Avainsana: Oulun yliopisto

Inspiroiva työympäristö, synergiaedut, lyhyempi koulumatka, enemmän mahdollisuuksia, luettelee Teuvo Pakkalan kadun kampuksella liiketaloutta opiskeleva Mari Halonen, kun häneltä kysyy, mitä Oamkin muutto Linnanmaan kampukselle tuo ensimmäisenä mieleen.

Halonen toivoo erityisesti, että vuonna 2020 toteutuva muutto lisäisi yhteistyötä Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun kanssa.

”Me kuitenkin opiskellaan niin samoja asioita heidän kanssaan. En tiedä, voisiko olla ihan jotain yhteisiä kurssejakin”, Halonen miettii.

Myös liiketalouden lehtori Esa Anttila suhtautuu muuttoon myönteisesti.

”Yliopisto tarjoaa uudemmat, toimivammat tilat ja sitä kautta innostavamman työympäristön. Yhteistyömahdollisuudet paranevat niin ammattikorkeakoulun sisällä kuin yliopistonkin kanssa.”

Mutta ennen uusia mahdollisuuksia ja tulevia yhteistöitä on vielä paljon tehtävää. Halosen mielestä kaikkein tärkeintä ennen muuttoa on muistaa, että opiskelijoiden kuuluu saada tietoa muuton eri vaiheista.

”Ihmisten pitää tietää, mitä on tulossa, mitä odottaa ja miten se vaikuttaa henkilökohtaisesti opiskeluun”, Halonen sanoo.

Halosen mielestä on tärkeää, että tieto tulee suoraan opiskelijoille, ei median kautta.

 

Samaa mieltä on Kotkantien kampuksella tieto- ja viestintätekniikkaa opiskeleva Topi Pasanen. Pasanen tietää, milloin muutto tapahtuu, mutta kaikki muu on vielä epävarmaa.

”Lähtökohtaisesti haluaisin, että opiskelijoita infottaisiin enemmän. Sitten kun tulee enemmän infoa, niin voi syntyä kysymyksiäkin, mutta nyt kun koko muutto on yhtä kysymysmerkkiä, niin paha kysyä muuta kuin jotain ylimalkaista”, Pasanen sanoo.

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikkaa opiskeleva Severi Arvola on samaa mieltä Pasasen kanssa. Ensimmäisen vuoden opiskelijana hänkään ei koe saaneensa tarpeeksi tietoa muutosta ja siitä, miten muutto vaikuttaa esimerkiksi koulutukseen.

”Mahdollisuuksia on monia”, Arvola miettii.

”Ja tietoa hyvin vähän”, Pasanen naurahtaa.

Myöskään kolmatta vuotta energiatekniikkaa opiskeleva Johanna Saranpää ei tiedä, mitä muutto Linnanmaalle käytännössä tarkoittaa.

”En muista, että opettajat olisivat puhuneet muutosta yhtään mitään, että minkälaista tulee olemaan.”

Arvola, Pasanen ja Saranpää ovat yhtä mieltä siitä, että tiedottamisessa olisi petrattavaa. Tiedot muuton etenemisestä ja vaikutuksista tulisi tuoda oppilaiden tietoon henkilökohtaisella kontaktilla ja laajasti eri tiedotuskanavissa.

Tällä hetkellä muuttoprojektissa suunnitellaan, missä järjestyksessä tiloja tyhjennetään ja missä vaiheessa kalusteet siirretään uudelle kampukselle. Arkkitehdit tekevät kampussuunnitelmaa, johon tulee edelleen jatkuvasti pieniä muutoksia.

Oulun ammattikorkeakoulun hallintojohtaja Marja Sarajärvi on yllättynyt kuultuaan, että opiskelijat ovat tyytymättömiä tiedotuksen tasoon. Hän kertoo, että opiskelijoita on otettu mukaan uuden kampuksen suunnitteluun sekä suoraan mielipiteitä kyselemällä että esimerkiksi erilaisten pop up -tapahtumien kautta. Tapahtumissa ei kuitenkaan ole ollut opiskelijoiden puolelta vielä kovinkaan suurta yleisöryntäystä.

Tällä hetkellä ammattikorkeakoulun henkilökunnalle on olemassa intrassa sivu, jossa kerrotaan muuttosuunnitelmista tarkemmin. Alkuvuoden aikana myös opiskelijoiden intraan aiotaan lisätä muuton aikatauluista kertova sivusto.

Sarajärven mukaan muuttoon liittyen ei ole juuri nyt mitään uutta tiedotettavaa. Tällä hetkellä muuttoprojektissa suunnitellaan, missä järjestyksessä tiloja tyhjennetään ja missä vaiheessa kalusteet siirretään uudelle kampukselle. Arkkitehdit tekevät kampussuunnitelmaa, johon tulee edelleen jatkuvasti pieniä muutoksia.

Tarkkoja aikatauluja ei ole vielä lyöty lukkoon, joten Sarajärven mukaan tiedottaminen on tässä vaiheessa hankalaa.

”Vaikka tuntuu, että muutto tulee aivan pian, moni asia on vielä kesken. Ymmärrän, että ihmiset janoavat tarkkaa tietoa, mutta tässä vaiheessa hirveän konkreettista tietoa ei vielä ole”, Sarajärvi sanoo.

”Aikatauluasia on monelle tosi merkityksellinen, se että milloin tapahtuu ja missä sitten opiskellaan. Huolta tulee varmasti siitäkin, jos ei ole ihan varma, mitä tapahtuu.”

Liikennejärjestelyiden toimivuus vielä epävarmaa

Opiskelijat ovat kertoneet olevansa tyytymättömiä muuttoa koskevaan tiedotukseen aikaisemminkin. Asia nousi esiin Oamkin journalistiopiskelijoiden vuonna 2017 tekemässä kyselyssä, johon vastasi 158 tekniikan, luonnonvara-alan, liiketalouden ja kulttuurin opiskelijaa.

Kyselystä selvisi, että jopa neljä viidestä vastanneesta koki muuttoon liittyvän tiedotuksen olleen puutteellista. Opiskelijat kokivat myös, etteivät he ole päässeet vaikuttamaan asioista päätettäessä tarpeeksi.

Kyselyyn vastanneita arvelutti muutossa myös ahtaus ja oikeanlaisten tilojen puute. Lisäksi liikenneruuhkat, asumisjärjestelyt ja parkkipaikkojen riittävä määrä mietityttivät opiskelijoita.

Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan OSAKOn vuoden 2018 hallituksen puheenjohtajan Anttijussi Ripaojan mukaan samat asiat mietityttävät opiskelijoita yhä edelleen.

Ripaojan mielestä liikennejärjestelyt ovat yksi suurimmista teemoista Linnanmaan yhteiskampuksen suunnittelussa.

”Käytännössähän se vaatii sen, että koko Oulun joukkoliikenne menee uusiksi. Jos bussikaistat saadaan rakennettua Alakyläntielle ja moottoritielle, se varmasti helpottaa jo huomattavasti”, Ripaoja sanoo.

Uusia järjestelyitä on jo tehty. Moottoritie on remontissa, keskustasta Linnanmaalle on tehty pyöräbaana ja ensi keväänä Oulussa otetaan käyttöön kaupunkipyörät. Oulun joukkoliikennettä uudistetaan, palvelutasoa nostetaan ja jopa raitiovaunulinjaa Linnanmaalle on väläytelty ilmoille.

”Kun nyt katsoo näistä ensimmäisistä selvityksistä 10 vuotta eteenpäin, niin sitten alkaa olla selvillä, minkälainen väline siellä on liikenteessä.”

Oulun kaupungin yhdyskuntajohtaja Matti Matinheikki kertoo, että raitiotiesuunnitelmat ovat vielä alkutekijöissään. Helmikuussa aloitetaan sisäinen valmistelutyö ja työryhmätyöskentely, ja ensi vuonna aletaan tehdä alustavaa yleissuunnitelmaa.

Matinheikin mukaan olisi parempi puhua raitiotieselvityksen sijaan tehokkaan joukkoliikennekäytävän rakentamisesta. Vielä ei ole varmaa, onko mahdollinen tuleva liikenneväline ratikka vai esimerkiksi perinteistä linja-autoa isomman matkustajakapasiteetin superbussi.

”Kun nyt katsoo näistä ensimmäisistä selvityksistä 10 vuotta eteenpäin, niin sitten alkaa olla selvillä, minkälainen väline siellä on liikenteessä.”

Jos kaikki edellytykset täyttyvät, tehokas joukkoliikennekäytävä saadaan Ouluun ehkä 10–15 vuoden päästä. Sitä ennen on pärjättävä perinteisillä joukkoliikennevälineillä.

Matinheikin mukaan joukkoliikenteeseen on tehty jo nyt suuria resurssipanostuksia.

”Muuttoon liittyen olemme tehneet jo nyt paljon liikkuja Linnanmaa–keskusta–Kontinkangas välille. Tänä vuonna tehdään ensimmäinen palvelutason nosto joukkoliikenteeseen ja vuonna 2020 toinen palvelutason nosto”, Matinheikki kertoo.

Vaikka kaupunki vakuuttelee kaiken olevan hoidossa, Anttijussi Ripaoja on vielä epävarma, miten hyvin liikennejärjestelyt käytännössä onnistuvat vuonna 2020. Ennusteiden mukaan myös yksityisautoilijoiden määrä Linnanmaalle lisääntyy huomattavasti.

”Ei kukaan varmaan oikein tiedä, mitä tapahtuu. Ensimmäisen selvityksen mukaan henkilöautojen määrä Linnanmaalle lisääntyy tuhansilla päivässä”, hän pohtii.

Lisääntyvän liikenteen lisäksi julkisen liikenteen muutoksissa pitää Ripaojan mielestä ottaa huomioon myös Kontinkankaan kampus, joka ei muuta muiden ammattikorkeakoulun kampusten mukana Linnanmaalle.

Kontinkankaan kampuksella opiskelee tällä hetkellä noin 2170 opiskelijaa. Muuttoa tekevillä Kotkantien ja Teuvo Pakkalan kadun kampuksilla opiskelijoita on yhteensä reilu 5700.

”Yksi huoli on tullut Kontinkankaan kampukselta, että unohdetaanko heidät kokonaan, kun muut muuttavat Linnanmaalle. Ja sekin on yksi sellainen asia, mihin pitää kiinnittää huomiota jo tänä vuonna, kun tätä aletaan tarkemmin suunnitella. Esimerkiksi kaupungin joukkoliikennesuunnittelussa tulee ottaa huomioon – ja ymmärtääkseni on otettukin –, että Kontinkankaan ja Linnanmaan välinen liikenne tulee olla toimivaa”, Ripaoja sanoo.

 

Lisää yhteistyötä ja uusia mahdollisuuksia

Muutto tarjoaa myös Anttijussi Ripaojan mielestä hyvät lähtökohdat lisääntyvälle yhteistyölle.

Ripaoja toivoo, että opintojen valitseminen eri korkeakoulujen välillä tehdään helpommaksi ja kurssitarjonta laajenee entisestään. Toisaalta hänen mielestään on hyvä muistaa myös tulevaisuudessa, että ammattikorkeakoululla ja yliopistolla on erilaiset tavoitteet.

”Itse olen edelleenkin sen kannalla, että on kaksi korkeakoulua erillisillä hallinnoilla ja lailla. Toisen tehtävä on tehdä tieteellistä tutkimusta ja toisen tehtävä on tehdä enemmän sitä työelämälähtöistä koulutusta ja hanke- ja kehittämistoimintaa.”

Vaikka ilmassa on paljon epävarmuutta, Ripaojan mukaan huonoihin asioihin takertuminen ei ainakaan vie asiaa eteenpäin.

”Minäkin olin tätä vastaan ja edelleenkin olen sitä mieltä, että parempiakin ratkaisuja olisi voinut löytää. Se on nyt päätetty, että tällä mennään, joten täytyy vain keskittyä siihen, että tästä saadaan mahdollisimman hyvä ratkaisu – sellainen joka palvelee kaikkia.”

Miten mahdollisimman hyvä lopputulos sitten varmistetaan parhaiten?

”Kuuntelemalla opiskelijoita”, Ripaoja vastaa empimättä.

”Tärkeintä on, että tässä aidosti kuunnellaan ja otetaan huomioon meidän käyttäjien toiveet ihan loppuun asti, koska me ollaan niitä asiantuntijoita. Nyt ei pilata tätä mahdollisuutta tekemällä halvalla ja huonoa, koska kyse on päätöksistä, jotka kantavat eteenpäin vuosikymmeniä.”

Myös viestinnän tiimipäällikkö ja lehtori Ari-Pekka Sirviö on Ripaojan kanssa samaa mieltä.

”Tärkeintä on, että tässä aidosti kuunnellaan ja otetaan huomioon meidän käyttäjien toiveet ihan loppuun asti, koska me ollaan niitä asiantuntijoita. Nyt ei pilata tätä mahdollisuutta tekemällä halvalla ja huonoa, koska kyse on päätöksistä, jotka kantavat eteenpäin vuosikymmeniä”, Sirviö sanoo.

Sirviö muistuttaa, että yhteistyötä ammattikorkeakoulun ja yliopiston välillä tehdään tälläkin hetkellä jatkuvasti. Esimerkiksi viestinnän puolella järjestetään joka toinen kevät tiedeviestinnän maisteriopiskelijoille Kotkantien kampuksella radiotyön ja tv-työn opintojaksot. Lisäksi ammattikorkeakoululaisilla on ollut mahdollisuus valita joitakin opintojaksoja yliopiston kurssitarjonnasta.

Sirviö uskoo, että yhteistyö tulee kasvamaan entisestään, kun Oamk siirtyy lähemmäs yliopistoa. Yhtenä suurimmista mahdollisuuksista Sirviö mainitsee virtuaalitodellisuuden.

”Yliopistollahan on esimerkiksi professori (Steven M. LaValle), joka keskittyy tähän virtuaalitodellisuuteen tai lisättyyn todellisuuteen. Se on sellainen räjähdysmäisesti kasvava ala, joka tulee varmaankin poikkileikkauksena vähän joka alalle. Siinä on varmaan yksi sellainen hyvä esimerkki yhteistyöstä, josta me ollaan kiinnostuttu, ja varmaan myöskin yliopisto on kiinnostunut”, Sirviö miettii.

Kun jotain lisätään, jotain jätetään pois

Ari-Pekka Sirviön mielestä yhteistyö Linnanmaan arkkitehtien kanssa on sujunut pääosin hyvin. Suurin osa toiveista on otettu huomioon, ja jos jotakin toivetta ei ole voitu toteuttaa, sille on annettu perustelut.

”Yksi yleisin perustelu on ollut se, että siellä on tietyt seinät ja tila, ja jos jotakin tulee lisää, niin jotakin pitää ottaa pois, koska tilojen yhteenlaskettu määrä on se, mikä se nyt on”, Sirviö sanoo.

Sirviön mukaan maisemakonttori ja yksityisten työtilojen puuttuminen ovat aiheuttaneet henkilökunnan keskuudessa huolta.

Myös viestinnän henkilökunnan kahvihuone Litmasen kohtalo on mietityttänyt opettajia. Sirviön mukaan kahvihuoneelle ei ollut paikkaa ensimmäisissä suunnitelmissa, mutta nyt näyttäisi siltä, että kahvihuoneelle on järjestetty tilaa uudelta kampukselta.

”Se on oikeasti aivan älyttömän tärkeää, ihan tämän toiminnan kannalta. Siellä kokoonnutaan, puhutaan epävirallisesti ja puhutaan työasioita. Sillä on älyttömän tärkeä merkitys henkiselle yhteenkuuluvuudelle ja työilmapiirille. Kahvihuone on vakava asia”, Sirviö sanoo naurahtaen.

 

Onko tanssille tarpeeksi tilaa?

Ari-Pekka Sirviön mukaan muutto tulee hyvään saumaan, sillä viestinnän puolella olisi pitänyt joka tapauksessa päivittää kalustoa ja tiloja lähitulevaisuudessa. Sirviön mukaan uudella kampukselle on järjestetty tilat viestinnän erityistarpeisiin, vaikka tilaa onkin aikaisempaa vähemmän.

Kaikilla tilanne ei ole tilojen toimivuuden kannalta yhtä aurinkoinen.

Tanssin lehtori Milla Korjan mukaan tanssinopetukselle suunnitellut tilaratkaisut askarruttavat tanssinopiskelijoita ja henkilöstöä.

Tanssin puolella on tällä hetkellä Kotkantiellä viisi tanssisalia, jotka ovat Korjan mukaan käytössä aamusta iltaan. Saleja käytetään päivisin opetukseen ja iltaisin työharjoitteluun, yksilö- ja ryhmäharjoituksiin ja korkeakoululiikuntaan. Tiloista on välillä jopa pulaa.

Linnanmaalle on tulossa kolme tanssisalia, jotka ovat Korjan mukaan neliömäärältään pieniä ja huonekorkeudeltaan matalia. Lisäksi liikkumista vaikeuttavat tilojen tolpparakenteet.

”Meillä opetetaan tanssilajeja, joissa on esimerkiksi korkeita nostoja, joten matala huonekorkeus on turvallisuusriski. Opetusryhmien kokoa voidaan joutua rajoittamaan, jotta opintoihin voidaan keskittyä laadukkaasti”, Korja sanoo.

”Meillä on liikunnallinen ala, jossa liikkeiden mallaaminen ja pienesti tekeminen tarkoituksetta ei opeta ketään. Eihän esimerkiksi autonasentajakaan opi asentajaksi pelkkää kuvaa katsomalla, täytyy myös päästä itse tekemään.”

Korja on muiden kanssa yhtä mieltä siitä, että muutto Linnanmaalle tarjoaa loistavat yhteistyömahdollisuudet, jos tilaratkaisut järjestetään sujuvasti. Hän kertoo, että yliopistolta on jo oltu yhteydessä Oamkin tanssinopettajiin ja toivottu yhteistyötä esimerkiksi yhteisistä kursseista.

”Oulu on valtavan suuri tanssikaupunki ja oululaisten kiinnostus tanssia kohtaan kasvaa jatkuvasti. Toivomme, että tässä voitaisiin tehdä yhteistyötä niin korkeakoulujen kuin ulkopuolistenkin tahojen kanssa.”

Myös tanssinopettajaksi opiskeleva Sofia Timonen toivoo, että muutto Linnanmaalle poikisi yhteistyötä yliopiston kasvatusalojen kanssa. Taustalla kummittelee kuitenkin huoli tanssinopetuksen tulevaisuudesta.

”Meillä on liikunnallinen ala, jossa liikkeiden mallaaminen ja pienesti tekeminen tarkoituksetta ei opeta ketään. Eihän esimerkiksi autonasentajakaan opi asentajaksi pelkkää kuvaa katsomalla, täytyy myös päästä itse tekemään”, Timonen sanoo.

”Tilojen määrä on yksi huomioon otettava asia, sillä ne vaikuttavat suoraan opiskelumme tämän hetkiseen laji- ja harjoitusmahdollisuuksien rikkauteen.”

Tanssisalien tilavuuden lisäksi yksi suurimmista huolenaiheista tanssin puolella on sopivan tapahtumatilan puute. Tällä hetkellä Kotkantien kampuksella on olemassa erillinen konserttisali, jota käytetään erilaisissa tapahtumissa.

 

Tanssinopiskelijat ovat olleet tiiviisti mukana järjestämässä Oamkin tapahtumia.

”Tanssinopettajakoulutus on esittänyt ja yhdessä tilasuunnittelijoiden kanssa pohtinut moninaisia ratkaisuja toimivan yhteiskäyttötilan löytämiseksi. Sekä liikkumiselle että tapahtumien järjestämiselle tarvitaan monikäyttöinen tila”, Milla Korja sanoo.

Oulun ammattikorkeakoulun hallintojohtajan Marja Sarajärven mukaan Linnanmaalle ei ole tulossa suoraan tanssijoille sopivaa esiintymistilaa, vaan suuremmat tanssiesitykset tullaan järjestämään korvaavissa tiloissa, esimerkiksi keskustan Valveella. Sarajärven mukaan tällaisia tilaisuuksia on yleensä noin viisi kertaa vuodessa.

Ensimmäisissä suunnitelmissa oltiin varauduttu siihen, että koko tanssinopetus täytyy järjestää muissa tiloissa. Sarajärven mielestä on positiivista, että tanssisalit saatiin lopulta järjestymään Linnanmaan kampukselta.

Tulevissa tilaratkaisuissa on Sarajärven mukaan kuunneltu alan ammattilaisia ja otettu huomioon tanssin erityistarpeet. Vaikka tanssisaleja on Linnanmaalla nykyistä vähemmän, tarkoituksena ei ole vähentää tanssinopiskelijoiden määrää.

Sarajärvi kuitenkin ymmärtää tanssinopettajien ja -opiskelijoiden harmituksen.

”Kaikesta mahdollisesta on tiivistetty, mistä pystytään. Käyttöasteet tiloilla tulee varmasti olemaan korkeat. Valitettavasti ihan kaikkea kaikille ei voida järjestää, vaan meidän pitää varmistaa, että kaikkien tutkinto-ohjelmien tarpeet huomioidaan”, Sarajärvi sanoo.

Tanssinopettajakoulutuksessa halutaan vaikeuksista huolimatta uskoa, että tilaa tanssille ja tanssiesityksille järjestyy Linnanmaan kampukselta vielä jollakin keinolla.

Milla Korja toivoo, että koulutusta suunniteltaisiin sisältö ja opiskelijat edellä. Hänen mielestään tilaratkaisut ovat saaneet nyt liian suuren painoarvon.

”Meillä on uniikit, omat lajinsa, joita ei opeteta missään muualla Suomessa. Eri puolilta Suomea tulevat opiskelijat valitsevat Oamkin tanssinopettajakoulutuksen juuri monipuolisuuden vuoksi. Valmistuttuaan he levittäytyvät työelämään ympäri maan, jolloin nämä ovat koko valtakunnan kulttuurikenttään vaikuttavia ratkaisuja.”