Kun poikkeustila päättyy, muuttuuko mikään?

"Koskaan ennen ei oma välitön lähitulevaisuutemme ole avautunut edessämme näin epävarmana", kirjoittaa Frida Ahonen kolumnissaan.

Kun helmikuun lopussa lähdin pitkään odotetulle Pariisin-matkalleni, Euroopan toiselle puolelle muutamassa tunnissa singahtaminen tuntui lastenleikiltä. 

Tulevan poikkeusajan merkkejä oli tosin jo ilmassa. Metrossa kuulutukset muistuttivat hyvän käsihygienian tärkeydestä ja mikä tahansa viittaus Italiaan nauratti, mutta samalla hieman säpsähdytti. Uusi virus tuntui silti kaukaisuudessaan vaarattomalta. 

Palatessani Suomeen 11.3. Kotimaan Energia veti vielä Helsinki-Vantaan saapumisaulassa mainoskampanjaa, jossa houkuttimena oli ilmainen lentomatka. 

Seuraavien päivien aikana tapahtumat eskaloituivat ennennäkemättömään suuntaan: WHO julisti viruksen pandemiaksi, maa toisensa perään sulki rajansa, ihmiset ryntäsivät supermarketteihin ostamaan pastaa ja wc-paperia, ja sosiaalisessa mediassa alettiin jakaa haasteita, joissa piti esimerkiksi kertoa, mitä oli juuri tekemässä, piirtää appelsiini tai pallotella wc-paperirullaa polvilla ilman, että se tippuu maahan. 

Alettiin puhua kriisistä.

Koronavirusepidemian voisi hahmottaa jonkinlaisena globalisaation ongelmien kulminoitumispisteenä. Elämme todellisuudessa, jossa maailman maat ovat niin kiinteästi toisiinsa kytkeytyneitä, että yksittäisen wuhanilaisen torin ikiaikainen tapa myydä eläviä lepakoita pystyy horjuttamaan koko maailman tasapainoa. 

Globalisaation ongelmakohdat ja uhat ovat toki mietityttäneet ennenkin. Jo 1990-luvun lopulla globalisaatiokriittinen Attac-liike vaati muun muassa pääomaveron ottamista käyttöön. Liike nosti yhdeksi suurimmista ongelmakohdista maailman yhä voimakkaampaan jakautumiseen globalisaation voittajiin ja häviäjiin. 2010-luvulla ilmastonmuutos sekä viime vuosina erityisesti nuorten järjestämät ilmastomarssit ja -lakot ovat muuttaneet rajusti käsitystämme tulevaisuudestamme.

Mutta koskaan ennen ei oma välitön lähitulevaisuutemme ole avautunut edessämme näin epävarmana: Uskallanko kriisin jälkeisessä maailmassa matkustaa viereiselle paikkakunnalle tapaamaan isovanhempiani? Selviävätkö yhteiskuntamme kriisin aiheuttamasta taloudellisesta sekasorrosta?  Miten Euroopan maat turvaavat huoltovarmuutensa kriisin jälkeisessä maailmassa, kun hyvinvointimme kannalta korvaamattomien teollisuudenalojen, kuten elintarviketeollisuuden ja lääketeollisuuden, tuotantoketjut on monimutkaisesti hajautettu ympäri maailmaa? 

En vielä yhdy riemunkiljahduksiin, joiden mukaan usein pinnalliseksi ja stressaantuneeksi parjattu nykyihminen oppii nyt elämään hitaammin ja nauttimaan elämän yksinkertaisista valonpilkahduksista. Tai niihin, jotka innoissaan julistavat luonnon kukoistavan taas ihmisen ollessa poissa rakentamiltaan teiltä ja silloilta (esimerkiksi kuvat Venetsian delfiinien paluusta osoittautuivat väärennetyiksi). 

Maailmanhistorian tuntema totuus on, että ihmisen on vaikea muuttaa kulutustottumuksiaan ja luopua jo saavuttamistaan eduista. Esimerkiksi nyt Yhdysvalloissa muoviteollisuus on alkanut, koronaviruksen aiheuttaman hygieeniapaniikin varjolla, vaatia muovipussien käytön rajoitusten lieventämistä epidemian ajaksi. 

Aika näyttää, muuttaako koronaviruspandemia globalisaation suuntaa. Vai palaammeko sittenkin takaisin samaan vanhaan?

Frida Ahonen

Suomen kielen ensimmäisen vuoden opiskelija, joka on valmistunut valtiotieteiden kandidaatiksi ranskalaisesta Sciences Po Pariisin yliopistosta.

Lue lisää:

Nyt sen sanon: vittu, että mulla on huono päivä

"Uskon, että myös koronteenin kolmannesta vaiheesta selvitään. En usko, että siihen löytyy ratkaisua 12h live zumba -maratoneiden ja origamiohjeiden avulla, vaan jakamalla tunteita suomalaisen yhteisön ytimestä", kirjoittaa Essi Erkkilä kolumnissaan.

Koronakriisin seurauksena moni asia on otettu tarkasteltavaksi täysin uudesta tai odottamattomasta näkökulmasta. Yksi näistä uudella lailla tarkastelluista asioista on yksilön ja yhteiskunnan välinen suhde. Uudenlaista yhteisöllisyyttä on syntynyt esimerkiksi naapurustoihin ja erilaisten ammattiryhmien välille. Taloyhtiöissä ja paikallisissa Facebook-yhteisöissä on perustettu naapuriapua tarjoavia ryhmiä. Yhdessä on pohdittu, kuka voisi tarjota omaa työpanostaan, jos joku lähellä asuva tuttu tai tuntemattomampikin jäisi kotikaranteeniin. Yrittäjät ja kulttuurialan toimijat puolestaan ovat kehitelleet nopealla tahdilla vaihtoehtoisia toimeentulohankinnan muotoja. Keikkoja esimerkiksi livestriimataan ja pääsyn striimiin voi lunastaa ikään kuin ostaisi lipun livekeikalle. 

Tällainen uudenlainen luovuus on ollut raikasta tuuletusta aiemmin hieman tunkkaiselle ja unohtuneelle yhteisöllisyyden konseptille. Rappukäytäväkyräilyn ja kiireisten happamien hissinaamojen takaa on kuoriutunut empaattinen tiimi, jossa naapurin aiemmin vittumainen karaoke-Paavo onkin paljastunut yllättävän mukavaksi ihmiseksi. 

Ihmisten jäädessä valmiuslain edessä kotiin, on koko kiireinen suoritusyhteiskunta saanut pakotettuna syleilyn pullantuoksuista hyggeilyä. Sosiaalinen media onkin täyttynyt laavukahvi-postauksista ja kotijumppavinkeistä – ja kas, hiivatkin on myyty kaupoista loppuun. Koko Suomi kotoilee 2020 on realiajassa tapahtuva tosielämän näytös. Mutta mitä tapahtuu viimeisessä näytöksessä? Siitä käsikirjoitus ei sano vielä mitään.

Historiantutkija Samu Nyström kertoo Ylen reportaasissa poikkeusolojen kolmesta vaiheesta. Alussa vasta kriisin uhka leijuu ilmassa painostavana, toisessa vaiheessa puolestaan uhkakuvat muuttuvat todellisuudeksi. Jatkumon kolmannessa vaiheessa ihmiset sopeutuvat poikkeuksellisiin olosuhteisiin ja aikaa myöten sitoutuminen rajoituksiin alkaa lipsua. Mureneeko siis orastavan uuden kansakunnallisen yhteisöllisyyden unelma, kun kriisistä tulee uusi normi ja uutuudenviehätys kotoiluun, sormivirkkaukseen ja laavuiluun hiipuu? Jaksavatko suomalaiset pysytellä kotona ja siten puhaltaa yhteen hiileen vielä viikkoja tai jopa kuukausia, vai aletaanko säännöistä pikkuhiljaa lipsua?

Tilanteessa tarvitaan järkkymätöntä yhteisöllisyyttä. Yhteisö voi muodostua jonkin alueen, asian tai vaikkapa aatteen ympärille, joka on tämän ryhmän jäsenille yhteinen. Tämä yhdistävä tekijä voi olla esimerkiksi jaettu tehtävä tai päämäärä. Koronakriisissä yhteiskunnallisen yhteisön päämäärä tiivistyy pääministeri Sanna Marinin (sdp) sanomaan kansalle: “Jokainen meistä joutuu nyt omassa elämässään sietämään epämukavuutta ja epävarmuutta, mutta hyvä myös muistaa minkä takia me tämän teemme. Me teemme — sen takia, että me haluamme suojella kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä tämän epidemian edetessä”. 

Tämä on äärimmäisen tärkeä ja hienosti muotoiltu virke, joka saattaa tavalliseksi muuttuneessa ja pitkittyvässä koronteeniarjessa tuntua hetkittäin kaukaiselta motiivilta jaksamiselle. Ainakaan omassa mielenmaisemassani jatkuvaan kotiarestiin eivät ihan ensimmäisenä yhdisty enää sellaiset mielikuvat kuin aurinkoinen Kundalini-joogailu aamun sarasteessa olkkarissa ja ihana livelovelaugh-kotoilu. Itseasiassa en näe itseäni lainkaan viihtymässä seesteisenä, “positive vibes only”, kodinhengettärenä vielä kuukausia. Olisin aika lailla valmis myymään toisen munuaiseni siitä mahdollisuudesta, että voisin istua kahvilassa ja vierailla kirjastossa. Olen myös aivan varma, etten ole yksin näiden ajatuksieni kanssa. Siksi suosittelenkin nyt hieman käytännönläheisempää lähestymistapaa. 

Uskon, että myös koronteenin kolmannesta vaiheesta selvitään. En usko, että siihen löytyy ratkaisua 12h live zumba -maratoneiden ja origamiohjeiden avulla, vaan jakamalla tunteita suomalaisen yhteisön ytimestä – jaetulla vitutuksella. Jaettu vitutus nimittäin yhdistää vähintään yhtä hyvin kuin jaettu ilo. Yleensä vielä niin, että ensimmäisestä seuraa jälkimmäistä. Jos siis sinuakin vituttaa jo ihan perkeleesti vessapaperihaaste, ammattihaaste, keppijumppahaaste ja IG-livet, ei hätää. Niin meitä muitakin. 

Suomalaisen yhteiskunnan arvoja ovat vastuunkanto ja toisistamme välittäminen, totesi valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) poikkeusolojen astuessa voimaan maaliskuussa. Siitähän suomalaisessa yhteisössä pohjimmiltaan on kyse: kaveria ei jätetä. Koronakriisissä tämä voidaan varmistaa pitämällä fyysistä etäisyyttä ja pysymällä kotona, mutta pitämällä lisäksi henkistä läheisyyttä. 

Henkisen läheisyyden ei kuitenkaan tarvitse olla pelkkää positiivisuutta, vaan joskus on ihan okei todeta, että “vittu, mulla on huono päivä”. Yleensä sen jälkeen helpottaa. Henkinen läheisyys on tunteiden jakamista ja siten yhteisen jaetun todellisuuden luomista. Se on yhteisöllisyyden luomista.

Kyllä tämä tästä.

Essi Erkkilä

Vastikään Oulusta Vaasaan muuttanut opiskelija, joka pohtii opintoja ja elämää niiden ympärillä. Instagram: @rautainenmuija.

Lue lisää:

Unirestan ruoka-auto aloittaa 15. huhtikuuta – opiskelijalounaita toimittava auto kulkee kahdella eri reitillä viitenä päivänä viikossa

Alustavien suunnitelmien mukaan auto kulkee maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin reittiä Linnanmaa – Syynimaa – Alppila – Toppila, ja tiistaisin ja torstaisin reittiä Kontinkangas – Peltola – Raksila – Tuira.

In English

Unirestan opiskelijalounaita toimittava ruoka-auto aloittaa kulkemisen pääsiäispyhien jälkeen. Ensimmäiseksi kuljetuspäiväksi yritys kertoo verkkosivuillaan keskiviikon 15. huhtikuuta.

Oulun ylioppilaslehti kirjoitti Unirestan ruoka-autoa koskevista suunnitelmista 3.4. julkaistussa jutussa. Uuden palvelun kehittämisen taustalla on koronavirustilanne: Oulun yliopiston ylioppilaskunnan ja Oulun ylioppilasavun omistaman yrityksen opiskelijaravintolat on suljettu niin Linnanmaan kuin Kontinkankaan kampuksilla, ja vain Oulun keskustassa sijaitseva ravintola Vanilla on edelleen auki. Valtaosaa Linnanmaan kampuksen ravintoloista ylläpitävä Juvenes kertoo verkkosivuillaan tilapäisesti sulkeneen kaikkien Oulun kampusravintoloidensa ovet.

Unirestan ruoka-autosta saa ostettua opiskelijahintaisen (2,60 euroa) lounaan voimassa olevaa opiskelijakorttia näyttämällä. Poikkeuksellisesti lounaita voi ostaa samalla kerralla kahdelle päivälle. Poikkeustilanteen aikana opiskelija voi ostaa opiskelijalounaan myös kaverille, joka ei oireidensa vuoksi voisi itse käydä ruokaa hakemassa, ja viedä opiskelijalounaan myös hänelle. Tällöin mukaan tarvitaan myös kaverin opiskelijakortti. Lounasostos maksetaan kortilla. Muille kuin opiskelijoille lounas maksaa 5,20 euroa.

Tarkat kuljetusaikataulut päivittyvät Unirestan sivuille. Alustavien suunnitelmien mukaan auto kulkee maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin reittiä Linnanmaa (yliopiston iso parkkipaikka) – Syynimaa – Alppila – Toppila, ja tiistaisin ja torstaisin reittiä Kontinkangas – Peltola – Raksila – Tuira.

Samankaltainen opiskelijahintaisten lounaiden kuljetuspalvelu on otettu käyttöön tänä keväänä jo ainakin Jyväskylässä, Turussa ja Helsingissä. Jyväskylässä Semma Delivery on aloittanut kiertämisen 19. maaliskuuta, Turussa Unican myyntiauto on aloittanut 24. maaliskuuta ja UniCafen Foodvan on aloittanut Viikin ja Kumpulan kampuksilla 2. huhtikuuta.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Uniresta suunnittelee opiskelijalounaiden kuljetuspalvelua – kysyntää ja kuljetuspaikkatoiveita kartoitetaan nyt kyselyllä

Unirestan toimitusjohtaja Kaija-Liisa Silvennoinen kertoo, että opiskelijalounaan kuljetuspalvelu olisi tarkoitus avata lähiaikoina. Nopeimmillaan käynnistys voisi tapahtua jo pääsiäisen jälkeen, tai viimeistään sitä seuraavalla viikolla. Siksi myös opiskelijoiden toivotaan kertovan kantansa ruoan noutopaikkojen sijaintiin ja jakeluaikoihin jo viikonloppuna tai ensi viikon alussa.

Uniresta kartoittaa opiskelijoiden kiinnostusta noutaa opiskelijahintainen lounas kuljetusautosta. Aikeista tiedotettiin perjantaina 3. huhtikuuta.

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan ja Oulun ylioppilasapu ry:n omistama Uniresta on sulkenut koronavirusepidemian vuoksi opiskelijaravintoloidensa ovet niin Linnanmaan kuin Kontinkankaan kampuksilla. Oulun keskustassa sijaitseva Unirestan ravintola Vanilla on edelleen auki. Vielä tällä viikolla Vanillassa on voinut lounastaa myös paikan päällä, mutta ensi viikosta alkaen opiskelija-annoksen voi saada vain take away -pakettiin arkisin kello 10–14. Valtaosaa Linnanmaan kampuksen ravintoloista ylläpitävä Juvenes kertoo verkkosivuillaan tilapäisesti sulkeneen kaikkien Oulun kampusravintoloidensa ovet.

Unirestan toimitusjohtaja Kaija-Liisa Silvennoinen kertoo, että opiskelijalounaan kuljetuspalvelu olisi tarkoitus avata lähiaikoina. Nopeimmillaan käynnistys voisi tapahtua jo pääsiäisen jälkeen, tai viimeistään sitä seuraavalla viikolla. Siksi myös opiskelijoiden vastauksia siihen, mistä ja miten usein opiskelijalounasta tulisi olla noudettavissa, toivotaan jo nyt viikonlopun aikana tai heti ensi viikon alussa. Mielipiteensä voi kertoa joko Unirestan somekanavilla (Facebook, Instagram) tai sähköpostitse ().

Kuljetuspalvelun jakelupaikkoja tai -aikoja ei ole Silvennoisen mukaan vielä lyöty lukkoon, sillä niitä päätettäessä kuunnellaan kyselyn vastauksia.

”Alustavasti on ajateltu, että pysähdyspaikkoja voisi olla neljästä viiteen, ja ne olisivat lähellä meidän nyt suljettuina olevia ravintoloita Linnanmaan ja Kontinkankaan suunnalla.”

Samankaltainen kuljetuspalvelu on otettu käyttöön jo ainakin Jyväskylässä ja Helsingissä. Jyväskylässä Semma Delivery on aloittanut kiertämisen 19. maaliskuuta ja UniCafen opiskelija-aterioita myyvä Foodvan on aloittanut Viikin ja Kumpulan kampuksilla 2.4.

Kaija-Liisa Silvennoisen mukaan jakelupaikkojen on suunniteltu sijaitsevan keskusta-alueen ulkopuolella, sillä keskustasta opiskelijalounaan voi hakea edelleen Vanillasta. Vanillan keittiössä valmistuvat myös kuljetettavat opiskelijalounaat.

Se, kuinka monta kertaa viikossa kuljetuspalvelu on liikkeellä, riippuu Silvennoisen mukaan opiskelijoiden kiinnostuksesta palveluun. Kuljetusauto ei kulkisi viitenä päivänä viikossa, ellei kysyntä olisi erityisen kovaa.

Silvennoinen kertoo, että koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilanteen vuoksi Kela sallii nyt mukaan otettavan opiskelijalounaan myymisen lisäksi sen, että opiskelija voi ostaa opiskelijalounaan samalla kerralla kahdelle päivälle. Mahdollista on ostaa kahden päivän opiskelijalounas myös esimerkiksi karanteenissa olevalle kaverille.

”Voisi olla niin, että kuljetuspalvelu liikkuisi kolme, tai tiiviimmillään kaksi kertaa viikossa, jotta asiakkaat voisivat ostaa useamman päivän lounaat kerralla. On suunniteltu, että [kuljetuspäivät] olisivat maanantai, keskiviikko, perjantai, tai tiistai ja torstai.”

Käytännössä asiointi tapahtuisi niin, että kuljetusauto saapuisi sovittuihin noutopaikkoihin sovittuina aikoina, ja opiskelija voisi valita tarjolla olevista vaihtoehdoista haluamansa. Lounasta ei tarvitsisi varata ennakkoon. Silvennoisen mukaan lounaslistalla olisi aina ainakin kaksi vaihtoehtoa (kasvis ja liha/kala), mahdollisesti kolmekin. Unirestan suunnitelmissa olisi myydä pääruoka jäähdytettynä, eli opiskelija lämmittäisi ruoan kotonaan itse. Lounaaseen kuuluisi pääruoan ohella salaatti ja leipä. Maksuna käy vain korttimaksaminen, ja opiskelijuus varmistetaan maksamisen yhteydessä.

Uniresta on käynnistämässä 6. huhtikuuta myös Makosa-verkkokauppaa, josta on mahdollista ostaa kotiruokaa sekä lämpiminä lounasannoksina että kilohintaan myytävinä jäähdytettyinä annoksina. Verkkokaupan kautta tehtäviä ruokatilauksia toimitetaan arkisin kello 10–14 aluksi laajennetun Oulun keskustan alueelle. Tämän palvelun kautta ei kuitenkaan saa opiskelijahintaista eli ateriatuettua lounasta.

”Kyseessä on eri palvelu, vaikka ruoat tehdäänkin samassa ravintolassa”, Silvennoinen toteaa.

Koronaviruksen aiheuttamat poikkeusjärjestelyt ovat valtava isku yrityksille. Ravintoloille poikkeustilanne on tarkoittanut joko siirtymistä pelkkään take away -myyntiin tai toiminnan lopettamista toistaiseksi. Asetus ravintoloiden sulkemisesta toukokuun loppuun saakka hyväksyttiin eduskunnassa 2.4. Päätös sulkee lauantaista 4.4. alkaen ruokaravintoloiden ohella kahviloiden, pubien ja yökerhojen ovet.

Myös Unirestalle muutos on ollut raju. Kun asiakasmäärä on uusien rajoitusten myötä koko ajan laskenut, myös liikevaihto on pudonnut rajusti. Uuden ravintola Pekurin avaaminen siirtyi maaliskuulta tulevaisuuteen. Tällä hetkellä avoinna on Unirestan ravintoloista enää Vanilla. Iso osa henkilöstöstä on lomautettuna.

Jos tilanteesta jotain positiivista voi etsiä, se löytyy Silvennoisen mukaan siitä, että tilanne pakottaa miettimään myös uusien palvelujen toteuttamista.

”Nettikauppapalvelu oli ollut meillä pitkään hautumassa, ja saatiin sitä vietyä eteenpäin, kun tuli ulkopuolista pakotetta. Mutta kyllä tämä on haastavaa aikaa ravintoloiden ja yritysten kannalta.”

Yliopistojen tilat ovat olleet koronaviruksen vuoksi suljettuina 18. maaliskuuta alkaen. Tiloja koskevat poikkeustoimet jatkuvat ainakin 13. toukokuuta asti.

Muokattu 3.4. kello 18.24: Lisätty tieto Semma Deliveryn kuljetuspalveluista Jyväskylässä.
Muokattu 3.4. kello 19.53: Selvennetty muotoilua siitä, mitä Uniresta haluaa kyselyllä selvittää.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Kun korona ahdistaa

"Ei ole mikään ihme, jos koronavirus tai siitä kertova uutisointi tuntuu ahdistavalta", kirjoittaa Sanna Kangasniemi kolumnissaan.

Lehtiä lukiessa tulee mieleen tuomionpäivä. Koronavirusta kuvaillaan uutisotsikoissa sanoilla tappava, vaarallinen, supertartuttaja, vakava ja arvaamaton – kaikki jokseenkin pelkoa herättäviä adjektiiveja. Koronaviruksen aiheuttaman uhan vuoksi Suomessa on todettu poikkeusolot ja eduskunta hyväksyi valtioneuvoston asetukset valmiuslain käyttöönottamisesta. Ei ole mikään ihme, jos korona tai siitä kertova uutisointi tuntuvat ahdistavilta. 

Korona-ahdistus voi ilmetä ihmisissä eri tavalla; osa kokee ahdistusta enemmän ja osa ei lainkaan. On täysin normaalia kokea erilaisia tunteita, kuten stressiä, levottomuutta, huolta, ärtyneisyyttä tai pelkoa, koronavirukseen liittyen. Saatat myös tuntea surullisuutta tai kiinnostuksen vähenemistä jokapäiväisiä asioita kohtaan. On mahdollista, että koet fyysisiä oireita kuten sydämentykytystä, vatsavaivoja, väsymystä tai muita kehollisia epämukavuuden tunteita. Sinulle voi tulla avuttomuuden tuntemuksia, keskittymisvaikeuksia tai nukkumisvaikeuksia.

Myös tunne tarpeesta eristäytyä ja julkisille paikoille menemisen pelko ovat normaaleja reaktioita. Kannattaa muistaa, että et ole tunteidesi kanssa yksi, sillä myös moni muu kamppailee samojen asioiden kanssa juuri nyt. Tunteiden kanssa ei tarvitse jäädä yksin ja ahdistusta voi lievittää.

Tässä muutamia vinkkejä, kun korona ahdistaa:

Yritä tarkastella uutisointia faktalähtöisesti: suurin osa tartunnan saaneista ei sairastu vakavasti. Kannattaa lukea tietoa vain luotettavista lähteistä esimerkiksi THL:n sivuilta. Sosiaalisessa mediassa on levinnyt disinformaatiota kylväviä kirjoituksia, joissa kerrotaan väärää tietoa koronaviruksesta ja niissä on pahimmillaan annettu terveyttä vaarantavia neuvoja, joilla voi muka suojautua tartuntaa vastaan. 

Jos huomaat lukevasi somesta ja uutisista tietoa koronaviruksesta useita kertoja päivässä voi olla järkevää rajoittaa aikaa, jonka käytät koronaviruksesta lukemiseen ja keskusteluun. Ahdistuneina usein yliarvioimme riskit ja kohdistammekin siksi kaiken huomiomme niiden havainnointiin, mikä osaltaa lisää ahdistusta. Ajan tasalla pysymiseen riittää, kun lukee viimeisimmät uutiset kerran päivässä. Mikäli sinusta tuntuu haastavalta arvioida omaa ajankäyttöäsi voit asettaa itsellesi hälytyksen vaikka 10 minuutin päähän. 

Keskity asioihin, joihin voit vaikuttaa. Toimi viranomaisten ja yliopiston antamien ohjeiden mukaisesti – mukaan lukien hyvä käsihygienia! Jos huomaat huolehtivasi, voi olla hyödyllistä kysyä itseltäsi: “Auttavatko huoleni minua käsittelemään asiaa paremmin vai pahentavatko ne vain tilannetta tai omaa mielialaani?” Mikäli huomaat huolehtivasi asiasta, johon et voi vaikuttaa ja joka saa olosi tuntumaan huonommalta, yritä keskittyä johonkin jokapäiväiseen. Se voi olla opiskelua, käsitöiden tekemistä tai vaikkapa kavereiden kanssa lautapeli-illan järjestäminen.

Arkirutiineista kannattaa pitää kiinni mahdollisimman normaalisti. Opiskele ja käy töissä, säilytä hyvä arkirytmi säännöllisillä aterioilla, liikunnalla ja unella. Tee joka päivä jotain, mikä lisää hyvinvointiasi: keskustele ystävän kanssa, katso kissavideoita, pelaa videopelejä tai käy kävelyllä. Liikunnalla on todistetusta positiivinen vaikutus hyvinvointiin ja ahdistuksen vähentymiseen. Voit myös kokeilla rentoutumisharjoituksia.

Huolen kanssa ei kannata jäädä yksin. Pidä yhteyttä perheen ja ystävien kanssa, sillä  stressaavissa ja ahdistavissa tilanteissa toisten läsnäolo ja seura rauhoittavat. Yhdessä kannattaa tehdä mukavia asioita ja yrittää välttää keskusteluja, jossa huolehditte ja katasrofisoitte tilannetta, koska se lisää ahdistusta. Jos asutte kaukana toisistanne, niin yhteyttä voi pitää myös esim. Whatsapp-videopuheluiden tai Google hangouts meet -sovelluksen kautta. Söisittekö vaikka päivällistä yhdessä videoyhteyden välityksellä?

Mikäli huolesi alkavat vaikuttamaan mielialaasi ja jokapäiväiseen elämääsi, kannattaa ottaa yhteys ammattilaiseen. Voit olla yhteydessä YTHS:ään tai kunnalliseen terveydenhuoltoon. Kriisipuhelin päivystää vuorokauden ympäri ja moni taho tarjoaa keskustelua-apua chatissa tai puhelimen välityksellä. Maailma ja Suomi on selvinnyt aikaisemminkin isoista kriiseistä. Selviämme varmasti myös tästäkin.

Itsehoito-ohjeita:

Ahdistus ja mielen hoitaminen

Psyykkinen selviytyminen eristyksissä

Huolta voi lievittää 

Huolen ja epävarmuuden sietäminen

Mielenterveystalo

Keskusteluapua puhelimitse tai netissä:

Nyytin chat 21.4. klo 18-20: Miten huolehdin omasta hyvinvoinnista korona-epidemian aikana?

Sekaisin chat alle 29 vuotiaille, ma-pe klo 9-24 ja la-su klo 15-24

Yliopistopastori Ari Savuoja: 040 524 5919 tai , yhteydenotot 24/7 ja muut oppilaitospastorit

Kriisipuhelimen päivystys (suomeksi): 09 2525 0111, 24/7

YTHS:n hoidontarpeen arviointi ja ajanvaraus mielenterveysasioissa

046 710 1063, ma–to klo 8–15, pe klo 8–14

SelfChat on suljettu toistaiseksi.

Vakavissa ja äkillistä päivystyksellistä hoitoa vaativissa tilanteissa:

Oulun mielenterveyspäivystys 044 703 5940, ma–to klo 8–16 ja pe 8–15. Puhelinohjaus arkisin klo 21 saakka ja viikonloppuisin klo 13–21.

Oulun yliopistollisen sairaalan yhteispäivystys 08 315 2655, 24/7

Opintopsykologien käynnit toteutetaan tällä hetkellä etävastaanoton kautta.

YTHS:n vastaanottotoiminta jatkuu tällä hetkellä normaalisti ajanvarausten mukaisesti. Jos olet täysin oireeton, voit tulla vastaanotolle sovittuna aikana. Jos sinulla on vastaanottoaika tai olet varaamassa sellaista, sinulle tarjotaan mahdollisuutta etävastaanottoon. Kaikki ryhmämuotoiset hoidot on kuitenkin etäryhmiä lukuun ottamatta tältä keväältä peruttu. 

Lähteinä on käytetty Vaasan yliopiston opintopsykologin Klara Schauman-Ahlberg kirjoitusta “Några råd om corona-oro” ja Oulun yliopiston tiedotetta “Korona-ahdistus ja sen kanssa selviäminen”. 

Sanna Kangasniemi

OYY:n sosiaalipoliittinen asiantuntija, jonka mielestä jokainen päivä on mahdollisuus.

Lue lisää:

Oulun yliopisto ja korona: miten opiskelu turvataan, kuinka käy järjestötoiminnan ja vapun?

Oulun yliopisto pyrkii siirtymään etäopetukseen ja -opiskeluun koronan leviämisen estämiseksi. Yliopiston linjaukset vaikuttavat niin opintoihin kuin vapaa-aikaan.

Read this article in English.

Oulun yliopisto on päivittänyt ohjeistustaan COVID-19-viruksen suhteen 12. maaliskuuta. Aiemmin yliopisto linjasi, että epidemia-alueelle ei tulisi matkustaa ja alueelta palanneiden tulisi tehdä etätöitä. Eilen yliopisto tiedotti, että se tulee jatkossa lisäämään henkilöiden välistä etäisyyttä, jotta korona ei leviä yliopistolla. Käytännössä tämä tarkoittaa etätöitä niin henkilökunnalle kuin opiskelijoille.

Yliopiston päätösten taustalla vaikuttavat oululaisilla yliopisto-opiskelijoilla todetut tapaukset. Oulun yliopiston opiskelijoilla todettiin 17 uutta tapausta 12. maaliskuuta. Tapaukset ovat yhteyksissä Itävallan hiihtokeskuksiin. Altistuneet opiskelijat on asetettu karanteeniin 13. maaliskuuta.

Lisäksi yliopiston toimenpiteisiin vaikuttaa se, että Suomen hallitus päätti eilen 12. maaliskuuta toimenpiteistä koronaepidemiaa vastaan suojautumiseksi. Hallitus suositteli, että kaikki yli 500 hengen yleisötilaisuudet perutaan 31. toukokuuta saakka. Myös matkustamista ja muiden tilaisuuksien järjestämistä tulisi hallituksen mukaan harkita ja ei-välttämätöntä toimintaa kuten lähikontakteja harrastetoiminnassa tulisi vähentää.

Rajoitusten seurauksena yliopisto on esimerkiksi siirtänyt kevään tohtoripromootion syksylle 2020.

Opetus tapahtuu verkossa, läppärit opettajille

Oulun yliopisto suosittelee etätyön lisäämistä ja kertoo lisäävänsä etäopetusta. Flunssaoireista kärsivät eivät saa osallistua luennoille, tentteihin eivätkä tulla kampuksille.

Käytännössä etäopetus tapahtuu siten, että opettajat järjestävät luennot verkossa.

Yliopiston tietohallintojohtaja Kari Keinänen kertoo, että yliopisto valmistautuu tarjoamaan kaikille opettajille kannettavan tietokoneen opetuksen takaamiseksi.

”Yliopistolle tilattiin 209 kappaletta tietokoneita: kaikki mitä toimittajalla oli varastossa. Sillä pyritään varmistamaan, että myös opettajille on tarvittaessa käytössä kannettavat tietokoneet, jotta he pystyvät antamaan opetusta verkossa”, Keinänen kommentoi ylioppilaslehdelle 13. maaliskuuta.

Tietohallintojohtaja kertoo, että arvion mukaan 300 opettajaa saattaa tarvita tietokonetta. Jos tilatut koneet eivät riitä, otetaan opetuskäyttöön osittain myös läppärilainaamon koneita.

”Läppärilainaamon koneet ovat opiskeloiden käytössä myös jatkossakin, niin kauan kuin siellä on koneita. Niissä on tällä hetkellä 140 kappaletta normaalikäytössä.”

Sujuvan opetuksen turvaamiseksi yliopisto järjestää koulutuksia opetushenkilökunnalle, Keinänen kertoo.

”Järjestämme ensi viikolla webinaareja, joissa pyritään kouluttamaan opettajia käyttämään verkko-opetuksen välineitä. Muotoilemme uudelleen tukipalveluita opettajille, että pystymme auttamaan heitä, kun he tekevät töitä etänä.”

Myös opiskelijat, joilta ei löydy tietokonetta etätöihin on huomioitu. Koulutusrehtori Helka-Liisa Hentilä kertoi 12. maaliskuuta, että opetus pyritään tarjoamaan myös mobiililaitteille sopivalla tavalla. Myös tähän on tulossa ohjeistusta ja tukea opiskelijoille.

Oulun yliopiston kirjasto tiedotti perjantaina 13. maaliskuuta, että asiakaspalvelu lopetetaan toistaiseksi maanantaina 16. maaliskuuta. Kirjaston käyttäminen, kirjojen lainaaminen ja palauttaminen ovat yhä normaalisti käytössä automaattien avulla. Tiedekirjasto Pegasuksen aukioloajat rajataan 8–17 välisiksi arkipäivisin. Kirjasto on toistaiseksi lauantaisin kiinni huomisesta 14. maaliskuuta alkaen. Lääketieteen kampuksen sekä Oamkin kirjastot ovat auki yhä normaalisti.

Opintoja tavalliseen tahtiin

Oulun yliopisto pyrkii turvaamaan opetuksen jatkumisen niin, ettei kenenkään opintojen suorittaminen hidastu epidemian takia. Opintotuki on sidonnainen opintojen etenemiseen ja Kela tarkistaa suoritetut opinnot syksyllä. Kuitenkin hyväksyttäviä syitä opintojen hidastumiseen ovat oma tai lähiomaisen sairaus tai muu vaikea elämäntilanne. Hyväksyttävää on Kelan mukaan koronaepidemiassa myös sairastumisen pelko.

Kela tiedotti 12. maaliskuuta, että opiskelijana sairastuessaan voi hakea normaaliin tapaan sairaspäivärahaa. Iltapäivällä 13. maaliskuuta Kela tiedotti Facebook-sivuillaan, että koronaviruksen aiheuttama poikkeustilanne tullaan ottamaan huomioon opintotuen päätöksissä. Opintotukea tullaan jatkossa maksamaan, vaikka opintojen suorittaminen olisi estynyt. Myös opintotuen enimmäisaikaa voidaan tarvittaessa pidentää.

Myöskään opintojen aloittamisen ei pitäisi viivästyä viruksen seurauksena. Yliopisto linjasi eilen, että vaikka yli 500 hengen tilaisuuksien kielto koskee myös korkeakoulun pääsykokeita, tullaan kokeet järjestämään rajoitteiden puitteissa erikoisjärjestelyin. Tavoitteena on järjestää kokeet niin, ettei enimmäishenkilömäärä ylity. Päätös kokeiden järjestelyistä tehdään kaikkien yliopistojen kesken ja suunnittelutyö on käynnissä. Ensimmäiset pääsykokeet Oulun yliopistolla on määrä järjestää 23. huhtikuuta.

Vaihto-opiskelu peruuntuu

Oulun yliopiston linja on, että kaikki vaihdossa olevat Oulun yliopiston opiskelijat palaavat Suomeen. Taustalla on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n linjaus siitä, ettei epidemia-aluetta voida enää määrittää tarkalleen, vaan korona voi tarttua missä tahansa.

Vaihdosta palatessa Oulun yliopisto korvaa ylimääräiset paluumatkojen kulut, joita matkavakuutus tai apuraha eivät kata. Opiskelijat saavat yliopiston mukaan myös pääsääntöisesti pitää vaihtoon myönnetyt apurahat vaihtojakson keskeytymisestä huolimatta.

Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu suositelevat, että myös keväälle 2020 suunnitellut vaihtojaksot perutaan, eivätkä opiskelijat lähde vaihtoon.

Vaihdosta palatessa opiskelijoiden on tehtävä opintonsa etänä 14 vuorokauden ajan. Tarkemmat ohjeet vaihdosta palaamiseen on lähetetty SoleMove-järjestelmän kautta 12. maaliskuuta.

Vappu ja vapaa-aika etänä?

Toimenpiteet vaikuttavat opiskelun lisäksi myös opiskelijoiden vapaa-aikaan. Oulun yliopiston ylioppilaskunta OYY tiedotti harraste- ja ainejärjestöjä aiheesta 13. maaliskuuta. OYY suosittelee, että järjestöt harkitsevat tulevien tapahtumien järjestämistä vakavasti. Tulevissa tapahtumissa tulisi ottaa huomioon mahdollisuus osallistua etänä sekä riittävä käsihygienian varmistaminen, jotta korona ei pääse leviämään myöskään vapaa-ajalla. Myös OYY:n toimisto suljetaan toistaiseksi.

OYY suosittelee myös järjestöjen kiltahuoneiden sulkemista sekä hallitusten kokousten järjestämistä etänä. Syinä tähän tiedotteessa mainitaan tartuntatautien tehokas leviäminen pienissä, suljetuissa tiloissa.

Yli 500 hengen yleisötilaisuuksien peruminen toukokuun loppuun saakka vaikuttaa myös opiskelijoiden perinteiseen vappuun. Oulun teekkariyhdistys OTYn isäntä Riikka Haataja kommentoi asiaa lehdelle 12. maaliskuuta.

”OTY seuraa tilannetta koronaviruksen suhteen. Wapun suhteen huoleen ei
ole syytä, sillä Wappu tulee joka tapauksessa, tarvittaessa kokonaan
etänä Twitchin, Snapchatin, Instagramin ja muiden sosiaalisten medioiden
kautta. Tarkempaa tiedotusta seuraa lähitulevaisuudessa.”

Henkilömäärän ylittäviä tilaisuuksia ovat vapun aikaan muun muassa kirkkovenesoudut ja fuksiuitot.

Myös Oulun korkeakoululiikunta OKKL on toistaiseksi lakkauttanut kaiken toimintansa 13. maaliskuuta alkaen varotoimenpiteenä.

Oulun yliopisto tiedotti 12. maaliskuuta laajennetuista toimista koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Yliopisto kokoontuu jatkossa päivittäin keskustelemaan toimenpiteistä. Ajankohtaista tietoa löydät yliopiston nettisivuilta. Myös OYY on koonnut oman tietopakettinsa.

Tietoa koronaviruksesta löydät THL:n sivuilta. Toimintaohjeita sairaustapauksessa löytyy Oulun kaupungin sivuilta sekä YTHS:n sivuilta.

Juttua muokattu 13.3. 13.48. Lisätty linkki OYY:n infosivulle.

13.59: Lisätty tieto kirjastojen palvelumuutoksista. 14.17 Lisätty päivitys Kelan opintotukitiedotuksesta.

Iida Putkonen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Tiedeviestinnän maisteri ja glögin ympärivuotinen kuluttaja. Etsii revontulia, riippumattoja ja juuri oikeita sanoja.

Lue lisää: