Sähkökatkot, energiapula, kriisitalvi. Siinä muutama uhkaavalta kuulostava yhdyssana, jotka ovat tulleet uutisia viime aikoina seuraavalle tutuiksi. Onko tilanne todella nyt niin paha, ja kuinka opiskelijoiden tulisi selvitä ”kriisitalven” läpi?
”Ihan sopivasti tulee seurattua. Kyllä sillä tavalla olen tietoinen koko ajan”.
Näin kuvailee Oulun yliopistossa toista vuotta ympäristötekniikkaa opiskeleva Ella Levanen omaa suhtautumistaan vallitsevaan tilanteeseen. Levanen ei ole kuitenkaan ahdistunut, vaikka uutissovellusten sähköotsikot pomppivatkin jatkuvasti silmille. Opiskelukavereiden kesken aiheesta jutellaan silloin tällöin, mutta se ei hallitse lounaspöytäkeskusteluita.
”Välillä puhutaan, välillä ei”.
Ukrainan sodan seurauksena sähkön tuonti Venäjältä Suomeen on lopetettu, ja myös Euroopan kaasupula heijastuu yhteisten markkinoiden kautta Suomen hintoihin. Sähkö on ollut huomattavan kallista jo viime keväästä lähtien, ja talvesta näyttää tulevan vaikea.
Oulun yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen yhteisen energiatalouden tutkimusprofessorin Maria Kopsakangas-Savolaisen mukaan hintakehitystä on tällä hetkellä hyvin vaikea arvioida, mutta talven hinta tulee riippumaan ennen kaikkea kahdesta tekijästä: säästä ja Olkiluoto 3:n käynnistymisestä.
”Hinta riippuu tosi paljon siitä, tuleeko kovia pakkasia ennen kuin Olkiluoto 3 tulee verkkoon. Se kyllä helpottaa huomattavasti tilannetta”, Kopsakangas-Savolainen arvioi.
Korkeatkin hintapiikit ovat toki mahdollisia myös reaktorin käynnistyttyä, mutta sähkökatkoja tutkija pitää epätodennäköisinä enää sen jälkeen.
Olkiluodon ydinvoimalaitosta operoivan Teollisuuden Voiman viimeisimmän ilmoituksen mukaan Olkiluoto 3:n säännöllinen sähköntuotanto alkaa aikaisintaan helmikuussa.
Pieniä asioita
Sähkön riittävyyden varmistamiseksi kotitalouksia on kannustettu leikkaamaan kulutustaan esimerkiksi valtionhallinnon Astetta Alemmas -kampanjalla. Sähkön kokonaiskulutus onkin säästötoimien ansiosta ollut edellissyksyä alhaisempaa.
Kopsakangas-Savolaisen mukaan yksittäistenkin kuluttajien toiminnalla on merkitystä. ”Tietenkin lähdetään siitä ajatuksesta, että kotitaloussektorin kulutus koostuu yksittäisistä kotitalouksista. Kyllä jokaisella se oma pieni roolinsa on”.
Vaikka tyypillisen, kaukolämmöllä lämpiävässä kerrostaloyksiössä asuvan opiskelijan säästömahdollisuudet ovat rajalliset, mainitsee tutkija muutaman asian, jotka kannattaa kotonaan tarkistaa.
Huoneistossa oleva sähkösauna on iso sähkösyöppö, ja tutkija suosittelee saunomaan kaveriporukan kesken vuorotellen eri asunnoissa, jos se vain on mahdollista. Myös saunomisen ajankohtaa kannattaa miettiä ja pyrkiä välttämään ruuhkatunteja.
Toinen merkittävä säästökohde on etenkin uusissa taloissa yleinen kylpyhuoneen lattialämmitys. On mahdollista, että asunnon säännöissä on kielletty lattialämmityksen sammuttaminen kokonaan, mutta tutkija kehottaa tarkistamaan, voisiko lämmitystä kääntää edes hieman pienemmälle. Myös kylpyhuoneen ovi kannattaa pitää kiinni, ettei sähköä turhaan kulu muun asunnon lämmittämiseen.
Levanen on kiinnittänyt huomiota sähkönkulutukseensa ja kertookin sammuttavansa kylpyhuoneensa lattialämmityksen lähtiessään pidemmäksi aikaa pois kotoa. ”Ei sähkön säästäminen varsinaisesti rajoita elämää, mutta kyllä se on koko ajan alitajunnassa”, opiskelija kertoo.
Opiskelijan mahdollisuudet säästää sähköä ovat kuitenkin Levasen omankin kokemuksen mukaan rajalliset.
”Tiedostan, että omat kulutustottumukset on sellaisia, etten tiedä mistä voisin vielä paljoa enempää nipistää”.
Pörssisähköä vai kiinteähintaista?
Sähkön säästäminen kannattaa sopimustyypistä riippumatta, mutta halvoista tunneista pääsee hyötymään vain niin sanotulla pörssisähkösopimuksella. Siinä sähkön hinta vaihtelee tunneittain markkinahinnan mukaan.
Uutta sähkösopimusta solmivaa Kopsakangas-Savolainen neuvoo pohtimaan omaa luonteenlaatuaan. Jos pieni riskinotto ei hirvitä, voi pörssisähkö olla hyvä valinta. Jos taas kaihtaa riskiä, eikä toisaalta jaksa aktiivisesti seurata hintoja, voi kiinteähintainen sopimus olla parempi vaihtoehto.
Levanen uusi hiljattain sopimuksensa ja päätyi kiinteähintaiseen, kahden vuoden määräaikaiseen sopimukseen. Hän koki sen olleen omalle mielenlaadulle paras vaihtoehto.
”Luonteeni on sellainen, että tulisin hulluksi, jos minulla olisi pörssisähkö”.
Vaikka maksaisikin sähköstään kiinteää hintaa, kannattaa kulutusta tutkijan mukaan välttää niinä tunteina, kun tarjontaa on niukalti. Siten voi omalta osaltaan vaikuttaa siihen, että sähköä riittää kaikille, mutta Kopsakangas-Savolainen nostaa esiin myös ympäristönäkökulman.
”Jos ihmiset ovat valmiita säästämään energiaa silloin, kun sitä on järjestelmässä niukasti, voidaan välttyä käynnistämästä varavoimayksiköitä. Ne perustuvat pitkälti vielä öljyyn ja kaasuun, ja ovat saastuttavia teknologioita”, tutkija selvittää.
”Eli jos haluaa sitä omaa ilmastoon liittyvää jalanjälkeä pienentää, niin sillä miten käyttäydyt, on kyllä merkitystä, vaikka siitä itselle ei suoraan taloudellisesti olisi hyötyä. Se viesti ei ole kauhean hyvin vielä mennyt perille”.
”Yleinen tilanne on sellainen, että kustannuspaineita on”
Pohjois-Suomen Opiskelija-asuntosäätiö PSOAS on merkittävä vuokranantaja oululaisten opiskelijoiden keskuudessa. Toimitusjohtaja Juha Aitamurron mukaan sähkön hinnat ovat vaikuttaneet myös PSOASiin, mutta etukäteen hankittu sähkö on helpottanut tilannetta.
Talouspäällikkö Antti Tumelius kertoo PSOASin ostavan suurimman osan käyttämästään sähköstä noin kahdeksi ja puoleksi vuodeksi eteenpäin, ja vanhojen sopimusten ansiosta se saa sähköä kohtuulliseen hintaan ainakin vielä vuonna 2023.
Tumeliuksen mukaan PSOAS opastaa asukkaitaan sähkön säästämiseen, mutta tekee myös itse toimia oman kulutuksensa vähentämiseksi. Se esimerkiksi on vaihtanut kiinteistöjensä pihavalaistuksia LED-lamppuihin.
”Aika varovasti isoja rahoja laitetaan kiinni investointeihin, mutta kyllä me innokkaasti tutkitaan ja pilotoidaan energiaa säästäviä ratkaisuja”, talouspäällikkö kertoo.
PSOASin asiakkaista suurin osa tekee itse omat sähkösopimuksensa, mutta soluasuntojen asukkaat maksavat kiinteää sähkömaksua kymmenen euroa kuukaudessa. Nyt PSOASin hallitus on kuitenkin päättänyt nostaa tuon summan viiteentoista euroon. Hallituksen puheenjohtaja Jonne Kettusen mukaan korotukset astuvat voimaan maaliskuun alusta.
”Sähkön hinta on noussut, ja aiemmat maksut eivät ole enää vastanneet aiheutuvia kustannuksia”, Kettunen sanoo.
Samassa yhteydessä hallitus päätti 2,5 % vuokrankorotuksesta, joka koskee valtaosaa PSOASin vuokralaisista. Vuokrankorotusten taustalla on Kettusen mukaan yleinen kustannustason nousu.
”Yleinen tilanne on sellainen, että kustannuspaineita on, ja sen kanssa me tietysti täällä painitaan”.
Tukea on tarjolla, mutta millaista?
Oulun yliopiston ylioppilaskunnan sosiaalipoliittinen asiantuntija Essi Leinonen ei ole vielä saanut sähkön hintaan liittyviä yhteydenottoja opiskelijoilta. Hänen mukaansa kohonnut ruuan hinta näkyy ainakin vielä opiskelijoiden arjessa enemmän.
”Sähköllä ei ole ollut vielä sellaista suurta merkitystä. Jossakin vaiheessa se varmaan nousee enemmän pinnalle”, Leinonen arvioi.
”Mitä olen opiskelijoita kuunnellut, niin muutama euro ei vielä näy. Mutta jos lähtee enemmän kasvamaan, niin sitten alkaa näkymään”.
Mikäli sähkölaskun maksamisen kanssa tulee ongelmia, kehottaa Leinonen neuvottelemaan maksuajasta oman sähköyhtiön kanssa. Omia kulutustottumuksia kannattaa miettiä ja sähkösopimusta kilpailuttamalla voi hakea säästöjä. Jos se ei auta riittävästi, niin rahallista tukea voi hakea eri tahoilta.
”OYY antaa tietoa siitä, mitä kannattaa tehdä ja mistä lähteä liikkeelle. Meidän on mahdollista myös antaa jäsenille pieni laina, jos tilanne näyttää aivan toivottomalta”, Leinonen kertoo.
Jos yhteydenottoja alkaa tulla, niin OYY pystyy maanlaajuisen ylioppilaskuntaverkoston kautta lähteä ajamaan jäsentensä etua kansallisella tasolla. Leinonen mainitsee esimerkiksi opiskelijoille suunnattujen kompensaatioiden esittämistä päättäjille.
Syyskuussa Suomen hallitus sopi toimista sähkölaskujen kanssa kamppailevien kansalaisten tukemiseksi. Kopsakangas-Savolainen ei kuitenkaan ole tyytyväinen hallituksen malliin.
”Monissa muissa maissahan on pienituloisille kotitalouksille annettu tämmöinen suora energiaraha, jonka voi käyttää sitten suoraan siihen sähkölaskuun, tai säästää ja käyttää johonkin muuhun”, tutkija avaa.
”Suomessahan tämä on nyt toteutettu verovähennysten, arvonlisäveron alennuksen ja kelan maksaman harkinnanvaraisen tuen kautta, jotka eivät mielestäni auta kaikista pienituloisimpia, esimerkiksi opiskelijoita, millään tavalla.”
Opiskelija Ella Levasen mukaan sähkön hinnat eivät ole vielä aiheuttaneet harmaita hiuksia, eikä hän sellaista opiskelukavereidensakaan keskuudessa ole havainnut.
”En ole kuullut, että kukaan vielä pelkän kynttilän valossa kotonaan asuisi”.
Sähkösopimustyypit • Yleisesti ottaen sähkösopimuksissa on kolmea päätyyppiä. • Määräaikaisella sopimuksella sähköä saa kiinteään hintaan sopimuskauden ajan. Vain toiseen asuntoon muuttaminen oikeuttaa irtisanomaan sopimuksen kesken. Sopimuskausi on yleensä 12 tai 24 kuukautta. • Toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella sähköä saa kiinteään hintaan, mutta sähköyhtiöllä on oikeus muuttaa hintaa sopimuksessa määritellyin ehdoin. Sopimuksen irtisanomisaika on kaksi viikkoa. • Pörssisähkösopimuksella sähköstä maksetaan tunneittain vaihtuva spot-hinta ja sähköyhtiön marginaali. Seuraavan vuorokauden tuntihinnat julkaistaan päivittäin noin klo 13.45. Sopimus on voimassa toistaiseksi kahden viikon irtisanomisajalla. • Tarjolla on myös muun tyyppisiä sopimuksia. Tehdessäsi sähkösopimusta, mieti minkä tyyppinen sopimus sopii juuri sinulle ja lue sopimusehdot tarkkaan.
