Iida Putkonen aloittaa tammikuussa Oulun ylioppilaslehden päätoimittajan sijaisena

Oulun ylioppilaslehden päätoimittajan Anni Hyypiön opintovapaan sijaisena toimii tammikuusta maaliskuun loppuun saakka Iida Putkonen. Putkonen on toiminut lehdessä avustajana ja toimitusharjoittelijana keväällä 2019.

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden päätoimittajan Anni Hyypiön opintovapaan sijaisena toimii tammikuun alusta maaliskuun loppuun saakka Iida Putkonen. Hän on 22-vuotias tiedeviestinnän maisteriohjelman opiskelija. Putkonen on toiminut lehdessä tämän vuoden alusta alkaen avustajana ja maaliskuusta toukokuuhun myös toimitusharjoittelijana.

Päätoimittajan sijaiseksi haki määräaikaan mennessä neljä henkilöä: Iida Putkonen, Lauri Siniluoto, Matias Huttunen ja Laura Juntunen. Heistä haastateltiin kolme, Putkonen, Siniluoto ja Juntunen. Valintapäätös tehtiin lopulta Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen kokouksessa 5. joulukuuta. Putkosen eduiksi katsottiin aiempi kokemus Oulun ylioppilaslehdessä työskentelystä ja vahva näkemys vuoden ensimmäisen printtilehden sisällöstä ja sen yhteydessä järjestettävästä julkaisujuhlasta.

Putkonen sanoo olevansa pestissä aloittamisesta innoissaan, vaikka ”vähän jännittääkin, tietysti.”

Kolmen kuukauden sijaisuuden aikana hänen tavoitteenaan on oppia mahdollisimman paljon lehdentekoon kuuluvista käytännön asioista ja etsiä omaa tyyliä tehdä asioita. Paikkaa hän haki, sillä hän arveli sen olevan mahdollisuus tehdä hommia, joita ei muuten pääsisi tekemään.

Iida Putkonen aloittaa lehden päätoimittajan sijaisena 7. tammikuuta. Sijaisen tehtäviin kuuluu muun muassa julkaista vuoden 2020 ensimmäinen printtilehti ja järjestää vuoden ensimmäisen numeron yhteyteen kuuluva julkaisutilaisuus, tuottaa sisältöjä lehden verkkoversioon ja someen ja hoitaa muita päätoimittajalle kuuluvia tehtäviä.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

OYY:n edustajiston puheenjohtajaksi valittiin Janne Kilponen, hallituksen puheenjohtajaksi Eetu Leinonen

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) edustajisto on valinnut ylioppilaskunnalle uuden hallituksen ja edustajiston puheenjohtajiston. Kokous pidettiin 10. joulukuuta Linnanmaalla. Edustajiston puheenjohtajaksi vuodelle 2020 valittiin Janne Kilponen, 23-vuotias sähkötekniikan opiskelija, joka on toiminut muun muassa Sähköinsinöörikillassa ja Oulun Teekkariyhdistyksessä. Edustajiston varapuheenjohtajaksi valittiin varhaiskasvatuksen opiskelija Salla Karhunen. Hallituksen puheenjohtajaksi vuodelle 2020 edustajisto valitsi Eetu Leinosen. Leinonen on 21-vuotias suomen kielen […]

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) edustajisto on valinnut ylioppilaskunnalle uuden hallituksen ja edustajiston puheenjohtajiston. Kokous pidettiin 10. joulukuuta Linnanmaalla.

Edustajiston puheenjohtajaksi vuodelle 2020 valittiin Janne Kilponen, 23-vuotias sähkötekniikan opiskelija, joka on toiminut muun muassa Sähköinsinöörikillassa ja Oulun Teekkariyhdistyksessä. Edustajiston varapuheenjohtajaksi valittiin varhaiskasvatuksen opiskelija Salla Karhunen.

Hallituksen puheenjohtajaksi vuodelle 2020 edustajisto valitsi Eetu Leinosen. Leinonen on 21-vuotias suomen kielen ja tilastotieteen opiskelija. Hän on toiminut aiemmin Oulun luonnontieteilijöiden hallituksen puheenjohtajana. Kuluneen vuoden aikana hän on toiminut myös OYY:n talousvaliokunnan ja edunvalvontajaoston puheenjohtajana.

