Tässä he ovat – OYY:n hallitus vuodelle 2016 esittäytyy

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) edustajisto valitsi ylioppilaskunnalle uuden hallituksen 10. joulukuuta.

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Minna Koivunen

Vuoden 2016 hallituksen kokoonpano heijastelee melko uskollisesti syksyn edarivaalitulosta. Vaikka TeTa veikin sekä edustajiston että hallituksen puheenjohtopaikat, hallitukseen HuKa sai kolme edustajaa, ja on nyt taustaryhmistä suurin.

Lääketieteen opiskelijat saivat poikkeuksellisesti OYY:n uuteen hallitukseen kaksi edustajaansa. Sen sijaan luonnontieteilijät menettivät viime vuodesta yhden paikan ja Kokoomus ainoan paikkansa. Vuoden 2016 hallituksesta poliittiset ovatkin kokonaan paitsiossa.

Vastavalitut ja vielä virkeät hallituslaiset järjestäytyvät ja jakavat hallituspestit vasta tammikuussa, mutta tiivis perehdytys OYY:n arkeen ja opiskelijavaikuttamisen ytimeen alkoi heti joulukuussa.

Oulun ylioppilaslehti kokosi toimistolle pysähtyneet tuoreet hallituslaiset saman pöydän ääreen ja kyseli tärkeimmät tuntemukset heti valituksi tulemisen jälkeen.

Lyhyen jutustelun perusteella selvisi muun muassa se, että vaikka hallituslaisilla opiskelijavaikutuskokemusta rutkasti onkin, kukaan ei myönnä vielä touhussa kyynistyneensä.

1. Millainen on aiempi taustasi opiskelijavaikuttajana?

2. Mitä asioita tulit tekemään ylioppilaskuntaan?

3. Mitkä ovat tavoitteesi OYY:n hallituksessa vuodelle 2016?

4. OYY:n hallitus järjestäytyy tammikuussa. Mistä sektoreista olet nyt kiinnostunut?

5. Opiskelijapolitiikassakin tehdään paljon kovia päätöksiä, joiden taustalla voi olla suhmurointia ja kompromisseja. Onko opiskelijapolitiikka kyynistänyt sinua?

Hallituksen puheenjohtaja Kati Hannila, TeTa, 24

Prosessitekniikan opiskelija, aloitusvuosi 2012

1. Istuin OYY:n vuoden 2015 hallituksessa ja vastasin työelämästä, sosiaalipolitiikasta ja liikunnasta. Aiempaa kokemusta edustaa vuoden 2013 pesti Oulun yliopiston Prosessikillan hallituksessa suhdevastaavana, ja myöhemmin toimin samassa roolissa myös Oulun Teekkariyhdistyksessä. Kuulun myös oululaisen Teekkarilupin hallitukseen vastuualueenani Teekkaritalo.

2. Tavoitteenani on luoda avoimempaa ja helposti lähestyttävää ylioppilaskuntaa. Kun ihmiset pitävät meitä helposti lähestyttävänä, he haluavat myös kuulua ylioppilaskuntaan. Toinen tärkeä tavoitteeni on kuntavaikuttaminen, jotta Oulun kaupungissa tiedetään, mitä opiskelijan hyvä elämä oikeasti tarkoittaa.

3. Konkreettisina asioina haluaisin saada OYY:n hallituksen ja edustajiston vuorovaikutusta välittömämmäksi. Myös kuntavaikuttaminen ja linjapaperin suunnittelu kiinnostavat.

5. En ole kyynistynyt, mutta tiedän opiskelijapolitiikan vaikuttamisen rajoitteet. Silti uskon, että tässäkin työssä voi tapahtua asioita, jotka eivät ensin ole näyttäneet siltä, että ne ovat menossa läpi.

Veera Alahuhta, HuKa, 20

Kulttuuriantropologian opiskelija, aloitusvuosi 2013

1. Aloitin yliopisto-opiskeluni vuonna 2013, ja saman tien starttasin myös kulttuuritieteiden opiskelijoiden ainejärjestö Kultun hallituksessa. Kuluneen vuoden olen toiminut Kultun puheenjohtajana, ja tänä syksynä minut valittiin myös OYY:n edustajistoon kaudelle 2015-2017. Ennen OYY:n hallitukseen hakemista pohdin myös lähtemistä Humanistiseen Kiltaan, kunnes hoksasin että OYY:ssä vaikuttamismahdollisuudet ovat laajemmat.

2. Kokemus pienen järjestön pyörittämisessä on opettanut minulle sen, että OYY:llä olisi hyvä paikka toimia resurssina pienille järjestöille. Monissa isoissa killoissa on todella paljon ihmisiä ja työvoimaa, mutta näitä ei humanistien ja kasvatustieteilijöiden pienistä järjestöistä löydy.

3. Olen tullut yksinkertaisesti vaikuttamaan opiskelijan asioihin. Järjestöt kiinnostavat kovasti, mutta olen avoin kaikille

4. Järjestötyö.

5. Tietyllä tapaa toivo on tässä suhteessa mennyttä. En ole kyyninen, mutta en halua olla sinisilmäinenkään. Ei vaikuttaminen aina suhmurointiakaan ole, mutta ei auta myöskään alistua siihen, että näin ne asiat vain on.

Terje Juutilainen, lääketiet., 36

Lääketieteen opiskelija, aloitusvuosi 2015

1. Lapin yliopistossa oikeustiedettä opiskellessani olin oikeustieteiden tiedekunnan suunnittelutoimikunnan jäsen. Nyt lääketiedettä opiskellessa olen jäsen yhdessä meidän curriculum -uudistusta suunnittelevassa työryhmässä. Muuta kokemusta opiskelijavaikuttamisesta ei ole, mutta kokemusta sen sijaan lisäksi on julkishallinnon luottamustehtävien hoitamisesta.

2. Tavoitteenani on päästä käyttämään osaamistani yhteisten asioiden hoitamisessa.

4. Osaamiseni on vahvinta talouden ja työelämän osa-alueilla ja niistä sektoreista olen kiinnostunut.

5. Ei tässä olla ensimmäistä kertaa pappia kyydissä.

Joonas Kivioja, HuKa, 26

Aate-ja oppihistorian opiskelija, aloitusvuosi 2010

1. Ensimmäisenä minut huijattiin mukaan ilmaisen kaljan lupauksilla historian opiskelijoiden ainejärjestö Tiiman hallitukseen vuosiksi 2012-2013. Sen lisäksi toimin vuonna 2013 sekä Oulun yliopiston Humanistisen Killan varapuheenjohtajana että Suomen Humanistiopiskelijoiden puheenjohtajana. Edustajistossa istuin yhden kauden 2013-2015. Ylioppilaskunnan hallitukseen siirtyminen tuntuu loogiselta, onhan tänne pyydetty jo kolmen vuoden ajan.

2. Tavoitteenani on jatkaa samalla linjalla, mitä olen jo aiemmissa työryhmissä tehnyt. Tärkeimpänä tavoitteena on ajaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioita. Tänä vuonna OYY:llä on muuten aivan loistava toimintasuunnitelma, joka oli yksi syy hallitukseen hakemiseen!

3. Olen tullut vaikuttamaan opiskelijan elämään ja edunvalvontaan. Sopoasiat ovat lähellä sydäntäni, ja toivottavasti se näkyy hallituksen muodostumisessakin. Opiskelu on harrastetasolla ensi vuonna.

4. Sosiaalipolitiikka.

5. En ole kyynistynyt, mutta tietyllä tavalla vaikuttamisen realismi on tullut vastaan. Asioihin vaikuttaminen ja yhteisen päätöksen luominen on suhmurointia ja kompromissien tekoa. Toisinaan kompromissi voi olla sellainenkin, johon kukaan ei lopulta ole tyytyväinen.

Maria Ronkainen, TeTa, 23

Kansainvälisen liiketoiminnan opiskelija, aloitusvuosi 2012

1. Olen ollut mukana Finanssin tapahtumatoimikunnassa vuonna 2013, seuraavana vuonna Finanssin hallituksessa projektivastaavana, tänä vuonna taas toimin Finanssin koulutuspoliittisessa toimikunnassa. Kaudella 2013-2015 vaikutin myös OYY:n edustajistossa. varsinaisena jäsenenä

2. Koen antaneeni jo ainejärjestötoiminnalle kaiken, mitä annettavaa vain on. Ylioppilaskuntaan olen tullut vaikuttamaan ja vähän uteliaisuudesta katsomaan toimintaa.

3. OYY:ssä haluaisin suuntautua esimerkiksi kopo- ja työelämäasioihin. Panostaminen opiskelutiloihin on yksi keihäänkärjistä. Haluaisin vaikuttaa esimerkiksi opiskeluympäristöön ja ryhmätyötilojen saatavuuteen.

4. Koulutuspolitiikka ja työelämä

5. Minulle käynyt päin vastoin: olen perimmiltäni kyyninen ihminen, ja luottamustoimissa se on vähentynyt. Jos valmistaudut ja perehdyt asioihin tarpeeksi hyvin, saat vietyä niitä myös eteenpäin. Ihmiset ovat kiireisiä eivätkä he ehdi aina lukea kaikkia kokousmateriaaleja, joten hyvin perusteleva ja lobbaava ihminen voi puskea mitä tahansa läpi.

Tiina Strand, Tieteelliset, 23

Biologian opiskelija, aloitusvuosi 2012

1. Ainejärjestöjen hallitustyöstä kokemusta on Oulun luonnontieteilijät ry:n OLutista, biokemian opiskelijoiden Histonista ja biologian opiskelijoiden ainejärjestö Syntaksista. Lisäksi olin OYY:n edustajistossa varajäsenenä kaudella 2013-2015. Nyt aika oli oikea ylioppilaskunnalle: olen aina tykännyt ainejärjestötyöstä, mutta sille olen antanut jo kaiken, mitä annettavaa on.

2. Haluaisin kehittää OYY:n näkyvyyttä ja kuulla laajasti jäsenistön kommentteja siitä, mitä ylioppilaskunnan kuuluisi tehdä tulevaisuudessa.

3. Olen tullut ylioppilaskuntaan tekemään opiskelijan hyvää elämää.

4. Tapahtumat, kulttuuri ja järjestö ja miksei työelämäasiatkin kiinnostavat.

5. Emme kai tänne olisi tulleet, jos olisimme kyynisiä! Vaikka takana onkin monella tapaa raskas syksy, sekään ei ole kyynistänyt. Sanotaan niin, että toimintaan on tullut pikemminkin realistisempi näkökulma.

Jussi-Pekka Tolonen, lääketiet., 27

Lääketieteen opiskelija, aloitusvuosi 2011

1. Olen ollut muun muassa lääketieteen koulutustoimikunnan ja tiedekuntahallituksen jäsen ja toiminut monella kurssilla opiskelijavastaavana.  Nyt aika on hyvä ylioppilaskunnalle, sillä vietän tällä hetkellä välivuotta väitöstutkimuksen parissa, ja TervaSpeksikään ei työllistä enää yhtä paljon kuin aiempina vuosina.

2. Olen huolestunut koulutukseen kohdistuvien leikkausten vaikutuksista. Esimerkiksi lääketieteen tiedekunnassa on tällä hetkellä tosi isot säästöpaineet, ja opiskelijamäärät vain nousevat. Olemme jo omalla pienellä porukalla yrittäneet selvittää, mitä asialle voitaisiin opiskelijoina tehdä.

3.  OYY:ssä haluan ajaa opiskelijan etua ja kiinnittää huomiota erityisesti opiskelujen sujuvuuteen ja koulutuksen laadun kehittämiseen.

4. Kansainvälisyys ja koulutuspolitiikka.

5. Vaikka lääkiksen viime vuosi onkin ollut raskas, edes se ei saanut minua kyynistymään. Siinä auttaa se, että hyväksyy monien asioiden tapahtuvan todella hitaasti. Pitää malttaa olla kärsivällinen.

Susa Vikeväkorva, HuKa, 23

Varhaiskasvatuksen opiskelija, aloitusvuosi 2012

1. Kokemusta on kertynyt ainejärjestöhommista varhaiskasvatuksen opiskelijoiden ainejärjestö Lastareista varapuheenjohtajana, kopona ja kulttuurivastaavana. Syksyllä minut valittiin varsinaiseksi jäseneksi OYY:n edustajistoon ja kasvatustieteen tiedekuntahallitukseen. Lisäksi olen toiminut muun muassa koulutusohjelman toimikunnassa ja pienryhmäohjaajana. Olen antanut ainejärjestötoiminnalle kaiken, nyt haluan oppia ja kehittää itseäni entisestään.

2. OYY:n viestintästrategia ja sen uudistaminen kiinnostaa kovasti, odotan sitä työtä innokkaasti. Lisäksi haluaisin kehittää ja monipuolistaa OYY:n viestintää. Pohdittavaa on erityisesti siinä, miten oikeasti tavoitetaan opiskelijat ja sidosryhmät.

3. Täällä ollaan tekemässä opiskelijan hyvää elämää ja vaikuttamassa koko yliopiston tasolla. Haluan jatkaa myös hyvää vakalaisten [varhaiskasvatuksen opiskelijoiden] aikaa OYY:ssä, viedä viestiä meidänkin päätyyn vielä entistä enemmän.

4. Viestintä.

5. Oma motivaatio vaikuttaa paljon. Jos itsellä vain on sinnikkyytä ja tahtoa, asioita saa vietyä eteenpäin. Jotkut asiat etenevät nopeammin, toiset hitaammin, ja tämä on vain pakko hyväksyä. Kärsimättömyys on ollut yksi omista paheistani, mutta onneksi luottamustoimet ovat auttaneet sen kehittämisessä. Yhdessä toimiessa on pakko oppia näkemään asioiden toiset laidat.

 

Antoivatko tuoreet hallituslaiset uutta intoa opiskelijavaikuttamiseen? Lue lisää kiinnostavista vaikutuspaikoista tai opiskelijoiden kokemuksista vallankahvassa. Mikäli OYY:n edustajistovaalien tulokset ovat unohtuneet, virkistä muistiasi täällä.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Uniresta jatkaa Apajankahvilassa ensi kevääseen

Uniresta jatkaa arkkitehtikampuksella sijaitsevan Apajankahvilan pitoa ensi toukokuun loppuun asti. Oulun yliopisto irtisanoi vuodenvaihteessa Unirestan ravintolapitosopimukset Linnanmaan kilpailutettujen kohteiden lisäksi Aleksanterinkadun Apajankahvilasta. Ravintolan jatko on ollut kysymysmerkki, sillä koska Apajankahvila ei kuulunut syksyn kilpailutukseen, se ei ole ollut siirtymässä Fazer Amicallekaan. Unirestan toimitusjohtajan Kaija-Liisa Silvennoisen mukaan Apajankahvilan jatkosta sovittiin Oulun yliopiston ja kiinteistön uusien omistajien […]

Uniresta jatkaa arkkitehtikampuksella sijaitsevan Apajankahvilan pitoa ensi toukokuun loppuun asti.

Oulun yliopisto irtisanoi vuodenvaihteessa Unirestan ravintolapitosopimukset Linnanmaan kilpailutettujen kohteiden lisäksi Aleksanterinkadun Apajankahvilasta.

Ravintolan jatko on ollut kysymysmerkki, sillä koska Apajankahvila ei kuulunut syksyn kilpailutukseen, se ei ole ollut siirtymässä Fazer Amicallekaan.

Unirestan toimitusjohtajan Kaija-Liisa Silvennoisen mukaan Apajankahvilan jatkosta sovittiin Oulun yliopiston ja kiinteistön uusien omistajien kanssa maanantaina 14. joulukuuta.

Oulun yliopistotoiminnot jatkuvat Aleksanterinkadulla vuoden 2016 loppuun saakka. Uudet omistajat peliyhtiö Fingersoft ja rakennusliike Rakennusteho Group suunnittelevat tiloihin pelialan kampusta.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

TeTa kahmi OYY:n johtotehtävät vuodelle 2016

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) hallituksen puheenjohtajaksi vuodelle 2016 on valittu tekniikan ylioppilas, Tekniikan ja talouden edustajistoryhmän (TeTa) Kati Hannila ja edustajiston puheenjohtajaksi kauppatieteiden ylioppilas, TeTan Nico Numminen. Sekä Hannila että Numminen olivat OYY:n halituksessa vuonna 2015. Edustajiston varapuheenjohtajaksi valittiin kasvatustieteiden kandidaatti, Humanistien ja kasvatustieteilijöiden edustajistoryhmän (HuKa) Muusa Jyrkinen, joka on toisen kauden edaattori. Jyrkinen oli ehdolla edustajiston […]

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) hallituksen puheenjohtajaksi vuodelle 2016 on valittu tekniikan ylioppilas, Tekniikan ja talouden edustajistoryhmän (TeTa) Kati Hannila ja edustajiston puheenjohtajaksi kauppatieteiden ylioppilas, TeTan Nico Numminen. Sekä Hannila että Numminen olivat OYY:n halituksessa vuonna 2015.

Edustajiston varapuheenjohtajaksi valittiin kasvatustieteiden kandidaatti, Humanistien ja kasvatustieteilijöiden edustajistoryhmän (HuKa) Muusa Jyrkinen, joka on toisen kauden edaattori. Jyrkinen oli ehdolla edustajiston puheenjohtajaksi, mutta hävisi vaalin Nummiselle äänin 16–21.

OYY:n hallitukseen nimitettiin Hannilan lisäksi Susa Vikeväkorva (HuKa), Maria Ronkainen (TeTa), Veera Alahuhta (HuKa), Terje Juutilainen (Lääkis), Joonas Kivioja (HuKa), Jussi-Pekka Tolonen (Lääkis) ja Tiina Strand (Tieteelliset). Hallituksen jäsenten vastuualueet selviävät tammikuussa hallituksen järjestäytymiskokouksessa.

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto valitsi luottamushenkilöt vuodelle 2016 kokouksessaan torstaina 10. joulukuuta.

Minna Koivunen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja, joka pyrkii ymmärtämään maailmaa pala palalta, oppii joka päivä jotain uutta ja rakastaa uimista. Twitter: @koominna

Lue lisää:

Vallan uusjako

Tammikuun ensimmäisenä päivänä astuu voimaan Oulun yliopiston uudistettu organisaatio. Valtaa ja resursseja jaetaan yliopistossa uudella tavalla. Uudistuksen suurin muutos koskee tutkimusta, joka keskitetään nyt kokonaan tiedekuntiin. Tiedekunnat jaetaan samalla yliopiston vararehtoreiden alaisuuteen. Rehtori Jouko Niinimäen mukaan uudistus vähentää tutkimuksen keskinäistä kilpailua ja luo poikkitieteellisyyttä ja yhteishenkeä. Henkilöstössä osa pelkää täysin päinvastaista kehitystä.

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Oulun yliopiston organisaatiorakennetta myllerretään tammikuussa urakalla.

Yliopiston tiedekunnat ovat tulevaisuudessa vararehtoreiden alaisuudessa. Dekaanit vastaavat edelleen tiedekuntiensa hallinnosta, mutta vararehtoreista tulee dekaanille johtamista tukeva työpari.

Suuren muutoksen kokee myös yliopiston tutkimus- ja opetushenkilökunta. Vuodenvaihteen jälkeen kaikki Oulun yliopistossa tehty tutkimus tapahtuu tiedekuntiin muodostetuissa tutkimusryhmissä.
Tutkimusryhmä – tai tutkimusyksikkö – on Oulussa jatkossa tutkimuksen tekemisen ydin, tiedekunnan ainoa yksikkötaso ja oma tulosyksikkönsä.

Samalla yliopiston neljä painoalayksikköä, BioCenter Oulu, Eudaimonia – Ihmistieteiden tutkimuskeskus, Infotech Oulu ja Thule Instituutti, ovat uudessa organisaatioissa vain tutkimustyötä edesauttavia toimijoita, eivät varsinaisen tutkimustyön tekijöitä. Yhdistämistä tapahtuu myös yliopiston infrastruktuurissa, kun Biocenter, koe-eläinkeskus ja MNT-keskus yhdistetään yhteen yksikköön.

Opiskelija tukee, ei enää päätä

Opiskelija pääsee uudistuksessa helpolla, sillä myllerrys ei suoraan näy riviopiskelijan arjessa. Tiedekuntahallitusten opiskelijaedustajien toimintaan se kuitenkin vaikuttaa, kertoo OYY:n koulutuspoliittinen asiantuntija Henna Määttä.

Määtän huolena on, että uudessa organisaatiossa tiedekuntahallituksen tehtävä johdon tukemisessa on epämääräinen. Nyt yliopiston tiedekuntahallituksissa istuu nelisenkymmentä varsinaista ja varalla olevaa opiskelijajäsentä.
”Aiemmin henkilöstö ja opiskelijajäsenet ovat tiedekuntahallituksissa oikeasti päättäneet asioi-sta. Uudistetussa johtosäännössä tiedekuntahallituksen roolina on tukea dekaanin toimintaa. Sanavalinnoilla on merkitystä: aiemmassa johtosäännössä tiedekuntahallitus päätti ja hyväksyi, nyt se vain tukee.”

Uudistetussa johtosäännössä kuitenkin todetaan, että OYY voi halutessaan nimetä opiskelijaedustajan tiedekunnan johtoryhmään.

Tämä on Määtän mukaan tervetullut lisäys: opiskelijan äänen pitäisi Määtän mielestä kuulua aina kaikissa niissä elimissä, joissa tehdään opiskelijaa koskevia päätöksiä.

”Lausunnossamme otimme kantaa myös siihen, että yliopistokollegion rakenteen pitäisi olla tasakolmikantainen: nyt professorit ovat yliedustettuina opiskelijoihin ja henkilökuntaan nähden.”

Rahat vai ryhmähenki?

Uuteen organisaatioon kuuluvasta tiedekuntien jakamisesta tutkimusryhmiin tutkimushenkilöstöllä ja hallinnolla on melko vastakkaiset visiot. Keskeinen huolenaihe on raha ja sen riittäminen.

Organisaatiouudistus on ennen kaikkea rehtori Jouko Niinimäen projekti. Niinimäen mukaan uudistuksella haetaan Oulun yliopistolle selkeämpää organisaatiota, jossa kaikki toiminta tukee yliopiston osaamisen löytämistä ja tunnistamista.

Tämän kaiken tavoitteena on parantaa yliopistossa tehdyn työn laatua, jota taas on pakko vaalia rahoituksen saamiseksi.

”Uudistuksella luodaan rakenne, joka tekee osaamisen näkyväksi, tukee sen kehittymistä ja tukee lisäksi monitieteisyyttä eri osaamisalueiden välillä. Autamme jokaista keskittymään omaan ydinosaamiseen, jotta laatua saadaan ylöspäin.”

Uudessa mallissa rahaa jaetaan tutkimusryhmän tuloksen perusteella. Niinimäki vakuuttaa, ettei opetus kärsi uudesta mallista.

”Tutkimusryhmät resursoidaan niin, että koulutus rahoitetaan päältä pois. Opetus ei joudu kilpailun alle.”

Oulun yliopiston Akateemiset ry:n hallituksen puheenjohtaja Pirkko Viitala ei ole yhtä optimistinen. Laboratoriopäällikkönä lääketieteen tiedekunnassa toimivan Viitalan suurimpana murheena on se, että rahan väheneminen näkyy vielä opetuksen laadussa.

”Opiskelijana olisin huolestunut siitä, että joissakin tutkimusyksiköissä resurssit ovat niin pienet, ettei kaikkia määräaikaisia opetus- ja tutkimustehtäviä voida jatkaa.”

Rehtori Niinimäen mukaan organisaatiouudistuksen ideana on vähentää yliopiston keskinäistä kilpailua. Uudessa organisaatiossa kaikki saavat keskittyä omaan tekemiseensä omissa ryhmissään, eikä samanlaista sisäistä kilpailua resursseista ole. Hyödyn tästä korjaa lopulta työntekijä.

”Kun yksikön saama raha kytkeytyy tulokseen, työntekijä kokee työn tulosten olevan lähellä itse työtä. Työntekijä voi kokea henkilökohtaista onnistumisen tunnetta, joka taas vaikuttaa hänen edellytyksiinsä työskennellä.”
Niinimäen mukaan tutkimusryhmämalli lisääkin lopulta yliopiston monitieteisyyttä ja yhteisöllisyyttä. Tämän toteutumista tullaan tukemaan myös erillisellä rahoituksella.

Pirkko Viitala arvelee vaikutuksen olevan jopa päinvastainen. Tutkimusryhmissä seurataan tällä hetkellä tarkkaan sitä, että tutkimuksen hyöty tulee vain ja ainoastaan omalle ryhmälle.

”On voimistuva huoli ja elinehtokin, että hyöty kohdentuu tarkalleen omaan tutkimusryhmään – tai ainakin omaan tiedekuntaan. Luulen oman tulosyksikön hyötyajattelun vain voimistuvan, minkä kustannuksella suuren kokonaisuuden, yliopiston, yhteishyöty jää jalkoihin.”

Viitalan mukaan raha on jo ohjannut tutkimusryhmien muodostumista: osa tutkijoista on tällä hetkellä hankalassa tilanteessa, sillä he eivät kelpaa tutkimusryhmiin siksi, ettei heidän mukanaolostaan katsota olevan tarpeeksi rahallista hyötyä.

”Osa on jo miettinyt lähtöä yliopistosta, jos uutta tutkimusympäristöä ei löydy.”

Toimiva malli korvataan uudella

Tutkimusryhmien muodostaminen tiedekunnissa on edennyt vaihtelevaan tahtiin. Ensimmäisenä urakka alkoi teknillisessä tiedekunnassa, jossa uudistus on Niinimäen arvion mukaan otettu vastaan myötämielisesti. Näkyvimmin ryhmien kanssa kipuili luonnontieteellinen tiedekunta, jossa avuksi tarvittiin yliopiston ulkopuolelta tullut muutosjohtaja.

Niinimäen mukaan suurin osa tiedekunnista kuuluvasta kritiikistä koskeekin itse rakenteen sijaan juuri rahaa ja sen jakoa.

”Resurssien jako on puhututtanut erityisesti siellä, jossa rahasta on uupelo.”

Pirkko Viitalan mukaan tutkimusryhmien nopea uudelleenmuodostus on nähty hämmentäjäksi myös lääketieteellisessä tiedekunnassa. Jo olemassa olevat laitokset olisivat Viitalan mukaan voineet toimia samalla lailla uudessakin organisaatiossa.

”Myös talous on mennyt entistä enemmän sekaisin ja ajantasainen budjettiseuranta on ollut mahdotonta, mikä olisi kuitenkin tärkeää tutkimukseen panostamisen kannalta. Ymmärtääkseni muun muassa humanistisessa ja kasvatustieteellisessä tiedekunnassa toimivien käytäntöjen uudistus on vain hämmentänyt.”

Humanistisen tiedekunnan dekaani Paula Rossi sanoo nykyisen mallin olleen humanisteille toimiva, muttei mahdoton luopua.

”Meillä on tiedekunnassa osaava henkilökunta ja motivoituneet opiskelijat, joten eivätköhän opiskelijat valmistu ja tutkimus mene eteenpäin tässäkin järjestelmässä. Tiedekunnan hyvä yhteishenki auttaa asiassa.”

Notio ei tavoita kaikkia

Opiskelijalle tieto organisaatiouudistuksesta on ollut kiven alla. Henna Määttä kritisoikin organisaatiouudistuksesta tiedottamista. Kun organisaation uudistustyö aloitettiin syksyllä 2014, sitä pyydettiin kommentoimaan intranetissä Notiossa. Määtän mukaan vain pieni osa opiskelijoista ylipäänsä käyttää Notiota, ja uudistusta koskevaan kommenttiketjuun opiskelijat eivät voineet kommentoida mitään.

”Lisäksi ylioppilaskuntaa pyydettiin loppuvuodesta järjestämään opiskelijoille kysely, johon vastaukset olisi haluttu jo tammikuun alussa. Tällä aikataululla ja pohjustuksella se oli aika epärealistinen pyyntö. Jos opiskelijoille halutaan järjestää kysely, se pitäisi tehdä niin, että opiskelijoilla on oikea mahdollisuus kommentoida.”

Jouko Niinimäki myöntää kaikkien tavoittamisen olevan yliopiston kokoisessa organisaatiossa haastavaa. Silti henkilöstöä ja opiskelijoita on osallistettu uudistuksessa parhaansa mukaan. Asiasta on Notion infon lisäksi järjestetty tiedotustilaisuuksia koko henkilökunnalle, ja tiedekuntien dekaaneille on järjestetty oma kuulemistilaisuutensa.

”Kaikkien 3000 työntekijän ottaminen mukaan päätöksentekoon on haasteellista. Siksi meillä on käytössä edustuksellisia elimiä, joissa päästään vaikuttamaan.”

Pirkko Viitalan mukaan henkilöstöä on kyllä tiedotettu uudistuksesta, mutta sen hyödyistä ei olla vakuuttuneita: moni ei tiedä, miten ja miksi muutos tapahtuu ja mitä hyvää se heille tuo.

”Tutkimuksessa ja opetuksessa pitäisi olla voimistuva yhteen hiileen puhaltamisen idea. Nyt se hiili alkaa olla jo kovasti mustunutta: enää ei ole ollut voimia puhaltaa siihen. Uudistus sekoittaa, hämmentää, vie aikaa, työpanosta ja ajatusta sellaisista asioista, joista pitäisi olla selkeä hyöty ydintehtävien hoitoon jatkossa.”

Kritiikistään huolimatta Viitala sanoo toivovansa, että uudistus on myllerryksen arvoinen ja huoli testaamattoman mallin toimimattomuudesta osoittautuu turhaksi.

Vaikka riviopiskelijat eivät uudistukseen päässeet vaikuttamaan, OYY on kertonut oman kantansa lausunnoissa. Tähän tyytyväinen Henna Määttä sanoo itsekin ymmärtävänsä halun organisaation uudistamiseen.

”On hyvä, että johdon päätöksentekoa halutaan ketteröittää, sillä nykyinen hallintorakenne on aika jäyhä. Silti kaikessa pitäisi kuulla kolmikantaa. Muuten voi käydä niin, että vain korkeammissa asemissa olevat tulevat kuulluksi.”

 

Korjaus 15.12.2015 kello 8.40 : Jutun organisaatiouudistusta koskevasta kuvituksesta korjattu yksi nimivirhe. Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaani on tietysti Kyösti Oikarinen, ei Kyösti Ollikainen. 

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Konsultti muuttuu toteuttajaksi

Porukka tuotantotalouden opiskelijoita kyllästyi suurten yritysten epäkohtiin. Kymmenpäinen joukko ratkaisee nyt ongelmia oman konsulttiyrityksensä nimissä. Sen toimitusjohtajuuteen keskittyy tuore diplomi-insinööri Mikko Kontio.

Eurot silmissään kiiluen konsultti puhuu henkilöstölle ympäripyöreitä ja lähettää tunnin tuokiosta nelinumeroisen laskun. Tämän stereotyyppisen kuvan vuoksi Mikko Kontio puhuu konsultin sijaan mieluummin toteuttajasta. X Heads Oy:n periaatteena on, että konsultit yrittävät ymmärtää asiakasyrityksen toimintamallin ja pohtivat, mitä juuri siellä voitaisiin tehdä toisin.

”Asiakkaan tavoitteena voi olla vaikka myydä yritys kalliilla hinnalla tai toisena ääripäänä halu kehittää kestävää liiketoimintaa. Meidän ideanamme on auttaa”, Kontio kertoo ja korostaa, että parannuksen he pyrkivät toteuttamaan yhteistyössä, jotta näkevät, kun toinen onnistuu.

Paremmin tekeminen yhdessä ajoi myös X Headsin perustamiseen. Firman visionääri ja sarjayrittäjä Jussi Auvinen halusi koota tiimin yrittäjähenkisistä ihmisistä, jotka ovat valmiita tekemään asioita omalla tavallaan ja kapinoimaan perinteistä teollisuusuraa vastaan.

Kontio näkee pelkkänä etuna sen, että aloittavan yrityksen riveissä on yhden tai kahden hengen sijasta molempien käsien sormilla laskettava määrä asiantuntijoita. Se laajentaa näkemystä.

”Meillä on kokemusta eri teollisuudenaloilta. On ongelmanratkaisijoita, kirjoittajia, web designer, prosessiosaajia ja yksi health tech -asiantuntija”, Kontio luettelee.

Kilpailija on yhteistyökumppani

Monipuolisen kokemuksen tuomasta verkostosta X Heads löysi ensimmäisen asiakkaansa kesällä, kun yritys noin puoli vuotta sitten perustettiin. Kontio muistelee, että projekti saatiin hoidettavaksi, koska asiakkaan ongelmasta otettiin selvää ja esitettiin muutama oikeanlainen kysymys.

”Meillä ei vielä ollut toimistoa, joten homma hoidettiin etänä Skypen ja Google Docsin avulla. Puolet ratkaisi materiaalivirtojen ohjaamista ja toinen puoli kirjoitti siitä raportin”, Kontio kuvailee kuuden hengen työnjakoa.
Kaikkia ei aina tarvita mukaan, ja kunkin panostus vaihtelee tilanteesta riippuen.

Kontio paljastaa, että osa saa jo elantonsa yrityksestä, osalle työ on sivutoimista. Voitonjaosta on tehty laskukaavat etukäteen.

Porukka on hajaantunut eri puolille maailmaa: Australiaan, Singaporeen, Espanjaan ja Vaasaan. Syyskuussa saadulle Oulun-toimistolle Njetwork Innin tiloihin mahtuu muutama henkilö.

Viimeiseen puolivuotiseen on Kontion sanoin kuulunut riittävästi uusia asiakkaita, tuotteistamista sekä vanhojen verkostojen herättelyä ja uusien kerryttämistä tapahtumissa.

”Totta kai asiakkaille esittäytyminen aina jännittää, mutta ei auta kuin uskoa omaan osaamiseensa, niin muutkin uskovat. On ollut innostavaa nähdä, kun ihmiset tajuavat, että voisimme yhdessä tehdä jotain paremmin”, nyökyttelee toimitusjohtaja.

X Heads on lyöttäytynyt yhteen toisen oululaisen konsulttifirman kanssa. Kontio ei näe kilpailijoita vaan yhteistyökumppaneita. Hänen mielestään Oulussa vallitsee ikävä asenne, että pienet firmat kilpailevat toisiaan vastaan, kun ne voisivat yhteistyöllä saada enemmän aikaan.

Konkurssi on mahdollisuus

Asioihin vaikuttaminen, haasteet ja vastuu houkuttelevat Mikko Kontiota yrittäjyyteen. Suurissa korporaatioissa työskennellessään X Headsin tekijät huomasivat, mikä työyhteisöjen ja teollisuuden prosessien toiminnassa hiersi, mutta nuorten ehdotuksia ei kuunneltu. Toisen leivissä oma into voi kuihtua.

”Kuukausipalkka on maailman vahvin huume. Kun on asuntolainaa, on riippuvainen vakituisesta työpaikasta”, Kontio perustelee sitä, miksi opiskelijana kannattaa uskaltaa toteuttaa ideansa.

Hänen mielestään yrittäjyydestä puhutaan turhaan mörkönä, koska nuori saa kokeilla ja epäonnistua. Amerikkalaismentaliteettia lainaten Kontio sanoo konkurssin olevan mahdollisuus – niin voi käydä ja firman kaatuminen taas tuo tullessaan jotain uutta.

”Ehkä X Headsiä ei parin vuoden päästä ole tai sitten on”, Kontio puntaroi, sillä startup-hengen mukaisesti uudet bisnekset kiinnostavat.

Vastikään diplomityönsä viimeistelleenä hän kokee, että yliopistosta yrittäjiksi ryhtyvät ovat tuoreen tiedon hyödyntäjiä. Toimitusjohtaja on hyvillään, että teekkarit tekevät diplomitöitään yhä useammin pienille yrityksille, ja yhden suuren Nokian valta-asema on murtunut. Työn henkinen palkitsevuus tuntuu houkuttelevan enemmän kuin jättiyrityksen palkkalistoille pääseminen.

Työkentän ja startup-maailman muovaaminen ei ole vain insinöörien ja kauppatieteilijöiden yksinoikeus. Kontio näkee, että X Heads voisi tarvita kulttuurien tuntijoina esimerkiksi historioitsijoista.

”Yliopistolla pitäisi päästä kuppikunnista eroon. Voisi syntyä vaikka mitä siistiä, kun teekkarit ja humanistit heitettäisiin yhdessä ideoimaan”, Kontio väläyttää.

 

Kuka?
Mikko Kontio 

» 25-vuotias.
» Kotoisin Maikkulasta, asuu Tuirassa.
» Valmistunut marraskuussa tuotantotalouden diplomi-insinööriksi. Sivuaineena opiskellut tietotekniikkaa.
» Työskentelee X Heads Oy -nimisen konsulttiyrityksen toimitusjohtajana.
» Aiemmin töissä ICT-firma Exfossa, metallipaja Sah-Kolla ja kuljetusalalla. Reppureissaajana Australiassa teki töitä farmeilla.
» Toiminut tuotantotalousteekkareiden Optiem-ainejärjestön hallituksessa opintovastaavana ja kuulunut opiskelijajäsenenä tuotantotalouden osaston johtoryhmään.
» Vapaalla lumilautailee ja viihtyy luonnossa: kalastaa, pilkkii, metsästää, vaeltaa, mökkeilee.
» Lapsena pyöritteli uravaihtoehtoja eräoppaasta maatalousyrittäjään. Myöhemmin kiinnostus tekniikkaan ja bisnekseen ohjasi yliopistoon.
» Haaveilee, että voisi työssään tehdä sitä, mitä haluaa ja silloin kun haluaa sekä nähdä maailmaa. Näin aikaa jäisi myös lumilautailuun ja luonnossa oleiluun.
» Toivoo, että vanhemmat sukupolvet ymmärtäisivät nuorten voiman, unohtaisivat omat kuppikuntansa ja auttaisivat nuoria toteuttamaan itseään. ”Sillä olisi suuri vaikutus asioihin. Voisi vaikka syntyä se kliseinen maailmanrauha.”

Sanna Häyrynen

Tiedeviestinnän maisteri, joka tykkää kuunnella, kun asiantuntija puhuu. Twitter: @sannahayrynen

Lue lisää:

Onko haltialla vapaata tahtoa?

Luento: Kirjallisuudentutkija Jyrki Korpuan väitöstilaisuus 13.11. Kenelle: Väitöstilaisuudet ovat avoimia kaikille kiinnostuneille. Paikalla väittelijä itse, kustos Kuisma Korhonen ja vastaväittäjä Dimitra Fimi. Yleisössä valikoima kirjallisuuden oppiaineen henkilökuntaa ja opiskelijoita, väittelijän läheisiä ja muita aiheesta kiinnostuneita. Sisältö: Kolmituntisessa tilaisuudessa tarkastettiin Korpuan väitöstutkimus ”Constructive Mythopoetics in J.R.R.Tolkien’s Legendarium”.   11.50. Tästä kansansuosiosta voi moni väitteilijä vain haaveilla. […]

Luento: Kirjallisuudentutkija Jyrki Korpuan väitöstilaisuus 13.11.
Kenelle: Väitöstilaisuudet ovat avoimia kaikille kiinnostuneille. Paikalla väittelijä itse, kustos Kuisma Korhonen ja vastaväittäjä Dimitra Fimi. Yleisössä valikoima kirjallisuuden oppiaineen henkilökuntaa ja opiskelijoita, väittelijän läheisiä ja muita aiheesta kiinnostuneita.
Sisältö: Kolmituntisessa tilaisuudessa tarkastettiin Korpuan väitöstutkimus ”Constructive Mythopoetics in J.R.R.Tolkien’s Legendarium”.

 

11.50. Tästä kansansuosiosta voi moni väitteilijä vain haaveilla.

Alkamassa on ensimmäisen suomalaisen J.R.R.Tolkienin kirjallisuudesta tehdyn humanistisen alan väitöskirjan tarkastus, ja tupa on totisesti täynnä. Jo puoli tuntia ennen väitöstilaisuuden alkua HU106-salissa kuulijat istuvat tiukasti kylki kyljessä.

Kun luentosalin omat istumapaikat loppuvat kesken, lisätuoleja nostellaan salin käytävälle ja takariviin.

Kuuluisa akateeminen vartti pätee tietysti täälläkin. Tasan vartin yli kaksitoista yleisö nousee seisomaan, kun väittelijä Jyrki Korpua, kustoksena toimiva Oulun yliopiston kirjallisuuden professori Kuisma Korhonen ja Cardiffin yliopiston tohtorikaapuun pukeutunut vastaväittäjä Dimitra Fimi saapuvat saliin.

Kuisma Korhosen lyhyiden avaussanojen jälkeen frakkipukuinen Korpua aloittaa suomenkielisen lectio praecursoriansa, seisaaltaan esitetyn väittelijän alkupuheenvuoron. Maksimissaan 20 minuuttia kestävän lection ideana on johdattaa kuulijat tutkimuksen aiheen ja maailman piiriin olematta kuitenkaan tiivistelmä tutkimuksesta. Väitöksessään Korpua esittää, että Tolkienin fantasiamaailmaan sijoittuvia teoksia yhdistää mytopoeettinen koodi, joka luo kielen, myyttien sekä tekstillisten vaikutussuhteiden kautta koherentin kokonaisuuden. Korpua väittää, että vaikka Tolkienin teokset ovatkin keskenään hyvin erilaisia, niitä yhdistävä koodi on luettavissa niin suuren luomismyytin kertovasta Silmarillionista kuin satumaisesta ja kotoisasta Hobitistakin.

Tutkimuksessaan Korpua etsii vastausta myös Tolkienin teosten suosiolle. Yleisöä naurattavat Korpuan huomiot keskiluokkaisesta Bilbo Reppulista ja työväenluokkaisesta Sam Gamgista.
Nauru pois – juuri hobittihahmot ovat Keski-Maailman viehätyksen salaisuus.

”Hobitit kotouttavat fantasiamaailman lukijalle. llman hobittihahmoja Tolkienista ei olisi tullut fantasian kummisetää”, Korpua sanoo.

12.32 Korpuan päättäessä puheensa vastaväittäjä Dimitra Fimi aloittaa työnsä kiittämällä Korpuaa esityksestä: hän kertoo nauttineensa suomen kielen kuuntelusta, vaikkei sanojen sisältöä ymmärtänytkään. (Vastaväittäjä saa puheesta toki käännöksen.)

Vastaväittäjä saa käyttää tarkastukseensa enintään neljä tuntia, jotta aikaa riittäisi myös mahdollisille muille vastaväittäjille. Fimi aloittaa pitkän tarkastustyönsä hyvin yleisluontoisilla kysymyksillä, jotka koskevat Korpuan motiivia tutkimukselle ja tutkimuksen vahvimpia ja heikoimpia kohtia.

Yleisten kysymysten jälkeen Fimi siirtyy käsittelemään tutkimusta kappale kerrallaan. Kysymykset ovat hyvin tarkkoja: Fimi haluaa esimerkiksi tietää sen, onko Tolkienin haltioilla Korpuan mukaan ollenkaan omaa tahtoa.
Väitöstilaisuudet ovat enää hyvin harvoin piinaavia tenttauksia. Myös väitöksen hylkääminen tässä vaiheessa on hyvin poikkeuksellista, sillä väitösluvan saaminen edellyttää esitarkastajien tarkan seulan läpäisyä.
Poikkeuksiakin toki on: vuonna 2012 Oulussa hylättiin vasta väitöstilaisuuden jälkeen kaivonkatsojien toimia tieteellisesti selvittävä tekniikan alan väitöskirja.

Nytkään vastaväittäjän kysymykset Korpualle eivät vaikuta hyökkäyksiltä, vaan käynnissä on tasavertainen keskustelu. Korpua ei häkelly tarkoistakaan kysymyksistä, vaan vastaa niihin rennosti ja varmasti.

14.00 Nyt ilma alkaa käydä paksuksi. Ihmiset hapuilevat vesipullojaan, ja luentosalien ovia availlaan vaivihkaan. Tuttuni kuiskaa korvaani: Ihme, jollei joku pyörry tänne.

Vuorossa on paluu isoihin kysymyksiin. Fimi tiedustelee Korpualta, näkeekö hän yhteyksiä Tolkienin ja postmodernismin välillä. Vastaus on lyhyt: vaikka teoksista voi löytää tiettyjä postmodernistisia elementtejä, Korpua ei näe Tolkienia postmodernistina.

Fimiä kiinnostaa myös se, mitä Korpualla on seuraavaksi mielessä. Väittelijällä on vireillä monia projekteja: paraikaa hän kirjoittaa muun muassa Kalevalasta myyttien synnyttäjänä.

Lisäksi Tolkien-tutkimuksesta jäi yli noin 250 sivua valmista tekstiä, jotka eivät mahtuneet väitöskirjan kansien sisälle. Nekin ovat hyödynnettävissä vielä jollain tapaa, Korpua arvioi.

14.13 Fimi ja Korpua nousevat seisomaan, sillä vastaväittäjä on valmis antamaan loppulausuntonsa, jossa hän tekee yhteenvedon tarkastustyöstään.

Fimin lausunto on pääosin positiivinen. Hän kritisoi Korpuaa siitä, että tiettyjä ideoita olisi voinut kehitellä eteenpäin. Erityiskehuja Korpua saa onnistuneesta lähiluvusta sekä väitöstyön erinomaisesta kielestä.

Lopuksi Fimi toteaa suosittelevansa lämpimästi väitöskirjan hyväksymistä.

14.25 Nyt olisi aika kuulla vastaväitteitä, mikäli niitä yleisöstä löytyy.

Lyhyen hiljaisuuden jälkeen kustos Kuisma Korhonen julistaa keskustelun suljetuksi. Yleisön taputtaessa väittelijä, kustos ja vastaväittäjä poistuvat salista.

Salin ovien sulkeutuessa myhäilevä väki kerääntyy väitöskahveille muutaman metrin päähän Snellmanian ravintolaan.

 

MITÄ LUENNOSTA JÄI MIELEEN?

Jukka Isomaa, 26, kirjallisuuden pääaineopiskelija

Miksi tulit seuraamaan tätä  väitöstilaisuutta?
Kirjallisuuden oppiaineesta järjestetään Oulussa aika harvoin väitöstilaisuuksia. Olen opiskeluaikanani missannut aikaisemmat väitökset, joten nyt halusin käydä tutustumassa aiheeseen.
Lisäksi itse väitöksen aihe oli kiinnostava, ja Jyrki Korpua ennestään tuttu luennoitsija. Olen kuullut monella kurssilla hänen sanovan, että tätä aihetta tai kysymystä käsitellään myöhemmin väitöskirjassani. Joten sillä lailla ympyrä sulkeutui tänään!

Mitä sait tästä iltapäivästä irti?
Kokemuksena väitös oli todella mielenkiintoinen. Eniten minua kiinnostivat väitöksen metodologinen ote ja se, mitä väittelijä on saanut irti paljon tutkitusta kirjailijasta. Oli mielenkiintoista nähdä se, miten väittelijä oli kytkenyt Tolkienin teokset yhteen.

Puurrat nyt gradun parissa. Vietetäänkö vielä jonain iltana Jukka Isomaan väitöskaronkkaa?
Enpä tiedä vielä! Olen kyllä pohtinut jatkotutkimuksen mahdollisuutta yhtenä akateemisena uravaihtoehtona. Mutta riittävätkö rahkeet ja paukut siihen, se on eri asia.