OYY:n itsenäisyypäivän soihtukulkueessa aikataulumuutoksia, lähtö aikaistuu vartilla

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) järjestämä itsenäisyyspäivän soihtukulkue aikaistaa aikataulujaan liikennejärjestelyiden vuoksi, ylioppilaskunta tiedottaa. Kulkue kokoontuu Toripolliisi-patsaalle kello 16.45 ja lähtee liikkeelle torilta 17.15. OYY:n sekakuoro Cassiopeia esiintyy kaupungintalolla kulkueen etenemisnopeudesta riippuen noin kello 17.30. Kulkue jatkaa Oulun hautausmaalle noin kello 17.45, ja kulkue päättyy kello 18.15. Kaikki ajat ovat arvioita. Sanomalehti Kaleva kertoi 5.12., että Oulussa […]

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Antti Törmä

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) järjestämä itsenäisyyspäivän soihtukulkue aikaistaa aikataulujaan liikennejärjestelyiden vuoksi, ylioppilaskunta tiedottaa.

Kulkue kokoontuu Toripolliisi-patsaalle kello 16.45 ja lähtee liikkeelle torilta 17.15. OYY:n sekakuoro Cassiopeia esiintyy kaupungintalolla kulkueen etenemisnopeudesta riippuen noin kello 17.30. Kulkue jatkaa Oulun hautausmaalle noin kello 17.45, ja kulkue päättyy kello 18.15. Kaikki ajat ovat arvioita.

Sanomalehti Kaleva kertoi 5.12., että Oulussa järjestetään tänä itsenäisyyspäivänä samoihin aikoihin kaksi soihtukulkuetta: ylioppilaiden soihtukulkue ja toinen, Rotuaarilta hautausmaalle suuntaava kulkue, jonka järjestäjäksi on ilmoitettu Suomen Kansa Ensin ry.

Ensimmäisenä Oulun itsenäisyyspäivän soihtukulkueiden aikataulujen muutoksesta kertoivat Ilta-Sanomat ja Kaleva.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

OYY:n hallituksen puheenjohtajaksi vuodelle 2019 valittiin Miriam Putula, edustajiston puheenjohtajaksi Tino Nissinen

OYY:n hallitus ja edustajiston puheenjohtajisto vuodelle 2019 valittiin edustajiston kokouksessa 3. joulukuuta. Hallituksen koko huolestutti monia edustajiston jäseniä.

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) edustajisto on valinnut 3. joulukuuta pidetyssä kokouksessa ylioppilaskunnalle uuden hallituksen ja edustajiston puheenjohtajiston.

Hallituksen puheenjohtajaksi on valittu Miriam Putula, 23-vuotias kolmannen vuoden logopedian opiskelija. Hänen taustaryhmänsä on Keskustaopiskelijoiden ja sitoutumattomien vaaliliitto. Putula toimi tänä vuonna edustajiston varapuheenjohtajana.

Edustajiston puheenjohtajaksi vuodelle 2019 valittiin 25-vuotias luokanopettajaopiskelija Tino Nissinen, jonka taustaryhmänä on Humanistien ja kasvatustieteilijöiden vaalirengas. Edustajiston varapuheenjohtajaksi valittiin Tieteellisten Jussi Vaara.

Hallituksen jäseniksi valittiin Zacharias Hellberg, Edgar Minyoi, Nuuti Vasari, Teemu Virtanen ja Salli Kärkkäinen.

Puheenjohtajavalinnan jälkeen Miriam Putula kertoi olevansa todella kiitollinen.

”Ensi vuodesta tulee haastava, mutta kun menemme eteenpäin yhdessä, yhtenä ylioppilaskuntarintamana, kaikesta selviää.”

Hän piti ensi vuoden tärkeimpänä tavoitteena saada toimiston arki rullaamaan. Alkuvuoden isoina asioina ovat muun muassa ylioppilaskunnan uuden pääsihteerin valinta ja vastavalitun koulutuspoliittisen asiantuntijan Valtteri Törmäsen aloittaminen toimessaan.

Lisäksi edessä on muun muassa eduskuntavaalien lobbaustyötä ja Oamkin muuttoon valmistautumista: ”Isoja kokonaisuuksia on käynnissä.”

Puheenjohtajana hän haluaa panostaa yhteisen ylioppilaskunnan luomiseen: ”Puheenjohtaja luo perustan, jolle muiden toimijoiden toiminta rakentuu. Yhtenä ensi vuoden asiana olisi se, miten edaattoreita (edustajiston jäseniä) saataisiin enemmän mukaan ylioppilaskunnan toimintaan.”

Tämän vuoden hallituksen puheenjohtaja Kalle Parviainen arvioi, ettei ensi vuodesta tule hallitukselle helppo.

”Ensi vuonna tarvitaan ymmärrystä ja joustamista kaikilta osapuolilta. Joustaminen tarkoittaa sitä, että jos kaikkea ei saada tehtyä, tulee olla itselle ja toisille armollisia. Jos hallituksen koko on näin pieni, kaikkien ei tarvitse venyä kaikkeen.”

Ensi vuoden suurimmiksi haasteiksi Parviainen mainitsee Putulan tavoin merkittävät henkilövaihdokset.

”Meillä vaihtuu nyt vuoden alussa sekä hallitus että pääsihteeri, ja uusi koulutuspoliittinen asiantuntija aloittaa tammikuussa. Organisaatiossa on nyt selkeä epäjatkuvuuskohta. Se on haaste kaikille toimijoille.”

Maanantain kokouksessa hallitusvalintaa edelsikin keskustelu siitä, onko kokouksessa esitetty hallituskokoonpano liian pieni. Nyt valitussa hallituksessa on yksi henkilö vähemmän kuin tänä vuonna. Hallitukseen haki kuusi henkilöä, puheenjohtajaksi haki kolme.

Vuodelle 2019 toimintasuunnitelmaprojekteja on seitsemän, ja ylioppilaskunnan talousarviossakin oltiin varauduttu kahdeksanhenkiseen hallitukseen (puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa ja viisi hallituksen jäsentä). Yhtenä pelkona oli hallituslaisten uupuminen työtaakan alle jo alkuvuonna.

Edustajiston jäsen Eelis Palokangas (Kontinkankaan vaaliliitto) esitti kokouksessa myös ponnen, jossa pyydettiin selvittämään mahdollisuutta täydentää nyt valittua hallitusta. Ponsi hyväksyttiin.

Kalle Parviaisen mukaan hallituksen jatkohakua tullaan varmaan tekemään, vaikka OYY:n säännöt eivät hallituksen täydennyshaun käsitettä sellaisena tunnekaan.

”Kunhan tästä nyt palaudutaan, mietitään, miten saadaan luottamuspaikoista houkuttelevampia ja niihin hakijoita.”

 

Muokattu 4.12. kello 12: Lisätty tieto hallitushakijoiden määrästä.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

OYY:n koulutuspoliittiseksi asiantuntijaksi valittiin Valtteri Törmänen

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) uudeksi koulutuspoliittiseksi asiantuntijaksi on valittu Valtteri Törmänen. Ylioppilaskunta tiedotti asiasta perjantaina 30. marraskuuta. Törmänen opiskelee journalismia viestinnän tutkinto-ohjelmassa Oulun ammattikorkeakoulussa. Hän on ollut tänä vuonna Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry:n hallituksessa. Aiemmin hän on toiminut muun muassa Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan (OSAKO) hallituksen jäsenenä ja edustajiston puheenjohtajana ja Oulun ammattikorkeakoulun Oy:n hallituksessa. […]

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) uudeksi koulutuspoliittiseksi asiantuntijaksi on valittu Valtteri Törmänen. Ylioppilaskunta tiedotti asiasta perjantaina 30. marraskuuta.

Törmänen opiskelee journalismia viestinnän tutkinto-ohjelmassa Oulun ammattikorkeakoulussa. Hän on ollut tänä vuonna Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry:n hallituksessa. Aiemmin hän on toiminut muun muassa Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan (OSAKO) hallituksen jäsenenä ja edustajiston puheenjohtajana ja Oulun ammattikorkeakoulun Oy:n hallituksessa. Törmänen on myös Vihreiden nuorten hallituksen jäsen.

Valtteri Törmänen aloittaa työssään tammikuussa 2019.

”Olemme iloisia, että saimme pitkän linjan edunvalvojan ja opiskelijavaikuttajan meille töihin! Lisäksi on hienoa, että meillä on koulutuspoliittinen asiantuntija, joka tuntee myös duaalimallin toisen puolen, varsinkin kun ammattikorkeakoulu muuttaa Linnanmaan kampukselle ja korkeakoulujen välinen yhteistyö todenteolla alkaa”, OYY:n hallituksen puheenjohtaja Kalle Parviainen kommentoi ylioppilaskunnan tiedotteessa.

Koulutuspoliittisen asiantuntijan paikkaa haki kuusi henkilöä, joista haastatteluihin kutsuttiin kolme.

Oulun yliopiston ylioppilaskunnalla on käynnissä myös uuden pääsihteerin rekrytointi. Pääsihteerin hakuaika päättyy 4. joulukuuta.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

OYY myi Puistomannen osakkeet PSOASille

Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) on myynyt omistamansa KOY Puistomannen osakkeet Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiölle (PSOAS) 1.9.2018. Samassa yhteydessä myös Uniresta Oy myi omistamansa kiinteistön osakkeet, joten Puistomannen hallintaoikeus on nyt kokonaisuudessaan PSOASilla. Myydyt osakkeet kattavat OYY:n vanhan toimiston tilat, jotka sijaitsevat Oulussa Mannenkadulla KOY Puistomannen toisessa kerroksessa. OYY:n toimisto toimi kiinteistössä vuoden 1991 lopusta aina vuoden 2012 […]

Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) on myynyt omistamansa KOY Puistomannen osakkeet Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiölle (PSOAS) 1.9.2018.

Samassa yhteydessä myös Uniresta Oy myi omistamansa kiinteistön osakkeet, joten Puistomannen hallintaoikeus on nyt kokonaisuudessaan PSOASilla.

Myydyt osakkeet kattavat OYY:n vanhan toimiston tilat, jotka sijaitsevat Oulussa Mannenkadulla KOY Puistomannen toisessa kerroksessa.

OYY:n toimisto toimi kiinteistössä vuoden 1991 lopusta aina vuoden 2012 lokakuuhun asti, jolloin ylioppilaskunta muutti uusiin tiloihin Linnanmaalle. Sen jälkeen OYY on vuokrannut tiloja eteenpäin.

”Oulun yliopiston ylioppilaskunnalla ja sen sisaryhteisöillä PSOASilla, Unirestalla ja Oulun ylioppilasapu ry:lla on ollut pitkä historia Rauhalassa ja sen pihapiirissä. Alunperin yhteisellä rakennushankkeella haluttiin tuoda nimenomaan sisaryhteisöt toisiaan lähemmäksi. Tämä on siis erään aikauden päätös”, pääsihteeri Aino-Kaisa Manninen sanoo tiedotteessa.

OYY on tarjonnut ylioppilaskunnan piirissä toimiville järjestöille mahdollisuutta vuokrata PSOASin omistamaa Puistomannen kokous- ja saunatilaa. Vuokraustoiminta päättyy ylioppilaskunnan osalta lokakuun 2018 loppuun mennessä. OYY ja PSOAS keskustelevat parhaillaan siitä, minkälaisia tiloja voidaan jatkossa tarjota opiskelijajärjestöjen käyttöön.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Mielipide: Linjapaperi kuuluu pönttöön

"Automaatiojäsenyyskään tuskin on ikuinen, mutta olisiko kuitenkaan mitään hyvää syytä arvostaa sitä? Näen ylioppilaskuntien jäsenyydellä myös laajempia merkityksiä", kirjoittaa Mika Parkkari.

Sattuipa siten, että eräs tiistaipäivä kääntyi iltaan, ja rakkaudesta lajiin viihdytin itseäni pitkästä aikaa OYY:n edustajiston kokouksesta lähetetyllä streamillä.

Ilokseni huomasin, että opiskelijasukupolvet eivät konservatiivista kestoaihettaan automaatio-/pakkojäsenyys -keskustelusta ole vieläkään hyljänneet! Hyväosaiset lääkärit ja muut esittävät automaatiojäsenyyden purkua. Taidettiinpa katsaus luoda jopa YK:n ihmisoikeustuomioistuinten oikeuskäytäntöihinkin.

Esityksen tulosuunta ei sekään juuri yllättänyt. Erityisesti juuri lääkärikoulutus on massiivisen edunvalvonnan kohteena, ja huolta huomisesta siellä ei juurikaan liene. Koulutus on yksi Suomen kalleinta maksutonta koulutusta ja koulutuksenkin etuja valvovan ammattiyhdistyksen järjestäytymisaste lähentelee ylioppilaskuntia. Tämä onnekas asema on mahdollista, koska etuja todella valvotaan. Kaiken ollessa suhteellisen hyvin on aina helppo vaatia maksuosuuksien vähennyksiä, verojen laskua ja leikkauksia. Automaatiojäsenyys takaa osaltaan samaa autuutta myös muille opiskelijaryhmille. Tulonsiirtoja tehdään myös heikommin pärjääville.

Tampereen ylioppilastalolla ylioppilaskunnan entisten tilojen miesten WC:n seinällä vessaperin loppusijoituspaikasta neuvovassa lapussa oli kirjailtu ”Älä laita linjapaperia pisuaariin. Se kuuluu pönttöön”. Alkuperäistä viestiä oli siis täydennetty oleellisin osin. Lapusta tehtiin monenlaista tulkintaa, ja yhden mukaan pöntöllä ei suinkaan viitattu wc-istuimeen vaan kokouksen puhujanpönttöön.

Oli niin tai näin, linjaperi on alati vaihtuva tahdonilmaus, jonka sisällön etenkin toimihenkilöt toivovat muuttuvan vain hieman kerrallaan. Järkisyihin vedoten muuttumattomuudessa on paljon perää, sillä edunvalvonta on maratonlaji. Mikään edunvalvontaorganisaatio ei voi joka toinen vuosi päättää ajavansa jotain muuta kuin edellisvuonna.

Linjapaperia ja tavoitteita voi kuitenkin aina muuttaa. OYY voi vaatia automaatiojäsenyyden lakkauttamista paperissaan, mutta valitettavasti ei juurikaan tätä tavoitetta voi edistää käytäntöön, sillä laki toteaa toista. Ylioppilaskunnan on huolehdittava lain tarkoittamien tehtävien hoidosta. Ja siihen saakka, kunnes toisin säädetään, on näin meneteltävä.

Automaatiojäsenyyskään tuskin on ikuinen, mutta olisiko kuitenkaan mitään hyvää syytä arvostaa sitä? Näen ylioppilaskuntien jäsenyydellä myös laajempia merkityksiä.

Suomen ensimmäinen ylioppilaskunta oli Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, joka perustettiin silloiseen Aleksanterin Yliopistoon vuonna 1868 nimellä Suomen ylioppilaskunta. Historiansa ajan ylioppilaskunnat ovat toteuttaneet demokratiaa, joka näkyy tänään varsinkin edustajiston toimintana. Jäsenyyden kautta opiskelijat voivat osallistua meritokratian periaatteiden mukaisesti päätöksentekoon. Tällöin älykkäimmät ja taitavimmat eivät yksinomaan pääse hallitsemaan ja asiantuntijoiden valta on rajattua. Päätökset tehdään demokraattisesti valittujen henkilöiden toimesta asiantuntijoita kuullen.

Tätä on hyvä päästä tarkastelemaan ja harjoittamaan myös opiskeluaikana, sillä se oppi voi nousta arvoon arvaamattomaan yhteiskuntaa kehittäessämme.

 

Mika Parkkari

Kirjoittaja on koulutuspolitiikan asiantuntija ja pitkähkön linjan entinen kolmen ylioppilaskunnan ylioppilaskunta-aktivisti

Mielipide

Lue lisää:

OYY:n linjapaperiin lisättiin kanta automaatiojäsenyydestä luopumisesta

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) päivitettyyn linjapaperiin lisättiin kirjaus automaatiojäsenyydestä luopumisesta. Päätös syntyi edustajiston kokouksessa 3/2018, tiistaina 25. syyskuuta. Linjapaperiin lisättävä muotoilu kuuluu kokonaisuudessaan näin: ”Ylioppilaskunta tarjoaa laadukkaan edunvalvonnan lisäksi jäsenilleen hyödyllisiä palveluita ja sen jäsenyys on houkutteleva Oulun yliopiston opiskelijoille. Tulevaisuudessa ylioppilaskuntien jäsenyys perustuu vapaaehtoisuuteen. Ylioppilaskunnille varataan muutosta varten riittävän pitkä siirtymäaika. Ylioppilaskunta varautuu vapaaehtoiseen […]

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) päivitettyyn linjapaperiin lisättiin kirjaus automaatiojäsenyydestä luopumisesta. Päätös syntyi edustajiston kokouksessa 3/2018, tiistaina 25. syyskuuta.

Linjapaperiin lisättävä muotoilu kuuluu kokonaisuudessaan näin: ”Ylioppilaskunta tarjoaa laadukkaan edunvalvonnan lisäksi jäsenilleen hyödyllisiä palveluita ja sen jäsenyys on houkutteleva Oulun yliopiston opiskelijoille. Tulevaisuudessa ylioppilaskuntien jäsenyys perustuu vapaaehtoisuuteen. Ylioppilaskunnille varataan muutosta varten riittävän pitkä siirtymäaika. Ylioppilaskunta varautuu vapaaehtoiseen jäsenyyteen taloudellisesti myös ennen siirtymäaikaa.”

Linjapaperi on ylioppilaskunnan toimintaa ohjaava asiakirja, joka määrittelee ylioppilaskunnan poliittiset kannat. Linjapaperin määrittelemät linjat sitovat ylioppilaskunnan hallitusta ja henkilökuntaa. Ylioppilaskunnan hallituksen ja henkilökunnan tulee siis jatkossa ajaa muiden linjapaperin tavoitteiden tapaan automaatiojäsenyydestä luopumista.

OYY:n linjapaperin päivittämistä käsiteltiin myös huhtikuussa kokouksessa 2/2018, mutta silloin asia pöydättiin.

Automaatiojäsenyys tarkoittaa sitä, että yliopiston perustutkinto-opiskelijan tulee lain mukaan kuulua ylioppilaskuntaan. Ammattikorkeakouluopiskelijalla tätä velvoitetta ei ole, vaan opiskelijakuntaan kuuluminen on vapaaehtoista.

Automaatiojäsenyydestä säädetään yliopistolaissa. Ylioppilaskunta ei siis voi yksin päättää vapaaehtoisesta jäsenyydestä, vaan se vaatisi lakimuutosta.

Lisäysesityksen teki Eelis Palokangas (Kontinkankaan vaaliliitto, KoVa), sitä kannatti Olli Joki (TeTa).

Palokankaan mukaan automaatiojäsenyyskanta oli ryhmälle selvästi periaatekysymys. ”Varmasti monen oikeustajua koettelee nykyinen käytäntö. Ei ole oikein, että ylioppilaskunnilla on mahdollisuus pakottaa opiskelijat jäsenikseen. Katsomme, että linjapaperi on aivan oikea paikka tästä linjaamiselle: linjapaperi määrittää OYY:n poliittisen linjan ja tavoitteet, se on selkeästi ulospäin viestivä asiakirja. Sinänsä jäsenien määrän laskuun varautuminen on määritelty jo ylioppilaskunnan strategiassa, mutta me halusimme viestittää, että tämä on OYY:n virallinen linja.”

Palokankaan mukaan päätös tarkoittaa ylioppilaskunnan toimintaan taloudellisia ja toiminnallisia muutoksia, mutta niiden lisäksi myös asennemuutosta: ”Tulee asennoitua, että tällainen on tulossa. Yksi asia, johon tulee jatkossa panostaa vielä enemmän, on viestintä. Opiskelijoille tulee viestiä, mitä OYY tekee, mitä etuja jäsenyydellä saa.”

Palokangas toivoo, että päätöksellä on vaikutusta myös valtakunnallisesti: ”Toivon, että asiasta keskusteltaisiin valtakunnan tasolla: onko pakkojäsenyys tätä päivää vai ei. On kuitenkin vaikeaa ennustaa, millä aikataululla tähän oltaisiin eduskunnassa tarttumassa, ja mitä toimia se vaatii. Uskon, että tämä on keskipitkän aikavälin asia, 5–15 vuoden sisällä.”

Lisäesityksessä todetaan, että ”Ylioppilaskunta varautuu vapaaehtoiseen jäsenyyteen taloudellisesti myös ennen siirtymäaikaa.” Eelis Palokankaan mukaan Kontinkankaan vaaliliitolla ei ole vielä valmiita linjoja tai esityksiä koskien OYY:n budjettia: ”Asia kerrallaan.”

Asiasta äänestettiin, ja Palokankaan esitys voitti äänin 22–14. Lisäysesityksen kannalla olivat Tekniikan ja Talouden vaalirengas (TeTa), Kontinkankaan vaaliliitto (KoVa), Keskustaopiskelijoiden ja sitoutumattomien vaaliliitto, Oulun Akateemiset Perussuomalaiset ja yksi Tieteellisten edustaja. Hallituksen pohjan kannalla, ilman lisäysesitystä, olivat Humanistien ja kasvatustieteilijöiden vaalirengas (HuKa), Vihreän vaaliliiton edustaja ja neljä Tieteellisten edustajaa. HuKa jätti päätöksestä eriävän mielipiteen.

OYY:n hallituksen puheenjohtaja Kalle Parviainen sanoo, että automaatiojäsenyyskanta on nyt OYY:n poliittinen kanta. ”Samalla lailla kun ajamme linjapaperin mukaan perustuloa, samalla tavalla ajamme myös automaatiojäsenyyden poistoa.”

Lisäysesityksessä puhutaan taloudellisesta varautumisesta. Parviainen oli tiistai-iltana haluton kommentoimaan sitä, mitä taloudellinen varautuminen voisi tarkoittaa käytännössä.

”En tiedä, miten tähän voi varautua. Emme ole omavaraisia, eli jos jäsenmäärä laskee huomattavasti, joudumme sopeuttamaan toimintaamme.”

Kalle Parviainen ei osaa kommentoida vielä sitä, millä aikataululla toimenpiteitä olisi luvassa. ”Pitää keskustella toimiston kesken, minkälaisiin toimenpiteisiin ryhtyä – tai olla ryhtymättä.”

Parviainen esitti kokouksessa vahvoja mielipiteitä automaatiojäsenyyden säilyttämisen puolesta. Oletko nyt itse päätöksen takana?

”Olen OYY:n linjapaperin takana. Näin demokraattinen päätöksenteko toimii.”

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää: