”Oli toive että löytyisi tällainen avoin, kiva tila, jossa voi tulla ja mennä” – Kontinkankaan Tellus tuo kampukselle tapahtumia ja tilaa opiskelulle

Kontinkankaan kampus saa tänä syksynä oman Telluksensa. Tiistaina 17.9. virallisia avajaisia viettävä Tellus poikkeaa rakenteeltaan Linnanmaan versiosta: Aapistie 7A:ssa oleva Tellus ei ole yhdessä rajatussa tilassa, vaan tilat jakaantuvat kolmeen eri kerrokseen.

TEKSTI Helmi Juntunen

KUVAT Anni Hyypiö

Oulun yliopiston Kontinkankaan kampus saa tänä syksynä oman Telluksensa noin kolme vuotta Linnanmaan jälkeen. Telluksen tarkoitus on toimia yliopiston yhteistyötä edistävänä tilana, joka tarjoaa ympäristön työskentelylle tai tapahtumille.

Linnanmaan Telluksesta tila poikkeaa siinä, että yhden, samassa kerroksessa olevan selkeärajaisen tilan sijaan se on kokoelma kolmessa eri kerroksessa olevia työskentelytiloja. Kokonaisuus sisältää yhdeksän varattavissa olevaa kokoushuonetta, ryhmätyötiloja ja itsenäisen työskentelyn tiloja, sekä tapahtumille tarkoitetun Stagen. Kun Stagella ei ole tapahtumia, se on vapaasti käytettävissä opiskeluun ja ajanviettoon.

Osa huoneista on vapaasti käytettävissä, osa taas varataan erikseen. Tapahtumiin tai työskentelyyn tarkoitettujen tilojen uusiin tiloihin kuuluu myös pelkästään koulutuspalveluiden käyttöön varattu Humerus-tila, Telluksen oma palvelupiste ensimmäisessä kerroksessa sekä Unirestan omistama, jo alkuvuonna avattu Café Galenos.

Tilat sijaitsevat osoitteessa Aapistie 7A. Ensimmäisen kerroksen aulassa Telluksen alue rajoittuu poliklinikan oviin, kun taas toinen kerros on jo kokonaan Tellusta. Alakerrassa Telluksen alueeseen kuuluvat hiljaisen opiskelun tila ja edelleen myös opetuskäytössä olevat tietokoneluokat.

Mitä uutta Tellus tuo Kontinkankaalle?

Kehityspäällikkö Simo Kekäläinen sanoo, että Kontinkankaalla oli tarve Telluksen kaltaiselle tilakokonaisuudelle.

”Oli toive että löytyisi tällainen avoin, kiva tila, jossa voi tulla ja mennä”, Kekäläinen sanoo.

Aivan kaikkia tiloja koskevia suunnitelmia ei voitu toteuttaa arkkitehtuurin luomien rajoitusten vuoksi. Esimerkiksi Stagen portaat oli alkujaan tarkoitus tasoittaa, mutta se ei ollut toteutettavissa, Kekäläinen toteaa.

 

Aapistie 7A:n aulan toisessa kerroksessa oli aiemmin nettikahvila. Nyt parvitila on osa Tellusta, ja odottelee vielä uusia kalusteita.
Aapistie 7A:n aulan toisessa kerroksessa oli aiemmin nettikahvila. Nyt parvitila on osa Tellusta, ja odottelee vielä uusia kalusteita. Taustalla näkyy läppärilainaamo.

Tiloihin on teetetty myös varta vasten erikoiskalusteita, joista kaikki eivät olleet tosin vielä haastattelun tekoaikaan saapuneet. Kalusteet saapuvat kuitenkin lokakuun puoleenväliin mennessä, Kekäläinen sanoo.

Simo Kekäläisen mukaan Telluksen avaaminen myös Kontinkankaalle tasa-arvoistaa kampuksia, kun kummallakin kampuksella opiskelevilla on yhtäläiset mahdollisuudet hyödyntää palveluja. Myös liikkuvuutta kampuksien välillä pyritään parantamaan.

”Oli toive että löytyisi tällainen avoin, kiva tila, jossa voi tulla ja mennä.”

Liikkuvuutta on tarkoitus parantaa tapahtumilla. Projektisuunnittelija Anu Rytivaara toteaakin Telluksen olevan pelkän tilan sijaan ”alusta tapahtumille”. Jatkossa uuden Telluksen tapahtumakalenterissa nähdään muun muassa opintopsykologin vetämiä opiskelutekniikka-aiheisia työpajoja, yrittäjyysklinikka ja alumni-ilta. Rentoutumista kaipaaville tarjolla tulee olemaan esimerkiksi aamujoogaa, ensimmäisen kerran jo tiistain avajaispäivänä. Tapahtumia ideoitaessa on pyritty ottamaan sekä opiskelijat että henkilökunta huomioon.

Kuukausittain toistuvia tapahtumia pilotoidaan Kontinkankaalla, minkä jälkeen niitä on odotettavissa myös Linnanmaan kampuksella.

Rytivaara korostaa myös sitä, että tarkoituksena ei ole vain se, että Tellus tuo omia sisältöjään kampukselle.

”Haluamme kannustaa henkilökuntaa, opiskelijoita ja eri sidosryhmiä tuomaan tänne omia tapahtumiaan ja sisältöjään. Voimme olla tukena niiden tekemisessä eri tavoin”, Rytivaara sanoo.

Myös Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) on yksi Kontinkankaan Telluksella näkyvistä tahoista. Ylioppilaskunta pitää pop up -pistettä Tellus Kontinkankaan avajaisten yhteydessä kello 10–14. Pisteellä on tarjolla muun muassa lukuvuositarroja, Sporttipasseja, opiskelijahintaisia leffalippuja Stariin sekä neuvontaa edunvalvonnallisissa asioissa. Jatkossa OYY päivystää Telluksella joka kuukauden ensimmäisenä arkitiistaina kello 11.30–14.

 

Kun muu Tellus valmistui vasta syksyllä, ensimmäisessä kerroksessa oleva Unirestan Cafe Galenos avattiin jo helmikuussa.
Kun muu Tellus valmistui nyt syksyllä, ensimmäisessä kerroksessa oleva Unirestan kahvila Galenos avattiin jo helmikuussa.

Opiskelijat mukana suunnittelussa

Oulun ylioppilaslehti kysyi Kontinkankaan kampuksen opiskelijajärjestöiltä ajatuksia Telluksesta. Lehden kyselyyn vastanneilla opiskelijajärjestöillä oli ennen tilojen virallista avautumista varsin erilaisia näkökulmia uusiin tiloihin. 

Biokemian opiskelijoiden ainejärjestö Histonin puheenjohtaja Bence Berki sanoo lehdelle Telluksen näkyneen toistaiseksi lähinnä uuden kahvilan muodossa ja muutoksen olleen osin hämmentävä. Hän harmittelee erityisesti aulan yläkerran tilasta poistuneita tietokoneita, joiden puuttuminen haittaa hänen mukaansa tulostettavien materiaalien käyttöä.

Berki myös kokee, että uusista tiloista ja siitä, mitä niissä voi tehdä, ei ole tiedotettu riittävästi. Telluksen paikalla aiemminkin sijainneet tilat ovat hänen mukaansa olleet etäisiä biokemian opiskelijoille.

”Esimerkiksi entinen lääketieteellisen hiljainen opiskelutila on aina tuntunut vain lääketieteen opiskelijoille tarkoitetulta, niin eipä ole biokemian opiskelijana paljon tullut käytyä siellä.”

”Ehkä avajaisten jälkeen kuviot selkiytyvät, mutta toistaiseksi Tellus ei ole tuntunut tuoneen isoa muutosta Kontinkankaalle”, Berki sanoo.

Telluksen Anu Rytivaara toteaa, että opiskelijoita on etenkin viime aikoina lähestytty enemmän. Hän sanoo myös ymmärtävänsä, että opiskelijat eivät suuressa tietotulvassa huomaa kaikkea tiedotusta.

”On tavattu kiltojen tyyppejä ja koitettu laittaa heidän kauttaan viestiä menemään”, Rytivaara sanoo. Hän toteaa opiskelijoiden pitäneen asiaa erittäin tärkeänä.

”Tämä on meille uusi ympäristö, joten pitää oppia tämän kampuksen tavat, se miten täällä saavutetaan parhaiten ihmiset”, Rytivaara sanoo.

Opiskelijoiden ajatuksia on myös otettu huomioon jo suunnitteluvaiheessa.

”Opiskelijat ovat olleet mukana tilatyöryhmissä, suunnittelemassa mitä tänne kaivataan”, Simo Kekäläinen sanoo. Esimerkiksi opiskelutilan jakamiseen opiskelijoilta on saatu konkreettisia ehdotuksia. Kiinteiden tietokoneiden vähentäminen ja korvaaminen läppärilainaamosta saatavilla on Kekäläisen mukaan ollut niin ikään opiskelijoiden toivomus. Kaikista Kontinkaan ainejärjestöistä on ollut edustajia tilatyöryhmissä.

Myös tapahtumia, kuten työpajoja, on ideoitu opiskelijoiden kommenttien pohjalta. Esimerkkinä tästä Simo Kekäläinen mainitsee lääketieteen opiskelijoiden toivoman avun kesätyösopimusten lukemiseen. Apu järjestetään urapalveluiden kanssa yhteistyönä. Kekäläinen toteaa, että opiskelijoiden toiveita kuunnellaan myös jatkossa.

Opiskelijoilla on Telluksesta on myös positiivista sanottavaa. Oulun Lääketieteellisen Killan puheenjohtaja Lauri Koskela kommentoi asiaa pari päivää avajaisten jälkeen sähköpostitse. Hän toteaa, että kirjastolla on melko iso rooli perinteisenä pänttäyspaikkana lääkiksellä.

”Tellus herättelee ajattelemaan mitä kaikkea muutakin kirjastoon voi liittyä”, Koskela toteaa.

Koskelan mielestä on vielä aikaista sanoa miten Tellus näkyy opiskelijoiden arjessa, mutta hän epäilee sen näkyvän enemmän kuin aiempi kirjasto.

”Kyselin kommentteja etsiskellessä ympäriinsä ihmisiltä, miten Tellus on näkynyt, ja vastaukset kiteytyivät kommenttiin: ’ei vielä mitenkään, kauhee hype vaan'”, Koskela sanoo.

Hän toteaa kuitenkin monien ilahtuneen siitä, että Kontinkangas sai viimeinkin nykyaikaisemmat opiskelutilat.

Terveystieteiden killan puheenjohtaja Sari Pramila-Savukoski uskoo Telluksen lisäävän opiskelijoiden viihtyvyyttä ja myös eri ainejärjestöjen keskinäistä verkostoitumista.

”Kiltahuoneemme on lähellä uutta Tellusta ja aikaisemmin [tämä] rakennuksen osa oli eloton ja kylmä, ei ollut kahviota eikä mukavia isompia työskentelytiloja. Nyt kun Tellus ja sitä ennen avattu Galenos-kahvila tulivat, on mukava työskennellä kirjaston lähettyvillä, nauttia esimerkiksi pientä välipalaa, eikä aina tarvitse etsiä tiloja toiselta puolelta Kontinkankaan kampusta”, Pramila-Savukoski sanoo sähköpostitse.

”Kahvila onkin ollut ilmiselvästi sellainen asia, joka täältä on puuttunut”, Kekäläinen sanoo kommentoidessaan Café Galenoksen esiintymistä opiskelijoiden kommenteissa.

Kekäläinen ja Rytivaara toteavat, että opiskelijat ovat löytäneet kahvilan lisäksi myös uusiin ryhmätyöskentelyhuoneisiin ja muihin tiloihin. Esimerkiksi lääketieteen kirjaston puolella olevat toisen kerroksen säkkituolit ovat kuulemma olleet ahkerassa käytössä.

Kontikankaan Telluksen avajaisia vietetään 17. syyskuuta. Avajaispäivänä järjestetään järjestömessut kello 10–14 ja iltajuhla kello 16–18. Iltajuhlan ohjelmassa on esimerkiksi maistiainen koreografi Hanna Brotheruksen syksyllä ensi-iltaan tulevasta Tytär-tanssiteatteriteoksesta ja yliopiston rehtorin Jouko Niinimäen ja Vuoden Opiskelijaksi valitun Tuomas Majurin puheet.

Muokattu 19.9.2019 kello 10.50: Lisätty OLK:n puheenjohtaja Lauri Koskelan kommentit.

Helmi Juntunen

Oululainen metamoderni antropologi ja mielten välisen etäisyyden avaruuscowgirl.

Lue lisää:

Yliopiston ja Oamkin hallitukset päättivät yt-neuvotteluiden aloittamisesta – ei henkilöstövähennyksiä, edessä on yhteisten palveluiden suunnittelu

Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu käynnistävät yhteisten sisäisten palveluiden järjestämisen suunnittelun. Suunnitelmien kohteena oleviin palveluihin kuuluvat molempien korkeakoulujen koulutuksen ja tutkimuksen tukipalvelut, kirjasto, tilat ja turvallisuus, tietohallinto, talous, henkilöstöpalvelut, viestintä ja hallinto. Koska muutokset vaikuttavat henkilöstöön ja työtehtäviin, korkeakouluissa aloitetaan yhteistoimintaneuvottelut. Neuvotteluihin ei sisälly henkilöstövähennyksiä.

Oulun yliopistossa ja Oulun ammattikorkeakoulussa (Oamk) käynnistetään yhteistoimintalain 6 ja 7 luvun mukaiset neuvottelut, korkeakoulujen hallitukset päättivät torstaina 5. syyskuuta. Neuvotteluihin ei sisälly henkilöstövähennyksiä kummassakaan korkeakoulussa.

Syynä neuvotteluille on yliopiston ja Oamkin suunnitelmat palveluidensa yhteisestä organisoimisesta. Näihin suunnitelmien kohteena oleviin palveluihin kuuluvat molempien korkeakoulujen koulutuksen ja tutkimuksen tukipalvelut, kirjasto, tilat ja turvallisuus, tietohallinto, talous, henkilöstöpalvelut, viestintä ja hallinto. Yliopistossa näitä työtehtäviä on 479 ja Oamkissa 179.

Toimenpiteiden tavoitteiksi kerrotaan halu tarjota yhteisiä ja yhdenmukaisia sisäisiä palveluita mahdollisimman laajasti. Ensi vuoden syksyllä valtaosa Oamkista muuttaa Linnanmaan kampukselle. Oulun yliopisto on lisäksi Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n enemmistöomistaja, ja korkeakoulut kuuluvat samaan konserniin.

Alkavissa yt-neuvotteluissa käsitellään toimintojen organisoinnin suunnitelmaa sekä mahdollista työnantajan vaihtumista osalla työntekijöistä. Neuvottelukutsu henkilöstön edustajille on toimitettu hallitusten tekemien päätösten jälkeen 5. syyskuuta.

Korkeakoulut tiedottivat suunnitelmista 29. elokuuta. Asiaa on ideoitu tämän kevään ajan kymmenessä eri toimintoihin keskittyneessä työryhmässä, joissa on ollut edustajia sekä yliopistosta että ammattikorkeakoulusta. Tavoitteena on, että palvelut aloittaisivat uudessa muodossa 1. tammikuuta 2020.

Korkeakoulujen syvenevällä yhteistyöllä on kerrottu olevan paljon hyötyjä ja taloudellista lisäarvoa. Viime vuoden kesäkuussa (8.6.18) Oulun ylioppilaslehden haastattelussa yliopiston rehtori Jouko Niinimäki totesi, että samassa konsernissa toimiminen mahdollistaa Oulun korkeakoulujen yhteisten palveluiden rakentamisen ilman kilpailuttamista.

”Vähintäänkin samalla rahalla saamme huomattavasti parempia palveluita, niin opiskelijoille, opettajille kuin tutkijoillekin”, hän totesi. Haastattelussa Niinimäki arveli myös, että palveluiden tehokkaammasta tuottamisesta seuraa se, että ”pitkän ajan päästä meillä jää enemmän rahaa perustoimintaan, mikä nostaa sekä yliopiston että ammattikorkeakoulun toiminnan tasoa.”

Oulun yliopistossa käytiin yt-neuvotteluita viimeksi tänä keväänä kahdessa tutkimusyksikössä. Oamkissa yt-neuvottelut käytiin keväällä 2017.

Suurin osa Oulun ammattikorkeakoulun opetuksesta ja toiminnoista muuttaa Oulun yliopiston Linnanmaan kampukselle syksyyn 2020 mennessä. Kontinkankaalle jää sen jälkeen vain Oamkin sosiaali- ja terveysala.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Yliopiston juhlavuosi toi avajaiset Saalastinsalista kampuksen keskusaulaan

Oulun yliopiston ensimmäisistä avajaisista on tänä syksynä 60 vuotta. Juhlavuosi näkyi myös maanantaina 2. syyskuuta järjestyissä lukuvuoden avajaisissa.

Oulun yliopiston lukuvuosi 2019–2020 avattiin maanantaina 2. syyskuuta tavallista juhlavimmissa merkeissä. Syynä on yliopiston 60-vuotisjuhlavuosi.

Juhlavuosi näkyi myös paikkavalinnassa, huomautti rehtori Jouko Niinimäki puheessaan. Yliopiston lukuvuoden avajaisia on Niinimäen mukaan vietetty Linnanmaan kampuksen keskusaulan alakerrassa vuodesta 1980 vuoteen 1988. Vaikka juhlallisuudet siirtyivät sittemmin päärakennukseen Saalastinsaliin, nyt juhlatilana toimi värivaloin koristeltu ravintola Napa.

”Nyt juhlavuonna halusimme järjestää avajaiset jotenkin erityisellä tavalla historiaa kunnioittaen.”

Juhlavuosi näkyi tilavalinnan lisäksi myös kunniavieraslistassa: avajaisissa eturivin paikat oli varattu opintonsa Oulussa syksyllä 1959 aloittaneille. Heitä näkyi myös avajaisissa näytetyllä yliopiston ensimmäisistä avajaisista kuvatulla filmillä.

Avajaisjuhlan puheissa toistuivat ajatukset Oulun yliopiston tärkeydestä, ei ainoastaan Oulun vaan koko Pohjois-Suomen kehittäjänä.

Jouko Niinimäki kertasi puheessaan yliopiston historiaa ja sen perustamisen taustalla olevia poliittisia voimia. Yliopiston saaminen pohjoiseen ei ollut aluksi kaikille mieleen, Niinimäki kertoi.

”Pääkaupungissa ja vanhoissa opinahjoissa vastustettiin kaikin voimin resurssien jakamista näin kauas pohjoiseen. Useat hallituksen ministerit jarruttivat hanketta voimakkaasti, etujärjestöt kirjelmöivät ja etelän lehdistön iva oli avointa.”

Hän nosti esille puheessaan myös Oulun teknologiaihmeen nousun, nopean laskun ja uuden nousun. Hän näki yliopiston johtaman ja Suomen Akatemian rahoittaman 6G-lippulaivaohjelman jatkavan tätä Oulun ihmeen perintöä yliopistossa.

”Oulun yliopisto on vireä 60-vuotias ja jatkaa kehitystään toimien yhteisönä ja alumniensa kautta kestävällä tavalla ihmiskunnan ja Suomen hyväksi”, hän arvioi.

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Miriam Putula nosti puheessaan esille oman henkilöhistoriansa. Hän kertoi isoäidistään, joka oli yliopiston perustamisen aikaan samanikäinen kuin Putula nyt. Isona erona heillä oli se, että toisin kuin isoäidillään, Putulalla oli mahdollisuus kouluttautua, ja vieläpä omassa kotimaakunnassaan.

”Tämä oli tyypillinen tarina Pohjois-Suomessa. Nuorten koulutuksessa oli suuret alueelliset erot, ja varallisuus ja vanhempien tausta vaikuttivat urapolkuun.”

Työtä koulutuksellisen tasa-arvon eteen on tehtävä edelleen, Putula arvioi.

”Tulevaisuuden haaste tulee olemaan se, miten varmistetaan jokaisen nuoren pääsy korkeakoulutuksen pariin. Onhan seuraavallakin sukupolvella mahdollisuus valita itse, mitä elämällään tekee? Sosioekonominen tausta tai alueellisuus ei saa olla tulevaisuudessakaan este kouluttautumiselle. Kansansivistys on turva, jolla estämme kahtiajakautumisen, eriarvoistumisen, köyhyyden ja populismin nousun.”

Rehtori Niinimäki ei puheessaan ottanut kantaa Oulun yliopiston rahoitukseen, mutta sen nosti esille valtiovallan tervehdyksen tuonut valtiosihteeri Tuomo Puumala. Sivistyksen ja tieteen merkitystä isänmaalle pohtinut Puumala totesi, että yliopiston saama rahoitus ei ole noussut yliopiston toiveiden mukaisesti. Hän ei puheessaan vielä luvannut lisärahaa, mutta kannusti ”etsimään yhdessä ratkaisuja.”

”Teitä on kuultu, ja viesti on otettu vastaan”, hän vakuutti.

Oulun yliopiston kunniatohtori, metsäteollisuusyhtiö UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen totesi alumnin juhlapuheessaan olevansa samaa ikäluokkaa kuin Oulun yliopisto: ”Tosin kaksikymppisenä yliopisto oli kyllä jo paljon viisaampi ja kypsempi kuin se nuori teekkari, joka täällä tyrnevästi asteli.”

Pesonen kiitteli yliopistoa siitä, kuinka tieto ja työ on muutettu ”eläväksi voimaksi”, joka on hyödyttänyt paitsi maakuntaa, myös koko Suomea. Presidentti Urho Kekkosen yliopiston avajaisissa pitämää puhetta siteerannut Pesonen arveli, että jo Kekkosen aikanaan peräänkuuluttamat henkiset ja aineelliset edellytykset riittävät Oulussa myös pitkälle tulevaisuuteen.

Hän tosin lisäisi yliopiston juhlavuoden teemaan (For the next generation, seuraavaa sukupolvea varten) oman lisäyksenä: ratkaisut.

”Tieteen ja yritysten pitää molempien etsiä ratkaisuja, jotka ovat aikaisempaa toimivampia, älykkäämpiä ja kestävämpiä.”

Voit lukea Niinimäen, Putulan ja Pesosen puheet yliopiston verkkosivuilta.

Kolme palkittiin arvojen toteuttamisesta

Oulun yliopisto myös palkitsi henkilökuntaansa. Tänä vuonna palkinnon saivat henkilöt, jotka ilmentävät työssään yliopiston arvoja: luomme uutta, kannamme vastuuta ja onnistumme yhdessä.

Arvon ”luomme uutta” toteuttamisesta palkittiin tutkimusrahoitusasiantuntija Kirsi Ojutkangas, arvosta ”kannamme vastuuta” palkittiin biolääketieteen tutkimusyksikön johtaja, farmakologian professori Jukka Hakkola ja arvosta ”onnistumme yhdessä” palkittiin humanistisen tiedekunnan dekaani, pohjoismaisen filologian professori Paula Rossi.

Puheiden ja palkitsemisten lisäksi avajaisissa nähtiin kolme esitystä Oulun yliopistossa tehtävästä tutkimuksesta. Tutkimusaiheestaan puhuivat luonnontieteellisen tiedekunnan dekaani, matematiikan professori Maarit Järvenpää, filosofian professori Jouni-Matti Kuukkanen ja Centre for Wireless Communications (CWC) -tutkimusyksikössä työskentelevä tutkija Marja Matinmikko-Blue. Musiikista vastasivat Oulun yliopiston kamariorkesteri ja Oulun yliopiston ylioppilaskunnan sekakuoro Cassiopeia.

Oulun yliopiston perustamisen mahdollistava laki vahvistettiin 8. heinäkuuta 1958, ja yliopiston ensimmäisiä avajaisia vietettiin 3. lokakuuta 1959. Yliopiston ensimmäinen rehtori oli vesitalouden professori Pentti Kaitera (1905–1985).

Yliopiston juhlavuosi näkyi jo keväällä kahdessa tapahtumassa: helmikuussa järjestetyissä Tieteen päivissä (8.–9.2.) ja toukokuun Yliopistopäivässä ja alumnijuhlassa (13.5.).

Maanantain avajaisjuhlan lisäksi Oulun yliopiston juhlavuoteen kuuluvat Tutkijoiden yö (27.9.), yliopiston tapahtuma Helsingissä Bottalla (3.10.) ja juhlavuoden gaala Saalastinsalissa (8.11.).

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Yliopisto ja Oamk suunnittelevat palvelujensa yhteistä organisointia, hallitukset käsittelevät 5. 9. yt-neuvotteluiden aloittamista – esityksellä ei haeta henkilöstövähennyksiä

Suunnitelmien kohteena oleviin palveluihin kuuluvat Oulun yliopiston ja Oamkin koulutuksen ja tutkimuksen tukipalvelut, kirjasto, tilat ja turvallisuus, tietohallinto, talous, henkilöstöpalvelut, viestintä ja hallinto. Yliopistossa näitä työtehtäviä on 479 ja ammattikorkeakoulussa 179.

Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk) suunnittelevat palvelujensa yhteistä organisointia. Tavoitteeksi kerrotaan yhteisten ja yhdenmukaisten sisäisten palveluiden tarjoaminen mahdollisimman laajasti.

Korkeakoulut tiedottivat asiasta 29. elokuuta.

Suunnitelmien kohteena oleviin palveluihin kuuluu molemmissa korkeakouluissa koulutuksen ja tutkimuksen tukipalvelut, kirjasto, tilat ja turvallisuus, tietohallinto, talous, henkilöstöpalvelut, viestintä ja hallinto. Yliopistossa näitä työtehtäviä on 479 ja ammattikorkeakoulussa 179.

Esityksen tavoitteena ei ole vähentää henkilöstöä, korkeakoulut painottavat tiedotteissaan. Koska suunnitelmat vaikuttavat molempien korkeakoulujen henkilöstöön ja heidän työtehtäviinsä, sekä yliopistossa että Oamkissa esitetään käynnistettäviksi yhteistoimintalain 6 ja 7 luvun mukaiset neuvottelut.

Uudelleenorganisointi vaikuttaisi henkilöstöön ja henkilöstön työtehtäviin esimerkiksi siten, että työtehtäviin, työmenetelmiin, töiden järjestelyihin tai työtilojen järjestelyihin voi tulla olennaisia muutoksia. Lisäksi vaikutuksia voi tulla työtehtävien siirroista. Organisoinnin seurauksena osa henkilöstöstä saattaa siirtyä toisen korkeakoulun palvelukseen. Yt-neuvotteluissa käsitellään toimintojen organisoinnin suunnitelmaa sekä mahdollista työnantajan vaihtumista osalla työntekijöistä.

Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun hallitukset käsittelevät esitystä torstaina 5. syyskuuta. Tavoitteena on, että palvelutoiminnot aloittaisivat uudessa muodossa 1. tammikuuta 2020.

Asiaa on ideoitu tämän kevään ajan kymmenessä eri toimintoihin keskittyneessä työryhmässä, joissa on ollut edustajia yliopistosta ja ammattikorkeakoulusta. Työryhmät laativat väliraportit huhtikuussa ja loppuraportit toukokuussa.

Oulun yliopistossa käytiin yt-neuvotteluita viimeksi tänä keväänä kahdessa tutkimusyksikössä, Oamkissa keväällä 2017.

Esityksen taustalla on Oamkin tuleva muutto Linnanmaan kampukselle sekä yliopiston tulo Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n enemmistöomistajaksi viime vuoden kesäkuussa.

Valtaosa Oulun ammattikorkeakoulun opetuksesta ja toiminnoista muuttaa Linnanmaan kampukselle syksyyn 2020 mennessä. Kontinkankaalle jää vain sosiaali- ja terveysala.

 

Muokattu 29.8.2019 kello 18.56: Korjattu työryhmien väliraportteja koskeva väärä tieto.

Lue lisää: Yliopiston ja Oamkin hallitukset päättivät yt-neuvotteluiden aloittamisesta – ei henkilöstövähennyksiä, edessä on yhteisten palveluiden suunnittelu

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Tove Janssonin tuotannossa huumori ja alakulo kulkevat käsi kädessä

Tove Janssonin teoksiin tiivistyy ihmiselämä kaikkine sävyineen ja tunteineen. Janssonin teksteissä humoristisuus ei torju vakavaa ja surullista, vaan molemmat mahtuvat teksteihin ja kuviin samanaikaisesti. Monipuolisen ja lahjakkaan taiteilijan tuotantoon sukeltaa meneillään oleva nelivuotinen tutkimusprojekti.

Tove Jansson (1914–2001) on ollut tänä vuonna jälleen komeasti esillä tuoreen Muumilaakso-animaation myötä. Muumeista tunnettu Jansson oli ainutlaatuinen monilahjakkuus: lastenkirjailija, romaanikirjailija, novellisti, kuvataiteilija, sarjakuvataiteilija, graafikko ja kuvittaja. Tutkimus Janssonin tuotannosta on tähän mennessä keskittynyt usein Muumi-kirjoihin.

Lisää näkökulmia taiteilijan tuotantoon tuo vuosina 2018–2022 toteutettava projekti, jota johtaa Oulun yliopiston kirjallisuuden yliopistonlehtori Jussi Ojajärvi. Koneen Säätiön rahoittamassa projektissa on mukana yhteensä viisitoista tutkijaa. Työryhmä kirjoittaa tutkimukseensa pohjautuvan yleistajuisen Tove Jansson Companion -teoksen, joka toimii lukuoppaana Janssonin kirjalliseen tuotantoon.

Yhteiskunnasta irrallinen ihminen ahdistuu

Oulun yliopiston kirjallisuuden tutkija Kasimir Sandbacka tutkii projektissa yksilön ja yhteiskunnan suhdetta Janssonin novelleissa. Tutkijaa kiinnostaa se, miten ihmisen tuntemisen ja kokemisen tavat näkyvät novelleissa.

“Kärjistäen Janssonia on pidetty individualistina ja boheemina, joka ei ota selkeästi kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin kirjallisuudessaan”, Sandbacka aloittaa.

Hän tarkastelee tutkimuksessaan Janssonin novellien melankoliaa yhteiskunnallisena rakenteena. Oleellisena osana tässä on tunne siitä, että yhteiskuntaan ei pysty vaikuttamaan vaan se kulkee omilla raiteillaan. Moderni yhteiskunta muuttuu nopeasti, jolloin tulevaisuutta on mahdotonta ennustaa, mutta samalla myös yhteys menneeseen katkeaa.

“Ihminen ei pysty asettamaan omaa elämäänsä jatkumoon, jossa menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus muodostaisivat mielekkään elämäntarinan”, Sandbacka pohtii.

Pakoyrityksiä normien puristuksesta

Tove Janssonin 1970-luvulla kirjoittamissa novelleissa on paljon sellaista, mihin nykypäivän länsimainen ihminen voi samaistua. Kasimir Sandbacka tarkastelee sitä, miten tiettyjen sääntöjen mukaan toimiminen aiheuttaa ahdistusta ja alakuloa novellien henkilöissä.

“Normit ovat niin ehdottomia ja tarkkoja, mutta jollain tavoin samalla epäselviä. Aina ei edes hahmoteta sitä, miksi on kiire tai miksi pitää toimia tietyllä tavalla. Silti koetaan, että on toimittava tiettyjen sääntöjen mukaan”, Sandbacka miettii.

Sandbacka kertoo esimerkin Aikakäsite-novellista, jossa nuori mies matkustaa yhdessä isoäitinsä kanssa. Mies kertoo novellin alussa, että isoäiti on kadottanut ajantajunsa. Yö ja päivä sekoittuvat, isoäiti on pudonnut modernin yhteiskunnan kelkasta.

Novellin edetessä tulee käänne. Nuori mies on itse asiassa se, jolta ajantaju on kadonnut. Isoäiti pitää huolta miehestä, joka pyrkii olemaan modernin yhteiskunnan mallioppilas.

“Normien aiheuttama ahdistus on saanut aikaan sen, että mies ei suostu hyväksymään, ettei pysy menossa mukana. Oireet hän on ulkoistanut isoäidille”, Sandbacka avaa.

Janssonin novelleissa matkustetaan muutenkin paljon. Sandbacka näkee matkustamisen paoksi omasta elämästä ja velvoitteista. Tarinoissa pakomatka ei kuitenkaan koskaan onnistu, modernia yhteiskuntaa ei pysty pakenemaan.

“Se on ehkä nykyään vielä vaikeampaa, kun ihmiset ovat internetin avulla yhteydessä toisiinsa ja maailma on yhä kytkeytyneempi”, Sandbacka toteaa.

Lempeästi ironinen ja hilpeän parodinen

Toisenlaisen näkökulman Tove Jansson Companion -teoksen tutkimustiimiin tuo Tampereen yliopiston tutkijatohtori Maria Laakso. Hänen tutkimuksensa keskittyy Janssonin tuotannon huumoriin, joka tutkijan mukaan läpäisee koko taiteilijan kirjallista tuotantoa.

Janssonin huumori tulee esiin rivien välistä. Tyypillisiä huumorin muotoja kerronnassa ovat ironia ja parodia.

“Janssonin teksti ei ihan sitoudu siihen, mitä mieltä henkilöhahmot ovat. Niihin pidetään pientä etäisyyttä ja niille hymyillään hyväntahtoisesti”, Laakso kertoo.

Olennaista Janssonin tekstissä on nimenomaan hyväntahtoisuus. Kerronnan ironia on aina hyvin lempeää ja hyväksyvää. Lempeästi Jansson leikittelee myös parodioimalla erilaisia tarinoita, kuten haaksirikkokertomuksia ja vedenpaisumusta.

Vaarallinen juhannus -Muumi-romaanissa Janssonin kertomus lähtee liikkeelle raamatullisesta vedenpaisumuksesta. Suuren tulvan valtaamasta Muumilaaksosta Muumi-perhe löytää yllättäen kelluvan teatterin. Perhe alkaa valmistella teatteriesitystä ja Muumipapan mielessä siintelee vakavamielinen antiikin tragedia.

“Muut hahmot eivät ymmärrä hölkäsen pöläystä Papan hienoista teatteri-ideaaleista, ja lopulta näytelmästä tulee varsinainen farssi. Ja varsin muumiperheen näköinen”, Laakso hymyilee.

Yhtä aikaa leikillinen ja syvällinen

“Jansson on kirjoittajana hyvin syvällinen ja filosofinen vaikka hän on myös leikillinen ja naurava. Se on mielestäni Janssonin erityisyys”, Maria Laakso summaa.

Tästä käy esimerkkinä Janssonin Kesäkirja. Kirjasta Laakso löytää paljon naurua, kun päähenkilöt, pieni tyttö ja isoäiti, eivät aina ymmärrä toisiaan. Mukana seuraa kuitenkin koko ajan varjona tietoisuus siitä, että isoäidin kuolema lähestyy ja vanhan pitää väistyä uuden tieltä.

“Jansson tavoittaa hienosti koko tunteiden sävypaletin teoksessaan. Vaikka siellä on iloa ja naurua, se ei torju surua ja kuolemaa”, Laakso sanoo.

Maria Laakson lempipiirre Tove Janssonin huumorissa on nokkelat karikatyyrit. Muumilaaksossa seikkaileva Piisamirotta on stereotypinen filosofihahmo, joka riippumatossa makoillen lukee vakavia kirjoja kaiken turhuudesta.

“Piisamirotta on hyvin mukavuudenhaluinen. Hän odottaa, että muut passaavat häntä ja tuovat hänelle täytekakkua, jotta hän voi sitten ajatella kaiken turhuutta ja muita synkeitä filosofisia ajatuksia”, Laakso kertoo.

Terhi Suominen

Tiedeviestinnän maisteriopiskelija, joka haluaa selvittää, miksi asiat ovat niin kuin ne ovat. 

Lue lisää:

Sateenkaaria kampuksella: yliopistolla sateenkaariliputus Oulu Priden aikaan tiettävästi ensimmäistä kertaa, liput lahjoitti OYY

Tällä viikolla Oulussa on vietetty Oulu Pride -viikkoa. Viikko on näkynyt esimerkiksi kaupungintalon edustan lipputangoissa liehuvina sateenkaarilippuina ja tapahtumina ympäri kaupunkia. Pride-liput ovat liehuneet myös Oulun yliopiston kampuksilla. Kyseessä on tiettävästi ensimmäinen kerta, kun Oulun yliopisto liputtaa Priden aikaan sateenkaarilipuilla. Oulussa Pride on ennen tätä vuotta järjestetty kolme kertaa: vuosina 2010, 2012 ja 2018. Liput yliopistolle […]

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Tällä viikolla Oulussa on vietetty Oulu Pride -viikkoa. Viikko on näkynyt esimerkiksi kaupungintalon edustan lipputangoissa liehuvina sateenkaarilippuina ja tapahtumina ympäri kaupunkia.

Pride-liput ovat liehuneet myös Oulun yliopiston kampuksilla. Kyseessä on tiettävästi ensimmäinen kerta, kun Oulun yliopisto liputtaa Priden aikaan sateenkaarilipuilla. Oulussa Pride on ennen tätä vuotta järjestetty kolme kertaa: vuosina 2010, 2012 ja 2018.

Liput yliopistolle lahjoitti Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY).

”Aiempina vuosina olemme kyllä liputtaneet Priden aikaan omilla erivärisillä yliopiston lipuilla. Aiemmin meillä ei ole omia sateenkaarilippuja ollut, mutta nyt ylioppilaskunta ystävällisesti lahjoitti ne meille”, sanoo Marja Jokinen, yliopiston viestintäjohtaja.

Viikon kestävällä tapahtumalla on useita yhteistyökumppaneita. Tukijoiden joukossa ovat muun muassa Oulun kaupunki, liikuntakeskus Hukka, Uniresta ja Oulun juhlaviikot.

Yksi Oulu Priden virallisista päätukijoista on Oulun ammattikorkeakoulu. Miksei tukijoiden listassa ole Oulun yliopistoa?

”Meitä ei ole pyydetty mukaan yhteistyökumppaniksi. Ei ole tullut erillistä pyyntöä, johon olisi tullut reagoida”, Marja Jokinen sanoo.

”Asia on meille tärkeä, haluamme tukea yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä.”

Oulun yliopisto julkaisi tällä viikolla intranet Notiossa myös kannanoton, jossa muistutettiin yliopistossa olevan myös sukupuolen moninaisuutta. Kannanotossa todettiin yliopiston sukupuolentutkimuksen koordinoivan valtakunnallista SetSTOP-hanketta, jossa kehitetään sukupuolen ja muut erot huomioivan tasa-arvosuunnittelun ja -työn sisältöjä Suomen opettajan- ja opinto-ohjaajan koulutuksiin.

Kannanoton mukaan ”yliopiston keinot puuttua laajempaan sukupuolista moninaisuutta koskevaan sosiaaliseen keskusteluun toteutuvat parhaiten tutkimuksen, sen pohjalta annettavan opetuksen sekä ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin hankkeisiin osallistumisen kautta.”

”Tarkoituksena on keskustella ja ylittää vuorovaikutusta rajoittavia turhia ennakkoluuloja. Yliopistolla on rooli esimerkillisenä opiskelu- ja työpaikkana, josta hyvät ja moninaisuutta arvostavat toimintamallit välittyvät opiskelijoiden ja henkilökunnan myötä kotimaiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Kehotamme yliopistoyhteisön jäseniä asialliseen ja kunnioittavaan käytökseen sekä avoimeen sukupuolen moninaisuuden kohtaamiseen olipa kysymys opiskelijoista tai henkilökunnan jäsenistä”, tekstissä todetaan.

Myös OYY ottaa osaa juhlintaan. Sateenkaarilippujen lahjoittamisen lisäksi ylioppilaskunta kannustaa opiskelijoita osallistumaan Pride-viikon tapahtumiin.

”Olemme kutsuneet kaikki ainejärjestöt ja killat osallistumaan opiskelijoina lauantain Pride-kulkueeseen. OYY:n edustajat tunnistaa kulkueesta ylioppilaskunnan lipusta”, sanoo hallituksen puheenjohtaja Miriam Putula.

Pride-viikko on ihmisoikeustapahtuma, jonka tarkoituksena on muistuttaa yhtäläisten oikeuksien kuuluvan kaikille seksuaalisesta suuntautumisesta tai sukupuolesta riippumatta. Tapahtumaviikon järjestää Oulu Pride ry.

Oulu Pride -tapahtumaviikko on käynnissä nyt. Viikko huipentuu lauantaina 10.8. järjestettävään kulkueeseen ja puistojuhlaan. 

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää: