)

Nyt aurinkoisena tiistai-iltapäivänä uusissa tiloissa järjestetyn avajaistapahtuman hyväntuulisessa tunnelmassa oli taas lupaus Lafkasta.

Avajaissanoissaan yksikön johtaja, professori Janne Pihlajaniemi muistutti, ettei ole ollenkaan samantekevää, missä arkkitehdit opiskelevat – tila jättää jäljen siihen, millaista arkkitehtuuria näiden opiskelijoiden kynästä myöhemmin syntyy.

Toisaalta muistettava oli myös, että Lafka ei tarkoita vaan tilaa, vaan se tarvitsee myös yhteisöä, niitä ihmisiä, jotka tilan jakavat.

Oulun ylioppilaslehti pääsi tutustumaan yksikön upouusiin tiloihin ja kurkkaamaan, miltä opiskelu remontoiduissa tiloissa oikein näyttää.

 

 

Oulun ylioppilaslehti 2018.

Aulan agora sopii loistavasti luentotilaksi. Ajatuksena on, että avoin, kutsuva tila houkuttelee myös ohikulkijoita pysähtymään ja kuuntelemaan. Agoralle luentoa kuuntelemaan mahtuu kerralla noin parisataahenkinen yleisö. Kun tila ei ole luentokäytössä, tuolit voi esimerkiksi järjestää pöytien ympärille tai viedä varastoon, jolloin tilaa voi käyttää muuhun opiskeluun. Kuvassa vasemmalla kuvanveistäjä Ari Kochin puuveistos Pakkassavu (2003), joka tuotiin muuton mukana keskustasta.

 

Oulun ylioppilaslehti 2018.

Opiskelijat viettävät ison osan opiskeluajastaan studiossa. Studiossa jokaisella opiskelijalla on oma työskentelypisteensä. Tilaan tuodaan oma läppäri, pöytätietokoneet löytyvät tietokoneluokista. Studiossa työtä tehdään harjoitustöiden parissa usein yötä myöten. Jokaiseen studioon mahtuu noin neljäkymmentä opiskelijaa, eli yhden vuosikurssin verran.

 

Oulun ylioppilaslehti 2018.

Kiitos suurien ikkunoiden, uudet tilat (kuten kuvan studiotila) kylpevät luonnonvalossa. Arkkitehtiopiskelijalle valo on tärkeää: ”Luonnonvalossa on parhaat mahdollisuudet työskennellä. Toki onhan luonnonvalo muutenkin miellyttävää”, sanoo professori Matti Sanaksenaho. Tilojen suunnittelusta on vastannut arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy.

 

Oulun ylioppilaslehti 2018.

Arkkitehtuurin opinnot ovat yhdistelmä suunnittelutehtäviä, kuvataidetta, historiaa sekä rakenteiden opiskelua. Piirtoluokassa puiset maalaustelineet odottavat jo käyttäjiään.

 

Oulun ylioppilaslehti 2018.

Vaikka tiistaina joissakin luokissa jo työskenneltiin täyttä päätä, muuton merkkejä näkyi edelleen kaikkialla. Kuvassa purkamattomia muuttolaatikoita piirtoluokassa.

 

Oulun ylioppilaslehti 2018,

Arkkitehtiopiskelijan ensimmäisenä opiskeluvuonna painottuvat taideaineet ja luovuus, myöhemmin teknillinen puoli ja tietokoneella tekeminen kasvaa. Uusissa tiloissa on kaksi tietokoneluokkaa, iso ja pieni.

 

Ennen muuttoa arkkitehtien ja Linnanmaalla opiskelevien välillä oli kuusi kilometriä etäisyyttä. Nyt uusissa tiloissa kaarevassa seinässä olevasta ikkunarivistöstä näkee Fab Labin ja kampuksen väylälle. Matti Sanaksenahon mukaan tilaa aiotaan hyödyntää myös opiskelijoiden harjoitustöiden esittelyyn. Lattiassa kulkeva sininen virta muistuttaa Oulun yliopiston edesmenneestä pääsuunnittelijasta, Kari Virrasta.

 

Oulun ylioppilaslehti 2018.

Kakkoskerroksesta löytyvät henkilökunnan tilat, sekä avokonttoritilaa että työhuoneita. Monessa työhuoneessa oli tiistaina vielä paljon tyhjiä hyllyjä ja täysiä muuttolaatikoita. ”Väistötiloista muuttaminen itsessään ei vienyt kuin muutaman päivän, mutta pakkaaminen vei paljon aikaa. Onneksi olimme tehneet jo karsintaa muuttaessamme keskustasta Linnanmaalle”, toteaa professori Matti Sanaksenaho työhuoneessaan.

 

Oulun ylioppilaslehti 2018.

Myös Oulun Arkkitehtikillan kiltahuoneessa on vielä paljon täysiä muuttolaatikoita. Kuvassa killan hallituksen puheenjohtaja Jaakko Ihalainen hengähtää kesken avajaistiistain kiireiden. Ihalainen arvelee, että omalla kiltahuoneella ei keskustassa opiskellessa ollut yhtä suuri merkitys kun monelle muulle opiskelijajärjestölle, olihan oma kiltatalo Pikisaaressa vain lyhyen matkan päässä.

 

Oulun ylioppilaslehti 2018.

Yläkerrasta avautuu huikea näkymä luonnonvalossa kylpevään agoraan. Matti Sanaksenahon mukaan myös uusien tilojen portailla on osaltaan symbolinen merkitys. Vaikka opiskelijoiden tilat ovat alhaalla ja henkilökunnan huoneet ovat ylhäällä, ylä- ja alakerran eli henkilökunnan ja opiskelijoiden välillä tulee olla mahdollisimman luonteva ja hyvä kontakti. Kuuluisa Lafkan henki näkyy tässäkin?

 

Muokattu 28.2.2018 kello 8.13: Täsmennetty agoran käyttöä koskevaa kuvatekstiä. 

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää: