Oulun ydinkeskustaan levittäytyvä Lumo-valofestivaali on aiempia vuosia kansainvälisempi. Tapahtuman vastaava tuottaja Anna Lanas kertoo, että uutta ja omaperäistä on tiedossa usean teoksen voimin.
Lumeton marraskuu on synkkä. Sisäinen valokin jo himmenee. Nyt kuitenkin jostakin kajastaa toivoa: Lumo Light Festival Oulu tuo valoa sydämiin tulevana viikonloppuna 23.–25. marraskuuta.
Kuudetta kertaa järjestettävän Lumo-valofestivaalin tämänvuotisena teemana ovat tunteet. Tapahtuman vastaava tuottaja Anna Lanas kertoo, että valo vaikuttaa suoraan ihmisen mielialaan ja kaupunkiympäristössä asukkaiden turvallisuudentunteeseen.
”Valon eri sävyt, lämpötilat ja voimakkuudet herättävät kokijassa esimerkiksi riemun, pelon, ahdistuksen tai rauhan tunteita”, hän valaisee.
Kaupungin ydinkeskustaan levittäytyvä festivaali on kansainvälisempi kuin aiempina vuosina. Anna Lanas kertoo, että uutta ja omaperäistä on tiedossa usean teoksen voimin. Tuottaja nostaa esille ohjelmistosta kolme kansainvälistä teosta.
Englantilainen Museum of the Moon on esillä Suomessa ensimmäistä kertaa. Valkean Kesäkadun ylle nousee seitsenmetrinen täysikuu. Kokemukseen kuuluu olennaisena osana vaikuttava sävelmaailma.
Tuomiokirkon julkisivuun heijastettava belgialainen videoteos Sturm Der Liebe on suunniteltu tilaustyönä nimenomaan tätä festivaalia varten. ”Rakkauden myrsky on hurrikaanin ja ihmissuhteiden yhteen kietoutuma”, kerrotaan teoksen kuvauksessa. Suuria tunteita on siis luvassa.
Belgialaisen Skeleton Dance -teoksen näyttämönä on katu. Kirkkokatu 9:n pysäköintialue repeää auki paljastaen katukivien alla tanssivat Tuonelan luurangot. Herättääköhän katumaalaustyylinen videoteos katsojissa pelkoa?
Tuottaja Anna Lanakselle on aina yllätys, mitkä teokset heräävät eloon ja osoittautuvat lopulta kokijoille liikuttavimmiksi. Tunnekirjo syntyy teoksen ja sen vastaanottajan vuorovaikutuksessa.
”Festivaaliteosten herättämä tunteiden kirjo ulottuu ihmetyksestä rauhaan ja wow-kokemuksesta hilpeyteen.”
Lumon erityispiirre kansainvälisten valofestivaalien joukossa on laaja kattaus esittävää taidetta, jossa hyödynnetään valoa.Paikalliset yhteisöt ja taiteilijat ovat vahvasti mukana esittävän taiteen ohjelmanumeroissa.
Ainakin nämä viikonlopun esitykset on merkittävä kalenteriin:
Kaiho, toivo, rakkaus, raivo: Pimeässä Linnansaaressa hehkuu mystinen lasikontti, jonka sisällä on Riutta-yhtye. Otsikon suuret tunteet risteilevät progressiivisessa musiikki-valoteoksessa. Linnansaari, pe 23.11 kello 20, la-su 24.–25.11. kello 18. Kesto noin yksi tunti. Toteutus Riutta.
Edgar Allan Poe – Korppi: Poen runo Korppi kattaa kirjon tunteita kaipuusta rakkauteen ja kalman kauhuun saakka. Alppilan Taiteellisen Teatterin, ATT-Ensemblen teoksessa runon tunnelmaa vahvistaa lavamaisema, valo ja pimeys. Aleksinkulman kellari, 23.–25.11. kello 18 ja 19. Kesto noin 30 min. Lippuja rajoitettu määrä. Ennakkovaraukset
Tulen aalto: Flamenco ja tuli kohtaavat Rotuaarin lavalla. Jo teoksen kuvaus houkuttelee paikalle pakkasiltana: ”Voimakas esitys vyöryy yli kuin tulinen aalto. Se lämmittää määrätietoisesti ja koskettaa syvältä”. Rotuaarin lava, la 24.11. kello 18, su 25.11 kello 18. Kesto noin 15 min. Toteutus: flamencoyhdistys Paolo Nuevo, Tuliryhmä Tulikukka.
Lumo Light Festival Oulu 23.–25.11.2018 päivittäin kello 16–22. Tapahtuma sopii koko perheelle ja on kaikille avoin ja ilmainen. Katso tapahtuman koko ohjelma, kartat ja aiempien vuosien kuvia tapahtumasivulta.
Muokattu 23.11. kello 14:50: Lumo-festivaalia koskevista kommenteista vastasi tuottaja Anna Lanaksen lisäksi ohjelmapäällikkö Jarkko Halunen.
Julkaistu
SHARE
Pete Huttunen
Humanistiopiskelija ja ite tehty kulttuuritoimittaja. Harrastuksena pahennuksen herättäminen kaiken maailman kulttuuririennoissa. Juttuja olen tehnyt metallifestareista oopperaan. Tarinoiden toimivuutta testaan lukemalla niitä ääneen kissalle.
Tieteentekijöiden liiton paikallisyhdistys Oulun yliopiston Akateemiset ry järjestää keskiviikkona 21.11. Linnanmaalla Business Kitchenillä avoimen keskustelutilaisuuden yliopistodemokratiasta, johtamisesta, päätöksenteosta ja kollegialisuudesta. Kello 18 starttaavan Yliopisto: Muutoksen tekijät ja tavoitteet -tilaisuuden tavoitteena on järjestäjien mukaan keskustella siitä, ketkä yliopistoa muuttavat, mihin suuntaan ja minkälaisin perustein. Puheenvuoron tilaisuudessa pitävät Ulkopoliittisen instituutin johtaja, Helsingin yliopiston hallituksen varapuheenjohtaja Teija Tiilikainen, Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja Johanna Moisio ja Oulun […]
Tieteentekijöiden liiton paikallisyhdistys Oulun yliopiston Akateemiset ry järjestää keskiviikkona 21.11. Linnanmaalla Business Kitchenillä avoimen keskustelutilaisuuden yliopistodemokratiasta, johtamisesta, päätöksenteosta ja kollegialisuudesta.
Kello 18 starttaavan Yliopisto: Muutoksen tekijät ja tavoitteet -tilaisuuden tavoitteena on järjestäjien mukaan keskustella siitä, ketkä yliopistoa muuttavat, mihin suuntaan ja minkälaisin perustein.
Puheenvuoron tilaisuudessa pitävät Ulkopoliittisen instituutin johtaja, Helsingin yliopiston hallituksen varapuheenjohtaja Teija Tiilikainen, Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja Johanna Moisio ja Oulun yliopiston Akateemiset ry:n puheenjohtaja Pirkko Viitala. Puheenvuoroja seuraa paneelikeskustelu.
Samana päivänä kello 16.15 Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) järjestää Tellus Stagella vuoden viimeisen edunvalvontajaoston Nuorten vaikuttajien keskustelutilaisuutena.
Tilaisuudessa paneelikeskusteluun osallistuvat Jussi Ylitalo, Miina-Anniina Heiskanen ja Niilo Heinonen. Paneelikeskustelun jälkeen on varattu aikaa kysymyksille.
Hallitus esittää tämän vuoden toisessa lisätalousarviossa 40 miljoonan euron lisäyksiä koulutukseen, opetus- ja kulttuuriministeriö tiedottaa. Summasta Suomen korkeakouluille tulee 10 miljoonaa, ammatilliseen koulutukseen 10 miljoonaa, maahanmuuttajien koulutukseen 10 miljoonaa ja uudella päätöksellä koodarikoulutukseen 10 miljoonaa. Ministeriön tiedotteen mukaan tuolla 10 miljoonan euron määrärahalla koodariopintoja voitaisiin tarjota 1600–2400 henkilölle. Sen lisäksi koulutuksen laadun edistämiseksi ”korkeakoulujen yhteistyötä […]
Summasta Suomen korkeakouluille tulee 10 miljoonaa, ammatilliseen koulutukseen 10 miljoonaa, maahanmuuttajien koulutukseen 10 miljoonaa ja uudella päätöksellä koodarikoulutukseen 10 miljoonaa.
Ministeriön tiedotteen mukaan tuolla 10 miljoonan euron määrärahalla koodariopintoja voitaisiin tarjota 1600–2400 henkilölle. Sen lisäksi koulutuksen laadun edistämiseksi ”korkeakoulujen yhteistyötä ja työelämäyhteistyötä edistetään”.
Ministeriön mukaan perusteena lisärahalle on alan osaajapula:osaavan työvoiman saamisen vaikeudet heikentävät ohjelmisto- ja ICT-palvelualan kasvumahdollisuuksia, tiedotteessa todetaan. Tällä hetkellä tarve on erityisesti sovelluskehittäjille, sovellussuunnittelijoille, web-ammattilaisille ja koodareille.
”Osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen on nyt kriittisen tärkeää. Lisäämme jälleen rahoitusta koulutukseen: muuntokoulutukseen, lyhytkestoisiin moduuleihin, uusiin aloituspaikkoihin ja koodaripulan ratkaisemiseen. 40 miljoonan euron lisäresurssi saadaan käyttöön vielä tänä vuonna”, opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) sanoo tiedotteessa.
Koodarikoulutuksen lisäksi korkeakoulut saavat 10 miljoonaa euroa koulutuksen laajentamiseen aloilla, joissa on osaajapulaa, kuten rakennusalalla ja sosiaali- ja terveysalalla. Ammatilliselle koulutukselle ja maahanmuuttajien koulutukselle rahaa luvataan 10 miljoonaa euroa kummallekin.
Lisäksi hallitus päätti antaa tekoälyn ja tekoälytutkimuksen laitteistojen hankkimiseen neljä miljoonaa euroa. Päätös toteutetaan laajentamalla opetus- ja kulttuuriministeriön käynnistämää datanhallinnan ja suurteholaskennan kehittämisohjelmaa. Ohjelmaan on varattu aiemmilla päätöksillä yhteensä 33 miljoonaa euroa vuosille 2017–2021.
Julkaistu
SHARE
Anni Hyypiö
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio
Suru saapui arvaamatta oululaisen sarjankuvantekijä Harri Filpan elämään, kun hänen vaimonsa menehtyi yllättäen. Selviytymistarinana surutyöstä syntyneen Kuolema meidät erotti -teoksen tekoprosessissa raskasta oli päättää, mitä kertoa ja mitä jättää kertomatta, Filppa sanoo.
“Ennen kirjan julkaisua tuntui hirmu raskaalta päästää näin henkilökohtaisia ja arkoja asioita esille. Näitä asioita, joita päästin kirjassa esille, niin niistä ei puhuta julkisesti tai puolituttujen kanssa.”
Näin sarjakuvantekijä Harri Filppa kertaa kokemiaan tuntoja ennen Kuolema meidät erotti (2017) -teoksen julkaisua.
Neljä vuotta sitten Filpan elämä muuttui yhdessä silmänräpäyksessä, kun hän löysi vaimonsa aamulla yllättäen kuolleena heidän mökiltään. Tulevaisuus ja sen varalle tehdyt suunnitelmat menivät täysin uusiksi.
Filppa tunsi kantavansa mustaa kaapua, lesken viittaa, ja hän vältteli ihmisten kohtaamista kaupassa. Hän kuvaa teoksessaan suruprosessia todella henkilökohtaisella tasolla, ja esittää menetyksen läpikäymisen valoisat ja synkimmät hetket.
Filpalle albumin teko oli tärkeä osa suruprosessia, sillä se selvitti monia asioita hänelle itselleen. Purettuaan tuntojaan kirjassa hän on huomannut pystyvänsä puhumaan nykyään joistain asioista itkemättä.
“Aloitin teoksen teon pahimman suruprosessin jälkeen. Halusin, että kirja on selviytymistarina surutyöstä.”
Sarjakuvamainen tyyli syntyi itsestään
Sarjakuva on ollut Filpalle hyvin luonteva muoto ilmaista itseään lapsuudesta saakka. Hän arvioi olleensa ”noin kaasupullon kokoinen”, kun sai ensimmäisen kerran käteensä kynän ja paperia. Sarjakuvamainen tyyli syntyi lähes tiedostamatta.
“Äitini on säästänyt papereita, joissa jo ennen kouluaikojani oli nähtävissä hyvin sarjakuvamaisia piirroksia. Se tapahtui jo ennen kuin osasin kirjoittaa”, Filppa kuvailee.
Täysi-ikäistyttyään Filppa alkoi piirtää sarjakuvia aktiivisemmin ja kehittää itseään tavoitteellisesti. Vuonna 1980 syntyneen sarjakuvantekijän ensimmäinen lehdessä julkaistu sarjakuva Kaurismäkeläiset alkoi vuonna 2004. Vuosina 2005–2015 Filppa teki Oulun ylioppilaslehdelle (silloiselle Ylkkärille) Lyhyempi oppimäärä -sarjakuvaa sekä kuvitustöitä.
“Yhteen väliin olin myös tuuraajana ja toimittajana Ylkkärissä. Meillä on pitkät juuret”, lehden entinen avustaja kertoo.
Ehkä unohtaminen on ihmisen tapa selviytyä
Omaa elämää käsittelevän kirjan teko ei pohjimmiltaan eronnut muista töistä.
“Aika monet sarjakuvat reflektoivat omaa elämää ja omat taustat heijastuvat sieltä. Kuolema meidät erotti -käsikirjoituksen teossa meni enemmän aikaa, ja ulos puskeva surun tunne toi oman haasteensa”, Filppa sanoo.
Filppa kertoo, että sarjakuvan tekoprosessissa raskasta oli päättää, mitä kertoa ja mitä jättää kertomatta. Teoksessa käsitellään paitsi henkilökohtaisia myös yhteiskunnallisia asioita, joista tekijä nostaa esille etenkin alkoholin kulutuksen surun käsittelyssä.
Filppa ei säästele itseään kuvatessaan raadollisesti, kuinka alkoholista tulee lääke suruun, ja kuinka pari yömyssyä muuttuu pariksikymmeneksi. Kirjan sivulla todetaan suomalaisen miehen surevan yksin tai kossupullon kanssa, viitaten Metsolat-sarjaan (1993–1995), jota Filppa katsoi kirjan tekovaiheessa.
Filpan surun sumentaman muistin tukena teoksen käsikirjoitusta laatiessa toimi hänen tietokoneelleen kirjoittamansa perkele.docx-tiedosto. Tarinan aukkoja paikkasivat myös Filpan ystävät, joiden muistia on kiittäminen muun muassa viime hetkellä käsikirjoitukseen päätyneestä tarinasta auton rikkoutumisesta matkalla Norjaan.
“Ehkä se on ihmisen elimistön tapa selviytyä: unohdamme huonoja ja hyviäkin muistoja, jotta voidaan selviytyä eteenpäin”, hän pohtii.
Kuolema meidät erotti -teoksen käsikirjoituksen laatimisessa Harri Filpan muistin tukena toimi tietokoneella oleva perkele.docx-tiedosto.
Oululainen sarjakuva voi hyvin
Oman sarjakuvantekijän uransa ohella Harri Filppa toimii Oulun Sarjakuvakeskuksen toiminnanjohtajana sekä marraskuussa järjestettävän Oulun sarjakuvafestivaalin taiteellisena johtajana.
Töidensä kautta Filpalla on vahva näköalapaikka taiteenlajiin, jonka tämänhetkistä tilaa hän pitää Pohjois-Suomessa erittäin hyvänä.
“Tänä vuonna oululaisilta tai oululaislähtöisiltä tekijöiltä on tullut paljon laadukkaita teoksia. Viimeisen kymmenen vuoden aikana tekijöiden määrä on kasvanut ja laatu noussut”, hän hehkuttaa oululaista sarjakuvaskeneä.
Esimerkkeinä oululaisten ja oululaislähtöisten sarjakuvantekijöiden tänä vuonna julkaistuista töistä Filppa mainitsee Mari Ahokoivun teoksen Oksi,Ville Rannan Kuningas menettää päänsä -kirjan sekä Lauri Ahtisen Eliaksen. Oulussa tehdään Filpan mukaan sarjakuvaa hyvin laajalla skaalalla, eikä mistään “Oulun koulusta” voi puhua.
Hän haluaa työssään Sarjakuvakeskuksen puolella edistää monipuolisuutta ja toivottaa uudet tekijät rohkeasti mukaan. Sarjakuvan tulevaisuus näyttää hänen silmissään hyvältä.
“Olen hyvin luottavainen siihen, että sarjakuvien lukijamäärät tulevat kasvamaan. Onhan se niin, että mitä parempia kirjoja meillä tulee, sitä enemmän on myös lukijoitakin.”
Oulun kirjailijaseuran osoittama, 10 000 euron suuruinen Botnia-palkinto myönnetään vuosittain teokselle, jonka tekijä on kotoisin Pohjois-Pohjanmaalta tai toimii siellä. Palkinto jaetaan tänä syksynä toista kertaa. Filppa pitää merkittävänä, että ehdokkaana on ensimmäistä kertaa myös sarjakuvateos.
Ehdokkuudet ovat tuntuneet taiteilijalle kiitokselta tehdystä työstä.
“Toivoisin, että tämä ehdokkuus saisi ihmiset huomaamaan, että sarjakuva on todellakin kaunokirjallisuutta. Itselleni sarjakuvissa kiehtoo eniten kuvien vaikutus kerronnassa”, Filppa korostaa taiteenlajilleen ominaista luonnetta.
Filppa arvioi, että keskivertolukijan on helpompaa tarttua sarjakuvateoksen sijasta romaaniin. Silti oululaiset lukijat ovat löytäneet Filpan kirjan: teoksen kappaleet ovat jatkuvasti lainassa ja varattuja Pohjois-Pohjanmaan Outi-kirjastoissa, ja Pohjoinen kustannustoiminta (Pokuto) otti kirjasta tänä vuonna toisen painoksen.
“Olen saanut todella lämmintä palautetta ihmisiltä laidasta laitaan. Aika monet alkavat muistella minulle jotain tapahtumaa omassa elämässään, ja ovat päässeet niihin ajatuksiin, mitä olen itse käynyt läpi kirjaa tehdessäni.”
Teokseen tarttuneet ovat lähestyneet Filppaa pääosin kasvotusten ja sähköpostitse, yksi lukija jopa etsi tekijän numeron ja soitti hänelle.
Filppa vaikuttaa syystäkin tyytyväiseltä siitä, että Kuolema meidät erotti on tavoittanut myös heidät, joille sarjakuva on perinteisesti edustanut kolmen kuvan strippejä sanomalehdissä. Sen kynnyksen ylittäminen ei ole itsestään selvää etenkään kuolemaa käsittelevälle sarjakuvateokselle.
Oulun kirjailijaseuran myöntämä Botnia-palkinto julkistetaan tiistaina 23. lokakuuta.
Kuka?
Harri Filppa
>> Syntynyt Kempeleessä 1980.
>> Sarjakuvantekijä, Oulun Sarjakuvakeskuksen toiminnanjohtaja, Oulun sarjakuvafestivaalin taiteellinen johtaja.
>> Työskennellyt avustajana Oulun ylioppilaslehdelle ja työskennellyt myös lehden toimittajana 2011.
>> Taiteen maisteri Lapin yliopistosta vuonna 2007, teki pro gradu -työnsä sarjakuvamuodossa mainonnallisen sarjakuvan kerronnallisista keinoista.
>> Teoksia: Kaurismäkeläiset (2004–2006), Lyhyempi oppimäärä (2005–2015), Vastarannan siili -sarjakuvat (2016–), Kuolema meidät erotti (2017). Muusikko Jukka Takalon kanssa yhteistyönä tehty Kekä kommeiten kuolee –sarjakuva julkaistaan marraskuussa.
Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) on myynyt omistamansa KOY Puistomannen osakkeet Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiölle (PSOAS) 1.9.2018. Samassa yhteydessä myös Uniresta Oy myi omistamansa kiinteistön osakkeet, joten Puistomannen hallintaoikeus on nyt kokonaisuudessaan PSOASilla. Myydyt osakkeet kattavat OYY:n vanhan toimiston tilat, jotka sijaitsevat Oulussa Mannenkadulla KOY Puistomannen toisessa kerroksessa. OYY:n toimisto toimi kiinteistössä vuoden 1991 lopusta aina vuoden 2012 […]
Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) on myynyt omistamansa KOY Puistomannen osakkeet Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiölle (PSOAS) 1.9.2018.
Samassa yhteydessä myös Uniresta Oy myi omistamansa kiinteistön osakkeet, joten Puistomannen hallintaoikeus on nyt kokonaisuudessaan PSOASilla.
Myydyt osakkeet kattavat OYY:n vanhan toimiston tilat, jotka sijaitsevat Oulussa Mannenkadulla KOY Puistomannen toisessa kerroksessa.
OYY:n toimisto toimi kiinteistössä vuoden 1991 lopusta aina vuoden 2012 lokakuuhun asti, jolloin ylioppilaskunta muutti uusiin tiloihin Linnanmaalle. Sen jälkeen OYY on vuokrannut tiloja eteenpäin.
”Oulun yliopiston ylioppilaskunnalla ja sen sisaryhteisöillä PSOASilla, Unirestalla ja Oulun ylioppilasapu ry:lla on ollut pitkä historia Rauhalassa ja sen pihapiirissä. Alunperin yhteisellä rakennushankkeella haluttiin tuoda nimenomaan sisaryhteisöt toisiaan lähemmäksi. Tämä on siis erään aikauden päätös”, pääsihteeri Aino-Kaisa Manninen sanoo tiedotteessa.
OYY on tarjonnut ylioppilaskunnan piirissä toimiville järjestöille mahdollisuutta vuokrata PSOASin omistamaa Puistomannen kokous- ja saunatilaa. Vuokraustoiminta päättyy ylioppilaskunnan osalta lokakuun 2018 loppuun mennessä. OYY ja PSOAS keskustelevat parhaillaan siitä, minkälaisia tiloja voidaan jatkossa tarjota opiskelijajärjestöjen käyttöön.
Julkaistu
SHARE
Anni Hyypiö
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio
Oulun yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuspalkinto on tänä vuonna myönnetty yliopistossa opiskelevalle Bruno Gioia Sandlerille. Palkinnon valintaperusteissa hänen kerrotaan tehneen heti opintojensa alusta asti kovasti töitä kansainvälisten opiskelijoiden aseman parantamiseksi, ja vaikuttaneen esimerkiksi siihen, että viestintää tehdään suomen lisäksi yhä enemmän myös englanniksi.
Oulun yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuspalkinto on tänä vuonna myönnetty Oulun yliopistossa opiskelevalle Bruno Gioia Sandlerille.
Palkinnon saaja julkistettiin hyvinvointiviikon avajaisissa, tiistaina 9.10.
Gioia, 30, opiskelee kansainvälisessä luokanopettajakoulutuksessa neljättä vuotta. Hän on Oulun Luokanopettajaopiskelijoiden (OLO ry) hallituksen jäsen ja Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) edustajiston jäsen (Humanistien ja kasvatustieteilijöiden vaalirengas). Hän on lisäksi yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnan opiskelijajäsen ja Oulun yliopiston kansainvälisten asioiden työryhmän varajäsen.
Palkinnon valintaperusteissa Gioian kerrotaan tehneen heti opintojensa alusta asti kovasti töitä kansainvälisten opiskelijoiden aseman parantamiseksi, ja vaikuttaneen esimerkiksi siihen, että viestintää tehdään suomen lisäksi yhä enemmän myös englanniksi. Hän on tehnyt pioneerityötä olemalla ensimmäinen kansainvälinen opiskelija OLO ry:n hallituksessa ja Oulun yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnassa.
Hän ei ole ollut aktiivinen vain kieliasioissa, vaan häntä kiitellään lisäksi kasvatustieteiden tiedekunnan opiskelijoiden hyväksi tehdystä työstä. Hän on lisäksi puolustanut seksuaalivähemmistöihin kuuluvien asemaa ja tehnyt heitä koskevia ongelmia näkyväksi.
Gioia kertoo olevansa iloinen palkinnosta. Hänelle tärkeää on se, että kanssaopiskelijat ovat nähneet hänen tekemänsä työn tärkeäksi ja merkitykselliseksi.
Oulun yliopistossa on vielä paljon tehtävää tasa-arvoasioiden saralla, hän sanoo.
”Toivon, että OYY työskentelee jatkossakin asian eteen. Ylioppilaskunta on jo vaikuttanut asioihin: voin esimerkiksi olla edustajiston jäsen, kun kokouksissa on tulkki. Tällaista mahdollisuutta ei ole aina yliopistolla. Siksi kansainvälisiä opiskelijoita ei ole juurikaan hallinnon opiskelijaedustajina.”
Gioian mukaan kansainvälisten opiskelijoiden äänen tulisi kuulua yliopiston päätöksenteossa.
”Monella kv-opiskelijalla kielitaito ei muutamassa opiskeluvuodessa tule niin hyväksi, että keskustelu olisi sujuvaa suomeksi. Yliopiston pitäisi kuulla heitä – etenkin, kun lukukausimaksujen myötä EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevat opiskelijat maksavat opinnoista.”
Gioia on syntynyt Argentiinassa, ja asunut sen jälkeen Espanjassa. Suomessa hän on asunut kohta viisi vuotta. Hän ei tiedä vielä, aikooko hän jäädä Suomeen opintojensa jälkeen.
”En vielä tiedä, haluaako Suomi minun jäävän. Kielivaatimusten vuoksi opettajan viran saaminen voi olla vaikeaa.”
Vuodesta 2009 myönnetyn Oulun yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuspalkinnon tavoitteena on auttaa yliopistolaisia tiedostamaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön tärkeys.
Palkinto jaetaan vuosittain ansiokkaasta toiminnasta tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön hyväksi. Palkinnon voi saada henkilö, henkilöstö- tai opiskelijaryhmä, yksikkö, hallintoelin tai yhdistys. Vuodesta 2016 lukien palkinnon on jakanut Oulun yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunta.
