Oulun yliopiston lukuvuosi 2019–2020 avattiin maanantaina 2. syyskuuta tavallista juhlavimmissa merkeissä. Syynä on yliopiston 60-vuotisjuhlavuosi.
Juhlavuosi näkyi myös paikkavalinnassa, huomautti rehtori Jouko Niinimäki puheessaan. Yliopiston lukuvuoden avajaisia on Niinimäen mukaan vietetty Linnanmaan kampuksen keskusaulan alakerrassa vuodesta 1980 vuoteen 1988. Vaikka juhlallisuudet siirtyivät sittemmin päärakennukseen Saalastinsaliin, nyt juhlatilana toimi värivaloin koristeltu ravintola Napa.
”Nyt juhlavuonna halusimme järjestää avajaiset jotenkin erityisellä tavalla historiaa kunnioittaen.”
Juhlavuosi näkyi tilavalinnan lisäksi myös kunniavieraslistassa: avajaisissa eturivin paikat oli varattu opintonsa Oulussa syksyllä 1959 aloittaneille. Heitä näkyi myös avajaisissa näytetyllä yliopiston ensimmäisistä avajaisista kuvatulla filmillä.
Avajaisjuhlan puheissa toistuivat ajatukset Oulun yliopiston tärkeydestä, ei ainoastaan Oulun vaan koko Pohjois-Suomen kehittäjänä.
Jouko Niinimäki kertasi puheessaan yliopiston historiaa ja sen perustamisen taustalla olevia poliittisia voimia. Yliopiston saaminen pohjoiseen ei ollut aluksi kaikille mieleen, Niinimäki kertoi.
”Pääkaupungissa ja vanhoissa opinahjoissa vastustettiin kaikin voimin resurssien jakamista näin kauas pohjoiseen. Useat hallituksen ministerit jarruttivat hanketta voimakkaasti, etujärjestöt kirjelmöivät ja etelän lehdistön iva oli avointa.”
Hän nosti esille puheessaan myös Oulun teknologiaihmeen nousun, nopean laskun ja uuden nousun. Hän näki yliopiston johtaman ja Suomen Akatemian rahoittaman 6G-lippulaivaohjelman jatkavan tätä Oulun ihmeen perintöä yliopistossa.
”Oulun yliopisto on vireä 60-vuotias ja jatkaa kehitystään toimien yhteisönä ja alumniensa kautta kestävällä tavalla ihmiskunnan ja Suomen hyväksi”, hän arvioi.
Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Miriam Putula nosti puheessaan esille oman henkilöhistoriansa. Hän kertoi isoäidistään, joka oli yliopiston perustamisen aikaan samanikäinen kuin Putula nyt. Isona erona heillä oli se, että toisin kuin isoäidillään, Putulalla oli mahdollisuus kouluttautua, ja vieläpä omassa kotimaakunnassaan.
”Tämä oli tyypillinen tarina Pohjois-Suomessa. Nuorten koulutuksessa oli suuret alueelliset erot, ja varallisuus ja vanhempien tausta vaikuttivat urapolkuun.”
Työtä koulutuksellisen tasa-arvon eteen on tehtävä edelleen, Putula arvioi.
”Tulevaisuuden haaste tulee olemaan se, miten varmistetaan jokaisen nuoren pääsy korkeakoulutuksen pariin. Onhan seuraavallakin sukupolvella mahdollisuus valita itse, mitä elämällään tekee? Sosioekonominen tausta tai alueellisuus ei saa olla tulevaisuudessakaan este kouluttautumiselle. Kansansivistys on turva, jolla estämme kahtiajakautumisen, eriarvoistumisen, köyhyyden ja populismin nousun.”
Rehtori Niinimäki ei puheessaan ottanut kantaa Oulun yliopiston rahoitukseen, mutta sen nosti esille valtiovallan tervehdyksen tuonut valtiosihteeri Tuomo Puumala. Sivistyksen ja tieteen merkitystä isänmaalle pohtinut Puumala totesi, että yliopiston saama rahoitus ei ole noussut yliopiston toiveiden mukaisesti. Hän ei puheessaan vielä luvannut lisärahaa, mutta kannusti ”etsimään yhdessä ratkaisuja.”
”Teitä on kuultu, ja viesti on otettu vastaan”, hän vakuutti.
Oulun yliopiston kunniatohtori, metsäteollisuusyhtiö UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen totesi alumnin juhlapuheessaan olevansa samaa ikäluokkaa kuin Oulun yliopisto: ”Tosin kaksikymppisenä yliopisto oli kyllä jo paljon viisaampi ja kypsempi kuin se nuori teekkari, joka täällä tyrnevästi asteli.”
Pesonen kiitteli yliopistoa siitä, kuinka tieto ja työ on muutettu ”eläväksi voimaksi”, joka on hyödyttänyt paitsi maakuntaa, myös koko Suomea. Presidentti Urho Kekkosen yliopiston avajaisissa pitämää puhetta siteerannut Pesonen arveli, että jo Kekkosen aikanaan peräänkuuluttamat henkiset ja aineelliset edellytykset riittävät Oulussa myös pitkälle tulevaisuuteen.
Hän tosin lisäisi yliopiston juhlavuoden teemaan (For the next generation, seuraavaa sukupolvea varten) oman lisäyksenä: ratkaisut.
”Tieteen ja yritysten pitää molempien etsiä ratkaisuja, jotka ovat aikaisempaa toimivampia, älykkäämpiä ja kestävämpiä.”
Voit lukea Niinimäen, Putulan ja Pesosen puheet yliopiston verkkosivuilta.
Kolme palkittiin arvojen toteuttamisesta
Oulun yliopisto myös palkitsi henkilökuntaansa. Tänä vuonna palkinnon saivat henkilöt, jotka ilmentävät työssään yliopiston arvoja: luomme uutta, kannamme vastuuta ja onnistumme yhdessä.
Arvon ”luomme uutta” toteuttamisesta palkittiin tutkimusrahoitusasiantuntija Kirsi Ojutkangas, arvosta ”kannamme vastuuta” palkittiin biolääketieteen tutkimusyksikön johtaja, farmakologian professori Jukka Hakkola ja arvosta ”onnistumme yhdessä” palkittiin humanistisen tiedekunnan dekaani, pohjoismaisen filologian professori Paula Rossi.
Puheiden ja palkitsemisten lisäksi avajaisissa nähtiin kolme esitystä Oulun yliopistossa tehtävästä tutkimuksesta. Tutkimusaiheestaan puhuivat luonnontieteellisen tiedekunnan dekaani, matematiikan professori Maarit Järvenpää, filosofian professori Jouni-Matti Kuukkanen ja Centre for Wireless Communications (CWC) -tutkimusyksikössä työskentelevä tutkija Marja Matinmikko-Blue. Musiikista vastasivat Oulun yliopiston kamariorkesteri ja Oulun yliopiston ylioppilaskunnan sekakuoro Cassiopeia.
Oulun yliopiston perustamisen mahdollistava laki vahvistettiin 8. heinäkuuta 1958, ja yliopiston ensimmäisiä avajaisia vietettiin 3. lokakuuta 1959. Yliopiston ensimmäinen rehtori oli vesitalouden professori Pentti Kaitera (1905–1985).
Yliopiston juhlavuosi näkyi jo keväällä kahdessa tapahtumassa: helmikuussa järjestetyissä Tieteen päivissä (8.–9.2.) ja toukokuun Yliopistopäivässä ja alumnijuhlassa (13.5.).
Maanantain avajaisjuhlan lisäksi Oulun yliopiston juhlavuoteen kuuluvat Tutkijoiden yö (27.9.), yliopiston tapahtuma Helsingissä Bottalla (3.10.) ja juhlavuoden gaala Saalastinsalissa (8.11.).
