Hae Oulun ylioppilaslehden päätoimittajan sijaiseksi!

Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) hakee Oulun ylioppilaslehden päätoimittajan sijaista 31.3.2020 asti kestävään määräaikaiseen työsuhteeseen. Työsuhde alkaa 7.1.2020 tai sopimuksen mukaan. Määräaikaisuuden perusteena on päätoimittajan opintovapaa vuoden 2020 alussa. Tarjoamme näköalapaikan opiskelijamaailmaan sekä monipuolisen tehtävänkuvan.  Pääset luomaan printtilehden vuosijuhlanumeroa ja tekemään sisältöä verkkoon sekä sosiaaliseen mediaan.    Päätoimittajan sijaisen pääasiallisiin tehtäviin kuuluu  – uutisten, juttujen ja kolumnien kirjoittaminen  – lehden […]

Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) hakee Oulun ylioppilaslehden päätoimittajan sijaista 31.3.2020 asti kestävään määräaikaiseen työsuhteeseen. Työsuhde alkaa 7.1.2020 tai sopimuksen mukaan. Määräaikaisuuden perusteena on päätoimittajan opintovapaa vuoden 2020 alussa.

Tarjoamme näköalapaikan opiskelijamaailmaan sekä monipuolisen tehtävänkuvan.  Pääset luomaan printtilehden vuosijuhlanumeroa ja tekemään sisältöä verkkoon sekä sosiaaliseen mediaan. 

 

Päätoimittajan sijaisen pääasiallisiin tehtäviin kuuluu 

– uutisten, juttujen ja kolumnien kirjoittaminen 

– lehden sisällöstä ja markkinoinnista vastaaminen 

– avustajakunnan käytännön työnjohtoon liittyvät tehtävät 

– mahdollisen harjoittelijan ohjaus

– ylioppilaslehden sosiaalisen median kanavien päivittäminen 

– printtilehden taittaminen

 

Edellytämme päätoimittajan sijaiselta 

– laajojen kokonaisuuksien hallintaa ja organisointikykyä 

– paineensietokykyä 

– erinomaisia viestintä- ja vuorovaikutustaitoja 

– erinomaista suomen kielen taitoa ja hyvää englannin kielen taitoa 

– kokemusta toimituksellisesta työstä 

– taitto- ja kuvankäsittelyosaamista (InDesign, Photoshop) 

– yleisimpien sosiaalisen median kanavien hallinta 

 

Katsomme eduksi 

– oululaisen opiskelijaelämän ja Oulun yliopiston tuntemuksen 

– valokuvausosaamisen

– alan koulutuksen 

 

Työaika on 37,5 tuntia viikossa. Tehtävään sovelletaan Viestinnän Keskusliiton ja Suomen Journalistiliiton välistä työehtosopimusta ja tehtävän palkkaus määräytyy kyseisen työehtosopimuksen IIb luokan mukaisesti. Päätoimittajan sijaisen tehtäviin voi kuulua myös muita kuin edellä mainittuja käytännön työnjohtoon kuuluvia tehtäviä, mutta päätoimittaja ei toimi työnantajan edustajana. 

Lähetä hakemuksesi, ansioluettelosi sekä eri tyyppisiä työnäytteitä 1.12.2019 kello 23.59 mennessä pdf-formaatissa osoitteeseen . Kirjoita otsikkoriville “Hakemus päätoimittajan sijaiseksi”. Aiemmat työnäytteet voivat esimerkiksi olla uutinen, kolumni ja pidempi lehtijuttu.

Hakemukset käsitellään hakuajan päätyttyä ja kutsumme osan hakijoista haastatteluun. Haastatteluun kutsuttaville lähetetään ennakkotehtävä. Haastattelut järjestetään viikolla 49 Oulun yliopiston Linnanmaan kampuksella. Päätoimittajan sijaisen valitsee OYY:n hallitus seuraavassa mahdollisessa kokouksessa.

Perehdytys päätoimittajan sijaisen toimeen tapahtuu sovitusti tarpeen mukaan viikolla 50-51.

Lisätietoja tehtävästä päätoimittaja Anni Hyypiöltä , p. 0405267821) ja hakuprosessista pääsihteeri Kauko Keskisärkältä (, p. 040 523 1822). 

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Kaleva: Oulun yliopisto suunnittelee kiinteistöstrategian selvitystyön käynnistämistä, yhtenä vaihtoehtona myös uudisrakentaminen Oulun keskustan lähelle

Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki esittää yliopiston hallitukselle kiinteistöstrategian selvitystyön aloittamista. Selvityksen tavoitteena on löytää ”taloudellisesti kestävät, toimintaa tukevat pitkän aikavälin ratkaisut yliopiston toimitiloille”. Aiheesta kertoi ensimmäisenä Kaleva. Yliopisto myös tiedotti asiasta keskiviikkoaamuna 13.11. Selvityksen vaihtoehtoina tarkastellaan nykyisen rakennuskannan ylläpitoa, nykyisen rakennuskannan osittaista purkamista ja uudisrakentamista yliopistokampuksilla sekä uudisrakentamista Oulun keskustan läheisyydessä. Syyksi selvitykselle kerrotaan korkeat vuokrakustannukset. ”Oulun yliopisto […]

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki esittää yliopiston hallitukselle kiinteistöstrategian selvitystyön aloittamista. Selvityksen tavoitteena on löytää ”taloudellisesti kestävät, toimintaa tukevat pitkän aikavälin ratkaisut yliopiston toimitiloille”.

Aiheesta kertoi ensimmäisenä Kaleva. Yliopisto myös tiedotti asiasta keskiviikkoaamuna 13.11.

Selvityksen vaihtoehtoina tarkastellaan nykyisen rakennuskannan ylläpitoa, nykyisen rakennuskannan osittaista purkamista ja uudisrakentamista yliopistokampuksilla sekä uudisrakentamista Oulun keskustan läheisyydessä.

Syyksi selvitykselle kerrotaan korkeat vuokrakustannukset.

”Oulun yliopisto on yrittänyt monin tavoin hillitä vuokrakustannusten nousua. Kampustemme rakennuskanta on sen ikäistä, että peruskorjausten tarve jatkuu ja nykymallilla vuokrataso tulisi sen myötä tuntuvasti nousemaan. Alustavat vertailut ovat herättäneet kysymyksen, onko nykyinen kiinteistöstrategia tarkoituksenmukainen ja sitä on nyt arvioitava eri vaihtoehtojen pohjalta”, rehtori Niinimäki sanoo nettisivuilla ja intranet Notiossa julkaistussa yliopiston tiedotteessa.

Yliopiston mukaan kiinteistökustannukset ovat yliopiston toiseksi suurin menoerä henkilöstökustannusten jälkeen. Yliopisto on jo tiivistänyt tilankäyttöään sekä Linnanmaan että Kontinkankaan kampuksilla, mutta peruskorjausten takia tilakustannukset ovat siitä huolimatta nousseet. Tulevat peruskorjaustarpeet tulisivat vielä jatkamaan tätä kehitystä.

Yliopiston tilat sekä Linnanmaalla että Kontinkankaalla omistaa Suomen yliopistokiinteistöt (SYK). Yliopistojen maksamien tilavuokrien korkeudesta on käyty keskustelua aiemminkin: esimerkiksi Ylen haastattelussa vuonna 2017 Niinimäki esitti arvionsa siitä, että ”tilavuokrat Oulun yliopistossa ovat korkeammat kuin ympärillämme vallitsevat keskivuokrat”.

Oulun yliopiston tiedotteen mukaan alustavassa vertailussa on todettu, että ”Linnanmaan peruskorjattujen tilojen vuokrataso saattaa olla korkeampi kuin vastaavien tilojen markkinavuokra alueella”. Siksi uudisrakentaminen saattaisi olla nykyisten tilojen peruskorjaamista taloudellisempi ratkaisu. Yliopisto katsoo, että uudisrakentamisella voitaisiin myös parantaa yliopiston tilojen energiatehokkuutta ja kestävää resurssien käyttöä.

Yliopisto on käynyt Oulun kaupungin kanssa alustavia keskusteluja uudisrakentamisen mahdollisuuksista. Kalevan haastattelussa Oulun kaupungin yhdyskuntajohtaja Matti Matinheikki arvioi, että tässä vaiheessa on liian aikaista arvioida mihin kampus voisi keskustan läheisyydessä sijoittua.

”Jos yliopisto päätyy päätökseen sijoittua keskustan alueelle, kyse olisi merkittävästä asiasta Oulun kaupunkikehitykselle ja kaupungin historialle. Pitää kuitenkin sanoa, että isot asiat eivät koskaan tapahdu mukavuusalueella”, Matinheikki toteaa jutussa.

Linnanmaan alueen kehitykseen on viime vuosina satsattu kovasti, sillä suurin osa Oulun ammattikorkeakoulun toiminnoista muuttaa kampukselle vuonna 2020. Kalevan haastattelussa Niinimäki toteaa, että jos yliopisto muuttaisi Linnanmaalta, Oamk muuttaisi sen mukana. Korkeakoulut kuuluvat nyt samaan konserniin.

Jos yliopiston kiinteistöstrategiassa päädyttäisiin uudisrakentamiseen Oulun keskustan läheisyydessä, rakentamisen ja toimintojen siirtymisen aikajänne ulottuisi seuraavien kahdenkymmenen vuoden ajalle. Yliopiston tiedotteen mukaan sinä aikana Linnanmaan alueelle ehtisi rakentua uusia käyttötarkoituksia.

Kalevan haastattelussa Niinimäki arvioi, että Linnanmaan kampus voisi toimia ”ei-savupiipputeollisuuden alueena”, ja Teknologiakylä, VTT ja hyvät liikenneyhteydet voisivat kiinnostaa esimerkiksi ICT-alaa ja sen tuotekehitystä.

Oulun yliopiston hallitus käsittelee asiaa kokouksessaan 20. marraskuuta.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

SYK toivoi Linnanmaan kampukselle lisää yrityksiä, yrityksille varattu alue etsii edelleen vuokralaisia – ”Moni ei edes tiedä, että on vapaana tuommoista tilaa”

Havainnekuvassa Linnanmaan yritysalueelle oli sijoitettu liikuntatiloja ja liiketiloja. Tilaa oli kartan mukaan varattu myös toimitiloille, start up -yrityksille ja coworking-tilalle.

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Tammikuussa 2018 Suomen Yliopistokiinteistöt oy (SYK), Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu tiedottivat SYK:n ryhtyvän kehittämään Linnanmaan kampukselle yritysaluetta yliopistolta vapautuviin tiloihin.

Yritysaluetta on suunniteltu noin 10 000 neliön tiloihin kampuksen lounaiskulmaan. 

SYK:n havainnekuvassa yritysalueelle oli sijoitettu liikuntatiloja ja liiketiloja. Tilaa oli kartan mukaan varattu myös toimitiloille, start up -yrityksille ja coworking-tilalle.

Lounaiskulman tila on edelleen ilman vuokralaisia, kertoo SYK:n kampuskehityksestä ja markkinoinnista vastaava johtaja Juha Uotila.

“Nyt haetaan erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Tutkitaan myös, miten hankkeen voisi tehdä pienemmissä osa-alueissa. Tällä hetkellä ei ole asiasta uutta kerrottavaa“, hän sanoo lehdelle.

SYK omistaa, rakennuttaa ja kehittää pääkaupunkiseudun ulkopuolisten yliopistojen ja korkeakoulujen käytössä olevia kiinteistöjä.

Oulun ylioppilaslehti kirjoitti yritysalueen suunnitelmista viimeksi 19.1.2018. Tuolloin alueen remonttitöiden ensimmäisen vaiheen rakennustöiden arvioitiin käynnistyvän keväällä 2018, ja arveltiin, että ensimmäinen vaihe valmistuisi keväällä 2019. Näin ei ole siis käynyt.

Tilaa olisi, kunhan löytyisi vuokralainen

Juha Uotilan mukaan tilaa olisi edelleen vapaana 10 000 neliötä, mutta harkinnassa on tarjota vuokralaisille myös pienempiä tiloja. Uotilan mukaan Linnanmaan tiloista ollaan kyllä oltu kiinnostuneita, mutta vuokrasopimuksia ei ole tehty.

“Kyllä alue on herättänyt kiinnostusta, mutta emme ole saaneet palapeliä kasattua. Töitä tehdään asioiden edistämiseksi.”

Hän muistuttaa, että hankkeiden läpivieminen vie usein aikaa.

Yliopisto vuokrannut yksittäisiä tiloja

Odottelevatko tilat sitten kokonaan tyhjillään? Juha Uotilan mukaan SYK:llä itsellään ei ole suunnitelmia tilan käytölle vuokralaisia odotellessa.

Oulun yliopiston tilapalvelupäällikön Arto Haverisen mukaan koko tila ei ole yliopiston käytössä.

”Muutamia yksittäisiä tiloja on vuokrattu yliopiston käyttöön esimerkiksi Tellukselle sekä jonkun verran esimerkiksi pukuhuonetiloja.”

Haverisen mukaan yliopisto on  koittanut hoputtaa SYK:iä vuokralaisten saamiseksi ja markkinoimaan tilaa.

”Moni ei edes tiedä, että on vapaana tuommoista tilaa.”

Tällä hetkellä Linnanmaan kampuksella toimivat ravintolapalveluita tarjoavat Uniresta ja Juvenes, Subway ja Terveystalo. Kampuksen eteläpäädyssä on kampaamo New Hairstore, painotuotteita valmistava Punamusta, Unirestan H2O Campus ja PSOAS Lounge. Lisäksi kampuksella on pienempien yritysten toimistoja.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Suomalaisen opiskelijapolitiikan huipulle on noustu neuvotteluiden seurauksena, nyt ilmassa on muutosta

Suomen ylioppilaskuntien liiton liittokokouksessa on neuvotteluiden seurauksena sovittu luottamushenkilövalinnoista jo ennen äänestystä. Nyt moni liittokokoukseen osallistuvista ryhmistä on ilmoittanut haluavansa neuvottelukulttuuriin muutosta. Yksi neuvottelemattomuudesta ilmoittaneista on Oulun yliopiston ylioppilaskunta.

Marraskuussa Suomen ylioppilasliike kokoontuu taas kahdeksi päiväksi päättämään Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) ensi vuoden toiminnasta. Samalla valitaan liitolle ensi vuoden puheenjohtaja ja hallitus.

Ylioppilaskunnat lähettävät kokoukseen delegaation. Liittokokouksessa käytettävissä oleva äänimäärä lasketaan ylioppilaskunnan jäsenmäärän mukaan, yksi ääni per alkavaa tuhatta jäsentä kohti. Esimerkiksi Oulun yliopiston ylioppilaskunnalla (OYY) on tänä vuonna liittokokouksessa käytettävänä 12 ääntä.

Vaikka ääniä olisi käytössä paljonkin, yhden ylioppilaskunnan äänet eivät yleensä käytännössä riitä ehdokkaan läpipääsyyn. Syynä on se, että delegaatit ryhmittyvät äänestyksissä myös muihin kuin ylioppilaskunnan joukkoon, kuten poliittisiin (esimerkiksi Kokoomusopiskelijat, Keskustaopiskelijat ja Vihreät nuoret) ja opintoalan mukaisiin ryhmiin (esimerkiksi Lääketieteen ja oikeustieteen opiskelijoiden liitto LOL).

SYL:n hallitusta ja puheenjohtajaa valittaessa on perinteisesti käyty neuvotteluita eri ryhmien välillä. Neuvotteluissa ryhmittymät sopivat neuvottelijoiden johdolla siitä, kuinka liittokokousdelegaattien tulisi vaaleissa äänestää, jotta heidän kannaltaan edullisimmat ehdokkaat menestyisivät joko puheenjohtaja- tai hallitusvaalissa.

Neuvotellaanko vai ei?

Tämän liittokokouksen alla on käyty keskustelua siitä, tulisiko neuvottelukulttuuria muuttaa.

OYY:n edustajisto hyväksyi 15. lokakuuta pidetyssä kokouksessa ohjeistuksen neuvottelemattomuudesta. Ohjeistuksen mukaan edustajisto “toivoo ja suosittelee vahvasti, että OYY:n liittokokousdelegaatio ei suorita henkilövaaleihin liittyviä neuvotteluita SYL ry:n liittokokoukseen. Delegaatio ei myöskään nimitä erillistä neuvottelijaa delegaation tueksi.“

Neuvottelemattomuudesta ovat ilmoittaneet myös ainakin Aalto-yliopiston ylioppilaskunta, Vaasan yliopiston ylioppilaskunta, Vihreät nuoret, Demariopiskelijat, Keskustaopiskelijat ja Vasemmisto-opiskelijat. Määrä voi todellisuudessa olla paljon suurempikin, sillä kaikki ryhmät eivät ole julkistaneet kantojaan.

Yksi neuvotteluista pidättäytyvistä ylioppilaskunnista on Helsingin yliopiston ylioppilaskunta. Pääsihteeri Aaro Riitakorpi arvelee, ettei tulevassa kokouksessa neuvotella. Kun molemmat puheenjohtajaehdokasta tarjoavista ylioppilaskunnista (AYY ja HYY) on ilmoittanut, ettei neuvottele, ei neuvotteluille ole oikeastaan järjellistä tarvetta.

Riitakorpi itse on toiminut aiemmin neuvottelijana useana vuonna, mutta ei aio tänä vuonna edes osallistua liittokokoukseen.

Neuvottelemattomuutta on perusteltu sillä, että se toisi päätösvallan liittokokousdelegaateille. 

Sen sijaan Kokoomusopiskelijat on ilmoittanut kannattavansa neuvotteluita. Heidän mukaansa neuvotteluista luopuminen loisi “valtatyhjiön, jossa neuvottelevat osapuolet saisivat suhteellista etua neuvottelemattomiin osapuoliin”. Sopimus neuvottelemattomuudesta siirtäisi edun “verkostoituneimmille liittokokousdelegaateille, jotka pystyisivät lobbaamaan itseään tai haluamaansa ehdokasta henkilökohtaisesti”. Tämän seurauksena neuvottelut siirtyisivät pois näkyvistä ja muuttuisivat satunnaisemmiksi.

SYL:n pääsihteerin Eero Mannisen mukaan toive ja tarve neuvottelukulttuurin muutokseen on tullut ylioppilaskunnilta itsestään. SYL on tämän vuoden ajan fasilitoinut aiheeseen liittyviä keskusteluja hallitusten puheenjohtajien ja pääsihteerien tapaamisissa. Keskusteluita on seurannut johdon seminaarissa syntynyt suositus siitä, ettei liittokokouksessa neuvoteltaisi.

Manninen huomauttaa, ettei kyseessä ole silti virallisen päätöksentekoelimen päätös vaan suositus.

SYL ei varaa tässä liittokokouksessa aikaa hakijoiden yksilökohtaisille henkilöhaastatteluille tänä vuonna, vaan hakijoille pidetään yhteinen haastattelutilaisuus suuressa salissa. Myöskään neuvotteluja varten ei varata liittokokouspaikalta huoneita.

Liittokokouksessa äänestetään ensin seuraavan vuoden puheenjohtajasta enemmistöäänestyksellä. Tämän jälkeen valitaan hallitus käyttäen siirtoäänivaalitapaa.

Siirtoäänivaalissa äänestäjä merkitsee äänestyslippuunsa ehdokkaat mieluisuusjärjestyksessä. Ensimmäisellä kierroksella lasketaan vain ykkösäänet, eli vaalilipussa ensimmäiseksi merkitylle ehdokkaalle annetut äänet. Nämä äänikynnyksen ylittäneet ehdokkaat katsotaan valituiksi.

Näiltä valituilta siirretään ylijäämä-osa kustakin hänen saamastaan äänestä kyseisellä vaalilipulla seuraavaksi merkitylle ehdokkaalle. Jos paikkoja on edelleen täyttämättä kun kaikki ylijäämä-äänet on siirretty, karsitaan pois vähimmässä äänimäärässä oleva ehdokas ja kukin tälle laskettu ääni siirretään kyseisessä vaalilipussa seuraavaksi merkitylle ehdokkaalle.

Mikään valintatapa ei ongelmaton

Mutta mitä äänestystä edeltävissä neuvotteluissa oikein tapahtuu?

Asiaa valaisee OYY:n entinen pääsihteeri Aino-Kaisa Manninen, joka on toiminut OYY:n neuvottelijana vuosina 2016–2018. Hän on itse ollut myös SYL:n hallituksessa vuonna 2013.

“Neuvotteluissa haetaan tukea muista ryhmistä oman ryhmän intresseille ja käydään niistä keskusteluja”, Manninen kuvailee.

Itse neuvottelut sujuvat Mannisen mukaan aika nopeaan tahtiin. Kahtena edellisenä vuonna neuvottelijat ovat kokoontuneet yhteen ennen neuvotteluita ja kertoneet oman delegaationsa puheenjohtajaa ja paria hallituksen jäsentä koskevat preferenssinsä avoimesti.

Hänen mukaansa neuvottelijoilla on ollut tiettyjä ennakkoon sovittuja pelisääntöjä. Esimerkiksi neuvotteluiden tulisi alkaa vasta ehdokashaastattelujen jälkeen ja neuvotteluissa ei saa valehdella.

Hänen neuvotteluvuosinaan on kokouksessa ollut aina myös heitä, jotka eivät neuvottele. Määrä on vaihdellut vuosittain.

Tänä vuonna Manninen on mukana OYY:n hallitusehdokkaan Teemu Virtasen kampanjassa. Hän toivoo, ettei kokouksessa neuvoteltaisi, koska niin moni on ilmoittautunut sitoutuvansa neuvottelemattomuuteen.

“Toivon, että jokaiselle delegaatille annetaan rauha tutustua ehdokkaisiin ja muodostaa oma käsityksensä ehdokkaiden pätevyydestä. Toki delegaation jäsenet juttelevat keskenään muodostaakseen omaa kantansa, joten kaverin suosituksella jonkun ehdokkaan puolesta on painoarvoa. ”

Toisaalta mikään valintatapa ei ole ongelmaton, hän huomauttaa.

Neuvotteluita on perusteltu sillä, että ne takaisivat alueellisesti tasapainoisen ja taustoiltaan monipuolisen hallituksen, jolloin myös pienet ylioppilaskunnat tulisivat huomioiduksi valinnoissa.

“Jos seuraavina vuosina näyttää siltä, että hallitukseen valitut tulevat ainoastaan suurista ja eteläisistä ylioppilaskunnista, on aika tehdä muutoksia valintatapaan.”

 

Suomen ylioppilaskuntien liiton liittokokous järjestetään 15.–16. marraskuuta Lahdessa.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

OYY:n edustajistovaalien tulos julki: kokoomus palaa tauon jälkeen vaalivoittajana edustajistoon, humanistit ja kasvatustieteilijät menettivät eniten paikkoja

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan edustajistovaalien tulos on ratkennut. Tulos julkistettiin keskiviikkoiltana 6. marraskuuta. Illan vaalivoittaja on Opiskelevat Kokoomusnuoret, joka sai nyt edustajistoon neljä paikkaa. Kokoomuksella ei ollut kaudella 2017–2019 yhtään edustajaa. Tekniikan ja Talouden vaalirengas (TeTa) sai 1171 äänellä yhden lisäpaikan, ja sillä on uudessa edustajistossa 14 edustajaa. Vaalirenkaaseen kuuluu neljä vaaliliittoa: Kylterien vaaliliitto sai viisi […]

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan edustajistovaalien tulos on ratkennut. Tulos julkistettiin keskiviikkoiltana 6. marraskuuta.

Illan vaalivoittaja on Opiskelevat Kokoomusnuoret, joka sai nyt edustajistoon neljä paikkaa. Kokoomuksella ei ollut kaudella 2017–2019 yhtään edustajaa.

Tekniikan ja Talouden vaalirengas (TeTa) sai 1171 äänellä yhden lisäpaikan, ja sillä on uudessa edustajistossa 14 edustajaa. Vaalirenkaaseen kuuluu neljä vaaliliittoa: Kylterien vaaliliitto sai viisi paikkaa, Prosessi-Tuotanto-vaaliliitto kolme paikkaa, Ympäristö-Kone-Arkkitehtuuri -vaaliliitto neljä paikkaa ja Tieto-Sähkö-Hyvinvointi -vaaliliitto kaksi paikkaa.

Humanistien ja kasvatustieteilijöiden vaalirenkaalla (HuKa) oli kaudella 2017–2019 yhdeksän edustajaa: neljä Humanistisen vaaliliiton ja viisi Kansankynttilöiden vaaliliiton edustajaa.

HuKa ei ollut näissä vaaleissa enää ehdolla. Uusi Poikkitieteellinen vaalirengas sai nyt viisi edustajaa: Humanistisella vaaliliitolla on yksi paikka, Kasvatustieteellisten alojen vaaliliitolla kaksi ja uudella Shared voices -vaaliliitolla kaksi. HuKaan verrattuna PoVa siis menetti neljä paikkaa.

Kontinkankaan vaaliliiton seuraaja Lääketieteellinen vaaliliitto säilytti viisi paikkaansa. Samaten paikkansa säilyttivät ennallaan Tieteellisten vaaliliitto (5 edustajaa), Keskustaopiskelijoiden ja sitoutumattomien vaaliliitto (3 edustajaa) ja Vihreä vaaliliitto (1 edustaja).

Oulun Akateemiset Perussuomalaiset menetti ainoan paikkansa.

Oulussa vaalien ääniharava on Paavo Koho (Opiskelevat Kokoomusnuoret -vaaliliitto) 149 äänellä. Toiseksi eniten ääniä sai Lääketieteellisen vaaliliiton Eelis Palokangas (96 ääntä), kolmanneksi eniten Shared voices -vaaliliiton Bruno Gioia Sandler (85 ääntä).

Äänestysprosentti nousi, mutta jäi tavoitteesta

Oulussa edustajistovaalien äänestysprosentti oli näissä vaaleissa 29,3. Äänestysinto nousi hieman edellisvaaleista, jolloin äänestysprosentti oli 28,4. OYY:n omana tavoitteena oli kuitenkin nostaa äänestysprosentti 40:een, joten tavoitteesta jäätiin.

”Aina on pieni pettymys, ettei päästä tavoitteeseen. Mutta toisaalta tavoite olikin asetettu korkealle. Hieno asia on, että vaikka ehdokkaiden määrä laski, parannettiin kuitenkin [äänestys]prosenttia. Se luo uskoa siihen, että opiskelijaa kiinnostaa vaikuttaminen. Hienoa, että Oulussa jaksetaan äänestää ja vaikuttaa myös sillä tavalla”, sanoo keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja Emilia Käsmä. Hänestä OYY:n panostaminen sähköiseen vaaliviestintään näkyy prosentin paranemisessa.

Vaalit järjestettiin Oulussa toista kertaa pelkästään sähköisenä. Hyväksyttyjä ääniä annettiin yhteensä 3241, tyhjiä ääniä annettiin 13 kappaletta. Äänioikeutettuja oli 11 097.

Ensimmäisenä äänestyspäivänä 1.11. vaaliliittojen nimet näkyivät vaalijärjestelmässä parin tunnin ajan väärin: nimien tilalla näkyi kello 9–11 sekavia kirjain- ja numerosarjoja.

”Keskusvaalilautakunta päätti, ettei äänestysaikaa tarvinnut pidentää, sillä ongelmankin ajan ehdokkaiden nimet näkyivät koko ajan oikein”, Käsmä sanoo.

Myös sähköiseen vaalijärjestelmään piti lisätä muutama puuttuva äänioikeutettu henkilö manuaalisesti.

Toisin kuin aiempina vuosina, OYY ei järjestänyt tänä vuonna vaalivalvojaisia. Miksi?

”Voi olla, että tässä on ollut tietokatkos keskusvaalilautakunnan ja muiden OYY:n toimijoiden kesken.  Keskusvaalilautakunnan pitää istua kokouksessa vaali-illan ajan. Siitä, että esimerkiksi hallitus voisi järjestää vaalivalvojaiset ei päätetty tarpeeksi ajoissa, eikä valvojaisia ehditty järjestämään niin lyhyellä varoitusajalla”, Käsmä muotoilee.

”Ilmeisesti kuitenkin ainakin osalla vaaliliitoilla on ollut omia vaali-iltoja, niin on ollut yhteisöllisyyttä, vaikka isoa yhteistä vaali-iltaa ei päästykään viettämään.”

Edustajistovaaleissa opiskelijat valitsevat edustajat Oulun yliopiston ylioppilaskunnan 37-henkiseen edustajistoon. Edustajisto on OYY:n ylin päättävä elin, joka linjaa esimerkiksi ylioppilaskunnan jäsenmaksun suuruudesta ja siitä, miten rahat käytetään.

 

Uuden edustajiston varsinaiset jäsenet

TEKNIIKAN JA TALOUDEN VAALIRENGAS

Kylterien vaaliliitto

Olli Joki
Joona Pulkkinen
Kalle Kaisko
Anni Niemelä
Antti Pennala

Prosessi-Tuotanto -vaaliliitto
Sini Pekki
Janne Onnela
Antti Johansson

Ympäristö-Kone-Arkkitehtuuri -vaaliliitto
Nita Lindfelt
Roope Utriainen
Marjut Hautamäki
Timo Veijola

Tieto-Sähkö-Hyvinvointi -vaaliliitto
Janne Kilponen
Jenna Onnela

 

Lääketieteellinen vaaliliitto
Eelis Palokangas
Tapani Laine
Anni Vakkuri
Sylvia Myller
Ulla Heikkilä

 

Opiskelevat Kokoomusnuoret -vaaliliitto
Paavo Koho
Eerik Silvén
Lotta Karjalainen
Peppi Kinnunen

 

Tieteellisten vaaliliitto
Petra Nieminen
Eevasisko Mehtätalo
Tom-Erik Toikka
Teemu Virtanen
Niina Lundén

 

POIKKITIETEELLINEN VAALIRENGAS

Humanistinen vaaliliitto
Timi Kärki

Kasvatustieteellisten alojen vaaliliitto
Salla Karhunen
Jarkko Impola

Shared voices electoral alliance
Bruno Gioia Sandler
Roosa Heinonen

 

SOLIDAARINEN VAALIRENGAS
Vihreä vaaliliitto
Aino-Kaisa Manninen

 

KESKUSTAOPISKELIJOIDEN JA SITOUTUMATTOMIEN VAALILIITTO
Jere Karjula
Eveliina Leskelä
Miriam Putula

 

Lue lisää vaaleista OYY:n sivuilta.

 

Muokattu 6.11.2019 kello 22.00: Korjattu väärä tieto koskien ääniharavan titteliä: vaaleissa eniten ääniä sai Paavo Koho, ei Eerik Silvén.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Oulun ylioppilasteatterin zombimusikaalille IIKKA-palkinto

Oulun ylioppilasteatterin zombimusikaali Selonteko vuoden 1672 tapahtumista on saanut tämän vuoden IIKKA-palkinnon. Palkinnon jakaa vuosittain IIK!!-kauhuelokuvafestivaali suomalaista kauhukulttuuria edistäneelle teokselle, henkilölle tai taholle. Palkinnon saajan valitsee Iikkuvat ry:n hallitus. Zombimusikaalin käsikirjoitti ja sävelsi Jussi Moilanen ja ohjasi Matias Tapaninen. Musikaalia esitettiin Oulussa Valvenäyttämöllä keväällä 2019. Lehden arvio teoksesta löytyy tämän linkin takaa. IIKKA-palkintoa on jaettu vuodesta 2007. […]

Oulun ylioppilasteatterin zombimusikaali Selonteko vuoden 1672 tapahtumista on saanut tämän vuoden IIKKA-palkinnon. Palkinnon jakaa vuosittain IIK!!-kauhuelokuvafestivaali suomalaista kauhukulttuuria edistäneelle teokselle, henkilölle tai taholle. Palkinnon saajan valitsee Iikkuvat ry:n hallitus.

Zombimusikaalin käsikirjoitti ja sävelsi Jussi Moilanen ja ohjasi Matias Tapaninen. Musikaalia esitettiin Oulussa Valvenäyttämöllä keväällä 2019. Lehden arvio teoksesta löytyy tämän linkin takaa.

IIKKA-palkintoa on jaettu vuodesta 2007. Ensimmäisen kerran palkinto myönnettiin Heikki Timoselle, IIK!!-festivaalin alkuunpanijalle. Viime vuonna palkinnon sai Flow Productions –ryhmä immersiivisestä performanssiteoksesta The Secret Garden.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää: