Tekijä:

Nuori neito lausuu herkästi kauniin runon. Kauko Röyhkä soittaa kerrankin Pahan maan. Asiantuntija vastaa kysymykseen ruumiinavauksesta. Raavas mies esittää burleskirunoteoksen. Kari Ensio Miettusen luotsaamilla Musteklubeilla tunnelmat vaihtelevat, mutta pääasia on rakkaus sanataiteeseen. 

Kari Ensio Miettunen avaa veikeään tyyliinsä kuukausittain järjestettävän Musteklubin Tuba Food & Loungessa torstaina 16. helmikuuta. Luvassa on parituntinen runoutta, kirjallisuuspuhetta ja musiikkia. 

Kirjailijavieraat Eila Vähäkuopus ja Ari-Pekka Skarp kertovat uusista teoksistaan, ja Merituulia Aalto lausuu ilmeikkään lavarunoteoksen. Lopuksi Paavo Pääkkönen esittää omintakeista pianomusiikkia. 

Kirjoittajayhdistys Huutomerkki ry perustettiin 2002. Huutomerkki järjestää sanataidetapahtumia ja poikkitaiteellisia klubeja. 

Kun Huutomerkki etsi tuottajaa uudenlaiselle runoklubille vuonna 2004, Kari Ensio Miettunen tarttui tehtävään. Sitä ennen Miettunen oli järjestänyt yksityishenkilönä esittävän runouden tapahtumia yliopistokaupungeissa ympäri Suomen. 

Musteklubi on muuttunut vuosien varrella tuottajansa näköiseksi tapahtumaksi. Aluksi tapahtumat kestivät noin tunnin, ja ohjelmassa oli pari runoilijaa ja pari trubaduuria. 

“Sain vapaat kädet suunnitella ja toteuttaa Musteklubeja. Lähdimme luonnollisesti sanat ja runot edellä liikkeelle, mutta myöhemmin mukaan on tullut entistä enemmän poikkitaiteellisia ja performatiivisia esityksiä”, Miettunen kertoo. 

Kirjallisuustapahtumat ovat tärkeitä 

Miettunen tähdentää, että kirjallisuuden merkitys ihmisille on kiistaton, ja kirjallisuustapahtumien tarve vain kasvaa. Kirjallisuus kiinnostaa ihmisiä, ja Musteklubit ovat osa tätä laajempaa eetosta. 

“Kirjallisuustapahtumat mahdollistavat kirjailijoiden ja lukijoiden kohtaamisen. Suomen Kirjailijaliiton puheenjohtaja Sirpa Kähkönen kertoi, että kirjallisuustapahtumien merkitys vahvan lukijasuhteen luomisessa on korvaamaton”, Miettunen kertoo. “Pyrin panoksellani vahvistamaan lukemisharrastusta ja tarjoamaan mahdollisuuksia tutustua erityisesti kotimaisiin kirjauutuuksiin ja niiden tekijöihin.”

Kirjallisuustapahtumilla on pitkät perinteet, mutta ne ovat muuttuneet vuosien kuluessa monipuolisemmiksi, ammattimaisemmiksi ja tunnelmaltaan vapaammiksi. Tapahtumia järjestetään yhä enemmän, ja esimerkiksi kirjamessut keräävät suuria yleisöjä. 

“Vielä 70-luvulla kirjallisuustilaisuudet olivat selkeästi älymystön tai eliitin kulttuuria. Vasta yhteiskunnallisen murroksen ja sosiaalisen tasa-arvoistumisen myötä kynnys osallistua tapahtumiin madaltui.”

Miettunen myös pohtii viime vuosikymmenten muutosta ja kehitystä. 

“Esiintymisten asetelmat ovat nykyisin entistä moninaisemmat. Yksin esiintyvän kirjailijan sijaan kuulemme kirjailijahaastatteluita tai paneelikeskusteluita, jotka tuovat myös sisältöön aiempaa enemmän moniulotteisuutta.”

Pandemian vaikutukset tuntuvat edelleen 

Ihmiset eivät ole rajoitusten jälkeen lähteneet entiseen tapaan live-tapahtumiin. Ennen koronaa Musteklubeilla oli joka kerta paljon yleisöä, mutta heti koronarajoitusten poistuttua kävijämäärä selkeästi putosi. 

Viimeisten klubien perusteella suunta näyttäisi olevan kuitenkin parempaan päin, ja esimerkiksi Kauko Röyhkän bändikeikka Musteklubilla oli loppuunmyyty. Jokaisessa pöydässä on edelleen aina väkeä, mutta etenkin tiskillä kuhina on vähentynyt. Tapahtumien järjestäminen vaatii kävijöitä ja resursseja. 

“Kirjallisuustapahtumat nojaavat Suomessa eri tahojen, kuten Taiken, jakamiin apurahoihin. Sivistysvaltion sisäänrakennettu agenda on, että kirjallisuus on kaikkien saatavilla”, Miettunen pohtii. 

Miettunen sanoo, että olisi erikoista, jos Suomessa kirjallisuushaastatteluista pitäisi maksaa pääsymaksu. Tapahtumista aiheutuu kuitenkin kustannuksia. Klubin järjestämiseen tarvitaan esiintyjien lisäksi muun muassa tilat, kalusto, miksaajat sekä haastattelijoita. 

Miettunen lisää, että yhdistys tekee toki paraikaa kovasti töitä tapahtumabudjetin kasvattamiseksi.

Monipuolinen ja vaihteleva ohjelmisto

Miettunen kertoo, että hän on pyrkinyt rakentamaan Muusaklubista jäsentyneen poikkitaiteellisen kokonaisuuden, joka kerää yleisöä. Parhaimmillaan tapahtuma herättää mielenkiintoa laajemminkin kirjailijavieraiden tuotantoa kohtaan ja tuo uusia ihmisiä kirjallisuuden pariin. 

Miettuselle on tärkeää valita esiintyjiksi paikallisia kirjailijoita, jotka ovat juuri julkaisseet uuden teoksen. Ajatus on, että he saavat myös Musteklubien kautta näkyvyyttä ja julkisuutta. 

Nykyisessä konseptissa on neljästä viiteen elementtiä. Ennen pandemiaa ajatuksena oli muuttaa konseptia puolivuosittain, mutta normaaliin palaaminen vie aikansa. Muusaklubin konsepti on elävä, ja uutta kehitetään koko ajan. 

“Useina vuosina meillä on ollut liverunoraateja, joihin pyysin runoilijoita esittämään heidän runojaan raadin käsiteltäväksi. Siitä lähti idea runovideoista. Runovideot olivat tuolloin uusi asia, ja runovideolautakunta kokoontui useaan kertaan”, Miettunen kertoo. “Ihmiset hiljenivät hetkeksi katsomaan videoita ja kuulivat sitten lautakunnan kommentteja ja analyysejä. Tunnelma oli hieno ja omanlaisensa. Ihmiset tykkäsivät.”

Kysy mitä vaan aiheesta X on jo Musteklubin suosittu klassikko. Asiantuntijoilta on kysytty muun muassa ruumiinavauksesta, polkujuoksusta, rullalautailusta ja meditaation haittavaikutuksista. 

“Tällä kertaa oli tarkoitus, että Jari Meistamo olisi vastannut kysymyksiin kalkitos-siirtokuvista. Hän ei nyt päässyt paikalle, mutta tulee seuraavalla kerralla”, Miettunen paljastaa. 

Kosketuspintoja on uusi ja monipuolinen keskustelusarja. Valitun kirjan teemaa lähestytään keskustelijoiden omien elämänkokemuksien kautta pohtimalla, miten teos on koskettanut kutakin henkilökohtaisesti. 

Sarjassa voidaan käsitellä vakaviakin aiheita, kuten mielenterveyttä, niitä käsittelevien kirjojen ja oireista kärsivien ihmisten kanssa. Keveimmästä päästä oli Heidi Helmavuon Pertti Tasavallan Perseilijä – Perseilyn käsikirja Heidi Maria Huotarin ja Epe Niirasen käsittelyssä. 

“Huotari ja Niiranen ovat tunnetusti perseilyn maailmanmestareita. He lukivat kirjan ja kertoivat, miten perseily on koskettanut monin tavoin heidän elämäänsä. Keskustelu oli antoisa”, Miettunen kertoo huvittuneena. 

Armotonta menoa ja herkkiä tunnelmia 

Musteklubilla on esiintynyt myös isoja bändejä ja kaikkien tuntemia persoonia kuten Kauko Röyhkä, M.A. Numminen, Sepi Kumpulainen ja Atik Ismail. 

“Esimerkiksi Terveiden käsien vetämä mättöpunkki runonlausunnan jälkeen loi hauskoja kontrasteja. Tunnetut nimet vetävät uudenlaista yleisöä”, Miettunen kertoo. 

Tunnelma klubilla vaihtelee esiintyjien ja käsiteltyjen aiheiden mukaan. Kauko Röyhkän esiintyessä meno voi kasvaa villiksi yhteiseksi hurmokseksi. Toisena iltana tunnelma voi olla intiimi, herkkä ja koskettava.

Erityisesti mieleen on jäänyt Atik Ismailin esiintyminen. Ismail oli esittänyt pienoismonologeja, ja kun Miettunen pyysi häntä musteklubille, herra innostui heti. 

“Atik Ismailin esitys oli huikea, koskettava ja yllättävä. Hän kertoi kasvutarinaansa, ja hänellä oli mukanaan esineitä ja valokuvia. Se oli ihan älytön show, ja kaikki olivat koko ajan kananlihalla. Kukaan ei olisi uskonut, että miehellä on sellaisia ulottuvuuksia”, Miettunen muistelee.

Musteklubi järjestetään kuukausittain Tuba Food & Loungessa.