Liiketoimintaa ja kestävää kehitystä

Lokakuussa Oulun yliopistolla avattiin kuusiosainen seminaarisarja puhtaasta teknologiasta. Alueen asiantutuntijoille, tutkijoille ja yrityksille kohtaamispaikaksi tarkoitettu seminaari avattiin 20. lokakuuta teemalla ’Tekniikkaa paremman ympäristön puolesta’, ja se jatkuu joulukuuhun asti kuutena seminaaripäivänä, jotka tulevat käsittelemään muun muassa automaatiota, biotaloutta ja kiertotaloutta.

Tiede  | 

Teksti Jarno Ahola

Kuvat Jarno Ahola

Tutkimusyhteistyöllä lisää liiketoimintaa -seminaarisarja on Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan tiedeyhteisöjen järjestämä, ja sen tarkoituksena on saada alueen yrityksiä ja tutkijoita yhteen. Sen teemat ovat globaaleja, ja tarkoitusperät paikallisia. Jälkimmäisellä viitataan seminaarin ideaan koota kaikki oman alueen asiantuntijat yhteen.

Puhtaalle vedelle on maailmanlaajuinen tarve, selittää dekaani Riitta Keiski seminaaripäivän avauspuheenvuorossa. Samoin kaikenlaiselle materiaali- ja energiatehokkuudelle. Keiskin mukaan puhtaan energian maailmanmarkkinoilla on suuri kasvuennuste: tämän vuoden 550 miljardin euron rahankäytön odotetaan seitsemänkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Vuoden 2020 kasvuennuste on jo 1200 miljardia euroa.

”Tarve puhtaaseen energiaan on tänään valtava”, Keiski selittää. ”Päivän aikana selvitetään, minkälaisia tutkimusyhteisöjä yliopistossa on perustettu, miten ne toimivat, ja millaisia yhteistyörakenteita niillä on.”

Keiski selittää tieteentekemisen muuttuneen. Hän selittää tiedeyhteisöjen syntymisen tieteen muutoksilla.

”Tiede on entistä enemmän yhteisön asia, eikä yksi asiantuntija enää riitä”, hän selittää. Yliopistojenkin on siksi luotava yliopistojen välisiä yhteisöjä saadakseen tuloksia. Liike-elämän lait, raha, ja tieteentekeminen yrittävät kohdata.

Puhdas teknologia

Seminaarisarjan kantava sana on puhdas teknologi’, eli Cleantech, millä tarkoitetaan kestävää kehitystä ja liiketoiminnan mahdollisesti laiminlyömien tai aiheuttamien ympäristövaikutuksien vähentämistä uudella teknologialla ja innovaatioilla, eli tuotteita ja tuontantoprosesseja, jotka edistävät kestävää kehitystä. Yleisellä tasolla termin alle lasketaan esimerkiksi tuuli-, vesi- ja aurinkovoima, biopolttoaineet sekä esimerkiksi kiertotaloutta edistävän tekniikan tai innovaatioiden toteuttaminen.

Lähempää tarkasteltuna termin alle lasketaan kaikenlaisen energia- ja materiaalitehokkuutta edistävän tekniikan sekä näihin liittyvien erilaisten prosessointi- ja puhdistusmenetelmien kehittäminen, ja sitä myöten teollisuuden uudelleensuuntaus niin, ettei esimerkiksi ympäristölle koidu haittaa, ja kaikki mineraaliset sivuvirrat tulevat tehokkaasti hyödynnetyiksi.

Teemallinen päämäärä seminaarilla on kestävät teolliset prosessit. Se on myös Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan tavoite: kestävä luonnonvarojen hyödyntäminen ja luonnonvarojen arvon kasvattaminen teollisten prosessien avulla. 270 työntekijän ja 18 professorin tiedekunnan vuotuinen budjetti on 20 miljoonaa euroa.

”Toivon, että tämä seminaari lisää alueen tutkimusyhteisöjen ja yritysten yhteistyötä”, sanoo tutkimuksen vararehtori Taina Pihjajaniemi puheessaan.

Teknillinen tiedokunta on läpikäymässä organisaatiouudistusta, jonka tarkoituksena on muun muassa paitsi tiedekunnan sisäisen yhteistyön, tutkimuksen ja tiedonsiirron parantaminen, myös esimerkiksi kilpailun ja yhteistyön ja liiketoiminnan yhdistäminen. Organisaatiouudistus on aloitettu vuonna 2014 ja se jatkuu yhä.

Seminaaripäivän yhteenvedon teki professori Björn Klöve. Hänen mukaansa yritysten ja tieteentekijöiden yhteistyö on ”win-win”, eli kumpikaan osapuoli ei häviä. Tavoitteena puhtaan teknologian tekemisellä on tietysti tuottaa lisäarvoa alueelle ja koko Suomelle.

Seminaarisarja koko loppuvuoden

Syksyn aikana seminaaripäivinä käydään läpi juuri näitä lisäarvoa tuottavia teemoja automaatiosta ja robotiikasta kiertotalouteen, eli teollisuuden mineraalisten sivuvirtojen ottamista hyötykäyttöön. Se käsittää myös teollisuusjätteen hyötykäytön.

Mikä tällaisen seminaarin järjestämisen temaattinen pohja on? Se on sekä globaali, että paikallinen: globaali ilmastonmuutos, luonnonvarojen rajallisuus, liiketoiminta, talouskasvu, voitonteko, vesistöjen rehevöityminen ja ympäristövastuu yhdessä ajavat yhä enemmän tekemään puhtaita ratkaisuja.

Lisätietoja Teknillisen tiedekunnan verkkosivuilta.

Julkaistu 28.10.2015

Jarno Ahola

Kirjallisuudentutkijaksi valmistunut perhokalastaja ja metsästäjä. Kirjoittaa eräkulttuurista salanimellä Jonas Sandison. Instagram: @jahenaho

Lue seuraavaksi

Ropiseeko Oululle lisärahaa ja lisää koulutuspaikkoja? – Yliopiston vaalitentin panelistit yksimielisiä tutkimuksen ja koulutuksen tärkeydestä, eroja konkreettisissa toimissa ja arvauksessa tutkijan palkasta

Iida Putkonen

Ilmiöt

20.3.2019

Yhteishaku alkoi, jaossa 47 600 aloituspaikkaa ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa

Anni Hyypiö

Uutiset

20.3.2019

Erkki Koiso-Kanttilan katu 1
2T-ovi, 1.krs
90570 Oulu

toimitus@oyy.fi
+358 40 526 7821