Lääketieteilijöiden joukkoero muutti edustajiston valtasuhteita

Lääketieteen vaaliliiton erojen vuoksi Tieteelliset saivat edustajistossa viisi lisäpaikkaa ja vasemmisto yhden paikan.

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston kokoonpano on muuttunut merkittävästi.

Myllerryksen aiheutti lääketieteen opiskelijoiden joukkoero. Lääketieteen vaaliliitto sai vuoden 2015 edustajistovaaleissa seitsemän paikkaa.

Koska vaaliliiton kaikki varsinaiset jäsenet ja viisi varajäsentä erosivat edustajistosta viime vuoden joulukuussa, lääketieteilijöitä edustaa tänä vuonna enää varasijalta noussut Antero Metso.

Lääketieteellisen vaaliliitossa ei ole muita ehdokkaita, joten loput lääketieteellisen paikat siirtyivät vaalirenkaalle, eli Tieteellisten vaaliliitolle.

Tieteelliset lisäsivät paikkojaan viidellä, kun varajäsenet Jussi Vaara, Joni Ollikainen, Tiina Strand, Oona Kivelä ja Martti Juhani Hirvilammi nousivat varsinaiseksi jäseniksi. Tieteellisillä on nyt edustajistossa yhteensä yhdeksän paikkaa.

Koska Tieteellisten vaaliliitossa ei ollut muita ehdokkaita, vaalirenkaalta ylijäänyt paikka siirtyy ensimmäiselle valitsematta jääneelle ehdokkaalle, jonka vertailuluku on suurin.

Tämän vuoksi kokonaan uutena ryhmänä edustajistoon nousi Oulun yliopiston vihreän vasemmiston vaaliliitto, jota edustaa Jonas Björkbacka.

Tieteellisten kasvusta huolimatta Tekniikan ja talouden vaalirengas (TeTa) säilytti asemansa suurimpana ryhmänä. TeTalla on edustajistossa 13 paikkaa.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

OYY:n uuden hallituksen päätavoitteena yhteinen, rohkea ja avoin ylioppilaskunta

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituspaikat jakaantuivat tänä vuonna Humanistien ja kasvatustieteilijöiden (HuKa) ja Tekniikan ja talouden (TeTa) ryhmien kesken. Sama jako näkyy myös puheenjohtajapaikoissa: hallituksen puheenjohtajan Joel Kronqvistin taustaryhmä on TeTa, hallituksen varapuheenjohtajan Jenny Vaaran  ja edustajiston puheenjohtajan Susa Vikeväkorvan taustaryhmänä puolestaan on HuKa. Tuttuun tapaan tämän vuoden hallituslaisilla on jo monen vuoden kokemus opiskelijavaikuttamisesta, ja moni on tutustunut ylioppilaskunnan toimintaan myös […]

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituspaikat jakaantuivat tänä vuonna Humanistien ja kasvatustieteilijöiden (HuKa) ja Tekniikan ja talouden (TeTa) ryhmien kesken.

Sama jako näkyy myös puheenjohtajapaikoissa: hallituksen puheenjohtajan Joel Kronqvistin taustaryhmä on TeTa, hallituksen varapuheenjohtajan Jenny Vaaran  ja edustajiston puheenjohtajan Susa Vikeväkorvan taustaryhmänä puolestaan on HuKa.

Tuttuun tapaan tämän vuoden hallituslaisilla on jo monen vuoden kokemus opiskelijavaikuttamisesta, ja moni on tutustunut ylioppilaskunnan toimintaan myös OYY:n edustajiston jäsenenä.

Aiempi kokemus opiskelijavaikuttamisesta on tänä vuonna tavallistakin tärkeämpää, sillä vuosi 2017 on OYY:ssä erittäin kiireinen. Agendalla ovat muun muassa kunta- ja edustajistovaalit ja ylioppilaskunnan organisaatiouudistus.

Hallitus ei haasteiden edessä vapise, vaan on yksimielinen siitä, miltä Oulun yliopiston ylioppilaskunnan tulisi näyttää vuonna 2018.

”Tavoite on, että kun ihmiset puhuvat OYY:stä, he tarkoittavat sillä koko ylioppilaskuntaa,  eivät ainoastaan ylioppilaskunnan toimiston väkeä”, tiivistää hallituksen jäsen Aleksi Hursti.

Oulun ylioppilaslehti pysäytti kiireisen hallituksen hetkeksi tutustuakseen tarkemmin tämän vuoden vallankäyttäjiin.

 

1. Millainen on aiempi taustasi opiskelijavaikuttajana?

2. Mitä asioita tulit tekemään ylioppilaskuntaan?

3. Millainen OYY on hallituskautesi jälkeen vuonna 2018?

4. Opiskelijapolitiikassa tehdään paljon kovia päätöksiä, joiden taustalla voi olla suhmurointia, kompromisseja ja pettymyksiä. Onko opiskelijapolitikointi kyynistänyt sinua?

5. Millä keinoilla jaksat läpi hektisen hallitusvuoden? 

 

Hallituksen puheenjohtaja Joel Kronqvist, TeTa, 23

Opiskelee konetekniikkaa neljättä vuotta

1. Jo toisena opiskeluvuonna vuonna 2015 lähdin Koneinsinöörikillan hallitukseen yrityssuhdevastaavaksi. Se kävi vähän puolivahingossa, kaveri sai siihen pestiin puhuttua. Sitten innostuin vaikuttajatoiminnasta itsekin. Seuraavana vuonna hain killan puheenjohtajaksi, jonka lisäksi minut valittiin edustajistoon ja talousvaliokunnan puheenjohtajaksi. Vuosi 2016 olikin aika tiukka vuosi! Sen myötä kiinnostuin kiltatoiminnan jälkeisestä opiskelijavaikuttamisesta, ja halusin pyrkiä edelleen eteenpäin. Koska minulla ei ollut erityistä sektoreita koskevaa kiinnostusta ja pidin puheenjohtajan työstä, hallituksen puheenjohtajan paikka oli luonnollinen valinta.

2. Olen tullut ylioppilaskuntaan kehittämään itseäni ihmisenä ja johtajana. Tavoitteenani on se, että ylioppilaskunta nähtäisiin paikkana, jossa on hyvä työskennellä, ja joka olisi jäsenistölleen merkityksellinen. Haluan, että jäsenistö näkee jäsenmaksunsa arvon. Tärkeää on myös se, että jäsenistö tietäisi, mitä työtä tällä tehdään. Ylioppilaskunnan tarkoituksena on myös kasvattaa meitä jäseniä, se on tavallaan paikka harjoitella yhteiskunnallisia taitoja.

Ylioppilaskuntaa on joskus kritisoitu siitä, että se olisi pelkkä poliittisten broilereiden kasvatuspaikka. Mutta miksi politiikkaa pidetään pahana? Se on yhteisten asioiden hoitamista, vaikutustyötä. Ylioppilaskunta on loistava paikka ymmärtää erilaisia organisaatioita. Se,  että pääsen näin nuorena johtamaan tällaista organisaatiota, on aivan uniikki kokemus.

3. Tänä vuonna erityisen tärkeää on pitkäjänteinen vaikuttaminen. Kuntavaikuttaminen ei saa jäädä vaan vaalivuoden asiaksi, vaan tarkoituksena olisi olla jatkuvasti yhteydessä kaupungin päättäjiin. Toinen asia koskee ylioppilaskunnan organisaatiota. Sektoriorganisaatio on ollut käytössä iät ja ajat, mutta tavoite on, että organisaatiomuutoksen myötä tämän vuoden jälkeen ylioppilaskunta-organisaatio olisi joustavampi, ja mahdollistaisi opinnot ja joustavan työskentelyn.  Ylioppilaskunnassa tulisi keskittyä toiminnan kannalta tärkeisiin asioihin, ei hallintotyöhön.

4. Minua ei saa helposti kyyniseksi. Olen ikuinen optimisti, ja uskon ihmisiin.

5. OYYssä tapahtuu paljon ja toimisto on erittäin vauhdikas työympäristö. Haen tasapainoa tähän huolehtimalla henkilökohtaisesta elämästä, kuten parisuhteesta ja kavereista. Pyrin myös urheilemaan mahdollisimman paljon mahdollisimman monipuolisesti ja olen todennut sen erittäin hyväksi tavaksi lieventää stressiä.

 

Hallituksen varapuheenjohtaja Jenny Vaara, HuKa, 26

Opiskelee kasvatustieteitä neljättä vuotta, vastuualueina OYY:n organisaatiomuutos ja jäsenpalveluiden kehittäminen

1. Lähdin heti fuksina mukaan ainejärjestöni Motivan toimintaan. Olin sen hallituksessa kolme vuotta, tapahtumavastaavana, puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana. Sen jälkeen tuntui, että olen antanut kaikkeni sille järjestölle. Sen vuoksi hain syksyllä 2015 ylioppilaskunnan edustajistoon. Edaattorin pestin lisäksi minulle on kertynyt erilaisia hallinnon opiskelijaedustajan eli hallopedin paikkoja, olen esimerkiksi koulutuksen johtoryhmän jäsen. Lisäksi olen esimerkiksi Oulun ylioppilasavun hallituksessa. Nämäkään paikat eivät vielä riittäneet, joten hain OYY:n hallitukseen. Asenteenani on, että opiskeluajoista pitää ottaa kaikki mahdollinen ilo irti!

2. Olen tullut kehittämään ylioppilaskunnan toimintaa sellaiseen muotoon, että jatkossakin opiskelijoiden olisi hyvä opiskella. Mielestäni ylioppilaskunnan organisaation tulisi toimia niin, että sen rakenteet on muutettavissa ja kehitettävissä, niihin pääsisi aina mukaan, jos kokee että haluaa päästä vaikuttamaan.

3. Tavoitteeni on, että vuonna 2018 OYY on entistä lähestyttävämpi ja rohkeampi. Tulevaisuuden OYY uskaltaisi toimia entistä rohkeammin keskustelunavaajana ja ravistelijana. Rohkeuden tulisi näkyä myös siinä, miten otamme kritiikin vastaan. Kritiikki auttaa arvioimaan omaa toimintaamme entistä paremmin. Edustamme kuitenkin niin isoa porukkaa, että jos emme itse kestä kritiikkiä, se on huono suunta.

4. Opiskelijavaikuttaminen ei ole kyynistänyt minua, uskon edelleen parempaan huomiseen! Totta kai prosessit on usein hitaita ja viestintä on vaikeaa, ja se turhauttaa.  Asenteeni on, että kyllä tästä aina päästään eteenpäin.

5. Olen juuri aikatauluttamisen kanssa kipuillut opinnoissani todella monta kertaa, mutta tämän vuoden jälkeen lupaan olla maailman paras ajanhallitsija. Tiedän, että vuoden aikana tulee tilanteita, joissa tulee miettiä kaikki uudestaan ja priorisoida joku tehtävä ensin. Hektisyyden keskellä luopumista tulee myös harkita. Se vain ei saa käydä jaksamisen ehdoilla. Lupaan edelleen löytää omaa aikaa, urheilla, syödä ja nukkua riittävästi. Jos niillä ei hyvä tule, niin ei millään.

 

Miina-Anniina Heiskanen, TeTa,30

Opiskelee markkinointia kauppakorkeakoulussa, vastuualueina kampuskehittäminen ja Annos 57-vuosijuhlat

1. Olen toiminut Finanssi ry:n hallituksessa kahtena vuonna, vuonna 2007 tiedotusvastaavana ja 2008 projektivastaavana. Opiskellessani vuosina 2008-2013 tanssinopettajaksi Oulun ammattikorkeakoulussa istuin Osakon edustajistossa yhden kauden verran. Kun palasin yliopistolle, hain ja tulin valituksi OYY:n edustajistoon syksyllä 2015. Lisäksi olen toiminut markkinoinnin opetuskehitystyöryhmässä ja kauppakorkeakoulun koulutustoimikunnassa. Tällä hetkellä olen yliopistokollegion opiskelijajäsen, Oulun yliopiston hallituksen rekrytointityöryhmän jäsen ja mukana myös opiskelutilojen tilatyöryhmissä.

2. Haluan tehdä työtä OYY:n arvojen mukaisesti, opiskelijan hyvän elämän eteen. Olen tekijäluonne: tämän vuoden ajan keskityn parantamaan maailmaa ylioppilaskunnassa.

3. Toivon, että vuonna 2018 OYY on meidän kaikkien yhteinen ylioppilaskunta, ja jokainen opiskelija todella kokee olevansa OYY:läinen. Samalla OYY:ssä ollaan avoimempia ja vaikuttavampia: olemme Oulussa merkittävä taho, joka uskaltaa käydä rohkeaa keskustelua eri sidosryhmien kanssa.

Kuntapäättäjät kuuntelevat ylioppilaskuntaa nytkin jo aika hyvin, eli vaikutuskanavat ovat olemassa. Aina voi silti olla vähän paremmin! Uskon, että tämän vuoden joulukuussa olemme saaneet hallituksena paljon aikaan, ja olemme laatineet myös hyviä suuntaviivoja meitä seuraavalle hallitukselle.

4. Olen ikuinen optimisti, minua ei saa helpolla kyynistymään ja lannistumaan. Tämän vuoden jälkeen tilanne ei tule muuttumaan.

5. Vapaa-ajallani käyn kuntosalilla ja tanssimassa ja vietän aikaa ystävieni kanssa. Lisäksi pääsen poliittisen järjestötoiminnan kautta matkustamaan jonkin verran, ja nämä reissut toimivat samalla mukavina irtiottoina arjesta.

 

Roosa Pitkänen, HuKa, 24

Opiskelee musiikkikasvatusta neljättä vuotta, vastuualueina OYY:n organisaatiomuutos, kuntavaalit ja Amazing Oulu

1. Olen ollut mukana erilaisissa oppilaskunta- ja ainejärjestöhommissa aina yläkouluvuosista asti. Nyt olen OYY:n hallitustyön lisäksi mukana musiikkikasvatuksen opiskelijoiden Mukava ry:n hallituksessa rahastonhoitajana. Lisäksi olen Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liiton (SOOL) Oulun aluetoimija. Vaikka monenlaisissa järjestöhommissa olen ehtinytkin olla, edustajisto- tai jaostotoiminnassa en ole ollut mukana. Tähän mennessä opiskeluissa on ollut niin kiireellistä, että aivan kaikkialle en ole revennyt.

2. Haluaisin aktivoida opiskelijoita innostumaan kuntavaaleista. Tavoitteena olisi  saada opiskelijat ymmärtämään sen, miten tärkeää kuntavaaleissa äänestäminen on. Toisena tavoitteena on tehdä OYY:stä riviopiskelijalle positiivisella tavalla näkyvämpi. Haluaisin ylipäänsä luoda opiskelijavaikuttamisesta riviopiskelijalle aiempaa positiivisempaa kuvaa. Nyt ehkä joistakin tuntuu, että järjestöissä päättävät vain vanhat järjestöjäärät.

3. Tavoite olisi, että ensi vuoteen mennessä olisimme luoneet uudesta OYY:n projektiorganisaatiosta toimivan konseptin. Toivon myös, että OYY:n eri valiokuntiin ja jaostoihin tulisi jatkossa paljon kiinnostuneita hakijoita. Siihen liittyen olisi tärkeää se, että ylioppilaskuntatoimintaan lähtemiseen olisi aiempaa matalampi kynnys. Ei koettaisi, että apua, täällä vaan politikoidaan. Toivon myös avoimempaa ja kansainvälisempää OYY:tä. Viestinnän tulee olla suunnattuna kaikille opiskelijoille, ja tietoa toiminnasta on oltava helposti saatavissa.

4. En missään nimessä, enkä aiokaan kyynistyä. Olen ikuinen optimisti. Joskus voi olla hetken aikaa pessimistinen asenne, mutta optimisti olen pohjimmiltani.

5. Läpi hektisen hallitusvuoden jaksan hyvin suunnitellun aikataulun ansiosta ja osaamalla sanoa ei silloin kun siltä vähänkään tuntuu. Perfektionistina pitää aika ajoin muistaa olla armollisempi itselle, ja viettää vapaa-aikaa mieluisten asioiden parissa. Läheiset, hyvä ruoka, hyvät yöunet ja liikunta ovat perustavanlaatuisia kannattelevia voimia.

 

Aleksi Hursti, TeTa, 27

Opiskelee ympäristötekniikkaa kuudetta vuotta, vastuualueina OYY:n jäsenpalveluiden kehittäminen, kampuskehittäminen

1. Aloitin Ympäristörakentajakillan hallituksessa vuonna 2013 isäntänä, sen jälkeen olen toiminut killassa 2014 fuksivastaavana ja vuonna 2015 puheenjohtajana. Vuonna 2015 olin Suomen Rakennusinsinöörien Liiton (RIL) hallituksessa opiskelijajäsenenä ja Tekniikan Akateemiset TEK:in kiltayhdyshenkilönä.

2. Haluan, että opiskeluaika on jatkossakin elämän parasta aikaa. Tavoitteenani on myös tehdä OYY:n työtä tunnetummaksi riviopiskelijan keskuudessa.

3. Tavoite on, että kun ihmiset puhuvat OYY:stä, he tarkoittavat sillä koko ylioppilaskuntaa,  eivät ainoastaan ylioppilaskunnan toimiston väkeä.

4. En ole vielä kyynistynyt. Kyllä kaikki on tähän mennessä saatu aina sujumaan.

5. Kiireestä selviää siten, ettei oteta liian vakavasti asioita ja muistetaan pitää huolta itsestä fyysisesti ja henkisesti.

 

Kalle Parviainen, HuKa, 30

Opiskelee englantilaista filologiaa viidettä vuotta, vastuualueina OYY:n jäsenpalveluiden kehittäminen, kampuskehittäminen ja jatko-opiskelijan hyvä elämä

1. Heti fuksina keväällä 2013 lähdin mukaan ainejärjestöni Verban hallitukseen fuksivastaavaksi. Sittemmin olen ollut Verbassa monessa roolissa, ja sen lisäksi vuonna 2014 Humanistisessa Killassa tiedotusvastaavana. Edustajistoon minut valittiin syksyllä 2015. Olen lisäksi hallinnon opiskelijaedustajana humanistisen tiedekunnan tiedekuntahallituksessa

2. Ylioppilaskunnassa haluan ennen kaikkea luoda yhteisöllisyyden kokemusta. Itse koen vahvasti kuuluvani omaan yliopistoon, ylioppilaskuntaan ja ainejärjestöön, ja toivon, että se näkyy myös omasta toiminnastani. Haluan omalla esimerkilläni näyttää, kuinka opiskeluajasta saa järjestötoiminnalla paljon enemmän irti. Vaikka opintoaikoja lyhennetään ja tukikuukausia vähennetään, haluan silti kannustaa opiskelijoita lähtemään rohkeasti mukaan järjestötoimintaan.

3. Tärkein tavoitteeni on luonnollisesti oman toimintasuunnitelmaprojektin vetäminen. Tavoite on se, että ylioppilaskunta tulisi kaikille opiskelijoille tutuksi: OYY tarkoittaa meitä kaikkia, jatko-opiskelijoita unohtamatta.

4. Edellinen OYY:n pääsihteeri Eero Manninen kehotti kiitospuheessaan olemaan kyynistymättä. Sanotaan näin, että minulla on optimistin näkemys pessimistisyyteen. Oletan etukäteen hommien menevän huonosti,  jotta voin yllättyä positiivisesti! Yritän aina nähdä positiiviset puolet huonessakin: vaikka kaatuisin ja katkaisisin käteni, olisin silti iloinen siitä, että onneksi en katkaissut kuin vain yhden käden.

5. Hallitusvuoden läpi jaksan tekemällä jakoa luottamustoimen ja vapaa-ajan välille. Työpuhelinta ei ole pakko vilkuilla iltamyöhällä: kun lähden toimistolta, vaihdan pääasiassa vapaalle. Vapaa-ajalla tykkään lukea kirjoja, kuunnella paljon musiikkia ja harrastaa liikuntaa.

 

Kaisa Tervahauta, HuKa, 29

Opiskelee viidettä vuotta pohjoismaista filologiaa, vastuualueina kampuskehittäminen, Vulcanalia ja kuntavaalit

1. Olen humanistisen tiedekunnan koulutustoimikunnan varajäsen. Sinne minua veti halu vaikuttaa opetuksen laatuun, halusin korjata omissa opinnoissani huomaamiani epäkohtia. Vuonna 2016 olin YK-yhdistyksen puheenjohtaja ja 2014-2016 ESN Oulun hallituksen jäsen. Kansainvälisten opiskelijoiden kanssa tehty työ on ollut hauskaa ja sivistävää, ja toivon kovasti, että heitä on Oulussa jatkossakin. Toivon myös, että heidät integroidaan aiempaa paremmin suomalaiseen opiskelijakulttuuriin.

2. Vastuullani ovat kuntavaalit ja kv-jaoston vetäminen. Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista ylipäänsä, ja siksi on mukava ajaa opiskelijan asiaa. Yhtenä tavoitteena olisi saada opiskelijan hoksaamaan, että hän on myös kuntalainen ja kansalainen. Ylioppilaskunnan vaikutustyön kunta-asioissa tulisi jatkua myös vaalien jälkeen. Toki myös Vulcanalia isona tapahtumana vie paljon aikaa erityisesti lukuvuoden alussa.

3. Haluan kehittää ylioppilaskunnan viestintää kansainvälisemmäksi. Viestintää tulisi tehdä enemmän ja paremmin myös englanniksi. Pidän myös OYY:n jäsenpalveluiden kehittämisprojektia tärkeänä, ja todella toivon, että se jättää jälkensä. Toivon ylioppilaskuntaan lisää yhteisöllisyyttä, ja sitä, että OYY nähtäisiin hyödyllisenä ja opiskelijaa varten olevana järjestönä, ei poliittisten broilereiden kasvatuspaikkana.

4. En ole optimisti, mutta en ole pessimistikään, vaan olen realisti. Yritän aina parhaani, mutta valmistaudun myös siihen, että kaikki ei aina mene putkeen. Se täytyy aina hyväksyä, että yhdessä ihmisten kanssa toimiessa kaikkia omia juttujaan ei aina saa läpi.  En kuitenkaan epäile, ettemmekö pystyisi tekemään yhdessä hyviä juttuja.

5. Kiireisestä vuodesta selviämisessä perhe ja parisuhde on tärkeä tuki. Haluankin kiittää uskomatonta aviomiestäni kaikesta tuesta ja kannustuksesta.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Yt-neuvottelut herättävät huolta työntekijöissä ja opiskelijoissa – ”Rampauttaako Oulun yliopisto nyt omaa toimintaansa?”

Oulun yliopiston yt-neuvotteluiden piirissä on esimerkiksi yliopiston kirjaston, hallinnon, koulutuspalveluiden ja tietohallinnon henkilökunta sekä laboratorioiden tukihenkilöstöä. Henkilöstöjärjestöjen mukaan tukihenkilöstöstä leikkaaminen vaikeuttaa merkittävästi opetukseen ja tutkimukseen keskittymistä. ”Keskiportaan tutkijat ja opettajat ovat hyvin väsyneitä”, sanoo pääluottamusmies Annamari Markkola.

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Minna Koivunen

Oulun yliopiston keskiviikkoiset yt-uutiset herättävät työntekijöissä huolta työssä jaksamisesta ja ajan riittämisestä.

Pelkona on, että tukihenkilöstöstä leikkaaminen kasvattaa tutkijoiden ja opettajien hallinnollista työtaakkaa entisestään.

Paperisota taas on pois varsinaisesta työstä, tieteen tekemisestä.

Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL:n mukaan Oulun yliopisto tekeekin virheen leikatessaan jo ennestään supistettua tukihenkilöstöä.

”Tehtävä työ ei leikkauksilla vähene, se vain siirtyy nyt muille henkilöille. Opettajien ja tutkijoiden työajasta jo nyt osa menee ihan muuhun, mitä on ajateltu. Sitä myötä tutkimus ja jatko-opinnot viivästyvät, ja juuri näitä asioita mitataan taas rahoitusta myönnättäessä”, sanoo Oulun yliopiston henkilökuntayhdistyksen pääluottamusmies Raimo Tervola.

Oulun yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstö on yt-neuvotteluiden ulkopuolella.

Tätä Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki perusteli Oulun ylioppilaslehden haastattelussa halulla mahdollistaa yliopiston ydintehtävien hoito, opetus ja tutkimus, mahdollisimman vähillä häiriöillä.

Huoltoinsinöörinä työskentelevän Tervolan mukaan vaikutus on päinvastainen: tukihenkilöstöstä leikatessa vaikutukset näkyvät raskaasti tutkimuksessa ja opetuksessa, kun muun muassa hallinnollinen työ ja laboratorioiden tukitehtävät siirtyvät yhä enemmän yliopisto-opettajien ja tutkijoiden harteille.

”Professoriliittokin on ollut aiheesta jo huolissaan: seitsemän tonnin kuukausipalkalla professori tekee sihteerin työtä. Tuntuu, ettei hallinto oikein ymmärrä tätä, vaan yksisilmäisesti tuijotetaan vain sitä, että opetukseen tai tutkimukseen ei saa puuttua.”

Oulun yliopiston henkilökuntayhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Jaana Lehtosaari kertoo yllättyneensä siitä, että neuvottelut koskevat pelkästään muuta henkilöstöä, onhan heidän ryhmästään leikattu jo aiemmilla yt-kierroksilla.

Edelliset yt-neuvottelut Oulun yliopistossa käytiin keväällä 2014. Tuolloin yliopistolta lähti irtisanomisten, eläköitymisten, osa-aikaistamisten ja määräaikaisuuksien päättämisten seurauksena 122 työntekijää. Heistä suurin osa (88 työntekijää) kuului tutkimusta ja opetusta tukevaan henkilöstöön.

”Jotta opettajat ja tutkijat pystyisivät keskittymään ydintehtäviinsä, heille tulisi taata siihen mahdollisuus. Tukipalvelutehtäviä on viime vuosina siirtynyt yhä enemmän opetus- ja tutkimushenkilöstön vastuulle. Kuinka paljon nämä tehtävät kuormittavat tulevaisuudessa?” Lehtosaari kysyy.

Koulutuspalveluissa opintoasiansihteerinä työskentelevän Lehtosaaren mukaan ilmoitettu vähennystarve kuulostaa suhteettoman suurelta.

”Neuvottelujen kohteena on 900 henkilöä, joista tarkoituksena on vähentää enintään 100 henkilöä. Käytännössä se tarkoittaa joka yhdeksättä muuhun henkilöstöön kuuluvaa työntekijää. Se on niin paljon, ettei sitä oikein pysty hahmottamaankaan, lähes yhden pienen tiedekunnan henkilöstön verran. Mietinkin sitä, rampauttaako Oulun yliopisto nyt omaa toimintaansa?”

Kärsiikö tulos henkilöstöleikkauksista?

Yliopiston yt-neuvottelut ovat kova pala myös opetus- ja tutkimushenkilökunnalle.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön JUKOn pääluottamusmiehen Annamari Markkolan mukaan tieto yt-neuvotteluiden aloittamisesta tuli melkoisena yllätyksenä.

”Meillä on kuitenkin säästetty niin raivokkaasti, ja nokka on saatu pinnalle monessa tiedekunnassa, tulos on parantunut.”

Markkolan mukaan henkilöstö on pienentynyt ilman irtisanomisiakin: eläköityneiden tilalle ei ole palkattu uusia työntekijöitä eikä määräaikaisten työsopimuksia ole jatkettu

”Sen vuoksi opetus jakaantuu yhä pienemmälle joukolle. Joka puolelta viesti on ollut se, että keskiportaan tutkijat ja opettajat ovat hyvin väsyneitä.”

Ekologian ja genetiikan yksikössä yliopistotutkijana ja biologian tutkinto-ohjelmavastaavana toimivan Markkolan mukaan tutkinto-ohjelmia tukevia koulutussuunnittelijoita on jo nyt liian vähän.

Samoin esimerkiksi lääketieteen, biologian ja biokemian aloilla opetus- ja tutkimustyössä avustavan laboratoriohenkilökunnan rooli on tärkeä.

”Jos tukihenkilöstöä joudutaan vähentämään, se vaikuttaa voimakkaasti tulokseen, tutkimuksen ja julkaisujen tekemiseen ja opinnäytetöiden valmistumiseen. Opettajilla ja tutkijoilla tulee myös olemaan entistä vähemmän aikaa hankkia jatko-opiskelijoilleen ja yksiköilleen täydentävää rahoitusta.”

Yt-uutiset puhututtavat myös opiskelijoiden keskuudessa. Oulun yliopiston ylioppilaskunta OYY julkaisi torstaina 19.1. kannanoton, jossa ylioppilaskunta ilmaisee huolensa ohjaus- ja tukipalveluiden laadusta ja riittävyydestä.

”Erityisesti koulutus- ja kirjastopalvelut ovat keskeisiä tuloksellisuuden tukipalveluja koko yliopistolle, puhumattakaan yksittäisestä opiskelijasta. Valtakunnallisessa vertailussa nämä ovat jo nyt niukasti resursoituja. Tukipalveluista leikkaaminen vaikuttaa väistämättä opetukseen, tutkimukseen ja toiminnan kehittämiseen. Opetus- ja tutkimushenkilöstön tulee saada keskittyä ydintehtäviinsä”, hallituksen puheenjohtaja Joel Kronqvist toteaa kannanotossa.

OYY kritisoi myös sitä, että neuvotteluista on päätetty puhelinkokouksessa, jossa päättävässä asemassa olevat henkilöt eivät ole päässeet keskustelemaan asiasta vuorovaikutuksellisesti ja kasvokkain. Ylioppilaskunnan mielestä yliopiston hallituksen päätöksentekoa tulee tukea mahdollistamalla riittävä aika ja määrä kokouksia.

YHL: Budjettipaineita ei ole

Oulun yliopiston mukaan yt-neuvotteluiden syynä on yliopiston rahoituksen väheneminen. Suomen hallitus on leikannut yliopiston rahoituksesta vuosina 2015 – 2017 yhteensä 7,6 miljoonaa euroa.

Tammikuussa käynnistyvien neuvotteluiden tavoitteena on leikata yliopiston kokonaiskustannuksista vuositasolla 3 miljoonaa euroa vuoden 2018 loppuun mennessä. Tämän hetken arvion mukaan vähennys toteutettaneen juuri henkilöstökuluja vähentämällä. Henkilöstökustannusten osuus Oulun yliopiston budjetista on noin 65 prosenttia

YHL:n kantana on, että budjettipaineita Oulun yliopiston henkilöstöleikkauksiin ei ole. Raimo Tervola pitääkin neuvotteluiden aloittamista näin alkuvuonna huonona ratkaisuna, turhana kiirehtimisenä.

Hän sanoo olevansa melko varma siitä, että Oulun yliopiston vuoden 2017 lopullinen tilinpäätös tulee olemaan ylijäämäinen.

”Viime vuoden tulosennuste on 11 kuukauden perusteella reilusti ylijäämäinen. Miksei tätä ylijäämää käytetä menojen paikkaamiseen tänä vuonna? Lähtökohtaisesti pidän pelkän budjetin perusteella alkuvuodesta tehtyjä päätöksiä pelkkänä arvailuna. Vuosien 2010 ja 2014 yt-kierrosten jälkeen huomattiin yliopiston tuloksen olevan lopulta ylijäämäistä jopa useilla miljoonilla. Budjetointi on toki aina vaikeaa, mutta erityisen vaikeaa se on yliopistomaailmassa.”

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Siirin SYL-kuulumiset osa 3

OYY:n Siiri Nousiainen on ollut vuoden 2016 Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) hallituksen varapuheenjohtajana. Olemme kysyneet Nousiaiselta kuulumisia opiskelijapolitiikan ytimestä vuoden mittaan. Kolmannessa osassa pureudumme muun muassa SYL:n uuteen linjapaperiin.

SYL:n linjapaperi hyväksyttiin liittokokouksessa 19. marraskuuta. Millainen linjapaperista lopulta tuli?

Linjapaperista tuli edistyksellisempi kuin osasimme odottaakaan. Kirjaukset esimerkiksi feminismistä ja vaatimus yliopistojen sijoitustoiminnan eettisyydestä olivat sellaisia asioita, joita emme osanneet hallituksen kanssa edes esittää liittokokoukselle. On hyvä, että ylioppilaskunnat ovat aktiivisesti osallistuneet linjapaperin työstämiseen koko vuoden ajan, sillä sen ansiosta liittokokouskäsittely eteni sujuvasti. Uusi linjapaperi toimii varmasti tuleville SYLliläisille sekä toimintaa ohjaavana että sitä mahdollistavana työkaluna, jossa ylioppilaskuntien tahto toteutuu.

Mitkä ovat tärkeimpiä arvoja, joita linjapaperiin kirjattiin?

Mielestäni etenkin kansainvälisyys ja yhdenvertaisuus näkyvät paperissa hienosti. Ihmisten yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin kehittää itseään ja osallistua yhteiskuntaan halutaan parantaa esimerkiksi kaikille maksuttomalla varhaiskasvatuksella, maahanmuuttajien kouluttautumismahdollisuuksia kehittämällä ja palkkatasa-arvoa edistämällä. Myös SYL:n kiinnostus EU:ssa tehtävään politiikkaan on paperissa hienosti esillä. EU-lainsäädäntö vaikuttaa vahvasti kotimaamme politiikkaan, joten meidän nuorten ja opiskelijoiden on hyvä olla perillä siitä, mitä EU:ssa tapahtuu.

Yllättikö reaktiot siitä, kun SYL ilmoitti olevansa feministinen järjestö?

Se ei yllättänyt, että niin monet ovat ilmaisseet olevansa liittokokouksen kanssa samaa mieltä ja pitäneet päätöstä rohkeana. Yllätyksenä tuli se, kuinka yksi sana, joka ei oikeastaan muuta toimintaamme aiemmasta mihinkään, herättää niin paljon vihaa ja vastareaktioita.

SYL-vuotesi on nyt lopuillaan. Millainen vuosi kaiken kaikkiaan oli ja mitä se opetti eniten?

Vuosi on ollut todella opettavainen ja haastava, mutta ennen kaikkea antoisa. Muutto Helsinkiin oli jo itsessään valtava elämänmuutos, ja SYL:ssa olen päässyt oppimaan ja näkemään niin paljon kaikkea uutta, että aivan uusi maailma on auennut minulle. Politiikan maailmaan tutustuminen on ollut todella mielenkiintoista, ja SYL:n viestinnän kehittäminen on antanut minulle paljon asiantuntemusta modernin viestinnän maailmaan.

OYY:stä valittiin liittokokouksessa SYL:n hallitukseen vuodelle 2017 Veera Alahuhta. Mitä neuvoja haluaisit antaa uudelle sylliläiselle?

Veeralle annan neuvoksi seuraavaa: Ole peloton, reipas ja häikäisevä oma itsesi! SYL:ssa pärjäävät kaikki, jotka laittavat itsensä likoon ja ovat valmiita oppimaan uutta. Tulevasta vuodesta saat huikeat eväät tulevaisuuden haasteisiin, joten yritä ottaa siitä kaikki irti!

Minna Koivunen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja, joka pyrkii ymmärtämään maailmaa pala palalta, oppii joka päivä jotain uutta ja rakastaa uimista. Twitter: @koominna

Lue lisää:

Oulun yliopiston ylioppilaskunta muuttaa Telluksen viereen

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) edustajisto päätti kokouksessaan 29. syyskuuta, että ylioppilaskunnan toimisto muuttaa nykyisistä tiloista Linnanmaan kampuksen keskusaulan läheisyyteen. Tiloissa toimii tällä hetkellä luonnontieteellisen tiedekunnan opintotoimisto. Edustajiston päätös oli yksimielinen. ”Uusi sijainti on erinomainen. Keskusaulaa on kehitetty viime aikoina paljon ja Tellus Innovation Arena on paikka, jossa opiskelijat Linnanmaan kampuksella kohtaavat. Muuton avulla olemme opiskelijoiden […]

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) edustajisto päätti kokouksessaan 29. syyskuuta, että ylioppilaskunnan toimisto muuttaa nykyisistä tiloista Linnanmaan kampuksen keskusaulan läheisyyteen. Tiloissa toimii tällä hetkellä luonnontieteellisen tiedekunnan opintotoimisto. Edustajiston päätös oli yksimielinen.

”Uusi sijainti on erinomainen. Keskusaulaa on kehitetty viime aikoina paljon ja Tellus Innovation Arena on paikka, jossa opiskelijat Linnanmaan kampuksella kohtaavat. Muuton avulla olemme opiskelijoiden ja henkilökunnan keskellä ja myös ylioppilaskunnan saavutettavuus ja tunnettuus kasvavat”, iloitsee OYY:n hallituksen puheenjohtaja Kati Hannila.

Ylioppilaskunta linjasi vuonna 2015 uuteen strategiaansa, että ylioppilaskunta varautuu jäsenmäärän ja jäsenmaksutulojen laskuun. Tänä vuonna yliopiston käyttöön ottama passiivirekisteri on pienentänyt ylioppilaskunnan jäsenmaksutuloja noin 40 000 euroa.

”Muutto uusiin tiloihin vähentää ylioppilaskunnan menoja noin 30 000 eurolla vuodessa, joten saamme hyvin kompensoitua jäsenmaksuvaikutusta. Muutamme nykyistä tiiviimpiin tiloihin, mutta voimme säilyttää lähes kaikki toiminnallisuudet kuin nykyiselläkin toimistolla.  Uuteen toimistoon on suunniteltu yhteistoimintatiloja muun muassa jäsenneuvontaa varten”, sanoo OYY:n pääsihteeri Aino-Kaisa Manninen.

OYY tulee luopumaan Olkkarista jäsenpalveluna muuton myötä. Edustajisto kuitenkin koki, että uudistetun Telluksen ja kampuskehityksen myötä tarvetta Olkkarin kaltaiselle jäsenpalvelulle tulee olemaan jatkossa vähemmän.

OYY:n toimisto sijaitsee tällä hetkellä Linnanmaan kampuksen yläväylällä. Muutto uusiin tiloihin tapahtuu kuluvan syksyn aikana.

Siirin SYL-kuulumiset osa 2

OYY:n Siiri Nousiainen on vuoden 2016 Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) hallituksen varapuheenjohtajana. Kysymme Nousiaiselta kuulumisia opiskelijapolitiikan ytimestä vuoden mittaan.

Ensimmäiset kuukaudet Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) hallituksessa menivät sinulla sylliläisten arkeen ja kuluvan vuoden suunnitteluun. Keväällä pääsitte jo tositoimiin muun muassa koulutusleikkausmielenosoituksen merkeissä. Millainen kevät SYL-hallituksessa kaiken kaikkiaan oli?

Tosi kiireinen ja työntäyteinen. Politiikan seuraamisen ja jatkuvan edunvalvontatyön lisäksi linjapaperin uudistaminen on pitänyt koko toimiston kiireisenä. Tempaisimme hallituksen budjettikehysriihen alla, rekrytoimme uuden pääsihteerin ja reissasimme ympäri Suomea ja Eurooppaakin osallistumassa tärkeiden sidosryhmien ja yhteistyökumppanien tilaisuuksiin. Kaiken tämän ohella olen osallistunut liiton johtamiseen yhdessä puheenjohtajan ja pääsihteerin kanssa, joten kesäloma ja pieni huili tuli tarpeeseen.

Sinun vastuullasi hallituksessa on muun muassa SYL:n linjapaperin uudistaminen. Miten työ sen parissa on lähtenyt käyntiin?

SYL:n linjapaperi on kaikkia ylioppilaskuntia ja koko toimistomme väkeä sitova projekti. Linjapaperissamme on tarkoitus määrittää strategisella tasolla keskeiset kantamme ja tavoitteemme yliopisto-opiskelijoiden elämää koskevissa kysymyksissä. Uudistamisprojekti etenee tavoiteajassa. Saimme keväällä ylioppilaskunnilta paljon hyviä kommentteja linjapaperin ensimmäiseen versioon. Noiden kommenttien ja palautteen perusteella täydennämme ja muokkaamme paperista nyt uutta versiota, jonka on määrä valmistua syyskuun puoleen väliin mennessä. Työtä siis riittää vielä, mutta loppusuora häämöttää jo.

Mitä tavoitteita sinulla on linjapaperin uudistamisen suhteen?

Linjapaperin uudistamisen johtaminen on ollut tähän mennessä haastava, mutta myös hyvin antoisa tehtävä. Projektin tavoitteena on saada aikaan koko ylioppilasliikkeen tunnustama ja omaksi kokema linjapaperi. Työhön osallistuu ylioppilaskuntien kautta valtavan paljon erilaisia ihmisiä ainakin osittain erilaisin tavoittein, joten hyvän ja monipuolisen, mutta samalla kaikki huomioonottavan keskustelun aikaansaaminen on haastavaa. Kokemus tällaisen projektin johtamisesta on tosi arvokas ja osoittautuu varmasti hyödyksi tulevaisuudessa.

Kerroit aiemmin keväällä, että ylioppilaskunnat tulevat olemaan linjapaperin uudistamisessa mukana. Millä tavalla?

Kuten sanottu, lausuntokierroksella pyydettiin jo keväällä kommentit kaikilta ylioppilaskunnilta. Lisäksi projektin vaiheita on käyty säännöllisesti läpi puheenjohtajien ja pääsihteerien yhteisissä tapaamisissa sekä muidenkin sektoriemme omissa tapaamisissa ylioppilaskuntien kanssa. Nyt syksyllä valmistelemme liittokokouksen lausuntokierrosta varten luonnoksen, jota ylioppilaskunnat pääsevät taas kommentoimaan ja ehdottamaan siihen muutoksia heti, kun se on valmis. Lopultahan asiasta päätetään liittokokouksessa, missä lienee luvassa tiukkaakin poliittista keskustelua eri ylioppilaskuntien tärkeinä pitämistä asioista ja tavoitteista.

Millä mielin odotat SYL-hallitusvuoden toista puolikasta?

Oikeastaanhan tässä on jäljellä enää selvästi alle puolet, kun syksy on hieman kevättä lyhyempi. Kevät meni kieltämättä aika paljon uusiin hommiin opetellessa, joten nyt on itsevarmempi ja osaavampi olo lähteä syksyn haasteisiin. Mielenkiintoista on nähdä, miten SYL:n ensi vuosi lähtee muotoutumaan – millaisen toimintasuunnitelman liittokokous hyväksyy ja millaisia tyyppejä se valitsee johtamaan liittoamme vuodelle 2017?

Minna Koivunen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja, joka pyrkii ymmärtämään maailmaa pala palalta, oppii joka päivä jotain uutta ja rakastaa uimista. Twitter: @koominna

Lue lisää: