Puoli vuotta toimitusjohtajana on opettanut Mikko Kontiolle, että apua saa kysyä. Aloitteleva yrittäjä voi kysyä sparrausta verkostoistaan ja vaatia rehellistä palautetta asiakkailtaan.

Konsultti muuttuu toteuttajaksi

Porukka tuotantotalouden opiskelijoita kyllästyi suurten yritysten epäkohtiin. Kymmenpäinen joukko ratkaisee nyt ongelmia oman konsulttiyrityksensä nimissä. Sen toimitusjohtajuuteen keskittyy tuore diplomi-insinööri Mikko Kontio.

Ihmiset  | 

Teksti Sanna Häyrynen

Kuvat Elina Korpi

Eurot silmissään kiiluen konsultti puhuu henkilöstölle ympäripyöreitä ja lähettää tunnin tuokiosta nelinumeroisen laskun. Tämän stereotyyppisen kuvan vuoksi Mikko Kontio puhuu konsultin sijaan mieluummin toteuttajasta. X Heads Oy:n periaatteena on, että konsultit yrittävät ymmärtää asiakasyrityksen toimintamallin ja pohtivat, mitä juuri siellä voitaisiin tehdä toisin.

”Asiakkaan tavoitteena voi olla vaikka myydä yritys kalliilla hinnalla tai toisena ääripäänä halu kehittää kestävää liiketoimintaa. Meidän ideanamme on auttaa”, Kontio kertoo ja korostaa, että parannuksen he pyrkivät toteuttamaan yhteistyössä, jotta näkevät, kun toinen onnistuu.

Paremmin tekeminen yhdessä ajoi myös X Headsin perustamiseen. Firman visionääri ja sarjayrittäjä Jussi Auvinen halusi koota tiimin yrittäjähenkisistä ihmisistä, jotka ovat valmiita tekemään asioita omalla tavallaan ja kapinoimaan perinteistä teollisuusuraa vastaan.

Kontio näkee pelkkänä etuna sen, että aloittavan yrityksen riveissä on yhden tai kahden hengen sijasta molempien käsien sormilla laskettava määrä asiantuntijoita. Se laajentaa näkemystä.

”Meillä on kokemusta eri teollisuudenaloilta. On ongelmanratkaisijoita, kirjoittajia, web designer, prosessiosaajia ja yksi health tech -asiantuntija”, Kontio luettelee.

Kilpailija on yhteistyökumppani

Monipuolisen kokemuksen tuomasta verkostosta X Heads löysi ensimmäisen asiakkaansa kesällä, kun yritys noin puoli vuotta sitten perustettiin. Kontio muistelee, että projekti saatiin hoidettavaksi, koska asiakkaan ongelmasta otettiin selvää ja esitettiin muutama oikeanlainen kysymys.

”Meillä ei vielä ollut toimistoa, joten homma hoidettiin etänä Skypen ja Google Docsin avulla. Puolet ratkaisi materiaalivirtojen ohjaamista ja toinen puoli kirjoitti siitä raportin”, Kontio kuvailee kuuden hengen työnjakoa.
Kaikkia ei aina tarvita mukaan, ja kunkin panostus vaihtelee tilanteesta riippuen.

Kontio paljastaa, että osa saa jo elantonsa yrityksestä, osalle työ on sivutoimista. Voitonjaosta on tehty laskukaavat etukäteen.

Porukka on hajaantunut eri puolille maailmaa: Australiaan, Singaporeen, Espanjaan ja Vaasaan. Syyskuussa saadulle Oulun-toimistolle Njetwork Innin tiloihin mahtuu muutama henkilö.

Viimeiseen puolivuotiseen on Kontion sanoin kuulunut riittävästi uusia asiakkaita, tuotteistamista sekä vanhojen verkostojen herättelyä ja uusien kerryttämistä tapahtumissa.

”Totta kai asiakkaille esittäytyminen aina jännittää, mutta ei auta kuin uskoa omaan osaamiseensa, niin muutkin uskovat. On ollut innostavaa nähdä, kun ihmiset tajuavat, että voisimme yhdessä tehdä jotain paremmin”, nyökyttelee toimitusjohtaja.

X Heads on lyöttäytynyt yhteen toisen oululaisen konsulttifirman kanssa. Kontio ei näe kilpailijoita vaan yhteistyökumppaneita. Hänen mielestään Oulussa vallitsee ikävä asenne, että pienet firmat kilpailevat toisiaan vastaan, kun ne voisivat yhteistyöllä saada enemmän aikaan.

Konkurssi on mahdollisuus

Asioihin vaikuttaminen, haasteet ja vastuu houkuttelevat Mikko Kontiota yrittäjyyteen. Suurissa korporaatioissa työskennellessään X Headsin tekijät huomasivat, mikä työyhteisöjen ja teollisuuden prosessien toiminnassa hiersi, mutta nuorten ehdotuksia ei kuunneltu. Toisen leivissä oma into voi kuihtua.

”Kuukausipalkka on maailman vahvin huume. Kun on asuntolainaa, on riippuvainen vakituisesta työpaikasta”, Kontio perustelee sitä, miksi opiskelijana kannattaa uskaltaa toteuttaa ideansa.

Hänen mielestään yrittäjyydestä puhutaan turhaan mörkönä, koska nuori saa kokeilla ja epäonnistua. Amerikkalaismentaliteettia lainaten Kontio sanoo konkurssin olevan mahdollisuus – niin voi käydä ja firman kaatuminen taas tuo tullessaan jotain uutta.

”Ehkä X Headsiä ei parin vuoden päästä ole tai sitten on”, Kontio puntaroi, sillä startup-hengen mukaisesti uudet bisnekset kiinnostavat.

Vastikään diplomityönsä viimeistelleenä hän kokee, että yliopistosta yrittäjiksi ryhtyvät ovat tuoreen tiedon hyödyntäjiä. Toimitusjohtaja on hyvillään, että teekkarit tekevät diplomitöitään yhä useammin pienille yrityksille, ja yhden suuren Nokian valta-asema on murtunut. Työn henkinen palkitsevuus tuntuu houkuttelevan enemmän kuin jättiyrityksen palkkalistoille pääseminen.

Työkentän ja startup-maailman muovaaminen ei ole vain insinöörien ja kauppatieteilijöiden yksinoikeus. Kontio näkee, että X Heads voisi tarvita kulttuurien tuntijoina esimerkiksi historioitsijoista.

”Yliopistolla pitäisi päästä kuppikunnista eroon. Voisi syntyä vaikka mitä siistiä, kun teekkarit ja humanistit heitettäisiin yhdessä ideoimaan”, Kontio väläyttää.

 

Kuka?
Mikko Kontio 

» 25-vuotias.
» Kotoisin Maikkulasta, asuu Tuirassa.
» Valmistunut marraskuussa tuotantotalouden diplomi-insinööriksi. Sivuaineena opiskellut tietotekniikkaa.
» Työskentelee X Heads Oy -nimisen konsulttiyrityksen toimitusjohtajana.
» Aiemmin töissä ICT-firma Exfossa, metallipaja Sah-Kolla ja kuljetusalalla. Reppureissaajana Australiassa teki töitä farmeilla.
» Toiminut tuotantotalousteekkareiden Optiem-ainejärjestön hallituksessa opintovastaavana ja kuulunut opiskelijajäsenenä tuotantotalouden osaston johtoryhmään.
» Vapaalla lumilautailee ja viihtyy luonnossa: kalastaa, pilkkii, metsästää, vaeltaa, mökkeilee.
» Lapsena pyöritteli uravaihtoehtoja eräoppaasta maatalousyrittäjään. Myöhemmin kiinnostus tekniikkaan ja bisnekseen ohjasi yliopistoon.
» Haaveilee, että voisi työssään tehdä sitä, mitä haluaa ja silloin kun haluaa sekä nähdä maailmaa. Näin aikaa jäisi myös lumilautailuun ja luonnossa oleiluun.
» Toivoo, että vanhemmat sukupolvet ymmärtäisivät nuorten voiman, unohtaisivat omat kuppikuntansa ja auttaisivat nuoria toteuttamaan itseään. ”Sillä olisi suuri vaikutus asioihin. Voisi vaikka syntyä se kliseinen maailmanrauha.”

Julkaistu 9.12.2015 numerossa 10/2015

Sanna Häyrynen

Tiedeviestinnän maisteri, joka tykkää kuunnella, kun asiantuntija puhuu. Twitter: @sannahayrynen

Lue seuraavaksi

Yhteishaku alkoi, jaossa 47 600 aloituspaikkaa ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa

Anni Hyypiö

Uutiset

20.3.2019

Oulun yliopiston yt-neuvottelut jatkuvat, seuraava kokous 20.3.

Anni Hyypiö

Uutiset

14.3.2019

Erkki Koiso-Kanttilan katu 1
2T-ovi, 1.krs
90570 Oulu

toimitus@oyy.fi
+358 40 526 7821