Hallituksen jäseniksi valittiin Eevasisko Mehtätalo, Petra Nieminen, Reeta Mäki-Pollari, Santeri Siira, Jarkko Impola ja Tia Rahkila. Hakemuksensa oli jättänyt myös tänä vuonna hallituksessa ollut Edgar Minyoi.

Samaten kokouksessa hyväksyttiin OYY:n toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2020. Osana talousarviokeskustelua päätettiin OYY:n myöntämistä järjestöavustuksista ensi vuodelle. Voit lukea paljon puhututtaneesta päätöksestä lisää täältä.

Samassa kokouksessa tehtiin myös muita henkilövalintoja.

Yliopistokollegioon kaudelle 2020–2021 valittiin Teemu Virtanen (varalle Eevasisko Mehtätalo), Erno Oikarinen (varalle Petteri Hollanti), Zacharias Hellberg (varalle Nuuti Vasari), Kalle Kaisko (varalle Tapani Laine), Anca-Maria Catana (varalle Jenny Vaara), Miriam Putula (varalle Annakaisa Tikkinen) ja Lauri Koskela (varalle Anni Vakkuri).

Edustajisto valitsi talousvaliokunnan puheenjohtajaksi vuodelle 2020 Nuuti Vasarin ja jäseniksi kaudelle 2020–2021 Lotta Karjalaisen, Kalle Kaiskon ja Samuli Virtasen. Keskusvaalilautakuntaan vuodelle 2020 valittiin puheenjohtajaksi Miriam Putula, varapuheenjohtajaksi Aino-Kaisa Manninen ja jäseniksi Eevasisko Mehtätalo, Olli Joki ja Jaakko Vähämäki.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Järjestöavustukset puhututtavat edustajiston kokouksessa – Lääketieteellisen vaaliliiton edustajistoryhmä esittää ensi vuonna jaettavaan summaan leikkausta ja rajausta tuensaajiin

Tiistaina 10. joulukuuta järjestettävässä edustajiston kokouksessa odotettavasti eniten keskustelua tulee aiheuttamaan aine- ja harrastejärjestöille maksettavat toiminta-avustukset. Ylioppilaskunnan hallitus tuo kokoukseen kaksi pohjaesitystä: toisessa avustuksia maksettaisiin 25 000 euroa, toisessa 17 750 euroa. Nyt kokoukseen on tulossa Lääketieteellisen vaaliliiton edustajistoryhmältä muutosesitys, jossa jaettavaa summaa leikattaisiin merkittävästi. Summan lisäksi muuttuisi se, kenelle tukea myönnettäisiin: muutosesityksen mukaan avustuksia tulisi jakaa vain poikkitieteellisille, kaikille OYY:n jäsenille avoimille, pääasiassa harrastetoimintaa järjestäville yhdistyksille. Poikkeuksena tästä tukea jaettaisiin pienimmille ainejärjestöille, joiden jäsenmäärä on alle 100 henkilöä.

In English

Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) päättää tiistaina 10. joulukuuta kokouksessaan ensi vuoden talousarviosta. Talousarviossa oletettavasti eniten keskustelua aiheuttavat OYY:n aine- ja harrastejärjestöille maksamat toiminta-avustukset.

OYY:n hallitus tuo kokoukseen ensi vuoden talousarviosta kaksi pohjaesitystä. Ne ovat muuten samat, mutta toisessa vaihtoehdossa avustuksia jaettaisiin ensi vuonna 25 000 euroa, toisessa 17 750 euroa. Tänä vuonna avustuksia maksettiin 17 736 euroa, josta ainejärjestöille 10 070 euroa ja harrastejärjestöille 7665 euroa.

Nyt kokoukseen on tulossa Lääketieteellisen vaaliliiton edustajistoryhmältä (LED) muutosesitys, jonka mukaan avustuksia jaettaisiin vuonna 2020 10 600 euroa. Summan lisäksi muuttuisi se, kenelle tukea ylipäänsä myönnettäisiin: muutosesityksen mukaan avustuksia tulisi jakaa ”ainoastaan poikkitieteellisille, kaikille OYY:n jäsenille avoimille, pääasiassa harrastetoimintaa järjestäville yhdistyksille. Poikkeuksena tästä tukea jaettaisiin pienimmille ainejärjestöille, joiden jäsenmäärä on alle 100 henkilöä.”

Muutosesityksessä ehdotetaan maksettavaksi näille pienemmille ainejärjestöille 1 400 euroa, ja loput 9 200 euroa ohjattaisiin harrastejärjestöille.

”Käytännössä kaikki OYY:n tulot ovat jäsenmaksutuloja. Kun jokaisen yliopisto-opiskelijan on maksettava jäsenmaksu, on oltava myös painavat perusteet jäsenmaksun käytölle. Toinen lähtökohtamme on, että nyt avustukset eivät hyödytä kaikkia, vaan isot järjestöt ja tietyt tiedekunnat jäävät paitsioon. Kasvatustieteiden tiedekunnalle, humanistiselle ja luonnontieteelliselle tiedekunnalle menee valtaosa tuista, ja muut saavat loput. Tämä johtuu osittain prosessista, osittain hakuinnostakin – mutta lopputulos on vääristynyt”, perustelee edustajistoryhmän jäsen Eelis Palokangas.

Palokankaan mukaan näistä syistä johtuen avustukset ovat tällaisenaan turhaa tulonsiirtoa opiskelijalta toiselle. Palokangas sanoo, että ainejärjestöillä on muitakin tulonhankkimiskeinoja: tuen menetystä kompensoidakseen voi korottaa jäsenmaksua tai tehdä enemmän töitä varainhankinnassa.

Mutta millaisia vaikutuksia esityksellä oikein olisi toteutuessaan järjestöjen toimintaan?

”Jos katsoo tiedekunnittain sitä, paljonko rahaa menee per opiskelija, eniten tukea saavissa tiedekunnissa (KTK, HUTK, LUTK) tuet ovat keskimäärin 2 euroa per opiskelija. Katsomme, että tämän määrän korvaaminen ei ole mahdoton tehtävä ainakaan suuremmille ainejärjestöille. Mutta varmasti tämä koskettaa enemmän pienempiä järjestöjä. Alle sadan hengen järjestöille olisi ehdotuksessamme tarkoitus turvata se sama tuki, jonka ovat saaneet tänä vuonna”, Palokangas sanoo.

Onko lääketieteilijöiden ehdotukselle syynä se, että esimerkiksi Oulun Lääketieteellinen Kilta on liikevaihdoltaan ollut liian suuri toiminta-avustuksen hakemiseen? Toiminta-avustusten kriteereissä nimittäin todetaan, että jos yhdistyksen tulot ja menot ovat yhteensä yli 100 000 euroa, ei sille myönnetä ​lähtökohtaisesti toiminta-avustusta. Kriteereissä kuitenkin sanotaan myös, että tällaisenkin yhdistyksen on mahdollista saada toiminta-avustusta, mikäli perustelee avustuksen tarvettaan hakemuksessaan kohdassa “muuta”.

”Jos miettii sitä, että meillä on lääketieteellisessä tiedekunnassa yli 1000 opiskelijaa ja vain muutama prosentti maksetuista jäsenmaksuista palautuu Terveystieteiden Killalle, on se nähty epäreiluna systeeminä. Mutta kun tätä esitystä on mietitty, on tultu lopputulokseen, että tämä järjestelmä on turha. Toki jos avustuskriteerit avataan niin, että kaikki voivat tukea hakea, olisi se jo askel eteenpäin. Mielestämme purkaminen olisi parempi vaihtoehto, siksikin, että on myös opiskelijoita, jotka eivät halua kuulua ainejärjestöön eivätkä hyödy tästä [maksetusta tuesta]”, Palokangas sanoo.

OYY:n edustajistoryhmistä Poikkitieteellinen vaalirengas (PoVa), Vihreä vaaliliitto ja Tieteelliset julkaisivat 10.12. yhdessä kannanoton, jossa he ilmoittivat kannattavansa OYY:n hallituksen esitystä turvata järjestöavustukset jatkossakin aine- ja harrastejärjestöille OYY:n talousarviossa.

Kannanotossa todetaan, että ”elinvoimaiset opiskelijajärjestöt hyödyttävät koko yliopistoyhteisöä. Esimerkiksi ainejärjestöt tuottavat opiskelijakulttuuria, tapahtumia ja palveluita sekä muuta toimintaa, joiden avulla opiskelijoiden on helpompi kiinnittyä yliopistoyhteisöön. Yhdessä OYY ja ainejärjestöt voivat olla vaikuttavampia opiskelijoiden edunvalvojia yliopistolla ja yhteiskunnassa”.

Kannanoton allekirjoittaneiden ryhmien mukaan vastaesitys on tuotu edustajistolle kiireellä, eikä sen kaikkia vaikutuksia ei ole ehditty punnita kunnolla.

”Esimerkiksi avustusleikkaukset vaikuttavat voimakkaasti niihin ainejärjestöihin, jotka perivät jäsenmaksun ainoastaan liittymisen yhteydessä. Eri aloilla on myös erilainen tarkoitus yhteiskunnassa ja erilaiset mahdollisuudet hankkia merkityksellisiä sponsoreita tukemaan toimintaansa. Edustajiston jäseninä meidän tulee taata kaikille Oulun yliopistossa toimiville ainejärjestöille mahdollisuudet toimia opiskelijan hyvän elämän eteen.”

Muista ryhmistä Tekniikan ja Talouden vaalirengas (TeTa), Opiskelevat Kokoomusnuoret -vaaliliitto tai Keskustaopiskelijoiden ja sitoutumattomien vaaliliitto eivät tiettävästi ole julkaisseet ennen kokousta kannanottoja aiheesta.

OYY:n edustajisto on 37-henkinen. Tällä edustajistokaudella TeTalla on 14 paikkaa, LEDillä 5, Tieteellisten vaaliliitolla 5, PoValla 5, Opiskelevat Kokoomusnuoret -vaaliliitolla 4, Keskustaopiskelijoiden ja sitoutumattomien vaaliliitolla 3 ja Vihreällä vaaliliitolla 1.

Kuka saa hakea?

Järjestöille maksettavien avustusten kokonaismäärärahasta päätetään vuosittain talousarvion käsittelyn yhteydessä. Avustussumma on vuosien aikana elänyt ja muuttunut: esimerkiksi vuonna 2016 avustuksia maksettiin järjestöille yhteensä 23 497 euroa, vuonna 2017 14 874 ja vuonna 2018 16 969 euroa. Vuodesta 2018 ei ole jaettu enää erikseen projektiavustuksia tai erityistoiminta-avustuksia, vaan kaikki OYY:n järjestöavustukset jaetaan nyt toiminta-avustuksina.

OYY:n hallitus päättää summan jakamisesta hakuajan jälkeen hakijamäärien perusteella. Tänä vuonna toiminta-avustusten hakuaika alkoi 24. huhtikuuta ja päättyi 19. toukokuuta.

OYY:n toiminta-avustukseen ovat oikeutettuja ne rekisteröidyt yhdistykset, jotka ovat ilmoittautuneet toimivansa OYY:n piirissä. Järjestön on myös kuluvan vuoden aikana pitänyt päivittää tietonsa OYY:n järjestöportaaliin yhdistysluetteloon.

Ehtoina avustuksen saamiselle ovat olleet lisäksi seuraavat seikat: jäsenistö sitoutuu OYY:n arvoihin, järjestön toiminta ja periaatteet ovat sellaiset, että OYY voi ne hyväksyä, järjestön toiminta ei ole ristiriidassa OYY:n strategian tai tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman kanssa, järjestö​ muistuttaa jäseniään tilaamaan OYY:n viikkokirjeen​ ja OYY myös näkyy avustetun järjestön viestinnässä hyvän avustuskäytännön mukaisesti, järjestön edustajat osallistuvat OYY:n järjestämiin järjestökoulutuksiin säännöllisesti, järjestön talousvastaava on kouluttautunut tehtäväänsä, järjestön hallitus​ on ajan tasalla yhdistyksen taloudellisesta tilanteesta ja järjestön tapahtumissa on huomioitu yhdenvertaisuus- ja esteettömyysnäkökulmat.

Toiminta-avustuskriteerit vuodelle 2019 löytyvät OYY:n sivuilta.

 

Vuoden 2020 talousarviosta päätetään OYY:n edustajiston kokouksessa 10. joulukuuta kello 17 alkaen. Samassa kokouksessa valitaan esimerkiksi myös OYY:n hallitus vuodelle 2020, yliopistokollegion opiskelijajäsenet ja heidän varajäsenensä kaudelle 2020–2021 ja päätetään toimintasuunnitelmasta vuodelle 2020.

Kokous järjestetään Linnanmaan kampuksella salissa L2, ja siitä lähetetään myös livestream OYY:n Facebook-sivulla. Oulun ylioppilaslehti seuraa kokouksen etenemistä Twitter-seurantana. Kokoukseen paikan päällä voivat osallistua kaikki OYY:n jäsenet.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Yliopiston hallitus päätti: kiinteistöstrategian selvitystyö aloitetaan, kolme skenaariota selvitettävänä

Oulun yliopiston hallitus on päättänyt valtuuttaa rehtori Jouko Niinimäen aloittamaan selvitystyön yliopiston uuden kiinteistöstrategian pohjaksi, yliopisto tiedotti keskiviikkona. Hallitus päätti asiasta kokouksessaan 20. marraskuuta. Selvitystyössä määritellään yliopistolle pitkän aikavälin kiinteistöstrategia. Työssä selvitetään kolmen vaihtoehdon taloudellisia, toiminnallisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia: nykyisen rakennuskannan ylläpito ja peruskorjaaminen, nykyisen rakennuskannan osittainen purku ja uudisrakentaminen nykyisillä kampuksilla ja uudisrakentaminen Oulun kaupungin ydinkeskustan välittömässä läheisyydessä. […]

Oulun yliopiston hallitus on päättänyt valtuuttaa rehtori Jouko Niinimäen aloittamaan selvitystyön yliopiston uuden kiinteistöstrategian pohjaksi, yliopisto tiedotti keskiviikkona. Hallitus päätti asiasta kokouksessaan 20. marraskuuta.

Selvitystyössä määritellään yliopistolle pitkän aikavälin kiinteistöstrategia. Työssä selvitetään kolmen vaihtoehdon taloudellisia, toiminnallisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia: nykyisen rakennuskannan ylläpito ja peruskorjaaminen, nykyisen rakennuskannan osittainen purku ja uudisrakentaminen nykyisillä kampuksilla ja uudisrakentaminen Oulun kaupungin ydinkeskustan välittömässä läheisyydessä.

Yliopisto tiedotti suunnitelmista ensimmäisen kerran 13.11. Kalevassa. Oulun ylioppilaslehti avasi asian taustoja omassa jutussaan.

Kiinteistöselvityksen arvioidaan valmistuvan toukokuuhun 2020 mennessä.

Selvityksen taustalla ovat laskelmat yliopiston kampusten kiinteistökustannuksista tulevina vuosina. Yliopiston mukaan alustavien laskelmien ja tähän mennessä toteutettujen peruskorjausten vuokravaikutusten perusteella suurelta osin 1970-luvulla rakennetun Linnanmaan kampuksen jatkuva peruskorjaustarve tulee nostamaan kiinteistöjen vuokratasoa vielä merkittävästi nykyisestä tasosta. Yliopiston kokonaiskustannuksista kiinteistökustannukset ovat toiseksi suurin kustannuserä henkilöstökulujen jälkeen.

Oulun yliopiston tilat Linnanmaalla ja Kontinkankaalla ovat Suomen Yliopistokiinteistöt oy:n (SYK) omistamia.

”Kiinteistöselvitys ja etenkin mahdollisuus yliopiston sijaintipaikan vaihtumiseen ovat herättäneet runsaasti keskustelua. Tämä on hyvä asia, koska päätös vaikuttaa moniin toimijoihin ja vaatii laajaa yhteistyötä Oulussa. Kiinteistöjen käytön näkökulmasta on tavallista, että joskus on järkevämpää rakentaa uutta kuin korjata vanhaa. Esimerkkinä voi käyttää Oulun yliopistollista sairaalaa, jonka rakennuskanta on saman ikäistä kuin valtaosa yliopiston tiloista ja jota ollaan nyt korvaamassa uudella sairaalalla”, hallituksen puheenjohtaja Risto Murto sanoo yliopiston tiedotteessa.

Tiedotteessa todetaan, että mikäli selvityksessä todettaisiin uudisrakentaminen järkevimmäksi vaihtoehdoksi, rakentaminen ja mahdolliset muutot ajoittuisivat jopa 20 vuoden aikavälille. Muutto keskustan läheisyyteen koskisi vain Linnanmaata, ei Kontinkangasta, totesi rehtori Niinimäki lehden aiemmassa haastattelussa.

Oulun yliopiston ylioppilaskunta ja opiskelijoiden kattojärjestöt ottivat asiaan kantaa tiistaina 19.11. julkaistussa kannanotossa.

Samassa kokouksessa hallitus hyväksyi myös Oulun yliopiston päivitetyn strategian, johon kuuluvat yliopiston tehtävä, fokusalueet, tieteellinen profiili, strategiset kehitysohjelmat sekä tiedekuntien ja fokusinstituuttien strategiat. Hallitus on käsitellyt strategiaa tänä vuonna lähes jokaisessa kokouksessa. Strategian toimeenpano ja siitä viestiminen alkavat joulukuussa, jolloin aineistot myös julkaistaan.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

OYY: Kiinteistöstrategian selvitystyö ei saa jäädyttää Linnanmaan alueen kehitystä

Oulun yliopiston ylioppilaskunta on ottanut kantaa yliopiston suunnitelmiin kiinteistöstrategian selvitystyöstä. Kannanotossaan OYY toteaa pitävänsä hyvänä, että yliopisto selvittää mahdolliset vaihtoehdot kampustilojen osalta, koska jo nykyisin Suomen Yliopistokiinteistöjen vuokrat ovat kestämättömällä tasolla. OYY:n mukaan korkea ja todennäköisesti remonttien myötä tulevaisuudessa nouseva vuokrataso on pois yliopiston perustehtävistä: laadukkaasta opetuksesta ja tutkimuksesta sekä opiskelijoiden hyvinvoinnista. ”Tällä hetkellä monet […]

Oulun yliopiston ylioppilaskunta on ottanut kantaa yliopiston suunnitelmiin kiinteistöstrategian selvitystyöstä.

Kannanotossaan OYY toteaa pitävänsä hyvänä, että yliopisto selvittää mahdolliset vaihtoehdot kampustilojen osalta, koska jo nykyisin Suomen Yliopistokiinteistöjen vuokrat ovat kestämättömällä tasolla. OYY:n mukaan korkea ja todennäköisesti remonttien myötä tulevaisuudessa nouseva vuokrataso on pois yliopiston perustehtävistä: laadukkaasta opetuksesta ja tutkimuksesta sekä opiskelijoiden hyvinvoinnista.

”Tällä hetkellä monet yliopiston itseopiskelutilat ovat ruuhkaisia ja luentosaleista on pulaa, vaikka yliopistolta löytyy tuhansia neliöitä tyhjää tilaa ja yksin jo se kertoo liian korkeista vuokrista”, OYY:n hallituksen puheenjohtaja Miriam Putula sanoo kannanotossa.

Aloitettava selvitystyö ei ylioppilaskunnan mielestä saa jäädyttää Linnanmaan alueelle suunnitteilla olevia investointeja.

“Epävarmuus yliopiston sijainnista voi johtaa siihen, ettei kaupunki uskalla satsata esimerkiksi joukkoliikenteen parantamiseen Linnanmaalle tai että uusien opiskelija-asuntojen rakentaminen viivästyy yhdessä alueen palvelutarjonnan kehittämisen kanssa. Linnanmaalla tullaan joka tapauksessa opiskelemaan vielä seuraavat kaksikymmentä vuotta oli selvityksen lopputulos mikä tahansa ja siksi alueen kehittäminen ei voi pysähtyä”, Putula lisää.

Kannanoton mukaan opiskelijoilla on oikeus hyviin, riittäviin ja terveellisiin opiskelutiloihin, mikä pitää huomioida selvitystyössä. Ylioppilaskunta toivoo, että SYK ja yliopisto käyvät rakentavaa ja vastuullista keskustelua tilanteesta sekä osallistavat laajasti opiskelijoita keskustelussa ja selvitystyössä. Opiskelijan edun on oltava selvitystyön keskiössä.

Kannanotossa ovat mukana OYY:n lisäksi Oulun Teekkariyhdistys, Oulun yliopiston Humanistinen Kilta, Oulun Lääketieteellinen Kilta, Oulun kasvatustieteiden kilta Kaski ja Finanssi.

Oulun yliopiston hallitus käsittelee kampusten kiinteistöstrategian selvitystyön aloittamista kokouksessaan 20. marraskuuta.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

OYY:n Teemu Virtanen valittiin SYL:n hallitukseen vuodelle 2020

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) hallituksen varapuheenjohtaja Teemu Virtanen on valittu Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) hallituksen jäseneksi vuodelle 2020. Biolääketieteellistä fysiikkaa viidettä vuotta opiskelevan Virtasen, 26, päävastuualueenaan hallituksessa on ollut sosiaalipolitiikka. Aiemmin hän on toiminut esimerkiksi Sigma-killan puheenjohtajana ja edustajistoryhmä Tieteellisten ryhmänjohtajana. Lisäksi Virtanen on työskennellyt useissa eri hallinnon opiskelijaedustajan pesteissä. Kun Virtanen valittiin OYY:n ehdokkaaksi […]

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) hallituksen varapuheenjohtaja Teemu Virtanen on valittu Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) hallituksen jäseneksi vuodelle 2020.

Biolääketieteellistä fysiikkaa viidettä vuotta opiskelevan Virtasen, 26, päävastuualueenaan hallituksessa on ollut sosiaalipolitiikka. Aiemmin hän on toiminut esimerkiksi Sigma-killan puheenjohtajana ja edustajistoryhmä Tieteellisten ryhmänjohtajana. Lisäksi Virtanen on työskennellyt useissa eri hallinnon opiskelijaedustajan pesteissä.

Kun Virtanen valittiin OYY:n ehdokkaaksi 1.10. pidetyssä edustajiston kokouksessa, hän kertoi haluavansa olla edistämässä opiskelijan hyvinvointia kansallisella tasolla: ”Hyvinvointi, tasa-arvo ja yhdenvertaisuusasiat ovat erittäin lähellä sydäntäni.” Hän totesi tuolloin lehdelle olevansa kiinnostunut juuri sosiaalipolitiikan sektorista, sillä hän on tehnyt työtä pääosin sen piirissä jo kuluneen vuoden ajan.

”Nyt on aika tyhjä olo. Innolla odotan, millaisia haasteita tulee vastaan ensi vuonna. Vuonna 2020 SYL tekee isoja juttuja, kuten vaikuttaa sosiaaliturvan uudistukseen ja YTHS-laajennukseen, ja olen iloinen, että pääsen tekemään [tätä vaikutustyötä]. Ensi vuodelta odotan, että pääsen oppimaan uutta ja kohtaamaan uusia haasteita timanttisen porukan kanssa”, hän sanoi lehdelle lauantaina hallitusvalintojen julkistamisen jälkeen.

SYL:n puheenjohtajaksi vuodelle 2020 valittiin 26-vuotias Tapio Hautamäki Aalto-yliopiston ylioppilaskunnasta.

Hallitukseen valittiin Virtasen lisäksi Paula Karhunen (Helsingin yliopiston ylioppilaskunta), Johanna Pohjonen (Turun yliopiston ylioppilaskunta), Paavo Antikainen (Tampereen ylioppilaskunta), Jenni Tuomainen (Lapin yliopiston ylioppilaskunta) ja Frans Cederlöf (Aalto-yliopiston ylioppilaskunta).

Suomen ylioppilaskuntien liiton hallitus valittiin liiton liittokokouksessa 15.–16. marraskuuta Lahdessa. Hallitusvalinnan lisäksi kokouksessa päätetään liiton ensi vuoden toimintasuunnitelmasta ja taloudesta.

SYL on opiskelijoiden etu-, palvelu- ja kansalaisjärjestö, jonka jäsenyhteisöihin kuuluu yhteensä noin 132 000 yliopistojen perustutkinto- ja jatko-opiskelijaa.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää: