In English
Poikkeuksellinen kevät on aiheuttanut monelle oululaiselle yliopisto-opiskelijalle kuormitusta, lisätyötä ja hidastanut opintojen etenemistä. Opiskelijat ovat tarvinneet eniten ohjausta tai tukea eristyksissä olemiseen ja yhteisöllisyyden puuttumiseen sekä tilanteen aiheuttamaan epävarmuuteen ja ahdistukseen liittyen. Etäopetukseen on oltu pääasiassa tyytyväisiä, ja pienellä osalla poikkeustila on jopa helpottanut opiskelua.
Nämä tiedot selviävät Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) kyselystä Oulun yliopiston opiskelijoille. Kyselyyn vastasi 1603 Oulun yliopiston opiskelijaa, eli 12 prosenttia kaikista yliopiston opiskelijoista. Kysely oli avoinna perustutkinto-opiskelijoiden lisäksi jatko- ja vaihto-opiskelijoille sekä avoimen yliopiston opiskelijoille.
Lähes puolet kyselyyn vastanneista koki poikkeusolojen vaikeuttaneen opiskelua hieman (47 %). Vastanneista lähes neljäsosa (24 %) koki poikkeusolojen vaikuttaneen opiskeluihin merkittävästi.
Hieman yli puolet vastaajista (57 %) koki, että heidän oli ollut mahdollista edistää opintojaan suunnitellusti poikkeusoloista huolimatta. 32 prosenttia vastanneista taas näki, etteivät opinnot olleet edenneet halutulla tavalla.
Toisaalta 13 prosenttia vastaajista koki poikkeusolojen jopa helpottaneen opiskelua joko hieman (9 %) tai merkittävästi (5 %). Lisäksi 15 prosenttia vastanneista arvioi, etteivät poikkeusolot olleet helpottaneet eivätkä vaikeuttaneet opiskelua.
Oulun yliopistossa siirryttiin koronaviruksen aiheuttamien rajoitusten vuoksi etäopetukseen lyhyellä siirtymäajalla. Koronarajoitusten asteittainen purkaminen kampuksilla alkoi 14.5., mutta etäopetus jatkuu vielä toistaiseksi. Oulun ylioppilaslehti kertoi neljän opiskelijan etäopiskelukokemuksista 31.3. julkaistussa jutussa.
Laboratoriot jäivät lukkojen taakse
Mahdollisuus edistää opintoja suunnitelmien mukaan on vaihdellut tiedekunnittain. Kyselyn mukaan parhaiten opinnot ovat edenneet lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoilla. Verraten hyvin opintoja on voinut edistää myös kasvatustieteiden tiedekunnassa, Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa ja luonnontieteellisessä tiedekunnassa.
Kyselyn perusteella teknillisessä tiedekunnassa opintoja on voitu edistää keskiarvoa huonommin. Eniten vaikeuksia opintojen edistämisessä on ollut biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnassa, humanistisessa tiedekunnassa ja tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnassa.
Biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnan koulutusdekaani Tuomo Glumoffin mukaan ilmiselvä syy opintojen edistymisen vaikeuksille on tiedekunnassa annetun opetuksen luonne: biokemia on laboratoriotiede. Kun kampusten ovet suljettiin maaliskuussa, sulkeutuivat samalla opetuslaboratoriot. Kaksi laboratoriossa tehtäviä harjoituksia sisältänyttä kurssia jäi keskeneräisiksi, ja niiden suorittamista siirrettiin toukokuulle. Edelleenkin voimassa on poikkeusmenettely, jonka mukaan laboratoriossa saa olla samaan aikaan korkeintaan yhdeksän opiskelijaa ja yksi assistentti.
Osalla tiedekunnan opiskelijoista jäi kesken myös gradun kokeellinen osuus. He, joilla olisi edessä valmistuminen viimeistään 31.7., pääsivät Glumoffin mukaan poikkeusluvalla takaisin laboratorioon jo pari viikkoa sitten, ja muillakin työ jatkui 14. toukokuuta alkaen.
”Laboratoriotaitoja ei voi oppia kirjekurssilla, vaan pitää itse päästä tekemään.”
Glumoffin mukaan osaa kevään kursseista on muokattu sellaisiksi, että niitä voi suorittaa myös etänä. Esimerkiksi joitain käytännön töitä on muokattu ongelmatehtäväksi, jota voi ratkoa myös laboratorion ulkopuolella.
”Laboratoriotaitoja ei voi oppia kirjekurssilla, vaan pitää itse päästä tekemään.”
OYY:n koulutuspoliittisen asiantuntijan Aino Rossin mukaan noin neljä prosenttia kevään opinnoista on ollut sellaisia, ettei niitä ole voitu syystä tai toisesta järjestää etäopetuksena. Näistä osa on joko siirretty toiseen ajankohtaan tai järjestetty kampuksella poikkeusluvalla. Rossin mukaan opintojen siirtäminen suunnitellusta vaikeuttaa myös opintojen etenemistä.
OYY:n sosiaalipoliittisen asiantuntijan Sanna Kangasniemen mukaan osalla opiskelijoista toimeentulo on vaarantunut töiden vuoksi. Se taas vaikuttaa siihen, miten opinnot etenevät – tai voiko opintoja ylipäänsä jatkaa.
Kyselyn mukaan toimeentulon vaarantuminen oli vaikeuttanut vastaajien opintoja 23 prosentilla hieman ja 13 prosentilla merkittävästi. Henkilökohtaiset syyt vaikeuttivat opintoja 31 prosentilla hieman ja 21 prosentilla merkittävästi.
Avoimista vastauksista ilmeni, että merkittävästi tai hieman opintoja vaikeuttaneita henkilökohtaisia syitä olivat esimerkiksi stressiin, motivaatioon sekä omaan tai muiden terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät tekijät.
Poikkeusolojen kielteisiksi vaikutuksiksi opiskelijat listasivat kyselyssä muun muassa opiskelumateriaalien ja fyysisten opiskeluympäristöjen muuttuneen saatavuuden, opintojaksoon vaadittavien välineiden puutteen, opintojaksojen lisääntyneen työmäärän, vaikeudet opintojaksojen toimivuudessa, toimeentulon vaarantumisen ja henkilökohtaiset syyt.
Kyselyssä on listattu opiskelua vaikeuttaviksi asioiksi myös esimerkiksi lapsen jääminen kotiin tai vaikeudet tiedon saamisessa, neuvonnassa ja kommunikaatiossa.
Helpotusta asiaan taas on saatu opintojaksojen järjestelyiden joustavuudesta ja toimivuudesta.
Nopea muutos kuormitti
Suurin osa kyselyn vastaajista arvioi etäopiskeluun siirtymisen ja etäopiskelun olleen hieman, kohtalaisen tai todella kuormittavaa.
Etäopiskeluun siirtymisen ja etäopiskelemisen koki kohtalaisen kuormittavana 26 prosenttia vastanneista ja todella kuormittavaa se oli 16 prosentille. 28 prosenttia vastanneista arvioi siirtymän ja etäopiskelun olevan hieman kuormittavaa.
Sen sijaan 28 prosenttia vastanneista näki, että siirtymä ja etäopiskelu eivät olleet kuormittaneet heitä lainkaan.
”Avoimissa vastauksissa puhuttiin paljon viikoittaisista tehtävistä. Jos kursseja ja niissä olevia viikoittaisia tehtäviä on paljon, on se iso muutos siihen, että olisi luentojen lisäksi vain oppimispäiväkirja tai tentti.”
OYY:n asiantuntijoiden mukaan kokemusta kuormittumisesta voivat selittää esimerkiksi muuttuneet suoritustavat.
”Avoimissa vastauksissa puhuttiin paljon viikoittaisista tehtävistä. Jos kursseja ja niissä olevia viikoittaisia tehtäviä on paljon, on se iso muutos siihen, että olisi luentojen lisäksi vain oppimispäiväkirja tai tentti”, Aino Rossi sanoo.
Kuormitusta on lisännyt myös siirtymän nopeus ja toteutus.
”Kun on ollut poikkeuksellinen tilanne ja tehty nopeasti niin sanottu digiloikka, on ollut hankaluutta opintojen organisoimisessa ja epävarmuutta siinä, miten tehtäviä tehdään. Sekin vaikuttaa kokemukseen työmäärästä”, Sanna Kangasniemi toteaa.
Viestinkulussa vaihtelua tiedekunnissa
Viestintä on poikkeustilanteissa yleensä aina kritiikin kohteena. Myös Oulun yliopiston viestintää etenkin koronakriisin alussa kritisoitiin esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ja Ylen uutisessa (13.3.).
Kyselyn mukaan suurin osa vastaajista koki saaneensa tietoa yliopiston ja tiedekunnan linjauksista ja ohjeista sekä opintojaksojen suorittamisesta hyvin tai todella hyvin. Puolet vastanneista koki saaneensa tietoa ohjeista hyvin, 19 prosenttia sai tietoa todella hyvin.
Vastanneista 11 prosenttia koki saaneensa tietoa huonosti, 3 prosenttia taas todella huonosti. Vastanneista 16 prosenttia vastasi, ettei kokenut saaneensa tietoa hyvin eikä huonosti, 2 prosenttia ei osannut sanoa.
Kysely näyttää eri tiedekunnissa olevan eroja siinä, kuinka hyvin tieto kulkee.
Biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnassa opiskelevista yksikään ei kertonut kyselyssä saaneensa tietoa tiedekuntien linjauksista huonosti tai todella huonosti. Samaten tiedekunta pärjäsi parhaiten myös opintojaksojen suorittamista koskevassa tiedottamisessa.
Tuomo Glumoffin mukaan tiedekunnassa on järjestetty kriisin alusta lähtien viikottaisia infotilaisuuksia Zoomissa.
”Funktiona oli tiedon antamisen lisäksi se, että kun opiskelijat eivät pääse kampuksille, yhteisöllisyys kärsii. Nyt ainakin kerran viikossa tavataan Zoomissa. Tästä on ollut monenlaista hyötyä: opiskelijat sai ajankohtaista tietoa ja vastauksia kysymyksiin. Lisäksi opiskelijoiden antamasta ehdotuksesta voidaan pitää kaksi kurssia kesäopintoina, joita ei olisi muuten pidetty. ”
Kyselyn mukaan verraten hyvin linjauksistaan ja ohjeistaan tiedottaneita tiedekuntia ovat kasvatustieteiden tiedekunta ja lääketieteellinen tiedekunta.
Verraten kohtalaisesti linjauksistaan tiedottaneita ovat tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta, teknillinen tiedekunta, luonnontieteellinen tiedekunta ja humanistinen tiedekunta.
Verraten huonosti linjauksistaan ja ohjeistaan on kyselyn mukaan tiedottanut Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu. Se erottui joukosta negatiivisessa mielessä myös opintojaksojen suorittamisen tiedottamisen osalta.
Miksi tieto ei ole keväällä kulkenut?
Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun koulutusdekaani, laskentatoimen professori Janne Järvinen toteaa, että tiedekunnassa on keskenään hyvin erilaisia oppiaineita, ja niissä taas erilaisia kurssien suoritustapoja. Kenties siksi tiedotuksessa on ollut sekavuutta, Järvinen pohtii.
Vastuu kurssien järjestämisestä tiedottamisesta on ollut kurssien opettajilla. Viestintää on tehty myös kauppatieteilijöiden ainejärjestön Finanssin kautta.
”[Tiedekunnassa] ei järjestetty omia infoja, niitä olisi toki voinut olla. Toki BMTK on [kauppakorkeakoulua] pienempi tiedekunta. Opiskelijajärjestön kanssa on oltu yhteydessä ja ajateltu, että sieltä menee tieto eteenpäin. Finanssin kanssa on keskusteltu hyvin rakentavasti. Olisi [tiedottamiseen] varmasti voinut olla erilaisia keinojakin”, Järvinen toteaa.
Janne Järvinen huomauttaa, että tilanteen nopea muuttuminen on kuormittanut opiskelijoiden lisäksi myös opettajia. Nopeassa muutoksessa olisivat lisäresurssit tai apukädet olleet tarpeen.
”Kaikilla on ollut kiire opetuksen kanssa: minullakin oli keskeneräisiä kursseja, joista piti siirtyä etäopetukseen muutaman päivän varoitusajalla. Voi olla iso kandikurssi jossa on satoja opiskelijoita, ja vaihtoehtoiset tavat opetukseen piti kehittää parissa päivässä. Ymmärrän, että on ollut hirveän haastava tilanne, mutta kohtuullisen hyvin selvittiin.”
Finanssin koulutuspoliittinen vastaava Lotta Leinonen kertoo järjestön keräävän kokemuksia koronan vaikutuksista nyt myös omalla, yhdessä tiedekunnan kanssa tehtävällä kyselyllä.
Finanssin jäsenille tarkoitettu kysely on avoinna vielä toukokuun loppuun saakka, mutta nyt annettujen vastausten perusteella muutama pointti toistuu.
Leinosen mukaan yleiskuva opetuksen toteutumisesta kevään aikana on positiivinen. Kiitosta ovat saaneet etenkin videoidut luennot ja graduohjaus. ”Erityisesti maisterivaiheessa löytyy kursseja, joista on tullut kiitosta.”
Leinosen mukaan etenkin fuksivuoden opiskelijoilla on ollut joitakin kursseja, joissa etäopetusta ei ole ollut juuri lainkaan, tai tentti oli korvattu viikoittaisilla tehtävillä. Leinosen mukaan ne vetävät kaikkea palautetta alaspäin.
”Jos on kurssi, jossa ei saa yhteyttä [opettajaan] tai työmäärä on kasvanut aiemmasta, se heijastuu heti kyselyn tuloksiin.”
Viestimisen osalta kritiikkiä on tullut Finanssin kyselyyn tilanteista, joissa tentin järjestelyistä on tiedotettu myöhään. Palautetta on annettu myös siitä, jos jollain kurssilla etäopetus on järjestynyt lähes samalla tavalla kuin lähiopetuskin, mutta toisella taas ei ole ollut minkäänlaisia luentoja: ”Miksi toisella kurssilla opetus voitiin järjestää sataprosenttisesti verkkoon, toisella taas jätettiin kokonaan pois.”
Osalla opinnot joustivat, osalla eivät
Myös työmäärän lisääntymisen ja opintojakson järjestelyiden joustavuuden osalta oli hajontaa tiedekunnittain.
Työmäärän lisääntymisen haitallista vaikutusta opintoihin kokivat keskimääräistä enemmän opiskelijat kasvatustieteiden tiedekunnassa, humanistisessa tiedekunnassa, luonnontieteiden tiedekunnassa ja Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa.
Verraten parhaat tulokset olivat biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnassa sekä lääketieteellisessä tiedekunnassa.
Opintojaksojen joustavuuden osalta keskimääräistä paremmin pärjäsivät biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunta ja tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta. Keskimääräistä enemmän joustavuuden puute vaikeutti opintoja kauppakorkeakoulussa ja humanistisessa tiedekunnassa.
Vastanneista kauppakorkeakoulun opiskelijoista 19 prosenttia arvioi joustavuuden puuttumisen vaikeuttaneen opintoja hieman ja 14 prosenttia merkittävästi.
Koulutusdekaani Janne Järvisen mukaan kauppakorkeakoulun opinnoissa joustavuuden toteutumiseen vaikuttaa opintojen rakenne. Kandivaiheessa on maisteriopintoja vähemmän mahdollisuuksia joustavuuteen ja vaihtoehtoisiin suoritustapoihin.
Järvisen mukaan moni kyselyyn vastanneista kauppakorkeakoulun opiskelijoista on ollut juuri kandivaiheen opiskelija. Se vaikuttaa myös siihen, kuinka kuormittavalta opinnot tuntuvat. Opintojen alkuvaiheessa tukea tarvittaisiin ylipäänsä enemmän ja poikkeustilanteessa tuen tarve vain kasvaa.
Lotta Leinosen mukaan joustavuuden osalta huolta opiskelijoissa on aiheuttanut myös harjoitteluiden peruuntumisten vaikutus opintoihin.
”Kun korona on vienyt harjoittelupaikan ja pakollista harjoittelua ei voi korvata uudistetussa kandiohjelmassa käytännössä millään muulla, se on ollut huolenaihe – ei kai valmistuminen jää siitä kiinni.”
Janne Järvisen mukaan myös kandikurssien kilpailullisuus vaikuttaa kokemukseen.
”Kandiohjelmassa tietyillä kursseilla menestyminen ratkaisee pääsyn suosittuihin pääaineisiin. Osa koki kurssin työmäärän kuormittavuuden kasvavan, ja samanaikaisesti on ollut painetta saada hyvä arvosana.”
Tälle kilpailuasetelmalle tiedekunta ei voi mitään: ”Pääaineissa on rajattu määrä paikkoja, ja jos sinne haluaa enemmän kuin mahtuu, syntyy arvosanoilla ratkaistava kilpailu. Näkisin, että heillä, joilla akateeminen suoriutuminen ei ole huipputasoa, tilanne stressaa ja kuormittaa.”
Lotta Leinosen mukaan kurssin suoritustavan vaihtuminen tentistä tehtäviin on stressannut kandivaiheen opiskelijoita.
”Jos on aikaisemmin on ollut pelkkä tentti, on ollut helpompaa arvioida sitä, kuinka paljon pitää osata hyvän arvosanan saamiseksi. Nyt kun toteutustapa on vaihtunut tentistä viikoittaisiin tehtäviin, se on ollut kyllä oppimisen kannalta hyvä, mutta jos on ollut kovat tavoitteet, se on lisännyt painetta: [tehtävien kohdalla] on vaikeampaa arvioida, miten paljon täytyy osata hyvän arvosanan saamiseksi. On se varmasti tuottanut lisästressiä heille, jotka stressaisivat siitä muutenkin. ”
Entä itse etäopetus?
Kyselyn perusteella etäopetus on toiminut Oulussa verraten hyvin, mutta tulos vaihtelee taas tiedekunnittain.
Niistä vastaajista, joilla etäopetusta on opinnoissa ollut, 67 prosenttia koki etäopetuksen toimineen hyvin tai todella hyvin.
Vastaajista 12 prosentilla etäopetus on toiminut huonosti ja kolmella prosentilla todella huonosti. Kyselyn perusteella tiedekuntien keskiarvoa paremmin etäopetus on onnistunut lääketieteellisessä tiedekunnassa, heikoiten taas Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa.
Lääkärilehti uutisoi 24.4., että lääketieteen opiskelijat ympäri Suomen ovat olleet varsin tyytyväisiä opetuksen järjestelyihin ja toteutukseen.
Moni vastaaja kertoi kotona opiskelun vaikeuttaneen rutiinin ylläpitoa, ajanhallintaa ja yleistä elämänhallintaa.
Muiden haasteiden osalta kysely osoitti, että erityisesti mielenterveyteen ja elämänhallintaan sekä toimeentuloon ja opetuksen järjestelyihin liittyvät asiat ovat vaikeuttaneet opiskelua.
Vastauksissa ilmeni esimerkiksi vaikeuksia työharjoitteluiden ja harjoitustuntien järjestelyissä, ongelmia liittyen toimeentuloon sekä pelkoa opintojen ja valmistumisen viivästymisestä. Lisäksi kyselyssä mainittiin vaikeudet kommunikaatiossa, tiedon saannissa sekä opintojaksojen vastuuopettajien tavoitettavuudessa.
Moni vastaaja kertoi kotona opiskelun vaikeuttaneen rutiinin ylläpitoa, ajanhallintaa ja yleistä elämänhallintaa.
Kyselyssä selviteltiin myös eri suoritustapojen toimivuutta.
Tenttien osalta kotitentit ja Moodle-tentit sekä muiden kirjallisten suoritteiden osalta esseet, raportit, referaatit ja tiivistelmät toimivat pääosin hyvin. Huonoimpana taas koettiin etänä tehtävät ryhmätyöt.
Kyselyssä selvitettiin vaikeuksien lisäksi myös kevään onnistumisia. Suurin osa opiskelijoiden kiitoksista koski etäopetusta, luentoja ja seminaareja, joiden yhteydessä vastaajat kehuivat etäopetuksen sujuvuutta ja opettajien osaamista etävälineiden ja opetuksen osalta. Erityisesti luentojen tallentamista pidettiin hyvänä, sillä asioihin palaamisen mahdollisuus koettiin helpottaneen oppimista ja tuoneen joustavuutta opiskelun aikataulutukseen.
Opiskelun välineiden ja tilojen osalta erityiskiitosta saivat IT-palveluiden sekä tiedekirjasto Pegasuksen järjestelyt ja etävälineistä Zoom ja Moodle. Myös useita yksittäisiä opettajia ja tiedekuntia kiitettiin erityisen hyvästä toiminnasta.
Opinnot etenivät ja laatu pysyi hyvänä
Vaikka OYY:n kyselyssä ilmeni kritiikkiä niin tiedotukseen, joustavuuteen kuin kuormitukseen liittyen, Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelijoiden opinnot ovat kevään aikana edenneet eikä valmistuminen ole viivästynyt.
Tätä Janne Järvinen pitää tärkeänä.
”Viikkotehtävien seurannan perusteella tehtävien palautusprosentit ovat olleet korkeat ja arvioitu [laadultaan] hyväksi. Tiedekunnan näkökulmasta tämä on hyvä asia.”
”Jotkut kokivat, että työmäärä lisääntyi. Sanotaanko näin, että työskentely on hyväksi – oliko joku odottanut, että asiat muuttuisi helpommaksi tässä tilanteessa.”
Voisiko opintoihin tuoda jatkossa lisää joustavuutta? Janne Järvisen mukaan opintojen järjestämisessä on iso ero kandi- ja maisteriohjelmien välillä. Hänen mukaansa kandiohjelma on käytännössä ”putki”, johon nykyisillä opiskelija- ja opettajamäärillä ei voi tehdä muutoksia.
”Opetus on käytännössä suurten väkijoukkujen hallintaa. Kandiopiskelussa haasteena on, että opetus olisi tästä huolimatta laadukasta. Olen varma, että kandiopintomme ovat laadukkaita, mutta suuruus tuo niihin omat erityispiirteensä.”
Sen sijaan ”maisteriopinnoissa voi olla taas ihan eri systeemit”.
Esimerkkinä maisterivaiheen vaihtoehtoisesta järjestämistavasta Järvinen nostaa esille keväällä pitämänsä etägraduseminaarin. Etänä osallistuminen sopii erityisen hyvin heille, jotka tekevät töitä gradun ohella: nyt kokonaista työpäivää ei tarvitse ottaa vapaaksi seminaariin osallistumiseksi.
Janne Järvisen mukaan vaihtoehtoisten suoritustapojen käyttöönoton ongelmana on toisaalta vaatimus tehokkuudesta: tulosta, eli valmiita tutkintoja, tulisi syntyä.
”Vaihtoehtoisten suoritustapojen käyttäminen aiheuttaa käytännössä prosessin viivästymistä. Meidän täytyy saada isoja määriä opiskelijoita laadukkaasti ja ajoissa ulos. Se on realiteetti: yliopiston rahanjakomallissa [kauppatieteet] ovat matalan kustannuskertoimen ala.”
Eri koulutusalojen opetuksen järjestämisen kalleus yliopistoille vaihtelee muun muassa opetuksen vaatimasta laitteistosta ja kontaktiopetuksen määrästä riippuen. Osa tutkinnoista onkin yliopistoille toisia kalliimpia, ja ne huomioidaan rahoitusmallissa korkeammalla kustannuskertoimella.
Jos opetus jatkuisi etänä myös syksyllä, Finanssin kyselyn perusteella jäsenistölle mieluisaa olisi saada lisää verkkoluentoja ja enemmän tietoa opintojen suorittamisesta ja niiden aikataulutuksesta. Toisaalta videoluennot voisivat olla ratkaisu myös muulloin kuin korona-aikaan, sillä ne voisivat mahdollistaa työssäkäyvän opiskelijan osallistumisen läsnäolopakollisille kursseille, Leinonen sanoo.
Janne Järvisen mukaan tiedekunta käy kyselyiden tulokset läpi tiedekunnan omissa toimielimissä.
”Olemme hyvin kiinnostuneita siitä, mitä kyselyissä on ilmennyt.”
Mitä seuraavaksi?
Oulun yliopiston ylioppilaskunnalta kyselyn tulokset vaativat reagointia, Sanna Kangasniemi arvioi. Tulokset on välitetty yliopistolle, ja raportti kokonaisuudessaan on julkistettu myös OYY:n verkkosivuilla.
”Toki meillä on tällä hetkellä on vain tietoa poikkeustilanteesta – olisi kiinnostavaa, että meillä olisi myös normaalioloista saatua dataa. Näidenkin tulosten perusteella on seikkoja, joihin oli jo reagoitu ennen kyselyä. Nyt lähdetään kohdentamaan vielä lisää huomiota niihin.”
”Emme vielä tiedä, miten kauan tilanne jatkuu. Opiskelijat olivat toivoneet, että hyviksi todettuja käytäntöjä voisi jatkaa, vaikka ei olisi koronapandemiakaan.”
Kangasniemen mukaan kyselyssä kiitosta saanut opintojen joustavuus on OYY:n linjojen mukaista. OYY aikoo ajaa sen edistämistä jatkossakin.
”Emme vielä tiedä, miten kauan tilanne jatkuu. Opiskelijat olivat toivoneet, että hyviksi todettuja käytäntöjä voisi jatkaa, vaikka ei olisi koronapandemiakaan.”
Onko OYY saanut palautetta edunvalvonnan onnistumisesta koronan aikaan?
Sanna Kangasniemen mukaan kyselyn avoimissa vastauksissa oli muutamia yksittäisiä kysymyksiä siitä, miksei ylioppilaskunta tee mitään.
Aino Rossi sanoo, ettei ole saanut suoraa palautetta. Neuvontapyyntöjä on keväänkin aikana tullut, ja se on vain toivottavaa. Rossia ovat työllistäneet esimerkiksi kysymykset tenteistä ja opinnäytteistä: ”Opinnäytteet ovat kriittisiä, kun ollaan valmistumassa.”
Lisäksi kansainvälisten opiskelijoiden kohdalla huolta ovat aiheuttaneet syksyn lukukausimaksut.
Kangasniemen mukaan opiskelijoiden sosiaalipoliittisina huolina ovat olleet muun muassa opintotuki, lomautukset sekä perheellisten opiskelijoiden kohdalla se, voiko nostaa opintorahaa, jos on joutunut jäämään lapsen kanssa kotiin.
Kangasniemen mukaan olisi mielenkiintoista tehdä vastaavanlainen kysely vielä syksyllä, oli edessä sitten etäopetuksen jatkuminen tai paluu arkeen.
”Siinä näkisi, mitä muutoksia tämänhetkiseen tilanteeseen on tehty.”
Mikä?
OYY:n koronakysely
»Koronan vaikutuksia selvittänyt verkkokysely oli avoinna 3.–11. huhtikuuta. Kysely lähetettiin sähköpostitse kaikille Oulun yliopiston opiskelijoille, eli perustutkinto-opiskelijoiden lisäksi mukaan kuuluivat myös jatko-opiskelijat, avoimen yliopiston opiskelijat ja vaihto-opiskelijat.
» Kyselyyn vastasi 1603 opiskelijaa, eli 12 prosenttia kaikista Oulun yliopiston opiskelijoista.
» Vastaajista valtaosa (93 prosenttia) vastasi kyselyyn suomeksi ja 7 prosenttia englanniksi.
» Kyselyyn tuli vastauksia kaikista tiedekunnista.
» OYY:n mukaan biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnan kohdalla kyselyn vastaajamäärä oli tiedekunnan opiskelijamäärään suhteessa edustava otos. Hieman yliedustettuina olivat lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat, ja hieman aliedustettuja taas teknillisen sekä tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnan opiskelijat.
» Oulun yliopiston tutkijakoulun (UniOGS) merkitsi tiedekunnakseen 2 prosenttia vastaajista. Tiedekunnittain jaoteltuna kyselyn tuloksissa on mukana myös jatko-opiskelijoita.
» Koko kysely löytyy suomeksi ja englanniksi OYY:n verkkosivuilta.
Lue lisää: Kampus karanteenissa – Miten etäopiskelu onnistuu eri tiedekunnissa?, Miten korona muutti opiskelija-arjen? Kokemuksia kerätty kyselyillä, julkaistujen tulosten mukaan etäopinnot kasvattaneet työmäärää
