OYY:n muskarivideoilla esiintynyt saamelaisrumpu joutui kohun keskelle – käyttö ja alkuperä selvitetty

OYY:n järjestämän muskarin mainostusta varten kuvatuissa Instagram Stories -videoissa esiintyi saamelaiskulttuuriin kuuluva rumpu, eli kannus. Saatuaan kritiikkiä OYY poisti videot, pyysi tapahtunutta anteeksi ja ilmoitti pyytävänsä yliopistolta että rumpu poistetaan yliopiston tiloista ja käytöstä. Oulun ylioppilaslehti selvitti kyseisen rummun käyttötarkoituksen ja historian.

Oulun yliopiston ylioppilaskunta järjesti osana vuosijuhlaviikkoaan muskarin perheellisille opiskelijoille.

Osana muskarin mainostusta varten kuvatuissa Instagram Stories -videoissa esiintyi myös saamelaiskulttuuriin kuuluva rumpu, eli kannus. Itse muskaria ei osallistujien vähyyden takia järjestetty. OYY poisti videot saatuaan kritiikkiä.

OYY pyysi tapahtunutta nopeasti anteeksi ja ilmoitti ryhtyvänsä toimenpiteisiin, jotta asia ei pääse enää toistumaan.

”Saamelaiset kohtaavat toistuvasti vähättelyä, kulttuurinsa omimista ja heidän historiansa on täynnä sortoa. Emme halua olla osana tätä jatkumoa”, ylioppilaskunnan anteeksipyynnössä todettiin.

Lisäksi ylioppilaskunta ilmoitti pyytävänsä yliopistolta että rumpu poistetaan yliopiston tiloista ja käytöstä.

Anteeksipyyntö herätti kuohuntaa sosiaalisessa mediassa. OYY joutui poistamaan kommentoinnin Instagram-päivityksestään epäasiallisten ja halventavien ilmaisujen vuoksi. Aiheesta kertoi torstaina myös Iltalehti.

Oulun ylioppilaslehti on selvittänyt rummun käyttötarkoituksen ja historian.

 

Varhaiskasvatuksen koulutusohjelman musiikkikasvatuksen vastuuopettaja Leena Poikela, mistä rumpu on peräisin?

“Saamelaisrumpu on hankittu noin 30 vuotta sitten Oulun Lastentarhanopettajaopistolle henkilökunnan opintomatkalla saamelaiseen kulttuuriin. Rumpu hankittiin saamelaisalueelta ja sen avulla muun muassa saamelaisopiskelijat saattoivat esitellä omaa kulttuuriaan. Lastentarhaopettajakoulutuksessa oli aikoinaan kiintiöt saamelaisopiskelijoille. Rumpua ei hankittu pilailupuodista.”

 

Missä rumpua säilytetään ja mihin sitä käytetään nykyään?

“Rumpua säilytetään musiikkiluokan kaapissa, eikä sitä käytetä osana opetusta. Soittoa opetetaan ainoastaan djembeillä, käsirummuilla ja kehärummuilla. Saamelaisrummun avulla on ennen esitelty esimerkiksi pyhän rummun käsitettä osana saamelaiskulttuuria ja sen musiikillista monimuotoisuutta. Rumpu on ollut mukana lapsille suunnatuissa kulttuurikasvatusesityksissä. Eri kulttuurit esitellään lapsille mahdollisimman elävästi ja ainutlaatuisesti, näin tehdään tasa-arvoisesti niin eri maiden kansanmusiikkien kuin oman maan kansanmusiikin suhteen.

Rumpua käsitellään kunnioituksella. En voisi opettaa rummun soittamista. Sen erityisyyttä vaalitaan. Rumpu ei ole siellä hömppää varten.”

 

Kuinka rumpu on päätynyt ylioppilaskunnan levittämään muskarin mainosmateriaaliin?

“En osaa sanoa, en ole kyseisiä kuvia ollut ottamassa enkä tiedä niistä. Rumpu on todennäköisesti vahingossa jäänyt esille.”

Saamelaiskulttuuri on tärkeää ja arvokasta, ja siihen suhtaudutaan varhaiskasvatuksen koulutuksessa suurella kunnioituksella.”

 

Kasvatustieteiden tiedekunnan koulutussuunnittelija Petteri Klintrup, mitä rummun suhteen aiotaan tehdä?

“Jatkossa rumpu tullaan pitämään lukitussa kaapissa. Pohdimme tiedekunnassa toimenpiteitä ja konsultoimme Giellagas-instituuttia. Totta kai olemme kulttuurisensitiivisiä emmekä halua loukata minkään kulttuurin itseisarvoa. “

 

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Kalle Parviainen, millaista palautetta ylioppilaskunta on saanut tapahtuman johdosta?

“Olemme tavanneet saamen kielen ja saamelaisen kulttuurin opiskelijoiden ainejärjestö Gieku ry:n kanssa ja keskustelleet asiasta. Sosiaalisessa mediassa kommentointi on ollut aktiivista ja valitettavasti myös osin negatiivista.

Suuri osa negatiivisesta kommentoinnista liittyy varmasti puhtaaseen epätietoisuuteen saamelaisuudesta. Ihmiset eivät tiedä, mitä saamelaisuus on ja mitä siihen kulttuurisesti ja historiallisesti kuuluu. Ylioppilaskuntaa on kiitetty nopeasta reagoinnista tapahtuneeseen.”

 

Mitä ylioppilaskunta aikoo tehdä asian tiimoilta?

“Olemme keskustelleet asiasta kasvatustieteiden tiedekunnan kanssa ja rummun käyttöön liittyvät asiat selvitetään.”

 

Gieku ry kertoo tiedotteessaan, että rumpu symboloi menetettyä uskontoa, joka on yksi saamelaisten menneisyyteen liittyvistä herkistä asioista.

Tästä johtuen saamelaisten identiteettiin liittyvien symbolien, kuten saamenpuvun käyttö kaupallisiin tai muuten julkisiin tarkoituksiin herättää saamelaisissa tunteita.

Netin keskustelualustoilla syntyneet aggressiiviset reaktiot ja verbaaliset hyökkäykset saamelaisnuoria kohtaan huolettavat Gieku ry:tä.

Toivomme yliopistolta toimenpiteitä, tukea ja keskusteluapua, jotta saamelaisiin kohdistuva vihapuhe saadaan kitkettyä pois Oulun yliopistosta.”

 

Muokattu 22.2.2018 kello 23:54: Korjattu Leena Poikelan titteli varhaiskasvatuksen koulutusohjelman musiikkikasvatuksen vastuuopettajaksi, täsmennetty kohtaa rummun historiasta ja siitä, mihin sitä käytetään nykyään.

Juho Karjalainen

Oulun yliopiston alumni, joka on valmistunut tiedeviestinnästä filosofian maisteriksi.  

Lue lisää:

”Enemmän kevyttä höpöilyä” – OYY:n uusi hallitus haluaa ylioppilaskunnasta opiskelijalle läheisen

OYY:n hallituksen vastuulla on tänä vuonna kampuskehittämistä, opiskelijoiden hyvinvointia, Osako-yhteistyötä, viestintää, tapahtumien järjestämistä ja järjestöjen kouluttamista koskevia toimintasuunnitelmaprojekteja. Vaikka vastuut ja kiinnostuksenkohteet vaihtelevat, yksi tavoite yhdistää kaikkia hallituslaisia.

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan viime keväänä toteuttamassa jäsenkyselyssä yksi adjektiivi toistui yli muiden. Ylioppilaskuntaa pidettiin jäsenistön keskuudessa erityisesti etäisenä.

Uudet luottamushenkilöt eivät näkemystä kiellä, päinvastoin – OYY:n uusi hallitus on yhtä mieltä siitä, mikä on tulevan vuoden keskeisin tehtävä: ylioppilaskunta on tänä vuonna tuotava lähemmäksi opiskelijaa.

Mutta mikä neuvoksi? Millä tavalla ylioppilaskunnasta tulisi vuodessa jäsenistölleen läheisempi?

Lue hallituslaisten visioista tulevalle vuodelle Oulun ylioppilaslehden jutusta.

 

Oulun ylioppilaslehti selvitti torstaina 18.1. järjestäytyneen hallituksen tuntemukset tulevasta vuodesta. Kaikki hallituksen jäsenet ja hallituksen puheenjohtaja vastasivat samoihin kysymyksiin:

1. Millainen on historiasi opiskelijavaikuttajana?
2. Mitä asioita tulit tekemään Oulun yliopiston ylioppilaskuntaan?
3. OYY:n jäsenkyselyssä keväällä 2017 keskeisin ylioppilaskuntaa kuvaava adjektiivi oli ”etäinen”. Miten muuttaisit tätä mielikuvaa?
4. Millainen on oma kokemuksesi ylioppilaskunnasta ennen hallitusvuotta?
5. Hallitusvuosi on tunnetusti hektinen. Millä keinoilla selviät tulevasta vuodesta? Aiotko opiskella?
6. Millainen OYY on hallituskautesi jälkeen vuonna 2019?

 

Hallituksen puheenjohtaja Kalle Parviainen, 31, HuKa, opiskelee englantilaista filologiaa kuudetta vuotta

”Opiskelijavaikuttajana olen tehnyt oikeastaan kaikkea mahdollista: olen toiminut omassa ainejärjestössä Verbassa, kattokillassa (Humanistinen Kilta) sekä hallopedinä omassa oppiaineessa. En enää keksi, mitä muuta voisi tehdä! Mutta lempitittelini on Ylen haastattelussa käytetty Oulun yliopiston humanistisen tiedekunnan muuttotyöryhmän opiskelijavarajäsen.

Tänä vuonna puheenjohtajana ajattelin pyörittää kaikkea. Kun viime vuodelta jo tiedän, miten organisaatio toimii, voin keskittyä toiminnan kehittämiseen ja edunvalvontaan.

Vaikka vihaankin sanaa jalkautuminen, se on paras keino vähentää ylioppilaskunnan etäisyyttä. Esimerkiksi viestinnässä meillä tulisi olla enemmän kevyttä höpöilyä tiukan asian seassa. Koska jäseniä on 11 000, jokaista ei voi vuoden aikana kohdata, mutta jokainen kohtaaminen on tärkeä. Viime vuonna opiskelijoita kohdatessa oppi tuntemaan ihmisiä, jonka jälkeen palautteena sai, että OYY onkin ihan jees. Jos 10 ihmistä lähtee mukaan, siitä voi seurata lumipalloefekti!

Ennen hallitusvuottani ensimmäinen kohtaaminen ylioppilaskuntaan oli vuonna 2014 edustajiston kokouksessa, jossa toimin tulkkina. Silloin minulle jäi mielikuvaksi, että onpa siisti organisaatio, ja onpa tämä mielenkiintoinen asia, olisi kiva päästä tuonne joskus itsekin.

Tänä vuonna aion viimeistellä yhden seminaarityön ja aloitella gradua. Aion kuitenkin viettää myös vapaa-aikaa, harrastan taekwon-doa, käyn lenkillä ja luen kirjoja.

Minun puheenjohtajavuoteni jälkeen OYY on toivottavasti pystyssä, ja on eteenpäin katsova, entistä paremmin rullaava organisaatio, jonka kaikki opiskelijat tuntevat omakseen.”

 

Hallituksen varapuheenjohtaja Jenna Suorsa, 25, TeTa, opiskelee kauppatieteitä kolmatta vuotta
Vastuuprojektina Värikäs tapahtuma- ja koulutuspaletti, mukana projekteissa Viestinnän viemää ja Ylioppilaskunnan värikäs tapahtuma- ja koulutuspaletti, seurantavastuuna koulutuspolitiikka

”Ennen hallitusvuottani olen ollut mukana OuluES:n (Oulu Entrepreneurship Society) hallituksessa. Sen toimintaan lähdin mukaan heti fuksivuotena, viime vuonna toimin järjestön puheenjohtajana. En ole ollut mukana kiltatoiminnassa, ehkä olen kokenut poikkitieteellisen toiminnan enemmän omanani.

Tänä vuonna minulle ykkösasiana on tapahtumatuottaminen ja sen kehittäminen. Sen lisäksi olen kiinnostunut yritysyhteistyöstä.

Etäisyyttä vähentäisi se, että OYY olisi esimerkiksi tapahtumissaan helposti lähestyttävä: opiskelijoita olemme itsekin. Mielikuvaan etäisyydestä voi vaikuttaa omalla toiminnallaan, mutta on muistettava, että ihmeitä ei voi vuodessa tehdä. OYY:lla on pitkä historia, ja automaatiojäsenyys herättää monenlaisia mielipiteitä.

Hyppäsin toimintaan itse hieman eri reittiä kuin moni muu. Ensimmäinen kosketus ylioppilaskuntaan syntyi ollessani Vulcanalia-harjoittelijana viime toukokuussa. Ennen sitä tiesin tosi vähän siitä, mitä OYY tekee. Lopulta oli vauhdikas kesä ja syksy, jonka jälkeen oli helppo lähteä hallitukseen.

Hallitusvuotenani ajattelin myös opiskella. Siinä auttaa aikataulutus ja oman työn organisointi. Tiedän harjoittelijakokemukseni perusteella, että kesä ja syksy ovat kiireisiä. Siihen kuitenkin osaa varautua, kun tietää, mihin on hyppäämässä!

Toivon, että vuoteni jälkeen OYY:llä on selkeä tapahtumavuosikalenteri, jonka perusteella tiedettäisiin, mitä tapahtumia OYY:n pitäisi järjestää. Toivon, että yritysyhteistyöhön olisi samaten selkeät sävelet, ja yritykset tietäisivät, miten he voivat olla OYY.n toiminnassa mukana.”

 

Vilma-Riikka Tiittanen, 24, HuKa, opiskelee kansainvälisessä luokanopettajakoulutuksessa (Intercultural Teacher Education) viidettä vuotta
Vastuuprojektina Opiskelijan hyvä elämä, mukana projektissa Yhteistyössä yhteiskunnassa, seurantavastuuna sosiaalipolitiikka

”Aloitin fuksivuonna luokanopettajaopiskelijoiden ainejärjestössä Olo ry:ssä, toimin sopona ja kopona. Olen toiminut hallopedina monissa eri toimielimissä, esimerkiksi kasvatustieteiden tiedekunnan tiedekuntahallituksessa ja yliopistokollegiossa. Lisäksi olin edustajiston jäsen edellisellä kaudella

Vastuulleni on tulossa opiskelijan hyvinvointia käsittelevä projekti. Lisäksi minua kiinnostaa yliopiston lanseeraama ajatus vihreästä kampuksesta, joka ei ainakaan vielä näy mitenkään opiskelijoille. Haluaisin selvittää, voisivatko opiskelijat jollain lailla osallistua tähän. Olen kiinnostunut myös edunvalvonnasta ja sidosryhmäyhteistyöstä, toiminkin tänä vuonna edunvalvontajaoston puheenjohtajana ja useissa YTHS:n toimielimissä.

Etäisyyttä vähennetään avoimuudella: meidän tulee painottaa, mitä kaikkea OYY tekee, ei vain tapahtumia, vaan opiskelijoiden edunvalvontaa. Tietoa voisi jakaa eri kanavien kautta, somessa, muitakin keinoja käyttäen.

Olin edustajiston jäsen viime kaudella, mutta jo fuksivuodesta alkaen minulla on ollut ylioppilaskunnasta kokemusta erilaisten koulutuksien ja halloped-yhteistyön kautta. Näistä minulle on jäänyt hyvä kokemus.

Suoritettavia opintoja ei enää ole, mutta vuoden aikana voin tehdä avoimessa yliopistossa ylimääräistä. Vuoden aikana aion myös pitää huolta terveydestä, liikkua, harrastaa. Tärkeää on erottaa työ ja vapaa-aika erilleen.

Vuoden jälkeen toivon OYY:n olevan avoimempi ja houkuttelevampi. Tämä näyttäisi olevan meitä kaikkia yhdistävä teema, käytännön tosuprojektien lisäksi.”

 

 Oulun ylioppilaslehti 2018.

Tuomas Soini, 25, HuKa, opiskelee viidettä vuotta kasvatustieteitä
Vastuuprojektina Yhteistyössä yhteiskunnassa, mukana projektissa Näin koulutat järjestösi, seurantavastuuna koulutuspolitiikka

”Ennen tätä vuotta olen toiminut ainejärjestössäni Motivassa tapahtumavastaavana ja puheenjohtajana. Viime syksynä hain ja pääsin edustajistoon. Parissa tiedekunnan toimikunnassa olen istunut opiskelijajäsenenä, ja nyt istun täällä.

Oamkin muutto on isoin asia mitä tänä ja ensi vuonna tulee tapahtumaan. Minun toiveenani on, että muutto on mahdollisimman jouheva. Haluan myös vaikuttaa siihen, kuinka me näyttäydytään isolla porukalla kaupunkiin ja sidosryhmiin: porukassa on voimaa.

Sehän on totta, että OYY näyttäytyy riviopiskelijalle erittäin etäisenä. Haluan muuttaa asiaa, niin kuin kaikki muutkin haluavat! Ennen kuin hain hallitukseen, minulle sanottiin: Tuomas, mene sinne ja tee OYY:stä sellainen, että se näkyy ja kuuluu. Nyt olen täällä perehtymässä asiaan ja tekemässä sitä. Toki aiemmat hallitukset ovat halunneet muuttaa asiaa – esimerkiksi OYY:n kummit on hyvä veto, ja haluaisin olla mukana kehittämässä toimintaa vielä niin, että kummit olisivat lähempänä ainejärjestöä.

Viime syksynä ehdin osallistua muutamaan edustajiston kokoukseen, näin, mitä toiminta on. Kokouksessa katselin haikeillen hallituksen nurkkaan, ja ajattelin, että tuolla olisi mukava olla!

Kurssit ja gradu menevät vuoden ajaksi jäihin, hallitustyön ohella minulla on toinen työ rinnalla. En pysty opintoja edistämään vuoden aikana, mutta olen nuori ja minulla on vielä aikaa.

Haluan, että ylioppilaskunta ja toimisto ovat opiskelijalle vastaanottavaisia, lämpimiä: jokainen opiskelija kokee, että voi astua sisään ja kokea, että täällä on kiva olla, ja täällä etujani valvotaan. Tavoite on, että opiskelija haluaa ja uskaltaa tulla toimiston ovesta sisään, ja näkee kuinka paljon täällä tehdään opiskelijoiden eteen.”

 

oulun ylioppilaslehti 2018.

Toni Sandvik, 25, Tieteelliset, opiskelee kuudetta vuotta biokemiaa
Vastuuprojektina Näin koulutat järjestösi, mukana projektissa Kampuskehittäminen 2.0, vastuuna PJ-klubit, seurantavastuuna järjestöt

”Voi pojat, onhan sitä tullut tehtyä. Aloitin fuksina ainejärjestössäni Histonissa, siellä olen ollut varapuheenjohtajana, puheenjohtajana, rahastonhoitajana ja kiltalehden päätoimittajana, kattokillassa (Oulun Luonnontieteilijät) pari vuotta sihteerinä ja puheenjohtajana, hallopedinä tiedekuntahallituksessa ja tiedekunnan johtoryhmässä, ja edustajistossa olen ollut mukana viime kauden.

Tässä vuodessa minua kiinnostaa opiskelijoiden edun ajaminen.

Etäisyyden vähentämisessä hallituslaisella tärkein rooli on näyttää mallia siitä, kuinka jalkaudutaan ja ollaan jäsenistön keskuudessa tavoitettavissa ja näkyvillä. Jos on luonteeltaan sosiaalinen, menee vain rohkeasti juttelemaan ihmiselle, ei vain jumitu toimistolle. Tärkeää on myös epävirallisella tasolla vaikuttaminen ja läsnäoleminen.

Aiempi kokemus ylioppilaskunnasta tulee edustajistosta, jonka toiminnassa olen ollut Tieteellisten ryhmänjohtajana välillä hyvinkin aktiivisesti mukana. Siellä heräsi myös kiinnostus vaikuttaa hallituksessa. Edustajistossa tehdään laajoja linjauksia, mutta nyt tuli hinku lähteä tekemään linjavetoa omin käsin.

Vuoden aikana teen gradun valmiiksi! Lupaan sen itselleni, että se valmistuu. En käy kursseja, sillä niitä ei ole enää jäljellä.

Toivon, että hallitusvuoteni jälkeen riviopiskelijalla on tieto siitä, mitä OYY tekee, ja se koetaan matalan kynnyksen vaikuttamisen paikaksi. Toivon, ettei ylioppilaskuntaa enää koeta ollenkaan etäiseksi.”

 

 Oulun ylioppilaslehti 2018.

Katri Kiurujoki, 25, HuKa, opiskelee suomen kieltä kuudetta vuotta
Vastuuprojektina Viestinnän viemää, mukana projekteissa Kampuskehittäminen 2.0 ja Näin koulutat järjestösi, seurantavastuuna viestintä

”Olen ollut fuksivuodesta alkaen omassa ainejärjestössäni Sumassa aktiivina, aloitin liikuntavastaavana, sitten toimin tapahtumavastaavana, varapuheenjohtajana ja lopulta puheenjohtajana. Kattokillassa Humanistisessa Killassa olen vaikuttanut taloussihteerinä ja puheenjohtajana, hallopedina tiedekuntahallituksessa varajäsenenä ja nyt varsinaisena jäsenenä. Edelliskaudella olin myös edustajiston varajäsen.

Tietenkin tänä vuonna tärkeää on opiskelijan edunvalvonta. Itseäni kiinnostaa myös organisaation toiminta ja sen viestintä. Haluan omalta osaltani vaikuttaa siihen, että OYY on lähempänä opiskelijoita.

Myös etäisyyteen voi vaikuttaa viestinnällä. OYY:n on näyttävä opiskelijoille, sekä yksittäisinä henkilöinä, että koko hallitus ryhmänä. Tavoitteena olisi, että riviopiskelijat tietävät, mitä me tehdään, ja mitä täällä on konkreettisesti saatu aikaan.

Aiempi kokemus ylioppilaskunnasta tulee edustajistosta. Lisäksi tunnen ihmisiä, jotka ovat olleet ylioppilaskunnan toiminnassa mukana, olen kuullut hyviä asioita.

Selviän vuodesta aikatauluttamisella ja asettamalla selkeän työajan. Kun on vapaa-ajalla, on vapaalla, eikä mieti muita asioita. Gradua ajattelin tehdä mahdollisesti ehkä, joitain kursseja on jäljellä, kirjatenttejä voisi tehdä.

Toki toivoisin, että OYY olisi taas vähän avoimempi tämän vuoden jälkeen: viestintää olisi selkeytetty, nettisivut uudistettu.”

 

David Delahunty, HuKa, valmistunut kasvatustieteiden maisteriksi, nyt opiskelee kansainvälisessä luokanopettajakoulutuksessa (Intercultural Teacher Education)
Vastuuprojektina Kampuskehittäminen 2.0, mukana projekteissa Yhteistyössä yhteiskunnassa ja Ylioppilaskunnan värikäs tapahtuma- ja koulutuspaletti, seurantavastuuna kansainväliset asiat

”En ole aiemmin ollut mukana opiskelijatoiminnassa. Ajattelin, että nyt on minun viimeinen tilaisuuteni, on aika tehdä asialle jotain! Olen ollut opiskelija koko elämäni, nyt toivon, että tämä on viimeinen kerta kun opiskelen. Olen tosin tainnut sanoa näin ennenkin…

Olen kiinnostunut oikeastaan kaikesta, on paljon asioita, joihin haluaisin vaikuttaa. Olen ensimmäinen kansainvälinen tutkinto-opiskelija hallituksessa, niin varmaan kv-asiat ovat listallani.

Monelle OYY:n toimisto on vain paikka, josta hakea opiskelijakortti, ja johon ei sen jälkeen enää palata. Siihen haluaisin vaikuttaa. Yksi keino on tieto, tieto on valtaa: ihmisten olisi oltava paljon tietoisempia toiminnastamme.

Olin itse aiemmin yksi niistä ihmisistä, jotka eivät tienneet OYY:stä juuri mitään. Yksi syy hallitukseen tulostani oli se, että haluan tehdä asioita aiempaa paremmin.

Lasten syntymän jälkeen minulla ei ole ollut sosiaalista elämää, joten se jatkuu varmaan tänäkin vuonna. (nauraa) No, suunnitelmissani olisi opiskella joitain pakollisia kursseja, riippuen siitä, miten paljon aikaani vaaditaan hallituksessa.

Haluan, että OYY olisi vuoteni jälkeen enemmän yhteydessä opiskelijaan. Se ei ole vain minun työni, vaan kaikkien meidän vastuulla.”

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

OYY:n hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Kalle Parviainen, edustajiston puheenjohtajaksi Elisabet Shnoro

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) edustajisto on kokouksessaan 5. joulukuuta valinnut luottamushenkilöt vuodelle 2018. Ylioppilaskunnan edustajiston puheenjohtajaksi valittiin Elisabet Shnoro ja hallituksen puheenjohtajaksi Kalle Parviainen. Elisabet Shnoro on 25-vuotias konetekniikan opiskelija. Hänen taustaryhmänsä on Tekniikan ja talouden vaalirengas (TeTa). Edustajiston varapuheenjohtajaksi valittiin Miriam Putula (Oulun keskustaopiskelijat).  Hallituksen puheenjohtajaksi valittu Kalle Parviainen on 31-vuotias englantilaisen filologian opiskelija. Hänen […]

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) edustajisto on kokouksessaan 5. joulukuuta valinnut luottamushenkilöt vuodelle 2018.

Ylioppilaskunnan edustajiston puheenjohtajaksi valittiin Elisabet Shnoro ja hallituksen puheenjohtajaksi Kalle Parviainen.

Elisabet Shnoro on 25-vuotias konetekniikan opiskelija. Hänen taustaryhmänsä on Tekniikan ja talouden vaalirengas (TeTa). Edustajiston varapuheenjohtajaksi valittiin Miriam Putula (Oulun keskustaopiskelijat). 

Hallituksen puheenjohtajaksi valittu Kalle Parviainen on 31-vuotias englantilaisen filologian opiskelija. Hänen taustaryhmänsä on Humanistien ja kasvatustieteilijöiden vaalirengas (HuKa). Parviainen on kuluvana vuonna toiminut OYY:n hallituksessa.

”Olen kiitollinen siitä luottamuksesta, jonka edustajisto on asettanut, toivon olevani luottamuksen arvoinen. Ensi vuonna on mahdollisuus keskittyä ydintehtäväämme, toiminnan aktiiviseen kehittämiseen ja edunvalvontaan. Erityisen tyytyväinen olen siihen, että saimme ensimmäistä kertaa kansainvälisen tutkinto-opiskelijan (David Delahunty) hallitukseen”, kertoo Parviainen tunnelmistaan.

”Hallituksen puheenjohtajan tärkeimpiä tehtäviä on pitää suhteita yllä tärkeimpiin sidosryhmiin, yliopistoon ja kaupunkiin. Koska molemmissa ollaan kovin kiireisiä, yhteydenpidosta kannattaa pitää huolta itse, ottaa puhelin käteen ja pyytää tapaamisiin”, ohjeistaa vuoden 2017 hallituksen puheenjohtaja Joel Kronqvist seuraajaansa.

Muut OYY:n hallituksen uudet jäsenet ovat Katri Kiurujoki (Humanistien ja kasvatustieteilijöiden vaalirengas), Tuomas Soini (Humanistien ja kasvatustieteilijöiden vaalirengas), Jenna Suorsa (Tekniikan ja talouden vaalirengas), David Delahunty (Humanistien ja kasvatustieteilijöiden vaalirengas), Vilma-Riikka Tiittanen (Humanistien ja kasvatustieteilijöiden vaalirengas) ja Toni Sandvik (Tieteellisten vaaliliitto).

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Jenny Vaara on OYY:n ehdokas Suomen ylioppilaskuntien liiton hallitukseen

Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) esittää Jenny Vaaraa Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) hallituksen jäseneksi vuodelle 2018. Ylioppilaskunnan edustajisto päätti asiasta yksimielisesti kokouksessaan 21. syyskuuta. Kasvatustieteitä opiskeleva Vaara, 26, toimii kuluvana vuonna OYY:n hallituksen varapuheenjohtajana ja on vastuussa ylioppilaskunnan projektiorganisaatiomuutoksesta ja jatko-opiskelijoiden palveluiden kehittämisestä. Lisäksi hän on Oulun yliopiston koulutuksen johtoryhmän ja tiedekuntansa johtoryhmän jäsen. Aikaisemmin hän on […]

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) esittää Jenny Vaaraa Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) hallituksen jäseneksi vuodelle 2018.

Ylioppilaskunnan edustajisto päätti asiasta yksimielisesti kokouksessaan 21. syyskuuta.

Kasvatustieteitä opiskeleva Vaara, 26, toimii kuluvana vuonna OYY:n hallituksen varapuheenjohtajana ja on vastuussa ylioppilaskunnan projektiorganisaatiomuutoksesta ja jatko-opiskelijoiden palveluiden kehittämisestä. Lisäksi hän on Oulun yliopiston koulutuksen johtoryhmän ja tiedekuntansa johtoryhmän jäsen. Aikaisemmin hän on toiminut muun muassa ainejärjestönsä Motiva ry:n puheenjohtajana.

Vaaralle on tärkeää, että korkeakoulutuksen kehittäminen perustuu selkeään ja kokonaisvaltaiseen näkemykseen. Hän haluaa, että tulevaisuudessa korkeakoulut tarjoavat opiskelijoilleen entistä paremmat valmiudet muuttuvaan työelämään ja eväät elinikäiseen oppimiseen.

“Nykyiset 20-vuotiaat opiskelijat jäävät eläkkeelle 2070-luvun tienoilla. Lisäksi työelämän murros kiihtyy koko ajan. Se tarkoittaa, että oman osaamisen kehittäminen ei voi päättyä tutkinnon suorittamiseen, vaan jokaisen täytyy koko ajan ylläpitää ja kehittää omaa osaamistaan. Korkeakoulutus antaa parhaat valmiudet oppia ja omaksua uutta sekä kehittää uusia ratkaisuja – meidän täytyy pitää huolta siitä, että näin on jatkossakin”, hän toteaa.

Kuluvana vuonna Suomen ylioppilaskuntien liiton hallituksessa OYY:tä on edustanut Veera Alahuhta. Voit lukea hänen kuulumisiaan hallitusvuodesta juttusarjastamme: osa 1 ja osa 2.

Suomen ylioppilaskuntien liiton hallitus valitaan liiton liittokokouksessa 17.–18. marraskuuta Tampereella. SYL on opiskelijoiden etu-, palvelu- ja kansalaisjärjestö, jonka jäsenyhteisöihin kuuluu yhteensä noin 132 000 yliopistojen perustutkinto- ja jatko-opiskelijaa.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Ankara takatalvi ei lannistanut suunnistajia – Amazing Oulun voitosta kilpaili 26 joukkuetta

Tehtävärastilta toiselle suunnistaessa ainoa sallittu kulkuväline on polkupyörä. Mikäli joukkue kiertää kaikki rastit, päivän aikana kilometrejä kertyy lähes neljäkymmentä. Tänä vuonna kisan voiton nappasi joukkue Hyvinvoivat.

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

”Hyvännäköisiä heittoja, varsinkin nuo kaksi ensimmäistä. Heitoista ei puuttunut voimaa, ne vain menivät ohi”, Inkeri Sairanen arvioi.

Diplomaattinen kommentti kohdistui nelihenkisen Tasteless Gentlemen -joukkueen suoriutumiseen Linnanmaan kyykkäkentällä.

Kyykkää kalauteltiin keskiviikkona 10.5. kaupunkisuunnistuskisa Amazing Ouluun kuuluneella Oulun Akateemisen Mölökky- ja Kyykkäseuran pitämällä rastilla.

Rastitehtävänä oli pienten kyykkien kalauttaminen pois pelineliöstä puista kyykkämailaa eli karttua heittämällä. Jokaisella kilpailijalla oli käytettävänään kaksi heittoa.

Vaikka kaikki heitot eivät osuneet kohdalleen, Tasteless Gentlemen pärjäsi lopulta kahdeksan pisteen arvoisesti – ei siis ollenkaan huonosti, sillä rastin maksimipistemäärä oli 10.

Kyykkärasti oli Tasteless Gentlemenille jo päivän kolmas rasti.

”Kivahan se on kokeilla kaikkea hauskaa, eipä näitä lajeja ei tulisi muuten harrastettua”,  Juho Saari summasi päivän annin. 

Erityistä treeniä kisaan varten he eivät olleet harjoittaneet.

”Mitä nyt pumpattiin pyörien kumit täyteen. Ja saunomista on toki jo harjoiteltu”, Markus Stöckell nauroi.

 

Kisa kannustaa liikunnallisuuteen

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan järjestämässä Amazing Oulu –kaupunkisuunnistuksessa nelihenkiset joukkueet suunnistavat ristiin rastiin Oulua tehtäviä suorittamassa. Tänä vuonna kaupunkisuunnistukseen osallistui 26 joukkuetta.

Televisio-ohjelma Amazing Racen inspiroima kilpailu järjestettiin tänä vuonna jo yhdettätoista kertaa. Reipashenkinen ja päihteetön tapahtuma kannustaa liikunnallisuuteen ja Ouluun tutustumiseen. Ympäri kaupunkia sirotellut tehtävärastit esittelevät oululaisten harrastejärjestöjen toimintaa: kolmentoista eri rastin tehtävät vaihtelivat miekkailusta roller derbyyn ja keilauksesta kiipeilyyn.

Amazing Oulussa rastilta rastille suunnistaessa autot, taksit ja bussit ovat kiellettyjä, ja matkaa on taitettava pyörillä. Päivän aikana kilpailijat pyöräilevätkin lähemmäs 40 kilometriä.

Kilpailupäivä käynnistyi kauppatorilla aamuyhdeksältä aurinkoisessa säässä. Päivän aikana kilpailijat saivat kuitenkin yllättävää lisähaastetta erityisen oikuttelevasta säästä: rasteilla nautittiin auringonpaisteesta, rankasta lumisateesta ja välillä myös molemmista yhtä aikaa.

 

Oulun ylioppilaslehti 2017.
Oulu Roller Derbyn rastilla kilpailijat pääsivät testaamaan nelirenkaisia quad-rullaluistimia. Oikealla ohjaamassa Pinja Korpi, vasemmalla kilpailija Virpi Kostama.

 

Tavoitteena 110-prosenttinen suoritus

Kyykkäurakasta alle vartissa selvinnyt Tasteless Gentlemen sai kyykän päälle myös vihjeen seuraavasta rastista. Vihjeet sisältävät erilaisia pulmia, sanaleikkeitä tai muita ovelia vinkkauksia seuraavan rastin olosijasta.

Tällä kertaa rastilta toiselle siirtyminen ei vaatinut mahdottoman pitkää matkustusta, sillä seuraava rasti odotteli jo humanistipallolla, humanistisen tiedekunnan sisäpihalla.

Siellä rastia piti Oulu Roller Derby, jonka antama tehtävä oli kaksivaiheinen.

Ensimmäisenä tehtävänä oli pareittain suoritettu kontaktiharjoitus, jossa tarkoituksena oli puskea kisakaveri pois kehästä. Ensimmäisen tehtäväosuuden sai suorittaa ilman rullaluistimia, sillä tehtävä ei ole helppo edes kengänpohjat tiukasti maanpinnalla.

Seuraavana tehtävänä oli luistella rastivahtien laatima rata, joka sisälsi muun muassa sirklausta ja takaperin luistelua.

Kesken keskiviikkoiltapäivän pahimman lumimyrskyn derbyrastille osunut Cykkeliryhmä suoritui varsin nopeasti molemmissa osuuksista – eniten aikaa joukkueella kului sopivien rullaluistimien ja ranne- ja polvisuojien löytämiseen ja pukemiseen.

Joukkueessa rullailivat matematiikkaa ja fysiikkaa opiskelevat Janne Klemola, Heikki Huhtamäki, Ahti Kemppainen ja Virpi Kostama. 

Luistelu- ja tasapainokykyjä haastava derbyrasti oli heille jo kisapäivän seitsemäs.

Humanistipallolle tultaessa rastikokemusta oli muun muassa kiipeilystä, miekkailusta ja pakohuoneen ongelmanratkaisusta.

”Tavoitteenamme on tietenkin kaikkien rastien suorittaminen, satakymmenprosenttisesti. Puolethan tässä on jo käyty, joten tilanne näyttää hyvältä!” Janne Klemola vakuutti rullaluistimia riisuessaan.

Kuusituntisen suunnistuskisan päätteeksi joukkueet kokoontuivat maalipaikalle ravintola Rauhalaan syömään ja saunomaan. Kisan nopeimmat, innostavimmat ja eniten pisteitä keränneet joukkueet myös palkittiin. Kisan pääpalkintona oli lahjakortti Skydive Oulun järjestämälle laskuvarjohypyn alkeiskurssille.

Komeimman pistesaaliin päivän suunnistusurakasta nappasi lopulta joukkue numero 13, Hyvinvoivat. Neljän parhaan joukkoon ylsivät myös joukkueet Swift gang, Pedakokikset ja Pepsi ja Ei kaikki muumit laaksossa.

 

Amazing Oulun tulokset julkaistaan myöhemmin myös OYY:n nettisivuilla.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Vulcanalian iltajuhla halutaan siirtää Ouluhallilta Linnanmaalle – ”Monta muttaa on vielä edessä”

Ensimmäinen Vulcania järjestettiin ravintola Rauhalan edustalla vuonna 1995. Rauhalan lisäksi lukuvuoden avajaisjuhlaa on järjestetty Kuusisaaressa, Toppilan Möljällä ja Ouluhallilla.

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan lukuvuoden avajaisjuhlaa Vulcanaliaa saatetaan syyskuussa viettää ensimmäistä kertaa Linnanmaalla.

OYY selvittää nyt sitä, voiko Vulcanalian iltajuhlan järjestää Oulun yliopiston Linnanmaan kampuksella, yliopiston 2T-parkkipaikalla.

Viime vuonna Vulcanalian iltajuhla järjestettiin Ouluhallissa, vuonna 2015 Ouluhallin parkkipaikalla.

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallitus linjasi juhlan järjestämispaikasta torstaina 16.3. pidetyssä kokouksessa. Vulcanalian tapahtumapäiväksi on kaavailtu keskiviikkoa 6.9. Iltajuhlan lisäksi Vulcanalia-päivään kuuluvat Oulun yliopiston avajaisjuhla ja Linnanmaan kampuksella pidettävät perinteiset järjestömessut.

OYY:n hallituksen jäsenen Kaisa Tervahaudan mukaan parkkipaikkaidean taustalla on sekä yliopiston että opiskelijoiden toive saada tapahtuma Linnanmaalle.

Hän kuitenkin korostaa sitä, että asiassa on vielä paljon selvitettävää.

”Selvitettävänä on vielä lupakysymyksiä Oulun kaupungilta koskien esimerkiksi sitä, kuinka pitkään alueella saa olla, miten asutus vaikuttaa melulupaan ja kuinka liikennejärjestelyt hoidetaan. Eli pitää nyt tutkia byrokratiaa, mikä on mahdollista. Kaikenlaista tapahtuu, jos 2000–3000 ihmistä kokoontuu samaan paikkaan.”

OYY:ltä ei veloitettaisi vuokraa parkkipaikan käytöstä. Tervahauta ei osaa sanoa vielä sitä, kuinka paljon parkkipaikalle mahtuu väkeä tai tulisiko juhla-alueesta katettu.

”Väkimäärä riippuu siitä, miten tila rajataan. On keskusteltu siitä, tulisiko alueen olla katettu vai ei, rajataanko alueelle erikseen anniskelualuetta. Monta muttaa on vielä edessä: jos näyttää siltä, että tapahtuma on liian hankala toteuttaa Linnanmaalla niin, miten me halutaan, pitää tapahtuma järjestää muualla.”

Mikäli parkkipaikkaskenaario kaatuu, mikä on OYY:n varasuunnitelma?

”Plan B:nä on mietitty eri vaihtoehtoja, niissäkin on omat puolensa. Vulcanalia on tapahtumana haasteellinen järjestää, eikä vähiten sen vuoksi, että meidän täytyy miettiä jäsenpalvelunäkökulmaa. Tapahtuma on nyt kiertänyt hieman paikasta toiseen, ja aina on etsitty parasta ratkaisua sen järjestämiselle ja koitettu kehittää sitä”, Tervahauta sanoo.

Ensimmäinen Vulcanalia järjestettiin ravintola Rauhalan edustalla vuonna 1995. Juhlaa järjestettiin Rauhalan edessä vuoteen 2003, jolloin tapahtuma siirtyi Kuusisaareen. Vuonna 2012 juhla muutti Kuusisaaresta Toppilan Möljälle.

Kaisa Tervahaudan mukaan Vulcanalian paluu Kuusisaareen ei onnistu ainakaan tänä vuonna, mutta ensi vuonna se voisi olla mahdollista.

”Oulun kaupungilta ilmoitettiin meille, että tänä vuonna Kuusisaareen otetaan vain Qstock, mutta vuonna 2018 Vulcanaliasta voi olla yhteydessä”, Tervahauta sanoo.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää: