"Koska tunne-elämäni ei ole koskaan ollut tasaista ja rauhallista, opintojen kärsimisen määrä ihmissuhde-elämäni myllerryksissä on aina ollut vakio. Viime vuonna toimin poikkeuksellisesti: ensimmäistä kertaa elämässäni hyödynsin suuria tunnevyöryjä opintojeni edistämiseksi", kirjoittaa Asta Salomaa.
Aina kun ihastun, opintoni kärsivät. Aina kun rakkausasioissa menee huonosti, opintoni kärsivät. Ollakseni hyvä opiskelija minun olisi siis varmaan pitänyt kokonaan pidättäytyä kokonaan rakkaudesta – silti mitään en lopulta vaihtaisi pois.
Koska tunne-elämäni ei ole koskaan ollut tasaista ja rauhallista, opintojen kärsimisen määrä ihmissuhde-elämäni myllerryksissä on aina ollut vakio. Kun minulla menee hyvin, olen liian onnellinen keskittyäkseni opiskeluun. Kun kaikki taas kosahtaa, jään vellomaan maailmaa suurempien tuskieni kanssa, ja unohdan autuaasti kaiken muun.
Viime vuonna toimin poikkeuksellisesti: ensimmäistä kertaa elämässäni hyödynsin suuria tunnevyöryjä opintojeni edistämiseksi.
Opintoni olivat olleet seis jo pari vuotta, ja maisteritutkinnostani oli koko ajan puuttunut pelkkä gradu. Koko tuon ajan olen ollut töissä, enkä ole jaksanut tehdä gradua ollenkaan.
Gradun tekemiseen ei ole erityisemmin motivoinut se, että teen eri alan töitä. Vaikka saisinkin gradun valmiiksi, palkkani ei kummemmin nousisi eivätkä mahdollisuuteni työelämässä laajenisi sen kummemmin valmistumisesta. Siis: miksi vaivautua.
Viime toukokuussa koin silloin suurelta tuntuneen sydänsurun, kun lyhyt, mutta minulle hyvin merkityksellinen ihmissuhde loppui. Tunnekaaoksessa minulla oli suuri tarve saada ote omaan elämääni, ja sainkin silloin (hieman masokistisen) idean: mitäpä jos tekisin gradua töiden ohella ja saisin roikkuvan tutkintoni valmiiksi? Sen hetken suruissani ajattelin, että jos kaikki muu elämässä meneekin huonosti, on minulla on ainakin sitten se saavutettuna.
Näin jälkeenpäin tuo ajatus tuntuu tietenkin jo hieman naurettavalta. Vettä on virrannut Plaanaojassa, elämässä on menty eteenpäin. Mutta gradutekstiä on syntynyt tuon päätöksen tuloksena.
Vaikka aluksi gradukirjani kastuivat kyyneliin, sain myös tästä minulle epämieluisaan projektiin tarttumisesta outoja kiksejä. Tuntui, että nyt minä näytän kaikille, jotka epäilevät minua. Mainittakoon, että todennäköisesti ainoa epäilijäni on koko ajan ollut vain minä itse.
Olen tehnyt graduani kesästä saakka. Nyt, vasta reilun puolen vuoden päästä sen aloittamisesta, uskallan sanoa, että graduni oikeasti valmistuu. Niin vähän olen omaan tekemiseeni uskonut.
Jos entinen heilani sattuu lukemaan tätä kolumnia, haluaisin kiittää häntä viime kevään vastoinkäymisten aikaansaamasta, tämän hetken elämäni parhaasta asiasta – siitä, että tulen saamaan pitkään roikkuneet opintoni valmiiksi.
Kaikille elämän tunneryöpyissä kahlaaville opiskelijoille haluan lähettää jaksuhaleja. Harmaan ja kiireisen opiskelusuorittamisen keskellä on ok näyttää aidot tunteensa.
Vaikka joillekin tunteellisuus voi olla heikkouden synonyymi, parhaimmillaan tunteellisuus on myös opintoja hyödyttävä suuri voimavara. Tunteiden voimalla voi saada vaikka yhden maisteritutkinnon tehtyä.
Muokattu 20.1.2019 kello 22.50: Täsmennetty kohtaa palkankorotuksesta.
Julkaistu
SHARE
Asta Salomaa
Syntyjään helsinkiläinen, sittemmin oululaistunut Oulun yliopiston ylioppilaskunnan tapahtumatuottaja-yhteisöasiantuntija. Muusikko ja ännännen vuoden musiikkikasvatuksen opiskelija.
Uusi Campus Shop avaa ovet torstaina 17. tammikuuta, Uniresta tiedottaa. Kampuskauppa sijoittuu Linnanmaan kampuksen uudelle puolelle, Subwayn ravintolan vieressä sijaitsevaan liiketilaan. Unirestan toimitusjohtajan Kaija-Liisa Silvennoisen mukaan uuden kampuskaupan valikoima on pitkälti samanlainen kuin aiemmassa tilassa: paperikaupan tuotteita, mukaan otettavia välipaloja, karkkia, Oulun yliopiston logotuotteita. Uutena asiana ovat erikoiskahvit. Tällä hetkellä Linnanmaan kampuksen pohjoispuolella on käynnissä mittavat remontit Oulun ammattikorkeakoulun […]
Uusi Campus Shop avaa ovet torstaina 17. tammikuuta, Uniresta tiedottaa. Kampuskauppa sijoittuu Linnanmaan kampuksen uudelle puolelle, Subwayn ravintolan vieressä sijaitsevaan liiketilaan.
Unirestan toimitusjohtajan Kaija-Liisa Silvennoisen mukaan uuden kampuskaupan valikoima on pitkälti samanlainen kuin aiemmassa tilassa: paperikaupan tuotteita, mukaan otettavia välipaloja, karkkia, Oulun yliopiston logotuotteita. Uutena asiana ovat erikoiskahvit.
Tällä hetkellä Linnanmaan kampuksen pohjoispuolella on käynnissä mittavat remontit Oulun ammattikorkeakoulun tulevan muuton vuoksi. Humanistinen ja kasvatustieteiden tiedekunta muuttivat vuonna 2018 pohjoispäädystä uusiin tiloihin.
Kaija-Liisa Silvennoinen myöntää, että kaupan ensimmäinen myyntivuosi on luultavasti haastava.
”Uskomme silti, että silläkin puolella on vetovoimaa. Kirjaston ja Subwayn läheinen sijainti auttaa. Lisäksi kun kaupan valikoimaa ei saa tällä hetkellä muualta kampukselta, se houkuttelee asiakkaita kauempaakin. Sijainti paranee, kun Oamk muuttaa.”
Silvennoisen mukaan sijainti on pysyvä, ja vuokrasopimus on toistaiseksi voimassa oleva. ”Nyt on haasteena opettaa aiemmille opiskelijoille uusi osoite, mutta uskomme, ettei se ole liian iso haaste. Kun on hyvä valikoima, asiakkaat tulevat houkutusten luokse.”
Oulun yliopiston ylioppilaskunnan ja Oulun ylioppilasapu ry:n omistama Uniresta luopui aiemmasta, keskusaulassa sijainneesta kampuskaupasta vuonna 2017, kun Oulun yliopisto irtisanoi tilan vuokrasopimuksen. Syynä tälle oli tarve lisätä ravintolapaikkoja, kun Oamk muuttaaLinnanmaan kampukselle. Entisen Campus Shopin tilassa on nyt Juveneksen kahvila-smoothiebaari.
Julkaistu
SHARE
Anni Hyypiö
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio
Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijat ja opettajat odottavat Linnanmaan muuton tuovan lisää yhteistyötä yliopiston kanssa. Ahtaus, toimimattomat tilat ja tiedon puute kolkuttavat kuitenkin takaraivossa. Etenkin tanssinopettajia pelottaa tanssinopetuksen tulevaisuus.
Inspiroiva työympäristö, synergiaedut, lyhyempi koulumatka, enemmän mahdollisuuksia, luettelee Teuvo Pakkalan kadun kampuksella liiketaloutta opiskeleva Mari Halonen, kun häneltä kysyy, mitä Oamkin muutto Linnanmaan kampukselle tuo ensimmäisenä mieleen.
Halonen toivoo erityisesti, että vuonna 2020 toteutuva muutto lisäisi yhteistyötä Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun kanssa.
”Me kuitenkin opiskellaan niin samoja asioita heidän kanssaan. En tiedä, voisiko olla ihan jotain yhteisiä kurssejakin”, Halonen miettii.
Myös liiketalouden lehtori Esa Anttila suhtautuu muuttoon myönteisesti.
”Yliopisto tarjoaa uudemmat, toimivammat tilat ja sitä kautta innostavamman työympäristön. Yhteistyömahdollisuudet paranevat niin ammattikorkeakoulun sisällä kuin yliopistonkin kanssa.”
Mutta ennen uusia mahdollisuuksia ja tulevia yhteistöitä on vielä paljon tehtävää. Halosen mielestä kaikkein tärkeintä ennen muuttoa on muistaa, että opiskelijoiden kuuluu saada tietoa muuton eri vaiheista.
”Ihmisten pitää tietää, mitä on tulossa, mitä odottaa ja miten se vaikuttaa henkilökohtaisesti opiskeluun”, Halonen sanoo.
Halosen mielestä on tärkeää, että tieto tulee suoraan opiskelijoille, ei median kautta.
Liiketaloutta opiskeleva Mari Halonen odottaa Linnanmaalle siirtymisessä eniten yhteistyötä kauppakorkeakoulun kanssa. Hänen mielestään tärkeintä on muistaa tiedottaa muuton vaiheista opiskelijoille tarpeeksi näkyvästi ja ajoissa.
Samaa mieltä on Kotkantien kampuksella tieto- ja viestintätekniikkaa opiskeleva Topi Pasanen. Pasanen tietää, milloin muutto tapahtuu, mutta kaikki muu on vielä epävarmaa.
”Lähtökohtaisesti haluaisin, että opiskelijoita infottaisiin enemmän. Sitten kun tulee enemmän infoa, niin voi syntyä kysymyksiäkin, mutta nyt kun koko muutto on yhtä kysymysmerkkiä, niin paha kysyä muuta kuin jotain ylimalkaista”, Pasanen sanoo.
Rakennus- ja yhdyskuntatekniikkaa opiskeleva Severi Arvola on samaa mieltä Pasasen kanssa. Ensimmäisen vuoden opiskelijana hänkään ei koe saaneensa tarpeeksi tietoa muutosta ja siitä, miten muutto vaikuttaa esimerkiksi koulutukseen.
”Mahdollisuuksia on monia”, Arvola miettii.
”Ja tietoa hyvin vähän”, Pasanen naurahtaa.
Myöskään kolmatta vuotta energiatekniikkaa opiskeleva Johanna Saranpää ei tiedä, mitä muutto Linnanmaalle käytännössä tarkoittaa.
”En muista, että opettajat olisivat puhuneet muutosta yhtään mitään, että minkälaista tulee olemaan.”
Arvola, Pasanen ja Saranpää ovat yhtä mieltä siitä, että tiedottamisessa olisi petrattavaa. Tiedot muuton etenemisestä ja vaikutuksista tulisi tuoda oppilaiden tietoon henkilökohtaisella kontaktilla ja laajasti eri tiedotuskanavissa.
Tällä hetkellä muuttoprojektissa suunnitellaan, missä järjestyksessä tiloja tyhjennetään ja missä vaiheessa kalusteet siirretään uudelle kampukselle. Arkkitehdit tekevät kampussuunnitelmaa, johon tulee edelleen jatkuvasti pieniä muutoksia.
Oulun ammattikorkeakoulun hallintojohtaja Marja Sarajärvi on yllättynyt kuultuaan, että opiskelijat ovat tyytymättömiä tiedotuksen tasoon. Hän kertoo, että opiskelijoita on otettu mukaan uuden kampuksen suunnitteluun sekä suoraan mielipiteitä kyselemällä että esimerkiksi erilaisten pop up -tapahtumien kautta. Tapahtumissa ei kuitenkaan ole ollut opiskelijoiden puolelta vielä kovinkaan suurta yleisöryntäystä.
Tällä hetkellä ammattikorkeakoulun henkilökunnalle on olemassa intrassa sivu, jossa kerrotaan muuttosuunnitelmista tarkemmin. Alkuvuoden aikana myös opiskelijoiden intraan aiotaan lisätä muuton aikatauluista kertova sivusto.
Sarajärven mukaan muuttoon liittyen ei ole juuri nyt mitään uutta tiedotettavaa. Tällä hetkellä muuttoprojektissa suunnitellaan, missä järjestyksessä tiloja tyhjennetään ja missä vaiheessa kalusteet siirretään uudelle kampukselle. Arkkitehdit tekevät kampussuunnitelmaa, johon tulee edelleen jatkuvasti pieniä muutoksia.
Tarkkoja aikatauluja ei ole vielä lyöty lukkoon, joten Sarajärven mukaan tiedottaminen on tässä vaiheessa hankalaa.
”Vaikka tuntuu, että muutto tulee aivan pian, moni asia on vielä kesken. Ymmärrän, että ihmiset janoavat tarkkaa tietoa, mutta tässä vaiheessa hirveän konkreettista tietoa ei vielä ole”, Sarajärvi sanoo.
”Aikatauluasia on monelle tosi merkityksellinen, se että milloin tapahtuu ja missä sitten opiskellaan. Huolta tulee varmasti siitäkin, jos ei ole ihan varma, mitä tapahtuu.”
Liikennejärjestelyiden toimivuus vielä epävarmaa
Opiskelijat ovat kertoneet olevansa tyytymättömiä muuttoa koskevaan tiedotukseen aikaisemminkin. Asia nousi esiin Oamkin journalistiopiskelijoiden vuonna 2017 tekemässä kyselyssä, johon vastasi 158 tekniikan, luonnonvara-alan, liiketalouden ja kulttuurin opiskelijaa.
Kyselystä selvisi, että jopa neljä viidestä vastanneesta koki muuttoon liittyvän tiedotuksen olleen puutteellista. Opiskelijat kokivat myös, etteivät he ole päässeet vaikuttamaan asioista päätettäessä tarpeeksi.
Kyselyyn vastanneita arvelutti muutossa myös ahtaus ja oikeanlaisten tilojen puute. Lisäksi liikenneruuhkat, asumisjärjestelyt ja parkkipaikkojen riittävä määrä mietityttivät opiskelijoita.
Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan OSAKOn vuoden 2018 hallituksen puheenjohtajan Anttijussi Ripaojan mukaan samat asiat mietityttävät opiskelijoita yhä edelleen.
Ripaojan mielestä liikennejärjestelyt ovat yksi suurimmista teemoista Linnanmaan yhteiskampuksen suunnittelussa.
”Käytännössähän se vaatii sen, että koko Oulun joukkoliikenne menee uusiksi. Jos bussikaistat saadaan rakennettua Alakyläntielle ja moottoritielle, se varmasti helpottaa jo huomattavasti”, Ripaoja sanoo.
”Kun nyt katsoo näistä ensimmäisistä selvityksistä 10 vuotta eteenpäin, niin sitten alkaa olla selvillä, minkälainen väline siellä on liikenteessä.”
Oulun kaupungin yhdyskuntajohtaja Matti Matinheikki kertoo, että raitiotiesuunnitelmat ovat vielä alkutekijöissään. Helmikuussa aloitetaan sisäinen valmistelutyö ja työryhmätyöskentely, ja ensi vuonna aletaan tehdä alustavaa yleissuunnitelmaa.
Matinheikin mukaan olisi parempi puhua raitiotieselvityksen sijaan tehokkaan joukkoliikennekäytävän rakentamisesta. Vielä ei ole varmaa, onko mahdollinen tuleva liikenneväline ratikka vai esimerkiksi perinteistä linja-autoa isomman matkustajakapasiteetin superbussi.
”Kun nyt katsoo näistä ensimmäisistä selvityksistä 10 vuotta eteenpäin, niin sitten alkaa olla selvillä, minkälainen väline siellä on liikenteessä.”
Jos kaikki edellytykset täyttyvät, tehokas joukkoliikennekäytävä saadaan Ouluun ehkä 10–15 vuoden päästä. Sitä ennen on pärjättävä perinteisillä joukkoliikennevälineillä.
Matinheikin mukaan joukkoliikenteeseen on tehty jo nyt suuria resurssipanostuksia.
”Muuttoon liittyen olemme tehneet jo nyt paljon liikkuja Linnanmaa–keskusta–Kontinkangas välille. Tänä vuonna tehdään ensimmäinen palvelutason nosto joukkoliikenteeseen ja vuonna 2020 toinen palvelutason nosto”, Matinheikki kertoo.
Vaikka kaupunki vakuuttelee kaiken olevan hoidossa, Anttijussi Ripaoja on vielä epävarma, miten hyvin liikennejärjestelyt käytännössä onnistuvat vuonna 2020. Ennusteiden mukaan myös yksityisautoilijoiden määrä Linnanmaalle lisääntyy huomattavasti.
”Ei kukaan varmaan oikein tiedä, mitä tapahtuu. Ensimmäisen selvityksen mukaan henkilöautojen määrä Linnanmaalle lisääntyy tuhansilla päivässä”, hän pohtii.
Lisääntyvän liikenteen lisäksi julkisen liikenteen muutoksissa pitää Ripaojan mielestä ottaa huomioon myös Kontinkankaan kampus, joka ei muuta muiden ammattikorkeakoulun kampusten mukana Linnanmaalle.
Kontinkankaan kampuksella opiskelee tällä hetkellä noin 2170 opiskelijaa. Muuttoa tekevillä Kotkantien ja Teuvo Pakkalan kadun kampuksilla opiskelijoita on yhteensä reilu 5700.
”Yksi huoli on tullut Kontinkankaan kampukselta, että unohdetaanko heidät kokonaan, kun muut muuttavat Linnanmaalle. Ja sekin on yksi sellainen asia, mihin pitää kiinnittää huomiota jo tänä vuonna, kun tätä aletaan tarkemmin suunnitella.Esimerkiksi kaupungin joukkoliikennesuunnittelussa tulee ottaa huomioon – ja ymmärtääkseni on otettukin –, että Kontinkankaan ja Linnanmaan välinen liikenne tulee olla toimivaa”, Ripaoja sanoo.
OSAKOn hallituksen vuoden 2018 puheenjohtaja Anttijussi Ripaoja uskoo, että muuttaessa paras lopputulos saadaan oikeilla liikennejärjestelyillä ja opiskelijoita kuuntelemalla.
Lisää yhteistyötä ja uusia mahdollisuuksia
Muutto tarjoaa myös Anttijussi Ripaojan mielestä hyvät lähtökohdat lisääntyvälle yhteistyölle.
Ripaoja toivoo, että opintojen valitseminen eri korkeakoulujen välillä tehdään helpommaksi ja kurssitarjonta laajenee entisestään. Toisaalta hänen mielestään on hyvä muistaa myös tulevaisuudessa, että ammattikorkeakoululla ja yliopistolla on erilaiset tavoitteet.
”Itse olen edelleenkin sen kannalla, että on kaksi korkeakoulua erillisillä hallinnoilla ja lailla. Toisen tehtävä on tehdä tieteellistä tutkimusta ja toisen tehtävä on tehdä enemmän sitä työelämälähtöistä koulutusta ja hanke- ja kehittämistoimintaa.”
Vaikka ilmassa on paljon epävarmuutta, Ripaojan mukaan huonoihin asioihin takertuminen ei ainakaan vie asiaa eteenpäin.
”Minäkin olin tätä vastaan ja edelleenkin olen sitä mieltä, että parempiakin ratkaisuja olisi voinut löytää. Se on nyt päätetty, että tällä mennään, joten täytyy vain keskittyä siihen, että tästä saadaan mahdollisimman hyvä ratkaisu – sellainen joka palvelee kaikkia.”
Miten mahdollisimman hyvä lopputulos sitten varmistetaan parhaiten?
”Kuuntelemalla opiskelijoita”, Ripaoja vastaa empimättä.
”Tärkeintä on, että tässä aidosti kuunnellaan ja otetaan huomioon meidän käyttäjien toiveet ihan loppuun asti, koska me ollaan niitä asiantuntijoita. Nyt ei pilata tätä mahdollisuutta tekemällä halvalla ja huonoa, koska kyse on päätöksistä, jotka kantavat eteenpäin vuosikymmeniä.”
Myös viestinnän tiimipäällikkö ja lehtori Ari-Pekka Sirviö on Ripaojan kanssa samaa mieltä.
”Tärkeintä on, että tässä aidosti kuunnellaan ja otetaan huomioon meidän käyttäjien toiveet ihan loppuun asti, koska me ollaan niitä asiantuntijoita. Nyt ei pilata tätä mahdollisuutta tekemällä halvalla ja huonoa, koska kyse on päätöksistä, jotka kantavat eteenpäin vuosikymmeniä”, Sirviö sanoo.
Sirviö muistuttaa, että yhteistyötä ammattikorkeakoulun ja yliopiston välillä tehdään tälläkin hetkellä jatkuvasti. Esimerkiksi viestinnän puolella järjestetään joka toinen kevät tiedeviestinnän maisteriopiskelijoille Kotkantien kampuksella radiotyön ja tv-työn opintojaksot. Lisäksi ammattikorkeakoululaisilla on ollut mahdollisuus valita joitakin opintojaksoja yliopiston kurssitarjonnasta.
Sirviö uskoo, että yhteistyö tulee kasvamaan entisestään, kun Oamk siirtyy lähemmäs yliopistoa. Yhtenä suurimmista mahdollisuuksista Sirviö mainitsee virtuaalitodellisuuden.
”Yliopistollahan on esimerkiksi professori (Steven M. LaValle), joka keskittyy tähän virtuaalitodellisuuteen tai lisättyyn todellisuuteen. Se on sellainen räjähdysmäisesti kasvava ala, joka tulee varmaankin poikkileikkauksena vähän joka alalle. Siinä on varmaan yksi sellainen hyvä esimerkki yhteistyöstä, josta me ollaan kiinnostuttu, ja varmaan myöskin yliopisto on kiinnostunut”, Sirviö miettii.
Kun jotain lisätään, jotain jätetään pois
Ari-Pekka Sirviön mielestä yhteistyö Linnanmaan arkkitehtien kanssa on sujunut pääosin hyvin. Suurin osa toiveista on otettu huomioon, ja jos jotakin toivetta ei ole voitu toteuttaa, sille on annettu perustelut.
”Yksi yleisin perustelu on ollut se, että siellä on tietyt seinät ja tila, ja jos jotakin tulee lisää, niin jotakin pitää ottaa pois, koska tilojen yhteenlaskettu määrä on se, mikä se nyt on”, Sirviö sanoo.
Sirviön mukaan maisemakonttori ja yksityisten työtilojen puuttuminen ovat aiheuttaneet henkilökunnan keskuudessa huolta.
Myös viestinnän henkilökunnan kahvihuone Litmasen kohtalo on mietityttänyt opettajia. Sirviön mukaan kahvihuoneelle ei ollut paikkaa ensimmäisissä suunnitelmissa, mutta nyt näyttäisi siltä, että kahvihuoneelle on järjestetty tilaa uudelta kampukselta.
”Se on oikeasti aivan älyttömän tärkeää, ihan tämän toiminnan kannalta. Siellä kokoonnutaan, puhutaan epävirallisesti ja puhutaan työasioita. Sillä on älyttömän tärkeä merkitys henkiselle yhteenkuuluvuudelle ja työilmapiirille. Kahvihuone on vakava asia”, Sirviö sanoo naurahtaen.
Ari-Pekka Sirviö toivoo, että kalusteiden hankinnassa ja erityistiloja suunniteltaessa ei mietittäisi vain rahaa, vaan satsattaisiin pitkälle tulevaisuuteen.
Onko tanssille tarpeeksi tilaa?
Ari-Pekka Sirviön mukaan muutto tulee hyvään saumaan, sillä viestinnän puolella olisi pitänyt joka tapauksessa päivittää kalustoa ja tiloja lähitulevaisuudessa. Sirviön mukaan uudella kampukselle on järjestetty tilat viestinnän erityistarpeisiin, vaikka tilaa onkin aikaisempaa vähemmän.
Kaikilla tilanne ei ole tilojen toimivuuden kannalta yhtä aurinkoinen.
Tanssin lehtori Milla Korjan mukaan tanssinopetukselle suunnitellut tilaratkaisut askarruttavat tanssinopiskelijoita ja henkilöstöä.
Tanssin puolella on tällä hetkellä Kotkantiellä viisi tanssisalia, jotka ovat Korjan mukaan käytössä aamusta iltaan. Saleja käytetään päivisin opetukseen ja iltaisin työharjoitteluun, yksilö- ja ryhmäharjoituksiin ja korkeakoululiikuntaan. Tiloista on välillä jopa pulaa.
Linnanmaalle on tulossa kolme tanssisalia, jotka ovat Korjan mukaan neliömäärältään pieniä ja huonekorkeudeltaan matalia. Lisäksi liikkumista vaikeuttavat tilojen tolpparakenteet.
”Meillä opetetaan tanssilajeja, joissa on esimerkiksi korkeita nostoja, joten matala huonekorkeus on turvallisuusriski. Opetusryhmien kokoa voidaan joutua rajoittamaan, jotta opintoihin voidaan keskittyä laadukkaasti”, Korja sanoo.
”Meillä on liikunnallinen ala, jossa liikkeiden mallaaminen ja pienesti tekeminen tarkoituksetta ei opeta ketään. Eihän esimerkiksi autonasentajakaan opi asentajaksi pelkkää kuvaa katsomalla, täytyy myös päästä itse tekemään.”
Korja on muiden kanssa yhtä mieltä siitä, että muutto Linnanmaalle tarjoaa loistavat yhteistyömahdollisuudet, jos tilaratkaisut järjestetään sujuvasti. Hän kertoo, että yliopistolta on jo oltu yhteydessä Oamkin tanssinopettajiin ja toivottu yhteistyötä esimerkiksi yhteisistä kursseista.
”Oulu on valtavan suuri tanssikaupunki ja oululaisten kiinnostus tanssia kohtaan kasvaa jatkuvasti. Toivomme, että tässä voitaisiin tehdä yhteistyötä niin korkeakoulujen kuin ulkopuolistenkin tahojen kanssa.”
Myös tanssinopettajaksi opiskeleva Sofia Timonen toivoo, että muutto Linnanmaalle poikisi yhteistyötä yliopiston kasvatusalojen kanssa. Taustalla kummittelee kuitenkin huoli tanssinopetuksen tulevaisuudesta.
”Meillä on liikunnallinen ala, jossa liikkeiden mallaaminen ja pienesti tekeminen tarkoituksetta ei opeta ketään. Eihän esimerkiksi autonasentajakaan opi asentajaksi pelkkää kuvaa katsomalla, täytyy myös päästä itse tekemään”, Timonen sanoo.
”Tilojen määrä on yksi huomioon otettava asia, sillä ne vaikuttavat suoraan opiskelumme tämän hetkiseen laji- ja harjoitusmahdollisuuksien rikkauteen.”
Tanssisalien tilavuuden lisäksi yksi suurimmista huolenaiheista tanssin puolella on sopivan tapahtumatilan puute. Tällä hetkellä Kotkantien kampuksella on olemassa erillinen konserttisali, jota käytetään erilaisissa tapahtumissa.
Tanssinopetuksen puolella pelätään, että ahtaammat tilat ja tanssisalien pienempi määrä vaikuttavat tulevaisuudessa niin, että opetusryhmien kokoja joudutaan rajoittamaan. Kuvassa etualalla Anni Kirppu ja Béla Gazdag.
Tanssinopiskelijat ovat olleet tiiviisti mukana järjestämässä Oamkin tapahtumia.
”Tanssinopettajakoulutus on esittänyt ja yhdessä tilasuunnittelijoiden kanssa pohtinut moninaisia ratkaisuja toimivan yhteiskäyttötilan löytämiseksi. Sekä liikkumiselle että tapahtumien järjestämiselle tarvitaan monikäyttöinen tila”, Milla Korja sanoo.
Oulun ammattikorkeakoulun hallintojohtajan Marja Sarajärven mukaan Linnanmaalle ei ole tulossa suoraan tanssijoille sopivaa esiintymistilaa, vaan suuremmat tanssiesitykset tullaan järjestämään korvaavissa tiloissa, esimerkiksi keskustan Valveella. Sarajärven mukaan tällaisia tilaisuuksia on yleensä noin viisi kertaa vuodessa.
Ensimmäisissä suunnitelmissa oltiin varauduttu siihen, että koko tanssinopetus täytyy järjestää muissa tiloissa. Sarajärven mielestä on positiivista, että tanssisalit saatiin lopulta järjestymään Linnanmaan kampukselta.
Tulevissa tilaratkaisuissa on Sarajärven mukaan kuunneltu alan ammattilaisia ja otettu huomioon tanssin erityistarpeet. Vaikka tanssisaleja on Linnanmaalla nykyistä vähemmän, tarkoituksena ei ole vähentää tanssinopiskelijoiden määrää.
Sarajärvi kuitenkin ymmärtää tanssinopettajien ja -opiskelijoiden harmituksen.
”Kaikesta mahdollisesta on tiivistetty, mistä pystytään. Käyttöasteet tiloilla tulee varmasti olemaan korkeat. Valitettavasti ihan kaikkea kaikille ei voida järjestää, vaan meidän pitää varmistaa, että kaikkien tutkinto-ohjelmien tarpeet huomioidaan”, Sarajärvi sanoo.
Tanssinopettajakoulutuksessa halutaan vaikeuksista huolimatta uskoa, että tilaa tanssille ja tanssiesityksille järjestyy Linnanmaan kampukselta vielä jollakin keinolla.
Milla Korja toivoo, että koulutusta suunniteltaisiin sisältö ja opiskelijat edellä. Hänen mielestään tilaratkaisut ovat saaneet nyt liian suuren painoarvon.
”Meillä on uniikit, omat lajinsa, joita ei opeteta missään muualla Suomessa. Eri puolilta Suomea tulevat opiskelijat valitsevat Oamkin tanssinopettajakoulutuksen juuri monipuolisuuden vuoksi. Valmistuttuaan he levittäytyvät työelämään ympäri maan, jolloin nämä ovat koko valtakunnan kulttuurikenttään vaikuttavia ratkaisuja.”
Julkaistu
SHARE
Anna Asplund
Medianomiopiskelija, joka jännittää alkuja ja loppuja, liikuttuu oudoissa paikoissa ja näkee unia uimisesta. Instagram: @annakarinasplund.
"Kognitiivisten vinoumien opiskelu sai minut havahtumaan siihen, kuinka usein mainostajat, yhteiskunnalliset vaikuttajat ja edunvalvontakoneistot pyrkivät hyödyntämään niitä ajaessaan omaa agendaansa", kirjoittaa Janne Hakkarainen kolumnissaan.
Jokainen tietää, että möhläysten, kömmähdysten ja erehdysten todennäköisyys lisääntyy, kun on väsynyt tai stressaantunut.
Hoitaessani viime vuonna erästä työtehtävää tein sarjan päätöksiä, joista lähes jokaista pidin myöhemmin epäonnistuneina. Aloin ihmetellä, miten on mahdollista, että nyt itsestäänselvästi arviointivirheiltä vaikuttavat ratkaisut olivat alun perin tuntuneet järkeviltä, johdonmukaisilta ja ainoilta oikeilta.
Päättelin syyn löytyvän väsymyksestä ja stressistä, mutta vastaus ei tuntunut riittävältä. Halusin tietää täsmällisemmin, millainen arviointivirheen anatomia on.
Aloin etsiä lisätietoa. Eräs kollegoistani luki tuolloin Daniel KahnemaninThinking, Fast and Slow -kirjaa, ja hän suositteli sitä myös minulle. Kahneman on vuonna 2002 taloustieteen Nobel-palkinnon saanut psykologi, joka on tutkinut vuosikymmeniä päätöksenteon psykologiaa.
Havainnollistaakseen ihmismielen toimintaa Kahneman jakaa sen kahteen eri järjestelmään. Ensimmäinen niistä on nopea ja intuitiivinen, ja toinen hitaammin toimiva, loogisempi ja rationaalisempi. Hänen mukaansa käytämme ensimmäistä järjestelmää, kun paikallistamme jonkin äänen lähdettä tai vaikkapa laskemme paljonko 2 plus 2 on. Toista järjestelmää käytämme, kun annamme jollekulle puhelinnumeromme tai laskemme paljonko 12 kertaa 35 on.
Ensimmäinen järjestelmä on välttämätön, koska elämä olisi liian jähmeää ja vaivalloista, jos jäisimme miettimään kaikkia asioita pitkään. Vaikka suurimman osan ajasta ensimmäinen järjestelmä toimii mainiosti, nopeudessaan se on valitettavasti altis virheille. Tällaisia virheitä ovat esimerkiksi ankkurointivaikutus, haloefekti ja vahvistusvinouma.
Ankkurointivaikutus tarkoittaa, että mieli painottaa liikaa sille ensin tarjottua tietoa. Kahneman ja hänen kollegansa Amos Tverskytutkivat ilmiötä peukaloimalla onnenpyörää siten, että se pysähtyi joko lukuun 10 tai 65. Kun koehenkilö oli pyöräyttänyt pyörää, häntä pyydettiin kirjoittamaan numero ylös – joka siis oli joko 10 tai 65. Sen jälkeen koehenkilöiltä kysyttiin, mikä on afrikkalaisten valtioiden osuus Yhdistyneissä kansakunnissa. He, joilla onnenpyörä oli pysähtynyt numeroon 10, arvioivat osuuden pienemmäksi kuin he, joiden kohdalla pyörä osoitti numeroa 65.
Haloefektistä on kyse, kun henkilöön tai ilmiöön, jolla on jokin myönteinen ominaisuus, liitetään muitakin positiivisia piirteitä. Esimerkiksi kun ihailemasi poliitikko esittää jonkin uuden idean, olet alttiimpi pitämään ideaa parempana kuin inhoamasi poliitikon esittämänä, vaikka idea olisi täsmälleen sama.
Vahvistusvinoumaksi kutsutaan ilmiötä, jossa henkilö on taipuvainen etsimään, tulkitsemaan tai suosimaan sellaista tietoa, joka tukee hänen aiempia uskomuksiaan. Vahvistusvinoumaa esiintyy paljon tunteita herättävissä asioissa.
Nämä kolme edellä mainittua esimerkkiä ovat vain jäävuoren huippu. Loput voi selvittää lukemalla kirjan itse.
Kognitiivisten vinoumien opiskelu sai minut havahtumaan siihen, kuinka usein mainostajat, yhteiskunnalliset vaikuttajat ja edunvalvontakoneistot pyrkivät hyödyntämään niitä ajaessaan omaa agendaansa.
Se on yllättävän helppoa: täytyy vain ruuhkauttaa mielen toinen järjestelmä, joka on vastuussa logiikasta ja rationaalisuudesta. Silloin päätöksenteko siirtyy ensimmäiselle järjestelmälle, joka on nopea ja joka luottaa intuitioon – ja joka on alttiimpi virheille.
Kirjan luettuani luotan itseeni vähemmän, ja kyseenalaistan ajatuksenjuoksuani entistä enemmän. Olennaista oli huomata, että kukaan ei ole turvassa kognitiivisten vinoumien vaaroilta.
Kun sellaiseen lankeaa, sitä ei huomaa: juuri siinä piilee niiden vaarallisuus.
Julkaistu
SHARE
Janne Hakkarainen
Oulun yliopiston ylioppilaskunnan entinen viestintäasiantuntija, jonka mielestä kaikkien tasa-arvoinen kohtelu on kaikkien etu. Twitter: @jannehak
Kontinkankaan kampuksen läheisyydessä olevat parkkipaikat muuttuivat viime syyskuussa maksullisiksi monien opiskelijoiden yllätykseksi. Yliopiston tilapalveluista kerrotaan Oulun kaupungin päättäneen parkkimittarien asentamisesta. Osa opiskelijoista kokee parkkipaikkatilanteen asettavan kampuksen opiskelijat eriarvoiseen asemaan linnanmaalaisiin nähden.
Myös Linnanmaalla autopaikkojen tarve kasvaa huimasti Oulun ammattikorkeakoulun muuton myötä.
Omalla autolla Kontinkankaan kampukselle kulkevien opiskelijoiden tilanne muuttui merkittävästi syyskuun alussa, kun Dentopoliksen ja lääketieteellisen tiedekunnan päärakennuksen läheisyydessä sijaitsevat K3- ja K4-parkkipaikat muuttuivat maksullisiksi mittaripaikoiksi. Yliopisto tiedotti opiskelijoille asiasta lokakuussa intranetissä Notiossa ja verkkosivuilla, mutta loppuvuonna haastattelemiemme kampuksen opiskelijajärjestöjen mukaan muutos tuli monille yllätyksenä.
Juha Sarkkinen yliopiston tilapalveluista kertoo, että päätös pysäköintipaikkojen muuttamisesta maksullisiksi tuli Oulun kaupungilta. Sarkkinen muistuttaa, että pysäköintipaikat eivät ole missään vaiheessa pelkästään yliopiston käytössä.
“Alun perin on ajateltu, että pysäköintipaikat olisivat asiakkaiden käytössä. Kaupungilta tuli signaalia, että Dentopoliksen asiakaspaikat ovat heiltä loppu johtuen asiakasmäärien kasvusta ja toivottiin, että kyseinen autopaikka-alue palautetaan alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa asiakaspaikoiksi”, Sarkkinen kuvailee syitä parkkimittarien asentamisen taustalla.
Kontinkankaan alueella ei ole juurikaan ilmaista parkkitilaa. Henkilökunnan käytössä on omia pysäköintipaikkoja, ja pieni määrä maksullisia paikkoja on luovutettu opiskelijoiden käyttöön tarveperusteisesti, esimerkiksi pitkän matkan päästä tuleville opiskelijoille.
Sarkkinen kertoo, että tilapalveluille on tullut opiskelijoilta yksittäisiä palautteita. Tilapalveluiden tiedossa oli joulukuussa haastatteluhetkellä kahdesta kolmeen opiskelijoiden saamaa pysäköintivirhemaksua, jotka ovat annettu heti pysäköintipaikkojen muutosvaiheessa.
“Olemme seuranneet tilannetta syksystä lähtien ja katsomme onko toimenpiteille tarvetta ja mitä on mahdollista tehdä. Ainoa selkeä asia on se, että uusia paikkoja ei tulla rakentamaan – ei ilmaisia tai maksullisia”, Sarkkinen sanoo.
Juuri ennen joulua, 21.12. Notiossa tiedotettiin Suomen Yliopistokiinteistöjen (SYK) tehneen valvontasopimuksen Oulun pysäköinninvalvonnan kanssa Kontinkankaan kampusalueen pysäköinninvalvonnan tehostamisesta vuoden 2019 alusta alkaen.
”Näin saadaan pysäköinti niille alueille, joihin se kuuluukin. Alueen parkkeeraus on villiintynyt niin, että parkkeerataan muualle kuin sallituille paikoille, mikä taas vaikeuttaa alueella liikkumista ja kiinteistöhuoltoa. Kun on tietyt parkkipaikat määritelty, on tarkoitus, että niitä noudatetaan ja niille parkkeerataan”, kommentoi päätöstä SYK:in kampusmanageri Seppo Wiik.
Merkittävä osa opiskelijoista pitkämatkalaisia
Viime vuoden joulukuussa haastattelemiemme Kontinkankaan kampuksen opiskelijajärjestöjen mukaan yliopiston tiedottaminen parkkimittareista ei ollut tavoittanut opiskelijoita, mutta parkkisakoilta oltiin syksyn aikana suurimmaksi osaksi vältytty.
Kontinkankaan opiskelijoiden joukossa on paljon pitkämatkalaisia, opiskelijajärjestöistä kerrotaan.
“Parkkipaikkatilanne vaikeuttaa kauempaa kulkevien opiskelijoiden tilannetta, ja erityisen hankala tilanne on satunnaisesti autoa tarvitsevilla, jolla ei ole tarvetta tai mahdollisuutta ympärivuotiseen autopaikkaan. Osa autolla kulkevista opiskelijoista kertoo tulevansa kampuksella vain pakolliseen opetukseen parkkipaikkojen vähyyden vuoksi”, Oulun Lääketieteellisen Killan vuoden 2018 puheenjohtaja Lotta Peltola kertoo.
Terveystieteiden kilta teki tätä juttua varten kiltansa jäsenillä kyselyn parkkipaikkojen maksullisuudesta. Suurimmalle osalle vastanneista maksullisuus tuli yllätyksenä ja osa kokee kampuksen parkkipaikkatilanteen epätasa-arvoisena Linnanmaahan verrattuna. Vähäiset paikat ovat useimmiten täynnä.
“Eipä tule koululla vietettyä yhtään ylimääräistä aikaa. Kirjaston edessä on yksi rivi ilmaisia parkkipaikkoja, mutta ne ovat aina täynnä. Ainut ilmainen parkkipaikka, jossa on tilaa, on yhden tunnin pysäköinti kaupan pihalla. Valitettavasti harvoin mikään oppitunti on tunnin pituinen”, yksi vastanneista opiskelijoista kommentoi.
Oulun yliopiston biokemian opiskelijoiden ainejärjestö Histonin vuoden 2018 puheenjohtaja Elisa Myllymäki kertoo saaneensa itse sakon erään kampuksen parkkipaikan muututtua kiekolliseksi. Vähäisestä parkkipaikkatilanteesta kärsivät hänen kokemuksensa mukaansa myös koulun henkilökunta.
“Paikkoja oli liian vähän jo ennen uudistusta ja nyt myös 7A-aulan remontti on vähentänyt myös paikkojen määrää. Labraviikoilla on lähes mahdotonta tulla autolla, sillä päivät ovat pitkiä ja pitäisi vähän väliä käydä siirtämässä kiekkoa tai maksaa paljon maksullisilla paikoilla”, Myllymäki kertoo.
Opetushammashoitolan asiakkaiden tilanne mietityttää
Kontinkankaan kampuksella on yhteensä noin 2000 opiskelijaa, joiden lisäksi Aapistien alun perin ilmaisista parkkipaikoista kilpailevat opiskelijoiden kokemuksen mukaan myös Oulun yliopistollisen sairaalan työntekijät ja kävijät. Maksullinen pysäköinti maksaa opiskelijalle kahdeksantuntisen koulupäivän aikana yli viisi euroa.
Oulun Hammaslääketieteen Killan vuoden 2018 puheenjohtaja Johanna Nelimarkka näkee pysäköinnin muuttumisen maksulliseksi lisäävän kustannuksia erityisesti opetushammashoitolan kävijöiden kohdalla. Dentopoliksessa sijaitsevassa opetushammashoitolassa käynnit voivat kestää kerrallaan jopa 3,5 tuntia, ja pitkän hoitokäynnin pysäköintimaksut voivat vähentää potilaiden halukkuutta käydä hoitolassa.
“Aikaisemmin oli ongelmana, että opetushammashoitolaan tulevat potilaat eivät meinanneet löytää parkkipaikkaa ja saattoivat tämän vuoksi myöhästyä ajaltaan. Nyt osa potilaista on kertonut, että parkkipaikka on löytynyt aiempaa helpommin. Toki mielestäni olisi kohtuullista, että opetushammashoitolan potilaat saisivat maksuttoman pysäköinnin”, Nelimarkka esittää toiveena.
Parkkipaikkojen riittävyydestä Dentopoliksen läheisyydessä ei ole opiskelijoiden kokemuksen mukaan ollut ongelmaa niiden muututtua maksullisiksi. Opiskelijat kertovat kaipaavansa enemmän ilmaisia parkkipaikkoja juuri eri kampusten opiskelijoiden tasavertaisuuden vuoksi.
Yhdessä terveystieteiden opiskelijoiden vastauksista ehdotetaan tilanteen ratkaisuksi parkkilupien myöntämistä.
“Järkevintä olisi myöntää jokaiselle [autoilevalle] opiskelijalle oma parkkilupa, joka oikeuttaa ilmaiseen pysäköintiin ja muutoin paikat maksullisiksi. Näin on toimittu myös muissa kaupungeissa.”
Mitä parkkipaikoille käy, kun Oamk muuttaa Linnanmaalle?
– Lisäpaikkojen rakentaminen mahdollista, tilapalveluilta vakuutetaan
Parkkipaikkojen riittävyys on puheenaiheena myös Linnanmaan kampuksella. Vuonna 2020 edessä oleva Oamkin muutto saman katon alle tarkoittaa sitä, että kampuksella opiskelee ja työskentelee tulevaisuudessa yli 20 000 henkeä.
Yliopiston tilapalvelujen päällikkö Arto Haverinen kertoo, että autopaikkojen kasvavaan tarpeeseen ollaan varauduttu. Nyt jo kampusalueelle on rakennettu 300 uutta autopaikkaa Oulun ammattikorkeakoulun käyttöön siirtyvälle pohjoispuolelle ja kiinteistön omistavalla Suomen Yliopistokiinteistöillä (SYK) on optio vielä 200 lisäpaikan rakentamiselle.
“Kun yliopisto luopui pohjois- ja lounaispuolen tiloista, luovuttiin samalla myös tietyistä autopaikoista ja tällä tavalla olemme pystyneet luovuttamaan lisäpaikkoja ammattikorkeakoulun tarpeisiin. Yliopistolle on tarkoitus jäädä 1300 autopaikkaa, ammattikorkeakoululle 500 paikkaa ja SYK:lle noin 200 paikkaa”, Haverinen kuvailee Linnanmaan parkkipaikkatilannetta. Yliopisto tiedotti 9.1. Notiossa kampuksen pohjoispäädyssä olevien P6- ja P7-parkkialueiden poistuneen yliopiston käytöstä tämän vuoden alusta alkaen, sillä alueet tulevat Oamkin käyttöön.
Yliopiston käytössä olevista autopaikoista puolet on lämpöpaikkoja ja puolet kylmäpaikkoja. Haverisen mukaan lämpöpaikkojen määrä on tällä hetkellä riittävä, mutta asiakkaiden käytössä olevista kylmistä paikoista on ajoittain puutetta. Pitkän matkan päästä saapuville opiskelijoille on jatkossakin olemassa pieni tarveperusteinen parkkipaikkakiintiö.
“Yliopiston, ammattikorkeakoulun ja SYK:n kesken on käynnissä suunnittelu siitä, miten parkkeeraus tullaan järjestämään jatkossa. Kylmäpaikkojen muuttaminen maksulliseksi on yksi vaihtoehto, joka on esillä. Lämpöpaikat ovat jo maksullisesti netissä ja mobiilissa varattavissa”, Haverinen kertoo.
Riittävän julkisen liikenteen takaamiseksi Linnanmaalle vuoteen 2020 mennessä on tehty ponnistuksia. Arto Haverinen kiittelee Oulun kaupungin aktiivisuutta ja lupauksia bussivuorojen lisäämisestä ja uudelleen suunnittelusta. Bussien kulun sujuvuuden varmistamiseksi on määrä rakentaa kaksi kilometriä uutta julkisen liikenteen kaistaa Linnanmaalle johtavalle Alakyläntielle.
Julkaistu
SHARE
Mirko Siikaluoma
Oululainen toimittaja, joka nukkuu liian usein liian vähän ja bongaa kirpputoreilta korneja levynkansia.
Oulun yliopiston ylioppilaskunnan pääsihteeriksi haki yhteensä yhdeksän henkilöä. Heistä kaksi haastateltiin jo joulukuussa, ja jatkohaun jälkeen järjestetään vielä yksi haastattelu. Tämänhetkisen aikataulun mukaan pääsihteerivalinta tehdään helmikuun alussa. Rekrytointityöryhmän puheenjohtajan Tino Nissisen mukaan uusi pääsihteeri aloittaa toimessaan viimeistään kuukauden kuluttua valinnan tekemisestä.
Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) pääsihteerihaku päättyi 2. tammikuuta. Pääsihteerivalintaa valmisteleva rekrytointityöryhmä päätti perjantaina 4.1. pidetyssä kokouksessa kutsua haastateltavaksi Lauri Tuohiniemen. Hän työskentelee Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Kaakon pääsihteerinä.
Tuohiniemen lisäksi paikkaa hakivat jatkohaussa Samuli Lipponen ja Kalle Parviainen. Parviainen oli jättänyt hakemuksen myös jo alkuperäisen hakuajan aikana.
Ensimmäisen haun hakijoita olivat Irja-Liisa Kärkkäinen, Nea Svenfelt, Kauko Keskisärkkä, Saija Kortet, Heidi Haataja, Kalle Parviainen ja Georgia Giannopoulou. Heistä haastatteluun pyydettiin Kauko Keskisärkkä, Nea Svenfelt ja Irja-Liisa Kärkkäinen. Svenfelt ilmoitti myöhemmin, ettei ole käytettävissä tehtävään, ja Keskisärkkä ja Kärkkäinen haastateltiin tiistaina 18.12. edustajiston jäsenille avoimessa haastattelutilaisuudessa.
Lauri Tuohiniemen haastattelu järjestetään tiistaina 15. tammikuuta. Heti haastattelun jälkeen pidetään rekrytointityöryhmän kokous, jossa päätetään henkilöarviointeihin kutsuttavat hakijat kaikkien siihen mennessä pidettyjen haastatteluiden perusteella, kertoo vuoden alussa rekrytointityöryhmän puheenjohtajana aloittanut Tino Nissinen. Hakijoiden henkilöarvioinnin suorittaa ulkopuolinen konsultointiyritys.
Uuden pääsihteerin valitsee OYY:n edustajisto. Alkuperäisen aikataulun mukaan edustajisto olisi kokoontunut jo tammikuussa, mutta haun jatkaminen vaikutti myös kokouksen aikatauluun.
Tino Nissinen kertoo, että vuoden ensimmäistä edustajiston kokousta on suunniteltu pidettäväksi viikon 6 alussa, maanantaina 4.2. tai tiistaina 5.2. Kokouspäivää ei ole kuitenkaan vielä lyöty lukkoon, ja se saattaa aikaistuakin, jos työryhmä saa henkilöarviointien tulokset oletettua nopeammin.
Nissisen mukaan uusi pääsihteeri aloittaa toimessaan viimeistään kuukauden kuluttua valinnan tekemisestä, mahdollisuuksien mukaan jo aiemmin. Nissisen mukaan pääsihteerin aloitusajassa täytyy huomioida mahdollinen kuukauden irtisanomisaika nykyisestä työstä.
Edellisen pääsihteerin Aino-Kaisa Mannisen viimeinen työpäivä OYY:ssä oli 30. marraskuuta. Pääsihteerin sijaisena ylioppilaskunnassa on joulukuun alusta toiminut OYY:n jäsenpalvelu- ja hallintosihteeri Nina Schroderus.
OYY:n hallitus päätti 10.1. pidetyssä kokouksessa jatkaa Schroderuksen sijaisuutta 10.2. asti. Edustajiston ja hallituksen sihteerinä on joulukuun alusta asti toiminut ylioppilaskunnan viestintäasiantuntija Janne Hakkarainen.
Pääsihteeri on ylioppilaskunnan henkilökunnan esihenkilö, joka vastaa ylioppilaskunnan henkilöstöhallinnosta, taloudenpidosta ja -suunnittelusta sekä osaltaan suhdetoiminnasta ja yhteistyöstä muiden tahojen kanssa. Pääsihteeri toimii tiiviissä yhteistyössä hallituksen ja edustajiston kanssa ja vastaa niiden päätösten toimeenpanemisesta. Hän on myös Oulun ylioppilaslehden toimituksen esihenkilö.
Muokattu 10.1.2019 kello 18.40: lisätty tarkennus Tino Nissisen aloittamisesta rekrytointityöryhmän puheenjohtajana alkuvuonna.
Julkaistu
SHARE
Anni Hyypiö
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio
