Oulun ylioppilaslehti hakee toimitusharjoittelijoita vuodelle 2024 – hae paikkaa 28.1. mennessä

Oulun ylioppilaslehti etsii vuodelle 2024 kahta toimitusharjoittelijaa, jotka haluavat oppia toimitustyöstä ja kehittää Oulun ylioppilaslehteä yhä kiinnostavammaksi opiskelijalehdeksi niin verkossa kuin printissä.  Toimitusharjoittelijanamme pääset osaksi kaikkiin toimituksen arkeen kuuluviin tehtäviin, kuten juttujen kirjoittamiseen, tekstien editointiin, valokuvaamiseen, grafiikan tekoon ja lehden sosiaalisen median sisältöjen tuottamiseen. Oulun ylioppilaslehdestä julkaistaan vuonna 2024 neljä printtinumeroa, joten harjoittelijana pääset osallistumaan […]

Oulun ylioppilaslehti etsii vuodelle 2024 kahta toimitusharjoittelijaa, jotka haluavat oppia toimitustyöstä ja kehittää Oulun ylioppilaslehteä yhä kiinnostavammaksi opiskelijalehdeksi niin verkossa kuin printissä. 

Toimitusharjoittelijanamme pääset osaksi kaikkiin toimituksen arkeen kuuluviin tehtäviin, kuten juttujen kirjoittamiseen, tekstien editointiin, valokuvaamiseen, grafiikan tekoon ja lehden sosiaalisen median sisältöjen tuottamiseen. Oulun ylioppilaslehdestä julkaistaan vuonna 2024 neljä printtinumeroa, joten harjoittelijana pääset osallistumaan myös printtilehtien suunnitteluun ja toteutukseen.

Tarjoamme luovan työyhteisön ja mahdollisuuden tutustua lehden toimittamisen kaikkiin vaiheisiin. Harjoittelijana pääset tekemään sitä, mikä sinua eniten kiinnostaa, kuten grafiikkaa ja valokuvausta, kirjoittamista ja editointia tai video- ja äänisisältöjä. Työsi tueksi saat paljon palautetta ja henkilökohtaista ohjausta.

Edellytämme sinulta aiempia korkeakouluopintoja ja hyvää suomen kielen taitoa. Aiempi kokemus journalistisesta kirjoittamisesta, grafiikan tuottamisesta ja/tai valokuvauksesta katsotaan eduksi. Tärkeintä on kuitenkin, että olet oma-aloitteinen, innokas ja kiinnostunut hyvästä journalismista ja oululaisesta opiskelijaelämästä.

Harjoittelun kesto on 10 viikkoa. Harjoittelut ajoittuvat keväälle 2024 ja syksylle 2024. Kevään harjoittelun toivottu aloitusajakohta on helmikuussa 2024. Syksyn harjoittelun aloitusajankohta on syyskuussa sopimuksen mukaan. Harjoittelijan työaika on keskimäärin 30 tuntia viikossa, ja pääasiallinen työpaikka on lehden toimitus Linnanmaan kampuksella. Myös osittainen etätyö on mahdollista ja harjoittelija saa kaikki työhön tarvittavat välineet lehdeltä.

Harjoitteluajan palkka on 1564,80 e/kk. Huomioithan, että harjoittelupaikan saamisen edellytyksenä on, että sinulla on käytössäsi korkeakoulun myöntämä harjoittelutuki.

Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi ja ansioluettelosi sähköpostilla osoitteeseen . Halutessasi voit liittää mukaan 1–3 aiempaa työnäytettä (esimerkiksi kirjoitettu juttu, video tai taittotyö). 

Hakuaika alkaa maanantaina 8.1.2024 ja päättyy sunnuntaina 28.1.2024 klo 23.59. Hakuajan jälkeen lähetettyjä hakemuksia ei käsitellä. Haastatteluajankohdasta ilmoitetaan haastatteluun valituille hakuajan päättymisen jälkeisellä viikolla.

Lisätietoja harjoittelun sisällöstä antaa lehden päätoimittaja Tuuli Heikura, puh. 040 526 7821, . Harjoittelua koskevista käytännön asioista voi kysyä lisää ylioppilaskunnan pääsihteeri Kauko Keskisärkältä p. 0405231822 ()

Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) korostaa toiminnassaan moniarvoisuutta ja ihmisten tasavertaisia mahdollisuuksia. Toivomme tehtävään eritaustaisia ja -sukupuolisia hakijoita.

Oulun yliopiston ylioppilaskunta on julkisoikeudellinen yhteisö, jonka asiakirjat ovat pääasiallisesti julkisia. Huomioithan, että hakijoiden nimet kirjataan pöytäkirjaan, joka on saatavilla internetissä. Lähetettyjä hakemuksia käsittelevät Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen jäsenet ja toimihenkilöt, ja niitä säilytetään vuoden verran valintapäätöksen tekemisen jälkeen. Valituksi tulleen hakemus liitetään julkisen pöytäkirjan liitteeksi. 

Oulun ylioppilaslehti on Oulun yliopiston ylioppilaskunnan julkaisema, journalistisesti itsenäinen ylioppilaslehti. Lehden sivuilta löydät pilkahduksia opiskelijaelämästä, mielenkiintoisten henkilöiden tarinoita, Oulun yliopistolla tehtävää tiedettä ja opiskelijaa koskettavia ajankohtaisia ilmiöitä. Lehden ensimmäinen numero julkaistiin vuonna 1961. Verkkolehteä voi lukea osoitteessa oulunylioppilaslehti.fi

Tuuli Heikura

Oulun ylioppilaslehden päätoimittaja ja kauppatieteiden maisteri, joka nauttii syväluotaavista ilmiöjutuista, kuluttaa lenkkipolkuja kahden koiransa kanssa ja haaveilee mankelin omistamisesta.

Lue lisää:

Hyvä yhteishenki auttaa jaksamaan

Vuoden opiskelijaksi valittu Jerry Nguyen uskoo, että toisten tsemppaaminen on parempi motivoija kuin kilpailullisuus. Fuksikevät tunnetaan lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden keskuudessa rankkana aikana. Kevääseen ajoittuva biokemian kurssi on vaativa, ja monella alkaa myös juhlien täyteinen opiskelijaelämä painaa. Viime keväänä ensimmäisen vuoden opiskelija Jerry Nguyen piristi monen toverinsa päiviä jakelemalla Kinder-suklaamunia. Muutenkin hän tarjosi vertaistukea hymyn kera. […]

TEKSTI Maria Karuvuori

KUVAT Tuuli Heikura

Vuoden opiskelijaksi valittu Jerry Nguyen uskoo, että toisten tsemppaaminen on parempi motivoija kuin kilpailullisuus.

Fuksikevät tunnetaan lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden keskuudessa rankkana aikana. Kevääseen ajoittuva biokemian kurssi on vaativa, ja monella alkaa myös juhlien täyteinen opiskelijaelämä painaa.

Viime keväänä ensimmäisen vuoden opiskelija Jerry Nguyen piristi monen toverinsa päiviä jakelemalla Kinder-suklaamunia. Muutenkin hän tarjosi vertaistukea hymyn kera.

Maine vuosikurssin yhtenä tukipilarina toi Nguyenille tämän syksyn Vuoden opiskelija -palkinnon. Nimitys oli “Nugetti”-lempinimellä tunnetulle Nguyenille pieni yllätys.

”En olisi uskonut, että pienet teot merkitsevät näin paljon”, Nguyen toteaa.

Palkintoa ehdotti yhdeksän lääketieteellisen opiskelijaa. Toverit kehuivat vuolaasti Nguyenin ihmisläheisyyttä ja toisaalta ihailtavaa opiskeluotetta.

“Kaikki kaverit ovat olleet tästä palkinnosta innoissaan. Laitoin asiasta viestin keskinäiseen viestintäryhmäämme, ja siellä suunnilleen pompittiin seinille.”

Nguyen antaa diplomaattisesti tunnustusta myös muille opiskelijoille. “Vaikka palkinto menee yhdelle ihmiselle, niin kunnia kuuluu meille kaikille ja varsinkin vuosikurssilleni, joka on aivan upea.”

Vuodesta 2011 alkaen jaettu palkinto jaetaan nyt kolmatta kertaa lääketieteelliseen tiedekuntaan. Palkintoperusteissa kehutaan Nguyenin kollegiaalista ja reilua asennetta:

“Jerry tukee opiskelujen alkuvaiheen opiskelijoita opiskeluun ja yliopistoyhteisöön kiinnittymisessä läsnäolollaan ja opiskeluvinkeillään. Hän piristää opiskelijayhteisöä oma-aloitteisesti ja spontaanisti arkisissa kohtaamisissa mukavilla yllätyksillä.”

Nguyenin mielestä yhteishengen ylläpitäminen on erityisen tärkeää lääkiksessä, jossa on paljon hyvin koulussa menestyviä ihmisiä.

”Mielestäni on tosi tärkeää, että me pidämme yhtä täällä, emmekä ala kilpailemaan toisiamme vastaan. Opinnot ovat välillä rankkojakin. En varmaan itsekään olisi fuksikeväästä erityisen hyvin selvinnyt ilman mahtavia kavereita.”

Vuoden opiskelija -palkinnon saajan valitsee Oulun yliopistoseura ry Rauhala-klubi ry:n esityksestä. Palkinnon yleisissä perusteissa mainitaan opintomenestyksen lisäksi aktiivisuus muiden opiskelijoiden hyväksi. Aktiivisuutta voi olla esimerkiksi toiminta järjestöissä tai yhteisöjen luominen.

Nguyen toteaa, että hän harkitsi järjestötoimintaa, mutta se jäi lopulta pois. Aika täyttyi muista kiireistä. Tällä hetkellä hän esimerkiksi opettaa uusille fukseille anatomiaa.

”Makroskoopisen anatomian kurssi on pääasiassa opiskelijoiden vetämä. Vanhempien kurssien opiskelijat toimivat fukseille opetusassistentteina, ja tässä minäkin olen mukana.”

Nguyen laatii myös omia opiskelumateriaaleja, joita hän jakaa muille opiskelijoille. Hän on tehnyt Anki-ohjelmalla sekä muistikorttipakkoja että niiden käyttöohjeita uusille opiskelijoille. Anki-kortit ovat varsinkin lääketieteellisessä tiedekunnassa suosittu opiskelun apuväline. Ne voivat lyhentää opiskeluun käytettävää aikaa niin, että myös muuta opiskelijaelämää pääsee viettämään. Esimerkiksi juhlissa käymistä.

Nguyen kertoo, että on osallistunut opiskelijabileisiinkin, mutta ei usein. ”Saatan ennemminkin käydä juhlien jälkeen varmistamassa, että kaverit ovat kunnossa.”

Bilettäminen ei ole Nguyenin omin juttu, vaikka hän sosiaalinen onkin. Vapaa-aika kuluu ennemmin kuntosalilla tai lenkkeillessä. 

Lääketieteelliseen hakeminen ei ollut aina Nguyenille itsestäänselvää. Hän on kuitenkin aina halunnut haastaa itseään.

“Tykkään oppia uusia asioita ja ajattelin, että lääkis olisi ikuisen oppimisen polku. Nyt, kun olen tullut tänne, päässyt verkostoitumaan ja osallistumaan useille kursseille, niin kyllä tämä tosi oikealta tuntuu.”

Vuoden 2022 fuksina aloittaneen Nguyenin opintoihin korona ei oikeastaan enää vaikuttanut. Lukio-opintoihin kyllä. mutta niistä suuri osa ajasta olisi muutenkin sujunut yksin ylioppilaskirjoituksiin päntäten.

“Sanotaan näin, että en antanut koronan vaikuttaa.”

Yliopistossakin opinnot ovat sujuneet ajallaan. Vuoden opiskelija -palkintoperusteissa mainitaan myös, että opintosuorituksia kertyi Nguyenille hyvin jo ensimmäisenä vuonna.

Nguyen on suorittanut myös tutkijalääkärilinjan kesäopintoja ja aloittanut jo syventävien opintojen tekemisen.

Kunnianhimoa opintoihin siis löytyy? “En mää sitä kiellä, että kyllä sitä puolta minussa on. Koitan kuitenkin pitää melko rentona tämän meiningin.”

Nguyen aikoo valmistua tavoiteajassa, eli kuudessa vuodessa. Sen jälkeen suuntana on näillä näkymin terveyskeskustyö.

“Ja sitten on tietenkin edessä erikoistuminen jossakin vaiheessa. En tiedä vielä, mihin aion erikoistua. Se riippuu siitäkin, kuinka saan tutkimukset kasaan.”

Nguyen toteaa, että yhteishengen lisäksi opinnoissa jaksamiseen vaikuttaa oman motivaation vaaliminen. Se, että näkee opiskelun mielekkäänä ja merkityksellisenä.

“Mielestäni tärkeintä on muistaa pitää mielenkiintoa yllä. Itselläni se ainakin on kantanut hyvin pitkälle. Olin esimerkiksi kiinnostunut anatomiasta, ja nyt opetan sitä. Olin kiinnostunut tutkimisesta, ja nyt olen mukana tutkijalääkärilinjassa. Kiinnostus auttaa jaksamaan joka päivä.”


*Vuoden opiskelija nimettiin Oulun yliopistogaalassa perjantaina 10.11.2023.

Maria Karuvuori

Kulttuuriantropologian opiskelija, joka on koukussa uuden oppimiseen. Pitää uimisesta, hyvin ja välittäen kirjoitetusta tekstistä, pienistä taloista ja suurista ajatuksista, kasveista ja eläimistä, kapakoista ja koti-illoista sekä toisinaan eläväisistä keskusteluista.

Lue lisää:

Syksyn yliopistovaltauksissa oli kyse toimeentuloa suuremmista asioista

Tänä syksynä olen seurannut huolestuneena, kun maamme uusi hallitus näyttää valinneen kurssikseen 90-luvun laman virheiden toistamisen. Olen seurannut myös innoissani, kun nuoret yllättivät koko Suomen valtaamalla korkeakoulujen kampuksia ympäri maan protestina hallituksen aikeille leikata heidän toimeentulostaan. Näin myös Oulun yliopistossa, jonka ovet keväällä suljin tuoreena maisterina. Innostusta herätti se, että protesteilla on kyseenalaistettu linja, joka […]

Tänä syksynä olen seurannut huolestuneena, kun maamme uusi hallitus näyttää valinneen kurssikseen 90-luvun laman virheiden toistamisen. Olen seurannut myös innoissani, kun nuoret yllättivät koko Suomen valtaamalla korkeakoulujen kampuksia ympäri maan protestina hallituksen aikeille leikata heidän toimeentulostaan. Näin myös Oulun yliopistossa, jonka ovet keväällä suljin tuoreena maisterina.

Innostusta herätti se, että protesteilla on kyseenalaistettu linja, joka on esitetty Suomessa pitkään vailla vaihtoehtoa. Kuten Sipilän hallitus kahdeksan vuotta aiemmin, myös Orpon kabinetti esittää kieron talouspolitiikkansa ”vastuullisena”, kuin taattonsa perintöä vaaliva poika. Isä kuritti raipalla, poika piikkiruoskalla.

Maailmalla säästöpolitiikan kriitikoihin kuuluva taloustieteen nobelisti ja Columbian yliopiston professori Joseph Stiglitz on pitkään painottanut, että julkisten menojen leikkaukset heikentävät kokonaiskysyntää ja verotuloja. Tätä kautta ne kasvattavat sitä valtiontalouden alijäämää, jota pitäisi kuroa umpeen. Vallitsevaa talousteoriaa vastaan asettumiselle on hyvät perusteet.

Niitäkin toki on, jotka väittivät mielipidekirjoituksissa, että opiskelijat olisivat hyväosaisia. Eduskunnassa puhuttiin tekoripsistä ja kalliista partavedestä. Väitteiden uskottavuus on sillä tasolla, että ne voi jättää omaan arvoonsa. Nykyisellä linjalla opiskelijoista taatusti tulee heikompiosaisia. Puheet rahan priorisoimisesta ”aidosti apua tarvitseville” on huono silmänkääntötemppu. Nykylinjalla isketään myös työttömien turvaan, työntekijöiden asemaan ja säästetään terveydenhuollosta. Samalla yli 10 000 euroa kuukaudessa tienaavien verotus kevenee eniten. On kiistatonta, että Orpon ja Purran hallitus on yläluokkaisten suomalaisten etujen ajaja.

Hallituksen arvostelua tärkeämpääkin on nuorten poliittisen aktiivisuuden kohoaminen. Toimeen tarttuivat juuri sen sukupolven edustajat, joita on moitittu kaikin tavoin yhteiskunnallisesti passiivisiksi. Sille, että juuri he löytävät suoran toiminnan keinot on nimittäin nyt tilausta.

Koulutusjärjestelmämme mukailee suoritusyhteiskunnan ihanteita ja tähtää tuottamaan enemmän korkeasti koulutettuja, entistä nopeamassa ajassa ja pienemmällä rahallisella tuella. Opiskelusuunta tulee tietää yhä nuoremmalla iällä.

Korkeakouluissa on paljon yhteisön ulkopuolelle jääneitä ihmisiä ja korona-aika vain lisäsi heidän määräänsä. Yksinäisyys on lisääntynyt nuorten keskuudessa, samoin mielenterveysongelmat.  Ympäröivän yhteiskunnan konsumeristiset arvot ihannoivat kilpailua, taloudellista vaurautta ja egoismia. Kaikki tämä kielii jälkiteollisen kapitalistisen yhteiskunnan syvälle juurtuneesta ihmisvastaisuudesta. Sen periaatteet on kyseenalaistettava, mikäli haluamme elää aidosti vapaina.

Sille on onneksi myös vaihtoehto. Yliopiston tehtävänä ei pidä olla kasvattaa elinkeinoelämälle ja julkiselle vallalle kuuliaisia alamaisia, vaan uteliaita ja kriittisesti ajattelevia ihmisiä, jotka pystyvät ratkomaan aikamme ongelmia. Jos pidät ihmistä laiskana, joka ei valmistu maisteriksi ajallaan, jota pitää sanktioida ja kontrolloida, hänestä tulee sellainen. Jos kohtelet ihmistä ahkerana, luotettavana nuorena, annat hänelle vapautta ja vastuuta, mutta myös tukea itsensä kehittämisessä, hänestä tulee sellainen. Se miten kohtelemme toisiamme, kertoo jotain ihmiskuvastamme. Päättäjiemme ihmiskuva on paljonpuhuva. 

Toivon, että syksy 2023 muistetaan siitä, kun uusi sukupolvi heräsi yhteiskunnallisesti. Toivon, että sen kyky olla vakuuttumatta auktoriteeteista ja tahto olla hyväksymättä epäoikeudenmukaisuutta jatkuu myös vanhempana ja valtaa alaa yhteiskunnassamme. Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle. On aika käyttäytyä sen mukaisella tavalla.

Ja kun he seuraavan kerran osoittavat mieltään, on tässä vapaasti käytettäväksi yksi banderolliteksti. Sen on inspiroinut Väinö Linnan Täällä pohjantähden alla -teos. 

”Työni minä teen, mutta konttaan en rupee”.

Waltteri Niiranen

Filosofian maisteri pääaineena yleinen historia. Asiakeskeinen radikaali. Humoristi ja humanisti, joka tykkää 90-luvun Simpsoneista ja kissoista.

Lue lisää:

Kolmasosa opiskelijoista äänesti OYY:n edarivaaleissa

Yliopisto-opiskelijat ympäri maan ovat jälleen loppusyksystä äänestäneet edustajat ylioppilaskuntiensa ylimpiin päättäviin elimiin, edustajistoihin. Edustajistovaalit käytiin Suomessa nyt 11 ylioppilaskunnassa. Oulussa yllettiin hieman kansallisen keskiarvon yläpuolelle äänestysprosentissa. Tänä vuonna OYY:n äänestysprosentti oli 33,3%. Äänioikeutettuja oli 12 305, joista 4101 käytti ääntään vaaleissa. ”Pientä laskua oli havaittavissa viime vaaleista äänestysprosentissa. Toki keskusvaalilautakunnan puheenjohtajana olisin toivonut, että äänestysprosentti […]

TEKSTI Tuuli Heikura

KUVAT Tuuli Heikura

Yliopisto-opiskelijat ympäri maan ovat jälleen loppusyksystä äänestäneet edustajat ylioppilaskuntiensa ylimpiin päättäviin elimiin, edustajistoihin. Edustajistovaalit käytiin Suomessa nyt 11 ylioppilaskunnassa. Oulussa yllettiin hieman kansallisen keskiarvon yläpuolelle äänestysprosentissa.

Tänä vuonna OYY:n äänestysprosentti oli 33,3%. Äänioikeutettuja oli 12 305, joista 4101 käytti ääntään vaaleissa. ”Pientä laskua oli havaittavissa viime vaaleista äänestysprosentissa. Toki keskusvaalilautakunnan puheenjohtajana olisin toivonut, että äänestysprosentti olisi ollut suurempi, mutta huonomminkin olisi voinut mennä”, keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja Tiitu-Lotta Paju kommentoi. Äänestysprosentti laski edellisen vuoden vaaleista, jolloin OYY:n edustajistovaaleissa päästiin historialliseen 39 prosentin äänestysaktiivisuuteen.

Edustajistovaalit käytiin Suomessa nyt 11 ylioppilaskunnassa. Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) mukaan valtakunnallinen äänestysprosentti oli tänä vuonna 29,1. Äänioikeutettuja oli noin 143 673, joista noin 41 800 opiskelijaa äänesti. Oulussa pysyttiin siis edelleen hieman kansallisen keskiarvon yläpuolella äänestysprosentissa.

”Vaalit onnistuivat kokonaisuudessaan hyvin. Äänestysprosentti saatiin kohtuullisen korkeaksi ja yli kansallisen keskiarvon, mikä on aina hyvä asia. Viimeisenä vaalipäivänä saatiin vielä hieno äänestysryntäys aikaiseksi”, edustajistovaalikoordinaattori Iikka Meriläinen kommentoi vaalirupeamaa.

Oulussa ääniharavan tittelin saa tänä vuonna Iida Vahtola Vasemmisto-opiskelijoiden vaaliliitosta 179 äänellä. Vahtola oli ehdolla ensimmäistä kertaa. ”Olen todella häkeltynyt ja otettu luottamuksesta mitä olen saanut”, Vahtola kommentoi. Vahtola kertoo ensisijaisiksi tavoitteikseen edustajistokaudella tasa-arvon edistämisen yliopistolla kautta linjan, kiusaamisen ja häirinnän vastaisen toiminnan edistämisen sekä että kaikissa toiminnoissa toteutetaan ekokriisin vastaista toimintaa.

Tekniikan ja talouden vaaliliitto poimi eniten ääniä 1130 äänellä. Poikkitieteellinen vaalirengas kasvatti paikkamääräänsä edustajistossa kymmeneen.

Edustajistovaaleissa oli ehdolla 100 opiskelijaa yhdeksästä eri vaalirenkaasta tai -liitosta, joista äänestyksen perusteella muodostettiin 37-henkinen edustajisto varajäsenineen.  Paikat vaaliliitoittain jakautuivat seuraavasti:

Poikkitieteellinen vaalirengas PoVa 10 paikkaa

Humanistien vaaliliitto HuVa 4 paikkaa

Kasvatustieteiden ja psykologian vaaliliitto KaPy 6 paikkaa

Tekniikan ja Talouden vaalirengas (TeTa) 11 paikkaa

Kylterien vaaliliitto 2 paikkaa

TST:n Teekkarien vaaliliitto 2 paikkaa

Arkkitehtuurin, Tuotannon & Koneen vaaliliitto 5 paikkaa

Ympäristörakentajien ja Prosessin vaaliliitto 2 paikkaa

Kokoomus vaaliliitto (Kok) 4 paikkaa

Tieteelliset vaaliliitto (Tiet) 3 paikkaa

Keskustaopiskelijoiden ja sitoutumattomien vaaliliitto (KEXI) 3 paikkaa

Lääketieteellisen edustajistoryhmän vaalilitto (LED) 5 paikkaa

Vasemmisto-opiskelijoiden vaaliliitto 1 paikka.

Uutista muokattu 9.11. klo 8.55: Lisätty Ympäristörakentajien ja koneen vaaliliitto 2 paikkaa. Lisätty SYL:n tiedot äänestyksistä.

Tuuli Heikura

Oulun ylioppilaslehden päätoimittaja ja kauppatieteiden maisteri, joka nauttii syväluotaavista ilmiöjutuista, kuluttaa lenkkipolkuja kahden koiransa kanssa ja haaveilee mankelin omistamisesta.

Lue lisää:

Edarivaaleissa ehdolla 100 opiskelijaa – ehdokasmäärä tipahti reilusti edellisistä vaaleista

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan edustajistoon pyrkii tänä syksynä 100 opiskelijaa. Ehdokasmäärä laski edellisistä vaaleista reippaasti, sillä vuonna 2021 ehdokkaita oli 170.  Ehdokasmäärissä on vuosien aikana tultu reilusti alaspäin. Kun vuonna 2009 edustajistoon pyrki vielä lähes 300 ehdokasta, kymmenen vuotta myöhemmin vuoden 2019 vaaleissa määrä oli tippunut jo 134 opiskelijaan.  Vuonna 2021 oli trendi näytti jo kääntyneen […]

TEKSTI Tuuli Heikura

KUVAT Tuuli Heikura

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan edustajistoon pyrkii tänä syksynä 100 opiskelijaa. Ehdokasmäärä laski edellisistä vaaleista reippaasti, sillä vuonna 2021 ehdokkaita oli 170. 

Ehdokasmäärissä on vuosien aikana tultu reilusti alaspäin. Kun vuonna 2009 edustajistoon pyrki vielä lähes 300 ehdokasta, kymmenen vuotta myöhemmin vuoden 2019 vaaleissa määrä oli tippunut jo 134 opiskelijaan. 

Vuonna 2021 oli trendi näytti jo kääntyneen nousuun, kun ehdokasmäärässä päästiin 170 ehdokkaaseen. Mikä vaikutti ehdokasmäärän nousuun vuonna 2021? “Vuonna 2021 edustajistovaalien aikaan oli pinnalla yliopistoon ja ylioppilaskuntaan liittyviä asioita enemmän kuin nyt, joten uskon että silloin ihmisillä oli enemmän tarmoa lähteä päätöksentekoon mukaan. Käsitykseni mukaan vaalien järjestelyissä ei ole suuria eroja viime vaaleihin nähden”, keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja Tiitu-Lotta Paju kertoo. 

Nyt vuoden 2023 vaaleissa trendi palasi voimakkaaseen laskusuhdanteeseen, kun opiskelijoita asettui ehdolle vain 100. OYY:n edustajistovaalikoordinaattori Iikka Meriläisen mukaan kyse on valtakunnallisesta trendistä, joka näkyy myös Oulussa, mutta syy voi löytyä myös sähköisen järjestelmän käyttöönotosta ehdokasasettelussa. 

“Yksi syy on varmasti näissä vaaleissa ollut se, että kaikki tuli tehdä sähköisesti ja HAKA-kirjautumisen kautta. Tämä on näkynyt ehdokashankinnassa varmasti siten, että se on vaatinut yksittäiseltä ehdokkaalta enemmän.  Ehdolle lähteminen ei ole siis hoitunut siten, että tuodaan lappu, joka täytetään ja toinen opiskelija hoitaa asian loppuun”, Meriläinen kertoo. 

Meriläinen kokee myös, että jonkinasteinen väsyminen yleiseen riitaisaan poliittiseen ilmapiiriin voi olla heijastunut ehdokasmäärään. Paju uskoo, että myös opiskelijoiden lisääntynyt kuormittuneisuus on vaikuttanut opiskelijoiden aktiivisuuteen luottamustehtäviin hakeutumisessa. “Yleisesti on yhä vaikeampi löytää luottamustehtäviin henkilöitä”, Paju sanoo.

Tavoitteena aiempaa kovempi äänestysprosentti

Äänestysaktiivisuus edustajistovaaleissa on ollut pitkään vaisua. Edellisissä edustajistovaaleissa Oulussa päästiin valtakunnallisen keskiarvon yläpuolelle, kun äänestysprosentti oli historialliset 39%. Edellisen kerran äänestysprosentti on ollut korkeampi vuonna 1979, jolloin 44% opiskelijoista käytti ääntään edustajistovaaleissa. 

Meriläisen ja Pajun mukaan on mahdollista, että pienempi ehdokasmäärä näkyy myös äänestysinnokkuudessa. “Tämä on tietysti mahdollista, sillä pienemmästä ehdokasjoukosta ei välttämättä löydy kaikille sopivaa ehdokasta. Äänestysaktiivisuuteen vaikuttaa kuitenkin myös muut asiat, joten pelkästään pientä ehdokasmäärää ei voi syyttää mikäli äänestysprosentti jää pieneksi”, Paju kommentoi. 

“Pyrimme myös aktiivisesti tekemään työtä sen eteen, että mahdollisimman moni äänestäisi”, Meriläinen sanoo. Toiveena myös on, että joka vaaleissa pystyttäisiin parantamaan edellisestä kerrasta. 

Tänäkin syksynä ehdokkaita ovat asettaneet sekä tieteenalaan perustuvat ryhmittymät että puoluepoliittiset ryhmät, jotka muodostavat kaksi vaalirengasta ja 11 vaaliliittoa. Näissä vaaleissa ehdokkaista 95 on ehdolla vaaliliiton kautta, ja viisi on asettunut ehdolle yksittäisinä ehdokkaina.

Keskusvaalilautakunta on rohkaissut ehdokkaita ja vaaliliittoja aktiiviseen kampanjointiin sekä järjestänyt vaalitoreja ja -paneeleja, jonne ehdolle asettuneet ovat voineet tulla kertomaan vaaliteemoistaan. “Ilahduttavan moni vaaliliitto saapui kertomaan teemoistaan vaalitoreille”, Meriläinen sanoo. 

Kampanjointi tapahtuu kuitenkin pitkälti sosiaalisessa mediassa, kuten ajan henkeen kuuluu. Esimerkiksi kampuksilla oleville ilmoitustauluille eivät kaikki ehdokkaat tai vaaliliitot ole edes käyneet asettamassa omia ehdokaslistojaan nähtäville.

Ehdokkaiden vähyys näkyy myös ehdokaslistoille varatuilla ilmoitustauluilla.

Meriläinen ja Paju ovat samoilla linjoilla, että ehdokkaat ovat olleet aktiivisia ja keskusvaalilautakunnan tarjoamia mahdollisuuksia kampanjointiin on hyödynnetty kohtuullisen hyvin. 

“Haluan kannustaa jokaista äänestämään, jotta OYY:lle saadaan jäsenien näköinen ja mahdollisimman hyvin jäseniä edustava edustajisto”, Paju sanoo. Meriläinen toivoo, että opiskelijat lähtisivät rohkeasti mukaan ylioppilaskunnan päätöksentekoon, joko ehdokkaana tai äänestäjänä. Hän muistuttaa, että ylioppilaskunta edustaa kuitenkin kaikkia opiskelijoita, jolloin erilaisten näkökulmien ja ajatusten tulisi tulla kuulluksi päätöksenteossa. 

Edustajistovaaleissa opiskelijat valitsevat edustajat ylioppilaskunnan edustajistoon. Ehdokkaista muodostetaan äänestyksen perusteella 37-henkinen edustajisto, joka kokoontuu noin 7 kertaa vuodessa. Edustajisto päättää muun muassa OYY:n toimintasuunnitelmasta ja budjetista tehden kaikki ylioppilaskuntaa koskevat suuret taloudelliset ja poliittiset päätökset. Lisäksi edustajisto vastaa vuosittain OYY:n hallituksen valitsemisesta. ”Edustajisto on loistava ja turvallinen paikka nähdä ja kasvaa päätöksentekijänä”, Meriläinen tiivistää.

OYY:n edustajistovaalien äänestysaika on 1.–8. marraskuuta. Äänestys päättyy keskiviikkoana 8. marraskuuta kello 16. Äänestys on sähköinen, ja se tapahtuu mobiilisovellus Tuudossa. Vaaleissa äänioikeutettuja ovat kaikki Oulun yliopistoon läsnäolevaksi opiskelijaksi ilmoittautuneet ylioppilaskunnan jäsenet. Voit lukea lisää vaaleista Oulun yliopiston ylioppilaskunnan nettisivuilta.

Tuuli Heikura

Oulun ylioppilaslehden päätoimittaja ja kauppatieteiden maisteri, joka nauttii syväluotaavista ilmiöjutuista, kuluttaa lenkkipolkuja kahden koiransa kanssa ja haaveilee mankelin omistamisesta.

Lue lisää:

IIK!! Kauhuelokuvayö tuo synkkään marraskuun yöhön lisää mustan  sävyjä — 12 tuntia kauhuelokuvaa raapii mustalla kynnellä oletettuja  sieluja 

Kuusi hiuksia nostattavaa elokuvaa, lyhytelokuvakilpailu, pelottava kauhuvisa ja jatkoklubi  epätodellisen kauhun kabinetissa. IIK!! Kauhuelokuvayö oheistapahtumineen hellii  synkkäsieluista tummanpuhuvaa väkeä pyhäinpäivän vastaisena yönä 4. marraskuuta  Elokuvateatteri Starissa. Myöhäisillasta aamupäivään kestävä monipuolinen kauhumaraton saa mustimmankin sydämen sykkimään. Yhden yön mittainen kauhujuhla järjestetään nyt toista kertaa Elokovateatteri Starissa. Perinteikäs, jo vuodesta 2002 järjestetty IIK!!-kauhuelokuvafestivaali joutui siirtymään Iin työväentalolta, koska se […]

TEKSTI Pete Huttunen

KUVAT Mari Kivioja

Kuusi hiuksia nostattavaa elokuvaa, lyhytelokuvakilpailu, pelottava kauhuvisa ja jatkoklubi  epätodellisen kauhun kabinetissa. IIK!! Kauhuelokuvayö oheistapahtumineen hellii  synkkäsieluista tummanpuhuvaa väkeä pyhäinpäivän vastaisena yönä 4. marraskuuta  Elokuvateatteri Starissa. Myöhäisillasta aamupäivään kestävä monipuolinen kauhumaraton saa mustimmankin sydämen sykkimään.

Yhden yön mittainen kauhujuhla järjestetään nyt toista kertaa Elokovateatteri Starissa. Perinteikäs, jo vuodesta 2002 järjestetty IIK!!-kauhuelokuvafestivaali joutui siirtymään Iin työväentalolta, koska se jostain jäätävästä syystä päätettiin jättää kylmilleen ilman vettä ja sähköä. 

Elokuvateatterissa ei voida järjestää juhlaa totutussa laajuudessa, mutta viime vuoden kokemus Starissa oli lämmin ja positiivinen. 

“Se ihan yllätti viime vuonna, miten kauhujuhla toimi elokuvateatterissa, joten päätettiin jatkaa Starissa tänäkin vuonna. Toki elokuvateatteri asettaa tiettyjä haasteita ja rajoitteita.” 

“Emme voi järjestää tapahtumaa niin isona kuin haluaisimme”, IIK!!n toiminnanjohtaja Inka  Koutaniemi valottaa. 

Koutaniemi kertoo, että viime vuonna väkeä oli nelisen sataa. Nyt ennakkoliput ovat lähteneet mukavasti liikkeelle, ja paikalle odotetaan vähintään yhtä paljon ihmisiä. 

“Vaikka elokuvateatteri on erilainen tunnelmaltaan ja mahdollisuuksiltaan kuin perinteikäs Iin työväentalo, Star on lähellä Oulun keskustaa ja sinne on helppo tulla. Paikalle pääsee helposti  pyörällä ja bussit kulkevat ihan viereen yömyöhäänkin”, Koutaniemi toteaa.

IIK!!n toiminnanjohtaja Inka Koutaniemi sanoo, että kauhujuhla toimii myös elokuvateatterissa. Kuva Mari Kivioja.

Kauhea ohjelmisto 

IIK!!n monipuolinen ohjelmisto koostuu perinteisesti harvinaisuuksista sekä mielenkiintoisimmista  uutuuksista.

Elokuvajuhlan aloittaa australialainen Sissy. Elokuvassa kauhukomediaan yhdistetään ajankohtaisia teemoja, kuten kiusaamista ja somen vaaroja. 

Sissyä kyllä suosittelen kaikille. Se on todella onnistunut kauhukomedia. Komedia on vaativa genre. Kun lajityyppiin yhdistetään vielä kauhu, asetelma on todella haastava.”

“Myös Henry: A Portrait of a Serial Killer, Part II:n alkukuvana esitettävä lyhytelokuva Mantra on ihan mahtava ranskalainen kauhulyhäri”, Koutaniemi kehuu. 

“Puolilta öin alkava The Breach, on kiinnostava. Uusi kanadalaiselokuva yhdistelee kosmista kauhua ja body horroria. Odotan myös aamulla kuudelta esitettävää pahoinvointielokuvatapausta Megalomaniac

Aamuyön tunteina nähdään harvinainen juuri 4K-restauroitu Dario Argenton giallo-kauhuklassikko 4 kärpästä harmaalla sametilla. Todelliset kauhuelokuvan harrastajat ovat paikalla.

Illan viimeinen tai aamun ensimmäinen elokuva on IIK!! n perinteiden mukaan hämmentävä pläjäys jotakin niin outoa, että harva edes tietää sellaista olevan olemassa. Taiwanilainen harvinaisuus Thrilling Bloody Sword on toimintaseikkailu, jossa ohjelmalehden kuvauksen mukaan “nähdään kyklooppeja, lentoliskoja, räpyläjalkaisia hämähäkkimiehiä ja puhuvia kanoja”.

Aamulla kahdeksalta koko yön valvonut väki alkaa olla hervottoman väsynyttä. Koutaniemi kertoo, että aamun näytöksiin tulee ihan uutta yleisöä, joten tunnelma salissa säilyy tiiviinä. 

“IIK!! n viimeinen elokuva sopii myös sellaisille, jotka eivät tykkää kauhusta. Ne eivät ole yleensä liian  pelottavia tai aiheuta painajaisia”, Koutaniemi suosittelee. 

Synkkää oheisohjelmaa

Koutaniemi mainitsee, että jos haluaa käydä välillä kuppilassa keräämässä energiaa kamalaan koitokseen, Tuisku pub on ihan vieressä auki 02.00 asti. Tuiskussa järjestetään myös Kauhuvisa perjantaina kello 19 alkaen. Karmivasta visasta voi voittaa lippuja IIK!!iin, ainutlaatuisia IIK!!-sukkia sekä baarin omia tuotteita. 

Päätösklubi järjestetään Kulttuurilaboratoriossa Pikisaaressa. “Sinne tulee vaikuttavia installaatioita, verhottuna eri huoneisiin ja omiin todellisuuksiin. Esiintyjinä ovat Ohmudog sekä DJ:t Otto August ja Higami.” 

“Ohmudog on tummanpuhuva olento, joka järjestää kummia liveperformansseja. Sen enempää en  kerro – se jää yllätykseksi ja lopulta katsojan päätettäväksi, mitä se on”, Koutaniemi sanoo arvoituksellisesti.

Kamalia lyhytelokuvia 

Perinteinen lyhytelokuvakilpailu palaa ohjelmistoon vuoden tauon jälkeen. 

“Viime vuonna, kun siirryimme Stariin ja keskityimme uudenlaisiin järjestelyihin, jätimme lyhytelokuvat pois. Tänä vuonna elokuvia lähetettiin esikarsintaan 16, joista puolet päätyi lopulliseen ohjelmistoon.” 

Lyhytelokuvien tasosta kysyttäessä, Koutaniemi pitää pienen tauon ja sanoo lopulta, että taso oli riittävä. Aina joukosta nousee esiin elokuvia, joista näkee heti voittajapotentiaalin. 

IIK!!llä on uskollinen yleisö, ja kokeneet pimeän polun kulkijat tietävät, että lyhäreiden taso vaihtelee ammattituotannoista suloisen huonoihin, häirityn mielen tuottamiin, audiovisuaalisiin kokemuksiin. 

Kisan tuomareina toimivat taiteilijat Oxi Koskelainen ja Katja Iljana. Myös yleisön suosikki palkitaan. 

Lyhytelokuvat pyörivät tauotta Star2 –salissa koko festivaalin ajan aamuun asti. Paikalle voi saapua ja sieltä lähteä milloin vain, ja näytöksiin on vapaa pääsy. 

Kaikki kauhulla mukaan 

Koutaniemi kertoo, että perinteinen kaksipäiväinen IIK!!-kauhujuhla on ollut koko ajan suunnitelmissa ja mielessä Iin työväentalolta lähdön jälkeen. 

“En osaa sanoa vielä ensi vuodesta. Sopivaa paikkaa ei ole vielä tiedossa, mutta emme sulje mitään pois. Yksi vaihtoehto olisi järjestää tapahtuma laajempana myös Oulussa.”

Inka Koutaniemi toivoo, että kaikki elokuvan ystävät löytävät Oulussa järjestettävän hirvittävän kauhujuhlan ja tulevat nauttimaan ainutlaatuisesta tunnelmasta ja elokuvista. 

IIK!! Kauhuelokuvayön tarkempi ohjelma ja aikataulu sekä ansiokkaat kuvaukset elokuvista kannattaa lukea IIK!!n sivuilta.

Pete Huttunen

Humanistiopiskelija ja ite tehty kulttuuritoimittaja. Harrastuksena pahennuksen herättäminen kaiken maailman kulttuuririennoissa. Juttuja olen tehnyt metallifestareista oopperaan. Tarinoiden toimivuutta testaan lukemalla niitä ääneen kissalle.

Lue lisää: