OYY arkistot - Sivu 4 25:stä - Oulun ylioppilaslehti

Oulun ylioppilaslehti etsii syksylle toimitusharjoittelijaa – hae paikkaa 19.3. mennessä!

Oulun ylioppilaslehti etsii yhtä toimitusharjoittelijaa syksylle 2023 2,5 kuukauden palkalliseen harjoitteluun. Toimitusharjoittelija pääsee harjoittelujaksonsa aikana oppimaan toimitustyöstä sekä kehittämään Oulun ylioppilaslehteä yhtä kiinnostavammaksi opiskelijoiden mediaksi niin verkossa kuin printissä. Oulun ylioppilaslehti etsii syksylle 2023 toimitusharjoittelijaa, joka haluaa oppia toimitustyötä ja kehittää Oulun ylioppilaslehteä yhä kiinnostavammaksi opiskelijalehdeksi niin verkossa kuin printissä. Toimitusharjoittelijanamme pääset osaksi kaikkiin toimituksen […]

Uutiset

Oulun ylioppilaslehti etsii yhtä toimitusharjoittelijaa syksylle 2023 2,5 kuukauden palkalliseen harjoitteluun. Toimitusharjoittelija pääsee harjoittelujaksonsa aikana oppimaan toimitustyöstä sekä kehittämään Oulun ylioppilaslehteä yhtä kiinnostavammaksi opiskelijoiden mediaksi niin verkossa kuin printissä.

Oulun ylioppilaslehti etsii syksylle 2023 toimitusharjoittelijaa, joka haluaa oppia toimitustyötä ja kehittää Oulun ylioppilaslehteä yhä kiinnostavammaksi opiskelijalehdeksi niin verkossa kuin printissä. Toimitusharjoittelijanamme pääset osaksi kaikkiin toimituksen arkeen kuuluviin tehtäviin, kuten juttujen kirjoittamiseen, tekstien editointiin, valokuvaamiseen, grafiikan tekoon ja lehden sosiaalisen median sisältöjen tuottamiseen. Oulun ylioppilaslehdestä julkaistaan vuonna 2023 neljä printtinumeroa, joten harjoittelijana pääset osallistumaan myös printtilehtien suunnitteluun ja toteutukseen.

Tarjoamme luovan työyhteisön ja mahdollisuuden tutustua lehden toimittamisen kaikkiin vaiheisiin. Harjoittelijana pääset tekemään sitä, mikä sinua eniten kiinnostaa, kuten grafiikkaa ja valokuvausta, kirjoittamista ja editointia tai video- ja äänisisältöjä. Työsi tueksi saat paljon palautetta ja henkilökohtaista ohjausta.

Edellytämme sinulta aiempia korkeakouluopintoja ja hyvää suomen kielen taitoa. Aiempi kokemus journalistisesta työstä, grafiikan tuottamisesta ja/tai valokuvauksesta katsotaan eduksi. Tärkeintä on kuitenkin, että olet oma-aloitteinen, innokas ja kiinnostunut hyvästä journalismista ja oululaisesta opiskelijaelämästä.

Harjoittelun kesto on 2,5 kuukautta. Harjoittelu ajoittuu syksylle 2023. Tavoitteellinen aloitusajankohta harjoittelulle on syyskuussa. Harjoittelijan työaika on keskimäärin 30 tuntia viikossa, ja pääasiallinen työpaikka on lehden toimitus Linnanmaan kampuksella. Myös osittainen etätyö on mahdollista ja harjoittelija saa kaikki työhön tarvittavat välineet lehdeltä.

Harjoitteluajan palkka on 1512 e/kk. Huomioithan, että harjoittelupaikan saamisen edellytyksenä on, että sinulla on käytössäsi korkeakoulun myöntämä harjoittelutuki.

Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi ja ansioluettelosi sähköpostilla osoitteeseen . Halutessasi voit liittää mukaan 1–3 aiempaa työnäytettä (esimerkiksi kirjoitettu juttu, video tai taittotyö).

Hakuaika alkaa maanantaina 6.3.2023 ja päättyy sunnuntaina 19.3.2023 klo 23.59. Hakuajan jälkeen lähetettyjä hakemuksia ei käsitellä. Haastatteluajankohdasta ilmoitetaan haastatteluun valituille hakuajan päättymisen jälkeisellä viikolla.

Lisätietoja harjoittelun sisällöstä antaa lehden päätoimittaja Tuuli Heikura, puh. 040 526 7821, . Harjoittelua koskevista käytännön asioista voi kysyä lisää ylioppilaskunnan pääsihteerin sijaiselta sijaiselta Jarkko Impolalta (15.3. saakka) p. 0504792161 tai pääsihteeri Kauko Keskisärkältä (16.3. eteenpäin) p. 0405231822 ()

Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) korostaa toiminnassaan moniarvoisuutta ja ihmisten tasavertaisia mahdollisuuksia. Toivomme tehtävään eritaustaisia ja -sukupuolisia hakijoita.

Oulun yliopiston ylioppilaskunta on julkisoikeudellinen yhteisö, jonka asiakirjat ovat pääasiallisesti julkisia. Huomioithan, että hakijoiden nimet kirjataan pöytäkirjaan, joka on saatavilla internetissä. Lähetettyjä hakemuksia käsittelevät Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen jäsenet ja toimihenkilöt, ja niitä säilytetään vuoden verran valintapäätöksen tekemisen jälkeen. Valituksi tulleen hakemus liitetään julkisen pöytäkirjan liitteeksi.

Oulun ylioppilaslehti on Oulun yliopiston ylioppilaskunnan julkaisema, journalistisesti itsenäinen ylioppilaslehti. Lehden sivuilta löydät pilkahduksia opiskelijaelämästä, mielenkiintoisten henkilöiden tarinoita, Oulun yliopistolla tehtävää tiedettä ja opiskelijaa koskettavia ajankohtaisia ilmiöitä. Lehden ensimmäinen numero julkaistiin vuonna 1961. Verkkolehteä voi lukea osoitteessa oulunylioppilaslehti.fi

Julkaistu 6.3.20236.3.2023

“Opettajaidentiteetti kasvoi tutkijan rinnalle” — Jäätävän hyvä opettaja 2022 Jukka-Pekka Ranta korostaa motivaation merkitystä

Geologian ja mineralogian lehtori Jukka-Pekka Ranta valittiin vuoden 2022 Jäätävän hyväksi opettajaksi. Opetuksessa Ranta panostaa oman motivaation rooliin ja mielenkiintoisiin opetustyyleihin. Valinnan teki Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallitus. Jukka-Pekka Rannan illan sulkapallopelit menivät melkein sekaisin, kun hän kuuli tulleensa valituksi vuoden Jäätävän hyväksi opettajaksi. Ensisijaisesti Ranta oli kiitollinen opiskelijoiden tuesta, jota hän on aiemmin saanut myös […]

Ihmiset Opiskelu Tuttu kasvo kampukselta

TEKSTI Jere Laitinen

KUVAT Tuuli Heikura

Geologian ja mineralogian lehtori Jukka-Pekka Ranta valittiin vuoden 2022 Jäätävän hyväksi opettajaksi. Opetuksessa Ranta panostaa oman motivaation rooliin ja mielenkiintoisiin opetustyyleihin. Valinnan teki Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallitus.

Jukka-Pekka Rannan illan sulkapallopelit menivät melkein sekaisin, kun hän kuuli tulleensa valituksi vuoden Jäätävän hyväksi opettajaksi. Ensisijaisesti Ranta oli kiitollinen opiskelijoiden tuesta, jota hän on aiemmin saanut myös geotieteiden opiskelijajärjestöltä ja Opelle omppu -tapahtuman kautta.

“Geologia on kuitenkin aika pieni ala yliopistolla, mutta hyvä, että opiskelijat ovat aktivoituneet sillä tasolla”, Ranta kiittää.

Rannan tutkijan ja yliopistolehtorin urapolku oli vielä hämärän peitossa ennen hänen opintojensa alkua. Aluksi baarimikkona työskennelleenä aikomus oli opiskella psykologiaa, mutta lopulta hän päätti hakea opiskelemaan geologiaa. Ranta aloitti opintonsa vuonna 2008 ja valmistui geotieteiden maisteriksi vuonna 2012.

“Ensimmäisestä luennosta asti tajusin, että tämä on oma ala”, Ranta reflektoi.

Yliopisto-opintojensa jälkeen Ranta työskenteli Lapissa reilu vuoden malminetsinnässä, jonka jälkeen vuonna 2014 hän aloitti väitöskirjatutkijana Oulun yliopistossa. Opetus on väitöskirjan alusta asti ollut mukana hänen työssään. Valmiiksi väitöskirja tuli vuonna 2018, jonka jälkeen projektiluontoiset tutkijatohtoritehtävät johdattivat hänet yliopistolehtorin virkaan vuonna 2021.

Vielä väitöskirjaa tehdessäänkään Ranta ei ajatellut itseään opettajana. Opettajaidentiteetti muotoutui vasta viime vuosien aikana vahvemmin yliopistopedagogiikan opintojen aikana. Rannan mukaan moni tulee yliopistoon työskentelemään ensisijaisesti tutkijana.

“Opettajan identiteetin muodostuminen on yliopistossa siinä mielessä erilaista verrattuna esimerkiksi aine- tai perusopetukseen, että usein yliopistoon ei tulla ensisijaisesti opettamaan. Opetus on se pieni präntti siellä työsopimuksessa.”

Opiskelijoiden oma vastuu ja käytännönläheisyys keskeistä

Opetuksessa Ranta korostaa erityisesti käytännönläheisyyttä ja opiskelijan oman vastuun roolia siinä, miten opiskelija oppii jonkin asian.

”Uudet välineet ja enemmän opiskelijakeskeinen opetus ja oppiminen ovat vasta viime vuosien aikana tulleet vahvemmin esille.”

“Opetus on se pieni präntti siellä työsopimuksessa.”

Käytännönläheisyyden tueksi Ranta on panostanut uudenlaisiin opetustapoihin. Esimerkiksi digitaaliset työympäristöt, pelillistäminen ja kivien tarkastelu 3d-mallien kautta ovat tarjonneet uutta näkökulmaa perinteisempien luentotyylien ja opintopäiväkirjojen rinnalle. Niiden käytön täytyy kuitenkin olla oppimisen kannalta relevanttia.

“Täytyy olla tarkkana, ettei niitä käytä vain niiden välineiden vuoksi, vaan että on joku pointti, minkä takia käytetään tiettyä”, Ranta toteaa.

Kurssien opetuksessa Ranta korostaa tutkijan ja opettajan taustansa vaikuttavan vahvasti siihen, minkä kurssien järjestämiseen on valmiiksi asiantuntemusta. Niiden rakenteita pohtiessaan Ranta erityisesti pohtii opettajan työn vastuuta.

“Kurssien aikana rupesin miettimään sitä vastuuta mikä opettajilla on, että me koulutetaan sellaisia henkilöitä, joilla on riittävät taidot ja asiantuntijuus työelämään.”

Opiskelijan oma vastuu on kuitenkin erittäin tärkeä asia, johon opettaja voi vaikuttaa lopuksi vain niin paljon. Siksi Rannasta on tärkeää saada opiskelija innostumaan aikaisin opinnoistaan, jotta tiedonnälkä säilyy maisterivaiheessakin ja sen jälkeen.

“Oman, sisäisen motivaation ja innostuksen kautta toivottavasti se myös näkyy opiskelijoille. Varsinkin peruskurssilaisille, joille geologia on täysin uusi ala, on tärkeää saada heidän mielenkiintonsa heräämään.”

Helposti lähestyttävänä ja ymmärrettävänä erottuu

Äänestäjät kuvailivat Rantaa helposti lähestyttäväksi ja ymmärrettäväksi sekä ammattitaitoiseksi opettajaksi. Ranta muistelee omia opiskeluaikojaan, jolloin hänestä oli jännittävää lähestyä professorin tai opettajan toimistoa.

Ranta epäilee hänen joustavuutensa olevan syy sille, miksi häntä ajatellaan olevan helppo ymmärtää. Jos esimerkiksi kurssilla jokin asia on ehtinyt unohtumaan, Ranta tarvittaessa käyttää aikaa perusteiden kertaamiseen. Tämän lisäksi opiskelijoiden kuuntelu ja opetustyylit ovat erityisen tärkeä osa opetusta.

Ranta on muiden tutkijoiden lisäksi omaksunut piirteitä omilta ohjaajiltaan ja opettajiltaan opetuksessaan. Kukin heistä on jättänyt jälkensä Rantaan.

“Usein huomaa omassa opetuksessa samoja piirteitä, ilmaisuja tai manööverejä vanhoilta opettajilta, joita on joskus jopa huvittavaa huomata.”

Ammattitaidoistaan Ranta sen sijaan pohtii, voiko hän itse arvioida tätä yleisemmin. Hän potee asiantuntijatehtävissä työskentelevien keskuudessa yleisesti esiintyvää huijarisyndroomaa, eli vaikeutta tunnistaa omia saavutuksiaan oikeasti ansaituiksi. Tästä huolimatta Rannan motivaatio ja intohimo erottavat hänet opetustavoiltaan omalaatuiseksi opettajaksi.

“Parhaita ovat kurssit, joissa näkee valon syttyvän opiskelijoiden päässä harjoitusten aikana.”

Palkitsevinta nähdä opiskelijoiden oivalluksia

Käytännönläheisyyttä ja teoriaa yhdistävät kurssit ovat Rannan suosikkeja. Esimerkkinä hän mainitsee Petrologian kurssin, jossa pääsee tutkimaan kivien tunnuspiirteitä ja syntyprosesseja makro- ja mikroskooppisella tasolla. Tällaisilla kursseilla Rannasta on parasta nähdä, kuinka opiskelija oivaltaa kurssilla käsiteltyä asiaa.

“Parhaita ovat kurssit, joissa näkee valon syttyvän opiskelijoiden päässä harjoitusten aikana.”

Ranta kohtaa kursseillaan monenlaisia opiskelijoita. Osa opiskelijoista on toisia motivoituneempia. Hankalissakin tapauksissa hän pyrkii omalla innostuksellaan motivoimaan opiskelijoiden työntekoa. Tärkeää on erityisesti keskeisen sisällön löytäminen ja kurssien sisällön heijastaminen geologien työhön ja treeninä oikeaan maailmaan.

Jatkossa Ranta haluaa jatkaa nykyistä työtään akateemisessa maailmassa tutkijana ja opettajana sekä kehittää omaa substanssiosaamistaan mineralogiassa ja malmigeologiassa.

“Geotieteiden opetuksessa ja kehittämisessä on vielä paljon tehtävää.”

Kuka?

Jukka-Pekka Ranta
Toiminut yliopistonlehtorina vuodesta 2021 asti
Kaivannaisalan yksikön tutkinto-ohjelmavastaava 2019-2022
Filosofian tohtori 2018

Mikä?

Jäätävän hyvä opettaja 2022 palkittiin Annos 63 -vuosijuhlilla 25.2.2023
Kuka tahansa Oulun yliopiston opiskelija on voinut ehdottaa Jäätävän hyväksi opettajaksi millä tahansa koulutusalalla toimivaa yliopisto-opettajaa.
Valintakriteereinä olivat innostavuus, asiantuntevuus, helppolukuisuus, osaamistavoitteiden selittäminen, opiskelijoiden tarpeen huomioiminen, joustavuus ja arviointimenetelmien monipuolinen hyödyntäminen
Palkinto jaettiin seitsemännen kerran. Aikaisemmin palkinto on myönnetty Elina Niemitalo-Haapolalle, Katja Sutelalle, Vesa-Matti Pohjaselle, Oliver Jardelle, Matti Niemelälle, ja Matti Kangaspuoskarille.
Valinnan teki Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallitus kokouksessaan 26.1.2023

Julkaistu 1.3.20233.3.2023

Jere Laitinen

Oulun ylioppilaslehden toimitusharjoittelija. Opiskelutaustaltaan kokenut ainejärjestöaktiivi ja opiskelijavaikuttaja sekä innokas pelaaja ja kokkailija.

Lue lisää:

Ministeri Liisa Jaakonsaari kutsuttiin Oulun yliopiston ylioppilaskunnan kunniajäseneksi

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja ja pitkän poliittisen uran tehnyt Liisa Jaakonsaari kutsuttiin Oulun yliopiston ylioppilaskunnan kunniajäseneksi. Kunniajäsenyys julkistettiin ylioppilaskunnan 63. vuosijuhlissa lauantaina 25.2.2023. Oulun yliopiston ylioppilaskunta on kutsunut ministeri Liisa Jaakonsaaren kunniajäsenekseen. Kunniajäsenyys julkistettiin ylioppilaskunnan 63. vuosijuhlissa 25.2.2023. Kunniajäsenen kutsumisesta päätti OYY:n edustajisto. Jaakonsaari on OYY:n 14. kunniajäsen. Aikaisemmin kunniajäseniksi on kutsuttu muun muassa Oulun […]

Ihmiset Uutiset Vaikutuksentekijä

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja ja pitkän poliittisen uran tehnyt Liisa Jaakonsaari kutsuttiin Oulun yliopiston ylioppilaskunnan kunniajäseneksi. Kunniajäsenyys julkistettiin ylioppilaskunnan 63. vuosijuhlissa lauantaina 25.2.2023.

Oulun yliopiston ylioppilaskunta on kutsunut ministeri Liisa Jaakonsaaren kunniajäsenekseen. Kunniajäsenyys julkistettiin ylioppilaskunnan 63. vuosijuhlissa 25.2.2023. Kunniajäsenen kutsumisesta päätti OYY:n edustajisto.

Jaakonsaari on OYY:n 14. kunniajäsen. Aikaisemmin kunniajäseniksi on kutsuttu muun muassa Oulun yliopiston professoreita, rehtoreita ja tasavallan presidenttejä. Kunniajäseneksi kutsumista harkitaan tarkoin, ja edellisestä kunniajäsenen kutsumisesta on kulunut jo kymmenen vuotta.

Ministeri Jaakonsaari on toiminut Oulun ylioppilaslehden päätoimittajana vuosina 1970-1972. Jaakonsaari kertoi kunniajäsenyyden julkistuksen yhteydessä, että kaksi häntä edeltänyttä päätoimittajaa oli erotettu tehtävästään ja lehti oli huomattavasti poliittisesti värittyneempi tuolloin. Jaakonsaari valittiin päätoimittajaksi vuonna 1970 uudistamaan kovan kritiikin kohteena ollutta lehteä.

Pitkällä poliittisella urallaan Jaakonsaari on toiminut muun muassa 30 vuotta kansanedustajana, 10 vuotta Euroopan parlamentin jäsenenä, 4 vuotta työministerinä ja 23 vuotta Oulun kaupunginvaltuustossa. Aktiivisen poliittisen uransa päätyttyä hän on palannut Oulun yliopistoon yliopiston hallituksen jäsenen roolissa. Jaakonsaarelle on myönnetty ministerin arvonimi vuonna 2020.

“Ylioppilaskunta arvostaa Jaakonsaaren Euroopan, Suomen, Oulun ja Oulun yliopiston eteen tekemää pitkäjänteistä työtä. Jaakonsaaren aktiiviura on alkanut Oulun ylioppilaslehdestä, ja sen jälkeen hän on vaikuttanut muun muassa kaupunginvaltuustossa, eduskunnassa ja Euroopan parlamentissa”, OYY:n pääsihteeri Kauko Keskisärkkä kommentoi Jaakonsaaren kutsumista kunniajäseneksi.

Vuosijuhlissa jaettiin myös akateemisia kunniamerkkejä ansioituneille opiskelijavaikuttajille. Ensimmäisen luokan ansiomerkin saivat Lotta Leinonen, Emma Hulkkonen ja Sanna Kangasniemi. Juhlissa jaettiin myös useita toisen ja kolmannen luokan ansiomerkkejä.

Artikkelikuva: Antti Törmä.

Julkaistu 27.2.202327.2.2023

OYY:n uusi yhteisöasiantuntija Viljami Viinikka haluaa yhtenäisen yliopistoyhteisön

OYY valitsi uudeksi yhteisöasiantuntijakseen Viljami Viinikan. Kahden vuoden määräaikaisen rupeamansa aikana Viinikka haluaa olla koko yliopistoyhteisön yhteisöasiantuntija. OYY:n uuden yhteisöasiantuntijan saattavat jotkut tunnistaa paremmin hänen alter egollaan ‘kalju kemisti’ kuin Viljami Viinikkana. Nimitys on kuulemma alun perin lähtöisin Jodelista, mutta nimitys yleistyi ja Viinikka on hyväksynyt kohtalonsa. Onhan se melko vahva henkilöbrändi, eikö jokaisella pidä […]

Ihmiset Opiskelu Tuttu kasvo kampukselta Uutiset

TEKSTI Tuuli Heikura

KUVAT Tuuli Heikura

OYY valitsi uudeksi yhteisöasiantuntijakseen Viljami Viinikan. Kahden vuoden määräaikaisen rupeamansa aikana Viinikka haluaa olla koko yliopistoyhteisön yhteisöasiantuntija.

OYY:n uuden yhteisöasiantuntijan saattavat jotkut tunnistaa paremmin hänen alter egollaan ‘kalju kemisti’ kuin Viljami Viinikkana. Nimitys on kuulemma alun perin lähtöisin Jodelista, mutta nimitys yleistyi ja Viinikka on hyväksynyt kohtalonsa. Onhan se melko vahva henkilöbrändi, eikö jokaisella pidä olla nykyään sellainen.

Viljami Viinikka, 25, aloitti OYY:n yhteisöasiantuntijana vuoden vaihteen jälkeen. Uusi kasvo Viinikka ei kuitenkaan OYY:n toimiston tiloissa ole, sillä hän toimi vuoden 2022 OYY:n hallituksessa varapuheenjohtajana ja järjestösektorilla. “Työyhteisö ja työtehtävät olivat jo jokseenkin tuttuja, mikä helpotti orientoitumista”, Viinikka kertoo. “Viime vuosi edellisen yhteisöasiantuntijan Eetu Leinosen kisällinä tutustutti jo moniin asioihin, mutta kyllähän tämä roolin vaihdos edelleen ajoittain hämmentää”, hän lisää.

Tuore asiantuntija pääsi välittömästi sukeltamaan työn syvään päätyyn ollessaan vastuussa kahdesta alkuvuoteen sijoittuvasta yhteisöasiantuntijan merkittäviä sidosryhmiä koskettavan tapahtumakokonaisuuden järjestämisestä.

Ylioppilaskunta kouluttaa piirissään toimivien aine- ja harrastejärjestöjen uusia ja vanhoja aktiiveja Aktiiviklubilla 1.-2.2.2023. Koska yhteisöasiantuntija toimii linkkinä OYY:n ja järjestöjen välillä, on aktiiviklubien organisointi luonnollisesti yhteisöasiantuntijan vastuulla.

Toinen tapahtumista, Löyly, koskettaa toista merkittävää sidosryhmää – kansainvälisiä opiskelijoita. Löyly on erityisesti kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille suunnattu, mutta kaikille avoin työelämätapahtuma, joka järjestetään 25.-26.1.2023. Tapahtuman tavoite on tarjota käytännön ohjausta ja vinkkejä työnhakuun Oulun alueella sekä antaa tietoa suomalaisesta työelämästä. Tarkoituksena on myös tuoda oululaisia työnantajia ja kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita yhteen, OYY:ltä kerrotaan. OYY järjestää tapahtuman yhdessä OSAKOn kanssa. “Yleensä meitä on tässä kaksi asiantuntijaa OYY:ltä toteuttamassa tapahtumia, mutta nyt tapahtumatuottajan puuttuessa näiden loppuunsaattaminen on minulla yksin pöydällä.”

Yhteisöasiantuntijaksi Viinikka haki omien sanojensa mukaan omien vahvuuksien vertailun tuloksena. “Vähän samoista syistä, miksi hain aikoinaan kemialle. Mietin, miten voisin auttaa ihmisiä ja mitkä ovat omia vahvuuksiani. Luonnollisesti myös järjestöt ja edunvalvonta ovat lähellä sydäntä”.

“Olen kerennyt jo esimerkiksi käydä henkilökohtaisesti kiltahuoneella selvittämässä erään järjestön ongelmaa. En tiedä, onko tämä ollut kovinkaan yleinen toimintatapa aiemmilla asiantuntijoilla”, hän naurahtaa.

Järjestöt todella ovat Viinikalle tuttuja. Kesällä 2017 Ouluun kemiaa opiskelemaan muuttanut lumijokinen on tuttu näky niin omien kiltojensa puheenjohtajistossa kuin harrastejärjestöjen hallituksissa. “Oulussa on onneksi niin hyvä harrastejärjestökanta, yhteisöllisyys kyllä näkyy täällä”.

Helposti lähestyttävä ja lähestyvä asiantuntija

Viinikka luonnehtii itseään projekti-ihmiseksi, joka nauttii uusien taitojen oppimisesta. “Jatkuva kehitys on mukavaa samoin kuin uudet taidot”, monitaitaja luonnehtii. Kun hän ei ole pelaamassa kyykkää, hän saattaa olla harrastamassa käsitöitä tai kokeilemassa uusia reseptejä keittiössä. Viinikka kertoo leiponeensa kerran muun muassa omenatonta omenapiirakkaa, jota maistaneet eivät meinanneet millään uskoa sen olevan omenatonta. “Leipomisessa yhdistyy kiinnostukseni kemiaan”.

Harmonikkaa soittava kemisti vierailee välillä myös levyillä soittamassa. “Vastikään sain kutsun jopa tulla laulamaan erään pienen indieproduktion levylle”, hän kertoo.

Yhteisöasiantuntija tapaa työssään Viinikan sanojen mukaan “paljon erilaisia värikkäitä ihmisiä” ja hän toivoo olevansa koko yhteisön asiantuntija. Opiskelijajärjestöille yhteisöasiantuntija on tuki ja turva, jolta kysyä neuvoa ja hakea positiivista vahvistusta. “Järjestöllä on esimerkiksi saattanut käydä jokin hupsis kokouksen yhteydessä tai sääntöihin liittyvissä asioissa, ja sitten minulta kysytään, onko tämä maailmanloppu. Minä olen täällä kertomassa, ettei se ole.”

Yhteisöasiantuntijan työnkuva jakautuu karkeasti kahteeen osioon: järjestöihin ja kansainvälisiin asioihin. Sosiaalinen työ vaatii helposti lähestyttävän henkilön tehtävään, ja semmoinen Viinikka toivookin olevansa – paitsi helposti lähestyttävä niin myös helposti lähestyvä. “Olen kerennyt jo esimerkiksi käydä henkilökohtaisesti kiltahuoneella selvittämässä erään järjestön ongelmaa. En tiedä, onko tämä ollut kovinkaan yleinen toimintatapa aiemmilla asiantuntijoilla”, hän naurahtaa.

Suurimmiksi haasteiksi työssä hän mainitsee vallalla olevan kahtiajaon kansainvälisten ja muiden opiskelijoiden välillä. “Kansainvälisten opiskelijoiden integroituminen muuhun yliopistoyhteisöön on jatkuva haaste, jonka eteen on tehtävä töitä”. Erityisesti korona-aikana tässä työssä otettiin Viinikan mukaan paljon takapakkia, ja nyt siihen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Opiskelijoita uusi yhteisöasiantuntija kehottaa lähtemään vaihtoon. “Se on tilaisuus, jota harmillisen harva Oulun yliopistossa hyödyntää.”

MIKÄ TYYPPI?

NIMI Viljami Viinikka

IKÄ 25

KOULUTUS Kemian tutkinto-ohjelma

KOTOISIN Lumijoelta

Julkaistu 20.1.20232.3.2023

Tuuli Heikura

Oulun ylioppilaslehden päätoimittaja ja kauppatieteiden maisteri, joka nauttii syväluotaavista ilmiöjutuista, kuluttaa lenkkipolkuja kahden koiransa kanssa ja haaveilee mankelin omistamisesta.

Lue lisää:

Sairaanhoitajasta sopoksi – OYY:n uusi sosiaalipoliittinen asiantuntija Essi Leinonen

Pihlajapihalla syystuuli puhaltaa, kun Essi Leinonen astelee valokuvausta varten linssin eteen. Essi nauraa, kun möngin syvemmälle pusikkoon valokuvan ottoa varten. Nauru on sydämellistä ja tarttuvaa. Leinonen aloitti Oulun yliopiston ylioppilaskunnan uutena sosiaalipoliittisena asiantuntijana syyskuun lopussa. Alku on ollut tyrnäväläisen mukaan innostava, vaikka uudessa työssä on ollut paljon uutta opeteltavaa. Työnantaja muuttui vain kirjaimen verran, kun […]

Ihmiset

TEKSTI Olli Laitinen

KUVAT Olli Laitinen

Pihlajapihalla syystuuli puhaltaa, kun Essi Leinonen astelee valokuvausta varten linssin eteen. Essi nauraa, kun möngin syvemmälle pusikkoon valokuvan ottoa varten. Nauru on sydämellistä ja tarttuvaa.

Leinonen aloitti Oulun yliopiston ylioppilaskunnan uutena sosiaalipoliittisena asiantuntijana syyskuun lopussa. Alku on ollut tyrnäväläisen mukaan innostava, vaikka uudessa työssä on ollut paljon uutta opeteltavaa.

Työnantaja muuttui vain kirjaimen verran, kun Leinonen siirtyi töihin OYS:sta OYY:hyn. Koulutukseltaan Leinonen on sairaanhoitaja. Alan töitä hän on ehtinyt tehdä useamman vuoden ajan. “Kolme vuotta sairaalaorganisaatioissa ja yksi työterveydessä”, Leinonen taustoittaa.

Sairaanhoitajan työ oli palkitsevaa, mutta Leinosesta tuntui ettei hoitotyölle ollut enää lisää annettavaa.

Oulun yliopiston ylioppilaskunta houkutteli työpaikkana, sillä järjestöasiat ovat Leinosen sydäntä lähellä.

Uudessa työssä yhdistyvät monet asiat, joita hän pitää tärkeänä. “Käsillä tekemistä ja ihmisten kohtaamista”, Leinonen tarkentaa.

Sosiaalipoliittisen asiantuntijan työ keskittyy erityisesti opintososiaalisten asioiden hoitoon. Toimeentulon, terveyden ja hyvinvoinnin kysymykset ovat työn ytimessä, mutta myös muissa mieltä askarruttavissa asioissa sopo-asiantuntijaan voi olla yhteydessä. “Jos ei tiedä mistä löytyisi apua omaan oloon tai tilanteeseen niin ota yhteyttä ja katsotaan yhdessä, mitä voimme asialle tehdä”, Leinonen sanoo.

Ammatillisesta kokemuksesta Leinonen uskoo olevan paljon hyötyä. Esimerkiksi YTHS:n hoitopolkujen ymmärtäminen on avuksi sosiaalipolitiikkaa tehdessä. Työkokemus on tuonut myös näkökulmaa oman työn tekemiseen. Leinonen kuvaa itseään työntekijäksi, joka vaatii työltään rakennetta ja johtajuutta. “Tarvitsen raamit, mutta täytän itse taulun”, hän kuvaa.

Haastatellessa Leinosta huomaa, että hän suhtautuu sosiaalipolitiikkaan sen vaatimalla vakavuudella. Kun hän puhuu opiskelijoiden syrjäytymisestä, ääni menee vakavaksi ja rauhalliseksi. “Se on iso ongelma, jonka ehkäisemiseksi täytyy tehdä töitä niin ruohonjuuritasolla kuin valtakunnallisestikin”, Leinonen linjaa.

Kuka?

Essi Leinonen

27-vuotias

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan sosiaalipoliittinen asiantuntija

Sairaanhoitaja (AMK), Terveydenhoitaja (AMK), Terveystieteiden ylioppilas

Kotoisin Tyrnävältä

Julkaistu 25.10.202225.10.2022

Olli Laitinen

Oulun ylioppilaslehden toimitusharjoittelija. Viestinnän kandidaatti ja tiedeviestinnän maisteriopiskelija. Haaveilee laadukkaasta yleiskoneesta.

Lue lisää:

Vuoden 2023 eduskuntavaalien vaaliohjelmissa esitetään koulutuksen maksullisuutta

Tulevien eduskuntavaalien vaalikampanjointi on aloitettu räväkästi koulutuspolitiikkaa koskevissa vaalipuheissa. Sivistystyönantajat (Sivista) julkaisi 9. lokakuuta 2022 vuoden 2023 eduskuntavaaliohjelmaansa liittyvän tiedotteen, jossa he ilmoittavat vaalitavoitteekseen korkeakouluille oikeuden periä maksua toisesta samantasoinen tutkinnosta. Muitakin elinkeino- ja työvoimapoliittisia organisaatioita on liittynyt keskusteluun koulutuksen maksullisuudesta, jolla Sivistan mukaan pyritään korjaamaan Suomen koulutuspaikkojen riittämättömyyttä. Sivistan elinkeinopolitiikan johtaja Heikki Kuutti Uusitalo […]

Opiskelu Uutiset

TEKSTI Tuuli Heikura

Tulevien eduskuntavaalien vaalikampanjointi on aloitettu räväkästi koulutuspolitiikkaa koskevissa vaalipuheissa.

Sivistystyönantajat (Sivista) julkaisi 9. lokakuuta 2022 vuoden 2023 eduskuntavaaliohjelmaansa liittyvän tiedotteen, jossa he ilmoittavat vaalitavoitteekseen korkeakouluille oikeuden periä maksua toisesta samantasoinen tutkinnosta. Muitakin elinkeino- ja työvoimapoliittisia organisaatioita on liittynyt keskusteluun koulutuksen maksullisuudesta, jolla Sivistan mukaan pyritään korjaamaan Suomen koulutuspaikkojen riittämättömyyttä.

Sivistan elinkeinopolitiikan johtaja Heikki Kuutti Uusitalo kertoo tiedotteessa, että vain 37 prosenttia uusista ylioppilaista jatkaa opintojaan suoraan, vaikka 84 prosenttia hakee opiskelemaan. Tällä hetkellä Sivistan mukaan korkeakoulujen uusista opiskelijoista yli 11 prosentilla on jo aiempi samantasoinen tutkinto, joka tarkoittaa 7000 opiskelupaikkaa vuodessa. Näin Sivista väittää, että Suomen koulutusaste ei nouse, kun tutkintoja suorittavat samat henkilöt useita kertoja. Heidän mukaansa julkisesti rahoitetut korkeakoulupaikat tulisi pystyä kohdistamaan ensisijaisesti nuorille, ensimmäistä tutkintoaan suorittamaan hakeville.

Tämän vuoksi Sivista ehdottaa, että korkeakoulut saisivat oikeuden periä maksun korkeakoulututkinnosta niiltä opiskelijoista, jotka ovat jo suorittaneet aiemmin samantasoisen tutkinnon. Korkeakoulutuksen ohjauksessa on jo pidempään painotettu ulkopuolisen rahoituksen hakemista, mutta aiemmin keskustelu on keskittynyt esimerkiksi yritysten ja yksityishenkilöiden osallistumiseen koulutuksen rahoitukseen ja näin koulutuksen tuottamiseen, Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) koulutuspoliittinen asiantuntija Jere Tapio kertoo.

OYY julkaisi 21.10. aiheeseen liittyen kannanoton, jossa organisaatio vahvasti vastustaa koulutuksen maksullisuutta. OYY:n mukaan muutos olisi periaatteellinen siirtymä kohti lukukausimaksuja, sillä jokaiselle tutkinnolle määriteltäisiin hinta muutoksen yhteydessä. “Olemme jo aiemmin olleet huolissaan, miten ulkopuolisen rahoituksen hakemista on painotettu korkeakoulujen ohjauksessa. Nyt kun vaalipuheissa on selkeästi esillä rahoitusvajeen paikkaaminen ulkopuolisella rahalla ja koulutuksen maksuttomuuteen kajoaminen, koimme, että hiljaa emme voi olla!”, kommentoi Tapio tarvetta viralliselle kannanotolle.

OYY:n kannanotossa mainitaan myös maksullisuuden kohdistuvan vahvasti ihmisiin, jotka eivät ole työllistyneet alkuperäisellä tutkinnolla tai ovat joutuneet työttömäksi.

Myös Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut jatkuvan oppimisen kehittämisen yhdeksi tulevaisuuden päätavoitteistaan. On OYY:n mukaan aito uhka, että sen ympärille rakentuvasta koulutusmarkkinasta luodaan yliopistojen rahoitukselle olennainen elementti, ja perustehtävien itsenäisestä hoidosta siirrytään bisnesmaailmaan. Tällöin tieteellisten tavoitteiden sijaan toimintaa ohjaillaan markkinoiden tarpeet edellä ja sivistystyö jää toissijaiseksi.

OYY on 18.10. järjestetyssä edustajiston kokouksessaan hyväksynyt uuden linjapaperin, jossa otetaan kantaa maksuttoman koulutuksen puolesta. Kannanotossa ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Lotta Leinonen kutsuu Oulun yliopiston puolustamaan koulutuksen maksuttomuutta ja kehottaa Oulun yliopistoa irtisanoutumaan Sivistan eduskuntavaalitavoitteista.

“Toimijoiden on ymmärrettävä, miten iso uhka tällaiset puheet ovat koko järjestelmälle ja toivottavasti nousevat kanssamme puolustamaan maksutonta ja autonomista korkeakoulujärjestelmää”, Tapio kertoo kannanoton tavoitteista.

Julkaistu 20.10.20222.3.2023

Tuuli Heikura

Oulun ylioppilaslehden päätoimittaja ja kauppatieteiden maisteri, joka nauttii syväluotaavista ilmiöjutuista, kuluttaa lenkkipolkuja kahden koiransa kanssa ja haaveilee mankelin omistamisesta.