Oulun Musiikkivideofestivaaleja vietettiin jo 29. kertaa 25.-28. elokuuta. Tämän vuoden teemana oli Hoiva. Teemaan uppouduttiin usealla tavalla ja monipuolinen ohjelmisto tarjosi koskettavia kokemuksia, riemua ja iloa sekä tietoa musiikkivideoista ja niiden tekemisestä.
Festivaalien ohjelmisto koostuu kotimaisesta kilpailusta, elokuvista, musavideonäytöksistä, klubeista ja runsaasta oheisohjelmasta. Tapahtuman vastaava tuottaja Juhani Oivo ja taiteellinen johtaja Anna-Mari “Ansku” Nousiainen olivat helpottuneita koronarajoitusten poistuttua.
”Oli ihanaa ja palkitsevaa päästä nauttimaan juhlista yhdessä. Nyt pystyimme järjestämään jatkoklubitkin pitkästä aikaa”, Nousiainen kertoo.
Nousiainen aloitti festivaalien taiteellisena johtajana 2019. Hän oli sitä ennen kotimaisen kilpailun tuomaristossa ja on vieraillut tapahtumassa myös aiemmin.
”Musavideot ovat olleet minulle tärkeitä ja sitä kautta myös nämä festarit. Edellinen taiteellinen johtaja kertoi, että paikka on aukeamassa, joten hain. Toivottavasti olen ollut hyvä tässä”, Nousiainen naurahtaa.
MTV:n ja kotimaisen musiikkiohjelma Jyrkin kulta-aika oli yli 20 vuotta sitten, mutta musavideo elää ja voi hyvin. Tänä vuonna kotimaiseen kilpailuun lähetettiin 365 videota. Juhani Oivo toimii musiikkivideofestivaalien vastaavana tuottajana nyt seitsemättä vuotta.
”OMVF on ollut minulle tosi tärkeä tapahtuma jo lapsesta tai varhaisnuoruudesta lähtien. Dj- ja hip hop -dokkarit inspiroivat lähtemään kulttuurin ja musiikin saralle”, Oivo kertoo festivaalien merkityksestä.
Maailmaan tarvitaan hoivaa ja hellyyttä
Taiteellinen johtaja Ansku Nousiainen oli miettinyt jo aiemmin saman kaltaista teemaa, mutta nyt aihe tuntui ajankohtaiselta.
”Olemme eläneet globaalisti synkkiä vuosia. Tuntuu, että kuljemme kriisistä kriisiin. Pandemia, ilmastokriisi, sota ja kapitalismin aiheuttama pahoinvointi vaikuttavat jollakin tavalla kaikkiin. Tuntuu, että ihmiset kaipaisivat lähipiirissään ja yleisemminkin pehmeyttä, hellyyttä ja hoivaa – armollisuutta itselle ja muille”, Nousiainen pohtii.
Hoivaa voi käsitellä useilla tavoilla. Vaikka ensimmäiseksi mieleen saattaa tulla vaaleanpunaisia, pehmeitä ja pörröisiä asioita, ohjelmistossa käsitellään myös rankkoja aiheita. Ansku Nousiaisen ja Roos Hekkensin kuratoimassa lyhytelokuvanäytöksessä Maailmojen välissä on elokuvia, jotka ovat kuin avunpyyntöjä. Teemaksi nousee myös nähdyksi tulemisen tärkeys. Max Erikssonin pitkässä dokumentissa The Scars of Ali Boulala menestyneen skeittitähden elämä ajautuu järkyttävään syöksykierteeseen.
”Elokuvissa on kuvauksia siitä, mitä hoivan ja hellyyden puute elämässä voi pahimmillaan tehdä ihmisille. Asia voi olla myös tosi vaikea heille, jotka eivät osaa tai voi rakkautta antaa.”
”Kaikilla ihmisillä on tarve tulla nähdyksi kuulluksi ja ymmärretyksi. Jesse Jalosen dokumenttia ja fiktiota yhdistävässä elokuvassa Kukaan ei katso sinua silmiin, ihmiset ovat näkymättömiä, paitsi kameran tai mikrofonin välityksellä.”
”On tärkeä kertoa, miltä ihmisistä tuntuu. On kaunis ajatus antaa mahdollisuus ymmärtää toista ihmistä ja kertoa vaikeistakin asioista – saada kaivattua parantavaa hoivaa ymmärryksestä”, Nousiainen miettii.
Ilo ja tanssi hoivaavat sielua
Musavideofestit käynnistyivät reippaan riemukkaalla AGWC Carte Blanche –musavideonäytöksellä. Oulun kansan pormestarin ja ilmakitaran todellisen mestarin Justin “Nordic Thunder” Howardin kuratoimassa näytöksessä ei synkistelty.
Ilmakitaran maailmanmestaruuskisat ovat lähtöisin OMVFta, ja on sittemmin kasvanut spektaakkeliksi, joka tunnetaan ympäri maailman. Ilo yhdistää.
Nousiainen ja Oivo kertovat, että hoivaavaa on myös mahdollisuus vaihtaa vapaalle, iloita ja tanssia. Kaiken ei kuitenkaan tarvitse olla hempeää hattaraa.
”Jatkoklubeilla on myös raskaampaa musiikkia, mutta myös metallikeikka voi olla vapauttava kokemus”, Oivo kertoo.
”Muistan, että teininä raskas musiikki hoivasi sielua eniten”, Nousiainen jatkaa nauraen.
Paljain jaloin lumiseen metsään
Musiikkivideot ovat muuttuneet ja kehittyneet, vaikka edelleen tehdään perinteisiä teollisuushallissa kuvattuja soittovideoita. Uudet innovaatiot otetaan heti käyttöön, ja esimerkiksi droonien yleistyttyä nähtiin valtavasti ilmakuvaa. Tekniikan lisäksi teemat muuttuvat.
”Olen huomannut, että nykyisin ihmisten elämä pyörii yhä enemmän virtuaalimaailmassa, mikä näkyy myös musiikkivideoissa monella tavalla. Ahdistavat ajat näkyivät kilpailuvideoissa eskapismina ja nostalgiana.”
”Ehkäpä haluttiin myös tätä kautta päästä tästä ajasta ja paikasta toisaalle. Videoissa liikuttiin paljon menneisyydessä ja avaruudessa”, Oivo kertoo.
”Lähtökohtaisesti kotimaisissa musiikkivideoissa näkyy suomalainen melankolia. Tyypillisesti kuljetaan marraskuisessa metsässä ilman kenkiä, mutta iloa ja hoivaakin löytyy”, Nousiainen lisää.
Tapahtuma yleisölle ja ammattilaisille
Oivo kertoo, että yleisössä näkee samoja kasvoja, mutta ilahduttavasti joka vuosi myös uusia musiikkivideoiden ystäviä. Näytöksissä on myös paljon audiovisuaalisella alalla toimivia ihmisiä.
”Tarkoitus on mahdollistaa ja edistää tekemisen kehittämistä ja verkostoitumista. Meillä on ammattilaisvieraita, workshoppeja, master classeja ja muita vuosittain vaihtuvia verkostoitumistapahtumia”, Oivo täsmentää.
Ensi vuonna on Oulun musiikkivideofestivaalien juhlavuosi, kun tapahtuma järjestetään 30. kertaa. Luvassa on varmasti hienoja ikimuistoisia kokemuksia.
”Unelmia ja ideoita on aina, niistä ei tule pulaa”, Nousiainen lupaa.
Oulun Musiikkivideofestivaalit huipentuivat perinteiseen Pumpeligaalaan, jossa parhaat palkittiin. Katso voittajat ja muut palkitut OMVFn sivuilta.
