Oulun yliopisto arkistot - Sivu 41 54:stä

Oulun yliopiston tietoliikennetekniikan professori Matti Latva-aho akatemiaprofessoriksi

Suomen Akatemia on valinnut Oulun yliopiston tietoliikennetekniikan professori Matti Latva-ahon akatemiaprofessoriksi kaudeksi 1.1.2017–31.12.2021. Akatemiaprofessorin tehtävä on suomalaisen tutkimuskentän arvostettu tunnustus henkilön osaamisesta sekä omalla tieteenalallaan että koko suomalaisessa tiedeyhteisössä. Matti Latva-aho kuuluu maailman kärkitutkijoihin tietoliikennetekniikassa. Akatemiaprofessoriksi valitaan etevä tutkija, joka edistää tutkimusta oman tieteenalansa piirissä toimien täysipäiväisesti tutkimustyössä. Akatemiaprofessori toteuttaa omaa tutkimussuunnitelmaansa, johtaa tutkimusryhmänsä työtä […]

Uutiset

Suomen Akatemia on valinnut Oulun yliopiston tietoliikennetekniikan professori Matti Latva-ahon akatemiaprofessoriksi kaudeksi 1.1.2017–31.12.2021. Akatemiaprofessorin tehtävä on suomalaisen tutkimuskentän arvostettu tunnustus henkilön osaamisesta sekä omalla tieteenalallaan että koko suomalaisessa tiedeyhteisössä. Matti Latva-aho kuuluu maailman kärkitutkijoihin tietoliikennetekniikassa.

Akatemiaprofessoriksi valitaan etevä tutkija, joka edistää tutkimusta oman tieteenalansa piirissä toimien täysipäiväisesti tutkimustyössä. Akatemiaprofessori toteuttaa omaa tutkimussuunnitelmaansa, johtaa tutkimusryhmänsä työtä ja antaa ohjausta nuorille tieteenharjoittajille. Tehtävään sisältyy myös oman alan opinnäytetöiden ohjausta ja tutkimustyöhön liittyvää opetusta.

”Latva-ahon valinta akatemiaprofessoriksi osoittaa hänen painavat ansionsa tutkimusalallaan. Oulun yliopistossa tehtävä tietoliikennetekniikan tutkimus on aivan maailman kärjessä ja vaikuttaa merkittävästi alan kehittymiseen tulevaisuudessa”, Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki sanoo.

Akatemiaprofessorina Matti Latva-aho tulee tutkimustyössään keskittymään suuritaajuuksisiin langattomiin tietoliikennejärjestelmiin ja 5G-teknologian kehittämiseen. Langattomien tietoliikenneverkkojen kapasiteettia rajoittaa pohjimmiltaan rajallisesti käytettävissä oleva taajuuskaista. Uusia taajuuskaistoja mobiiliin tietoliikenteeseen on luvassa riittävästi vain nykyistä huomattavasti suuremmilla taajuuksilla. Tämä aiheuttaa suuria muutoksia siihen, miten tulevaisuuden langattomat radiojärjestelmät tulisi suunnitella ja optimoida.

Latva-ahon tutkimuksessa luodaan uraa uurtava ymmärrys siitä, miten tulevaisuuden langattomien järjestelmien suunnittelukriteerit muuttuvat ja millaisia siirtoteknisiä ja lähetin-vastaanotin -ratkaisuja niissä tulisi käyttää.

Akatemiaprofessuurin tavoitteena on antaa kansainvälisellä huipulla olevalle tieteenharjoittajalle mahdollisuus tehdä täysipäiväistä tieteellistä tutkimustyötä. Akatemiaprofessorin odotetaan edistävän alansa tutkimusta merkittävästi ja kehittävän luovaa tutkimusympäristöä. Akatemia rahoittaa tällä hetkellä 40 viisivuotista akatemiaprofessuuria monipuolisesti eri tieteenaloilla. Professuureista kaksi on määritelty tarkemmin: Minna Canth -akatemiaprofessuuri ja Martti Ahtisaari -akatemiaprofessuuri, jotka tulevat haettavaksi kerran viidessä vuodessa.

Suomen Akatemia valitsi kaikkiaan kahdeksan akatemiaprofessoria. Latva-ahon lisäksi uudet akatemiaprofessorit ovat neurotieteilijä Eero Castrén (Helsingin yliopisto), filosofi Sara Heinämaa (Jyväskylän yliopisto), fysiikan ja kemian tutkija Markku Kulmala (Helsingin yliopisto), evoluutiobiologi Craig Primmer (Turun yliopisto), historioitsija Hannu Salmi (Turun yliopisto), teoreettisen fysiikan tutkija Päivi Törmä (Aalto-yliopisto), ja mitokondriotutkimukseen erikoistunut kliininen tutkija Anu Wartiovaara (Helsingin yliopisto).

Lue lisää Matti Latva-ahon tutkimuksesta jutustamme 5G tekee ympäristöstämme älykkään.

Julkaistu 22.6.2016

Oulun yliopisto siirtyy laaja-alaisiin kandidaattiohjelmiin

Oulun yliopiston hallitus päätti keskiviikkona 15. kesäkuuta siirtymisestä laaja-alaisiin kandidaattiohjelmiin. Myös maisteriohjelmien määrä laskee.

Opiskelu

TEKSTI Minna Koivunen

KUVAT Minna Koivunen

Oulun yliopistossa on syksystä 2017 alkaen 22 kandidaatti- ja 35 maisteriohjelmaa. Tohtoriohjelmia tulee olemaan 21. Oulun yliopiston hallitus päätti asiasta kokouksessaan keskiviikkona 15. kesäkuuta.

Tällä hetkellä Oulun yliopistossa on 44 kandiohjelmaa, 56 maisteriohjelmaa ja 88 tohtoriohjelmaa.

”Uudet kandiohjelmat ovat usean tieteenalan yhteisiä. Opiskelija saa ensin perusvalmiudet ohjelman tieteenalojen laaja-alaiseen ymmärtämiseen pohjaksi maisterivaiheen pääainekohtaiselle opiskelulle. Suuntautuminen tapahtuu opintojen aikana, mikä mahdollistaa erilaiset opintopolut. Laaja-alaisilla tutkinto-ohjelmilla voidaan myös entistä paremmin vastata muuttuviin työelämän tarpeisiin”, koulutusrehtori Helka-Liisa Hentilä sanoo.

Tutkinto-ohjelmauudistuksessa kaikki tutkintoon johtava koulutus kootaan kandidaatti-, maisteri- ja tohtoriohjelmiin. Kandiohjelmia ryhmitellään laaja-alaisemmiksi kokonaisuuksiksi huomioiden yliopiston profiloituminen, opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa sovitut tutkintotavoitteet sekä hakupaine.

Uusia tutkinto-ohjelmia ovat muun muassa prosessi- ja ympäristötekniikka, historia-, kulttuuri- ja viestintätieteet, opetus- ja kasvatusala sekä kielet ja kirjallisuus.

Laajoihin kandiohjelmiin siirtyminen tarkoittaa isoa opetussuunnitelmatyötä, joka alkaa elokuussa. Aikataulu on tiukka, sillä aikaa suunnittelutyöhön on vain noin viisi kuukautta.

“Uudistuksen tarkoitus on parantaa opiskelijan asemaa. Eri asia on, miten kandiohjelmat toteutetaan. Sitä tulee seurata ja valvoa”, yliopiston hallituksen opiskelijajäsen Pauli Väisänen sanoo.

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) hallituksen puheenjohtaja Kati Hannila on samoilla linjoilla.

“Emme ylioppilaskuntana vastusta laajoja kandiohjelmia, kunhan opetussuunnitelmatyö tehdään hyvin. Koska työllä on kiire, pelkona on, että se tulee hutaistua. Mutta uskon, että tiedekunnat hoitavat sen hyvin”, Hannila toteaa.

OYY on mukana opetussuunnitelmatyössä useiden opiskelijaedustajien ollessa sitä työstävissä työryhmissä.

Tilastotieteen, biofysiikan, teoreettisen fysiikan, ja geofysiikan pääaineiden lakkauttamista esitetään

Yliopiston hallitus päätti esittää opetus- ja kulttuuriministeriölle tilastotieteen, biofysiikan, teoreettisen fysiikan, ja geofysiikan pääaineiden lakkauttamista. Tämä liittyy opetus- ja kulttuuriministeriön vaatimukseen yliopistojen profiloitumisesta.

Tilastotieteen on tarkoitus jatkaa sivuaineena. Biofysiikan ja teoreettisen fysiikan tutkimus ja koulutus sulautetaan molekyyli- ja materiaalifysiikan alan toimintaan, ja geofysiikan muuhun kaivannaisalan tiedekunnan toimintaan. Keskusteluissa on ollut myös mahdollinen uusi biolääketieteen fysiikan suuntautumisvaihto yhteistyössä bio- ja molekyylilääketieteen tiedekunnan kanssa.

Biofysiikan, teoreettisen fysiikan sekä geofysiikan pääaineista luopumisen taustalla on pääainevaihtoehtojen määrän tarkastamisen suhteessa suoritettuihin tutkintoihin sekä tuleviin henkilökunnan eläköitymisiin.

Näiden pääaineiden lakkautukset eivät johda irtisanomisiin. Koulutusta koskevat muutokset tulevat voimaan vuoden 2017 opiskelijavalinnoissa ja syksyllä 2016 ja sitä aiemmin opintonsa aloittaneille opiskelijoille taataan mahdollisuus suorittaa opintonsa loppuun.

Oulun yliopisto on käynyt pitkin kevättä vuosia 2017-2020 koskevia tulossopimusneuvotteluja opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Ministeriö on pyytänyt yliopistoilta esityksiä koulutusvastuiden muuttamiseksi. Tarkastelussa ovat olleet erityisesti opiskelija- ja henkilöstömääriltään pienet koulutusalat.

Oulun yliopiston hallitus päätti olla esittämättä tarkasteluissa olleita musiikkikasvatuksen, germaanisen filologian, arkeologian, tähtitieteen ja kemian koulutusvastuista luopumista.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on esittänyt ja uutena alkavaa erityislastentarhanopettajien maisterikoulutusta, johon tulee 30 aloituspaikkaa.

Yliopiston hallitus hyväksyi ministeriön esityksen vahvistaa Oulun yliopiston lastentarhanopettajien koulutusta 20 aloituspaikalla ja lisätä erityislastentarhanopettajakoulutuksen yliopiston koulutusvastuisiin.

”Yliopiston hallitus on tyytyväinen siihen, että Oulun yliopistossa ollaan hyvässä kehittämisvauhdissa. Organisaatiolla on hyvä valmius viedä eteenpäin työnjakoon ja yliopistojen tiivistyneeseen yhteistyöhön liittyviä hankkeita, vaikka kaikki valmistelussa olleet hankkeet eivät nyt edenneetkään”, Oulun yliopiston hallituksen puheenjohtaja Risto Murto sanoo.

Lopulliset päätökset koulutusvastuiden muuttamisesta ja muun muassa niiden mukaan määräytyvästä strategiarahasta tekee opetus- ja kulttuuriministeriö syyskuun lopussa.

Lukuvuosimaksujen suuruus päätettiin

Keskiviikon kokouksessaan Oulun yliopiston hallitus päätti lisäksi lukuvuosimaksuista EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille. Oulun yliopiston tutkinto-ohjelmien lukuvuosimaksut tulevat olemaan 10 000, 12 000 ja 13 000 euroa. Määrät pohjautuvat koulutuksen kustannuksiin.

Lukuvuosimaksujen myötä perustetaan apurahajärjestelmä. Jokaiselle myönnetään vähintään 50 prosentin apuraha, mutta yliopiston hallitus suosittelee tiedekunnille täysiä apurahoja.

Kaikkien yliopistojen tulee alkaa periä vieraskielisissä ohjelmissa opiskelevilta EU- ja ETA-maiden ulkopuolisilta uusilta opiskelijoilta lukuvuosimaksua 1.8.2017 alkaen.

Lisäksi Oulun yliopiston hallitus keskusteli kokouksessaan koulutusviennistä. Hallitus tuli siihen tulokseen, ettei ole taloudellisesti eikä toiminnallisesti järkevää kannata lähteä tekemään sitä yksin.

“Selvitämme asiaa muiden yliopistojen kanssa”, Pauli Väisänen sanoo.

Julkaistu 15.6.2016

Minna Koivunen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja, joka pyrkii ymmärtämään maailmaa pala palalta, oppii joka päivä jotain uutta ja rakastaa uimista. Twitter: @koominna

Lue lisää:

Oulun yliopiston ylioppilaskunta peräänkuuluttaa perusteellista valmistelua

Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) peräänkuuluttaa kannanotossaan, että Oulun yliopiston hallitus tarkastelisi koulutustarjontaa opintojen sujuvuuden ja olemassaolevien yhteistyöprojektien kautta, kun hallitus keskiviikkona 15. kesäkuuta kokoontuu päättämään muun muassa uusista tutkinto-ohjelmista, lukuvuosimaksuista ja stipendijärjestelmästä. Ylioppilaskunta vaatii, että yliopiston tulisi taata koulutuksen olevan ajantasaista ja sen valmistavan opiskelijat vastaamaan työelämän tarpeisiin. Pitkin kevättä Oulun yliopisto on käynyt tulosneuvotteluja […]

Uutiset

Ylioppilaskunta vaatii, että yliopiston tulisi taata koulutuksen olevan ajantasaista ja sen valmistavan opiskelijat vastaamaan työelämän tarpeisiin.

Pitkin kevättä Oulun yliopisto on käynyt tulosneuvotteluja muun muassa koulutusvastuista ja rahanjaosta opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. OYY kritisoi kevään kiireistä aikataulua sekä yliopiston heikkoa viestintää tulevista muutoksista.

“Tämä on aiheuttanut epävarmaa ilmapiiriä ja odottamattomia käänteitä, joissa lakkautusesitykset ovat tulleet yliopistoyhteisön tietoon hyvin nopealla aikataululla. Kiireisen aikataulun vuoksi yliopiston hallitus tulee tekemään päätöksiä ilman perusteellista valmistelua ja yliopistoyhteisön laajempaa osallistamista. OYY näkee, että profilointia ja rakenteellista kehittämistä tulisi tehdä avoimesti, keskustellen ja tutkittuun tietoon perustuen”, tiistaina 14. kesäkuussa julkaistussa kannanotossa todetaan.

Ylioppilaskunta näkee uudessa koulutustarjonnassa myös mahdollisuuksia.

“Hyvin toteutettuna tutkinto-ohjelmauudistus edesauttaa poikkitieteelllisyyttä sekä sujuvoittaa ja monipuolistaa opintopolkuja. Koulutustarjontakokonaisuuden tulee olla riittävän monipuolinen ja monitieteinen.”

Lisäksi ylioppilaskunta toivoo, että tehtyjen päätösten jälkeen yliopisto huolehtii hyvästä viestinnästä ja siitä, että lakkautettujen pääaineiden opiskelijat saavat opiskella laadukkaasti tutkintonsa loppuun.

Lue koko kannanotto Oulun yliopiston ylioppilaskunnan verkkosivuilta.

Julkaistu 14.6.201627.11.2019

Lakkautuksilta ei vältytä

Yliopistot ovat pakotettuja tekemään muutoksia koulutusvastuisiin strategiarahan saamiseksi.

Uutiset

Pitkin kevättä on käyty yliopistojen ja Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) välillä tulosneuvotteluja, joissa on sovittu yliopistojen perusrahoitus vuosille 2017-2020.

Tiistaina 7. kesäkuussa pidetyssä infotilaisuudessa Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki totesi, ettei voi ennen elokuuta kertoa euromääräisiä tuloksia neuvotteluista.

“Emme saaneet niin paljon kuin halusimme, mutta emme niin vähän kuin pelkäsimme”, Niinimäki muotoili.

Lisäksi neuvotteluissa on käyty läpi yliopistojen ehdotuksia koulutusvastuiden muuttamiseksi. Ministeriö on vaatinut yliopistoilta profilointia, eli tiettyihin aloihin keskittymistä ja toisista aloista luopumista.

Sisällöllisistä muutoksistakaan Niinimäki ei vielä kertonut. Oulun yliopiston hallitus kokoontuu keskiviikkona 15. kesäkuuta, minkä jälkeen olemme viisaampia. Kokouksessa hallitus päättää esityksestään OKM:lle. Sen jälkeen päätösvalta on ministeriöllä. Lopulliset päätökset koulutusvastuiden muuttamisesta tulee 30. syyskuuta.

Jo ennen kokousta on varmaa, että pääaineiden lakkautuksia on väistämättä tulossa. Rakenteellisesta kehittämisestä jättäytyminen ei ole ollut Niinimäen mukaan missään vaiheessa vaihtoehto. Jos yliopisto ei itse ehdota tiettyjen oppiaineiden osittaisia lakkautuksia, jäisi strategiarahan osuus pieneksi.

Tällä hetkellä on tiedossa varmuudella se, että musiikkikasvatuksen pääaine on lakkautusuhan alla. Siitä kertoi oppiaine itse sosiaalisessa mediassa.

Oulun yliopisto ja Oulun yliopiston ylioppilaskunta järjestävät Koulutuksen missä mennään -tilaisuuden torstaina 16. kesäkuuta kello 14 Linnanmaan kampuksella Tellus Stagella. Tilaisuudessa pureudutaan muun muassa hallituksen päätöksien vaikutuksiin ja tulevaan opetussuunnitelmatyöhön.

Julkaistu 13.6.201613.6.2016

Säteileviä myyriä mä metsästän

Jenni Kesäniemi lähtee tällä viikolla Tšernobyliin. Myyrätutkija viettää viikon sulaneen reaktorin saastuttamilla alueilla. Ensi kertaa Ukrainaan matkaava Kesäniemi selvittää, miten eläimet ovat sopeutuneet säteilyyn luonnossa.

Tiede

TEKSTI Antti Miettinen

KUVAT Antti Miettinen

Mitäs Ukrainassa, ekologian yksikön tutkijatohtori Jenni Kesäniemi?

Lähden keräilemään metsämyyriä saastuneilta alueilta. Pyydystän myyriä vajaan viikon Tšernobylissä ja saman verran ei-saastuneissa paikoissa muualla Ukrainassa.

Tšernobylissä päivät kuluvat Exclusion Zonella, eli suojavyöhykkeellä. Se on rajattu alue, jonne pääsemiseen tarvitaan erityiset luvat. Suojavyöhykkeellä on tuhoutunut voimala ja kaikkein saastuneimmat paikat. Siellä on myös kenttälabra, josta teen myyränpyyntiretkiä. Yöt vietän Tšernobylin kaupungissa hotellissa. Siellä ei pitäisi olla yhtään enempää säteilyä kuin täälläkään.

Mitä tapahtuu Tšernobylissä? Tuotko takaisin radioaktiivisia tuliaisia?

Pyydystän suojavyöhykkeellä myyriä ja vien ne kenttälabraan. Alueelta ei saa tuoda eläviä eläimiä ulos, joten otan myyristä paikan päällä veren ja kudokset talteen. Verestä on myöhemmin tarkoitus tutkia muun muassa valkosoluja.

Siellä on muitakin myyrätutkijoita Oulun ja Jyväskylän yliopistoista. En itse kerää näytteitä pahimman säteilyn alueilta, mutta pääsen näkemään nekin paikat.

Mikä säteilevissä myyrissä kiinnostaa?

Tutkimme hankkeessamme, mitä eläimille siellä nyt tapahtuu. Että miten ne ovat sopeutuneet elämään saastuneilla alueilla. Vertailemme kaikessa saastuneiden ja ei-saastuneiden alueiden myyriä.

Tutkin säteilyn vaikutuksia DNA:han. Tarkastelen, mitä DNA:n ja geenien tasolla eri kudoksissa säteilyn vaikutuksesta tapahtuu, ja miten myyrät pärjäävät DNA-vaurioiden kanssa. Lisäksi tutkin myyrien kromosomeista säteilyn vaikutusta muun muassa vanhenemiseen liittyviin telomeereihin.

Tärkeimmät tutkimuskysymykseni ovat, vaikuttaako säteily DNA:n korjausmekanismeihin, sekä miten eläimet sietävät mahdollista kroonista stressitilaa. DNA:n korjausmekanismit nimensä mukaisesti korjaavat muun muassa säteilyn vuoksi syntyviä DNA-vaurioita. Selvitän, miten aktiivisia näiden vaurioiden korjaamiseen liittyvät geenit ovat. Vertailen siis säteilyn vaikutusta myyrien eri geenien toimintaan.

Näkyykö säteily paikallisissa eläimissä?

Suuri osa tutkimuksesta on keskittynyt siihen, onko siellä elukoita ja paljonko niitä on. DNA-tason tutkimusta ei ole vielä paljoa tehty.

Myyrät tuntuvat päällisin puolin pärjäävän. On kuitenkin havaittu, että niillä on siellä enemmän näköä haittaavaa kaihia kuin muualla. Myös esimerkiksi lintujen aivot ovat alueella pienentyneet.

Mitenkäs turvallisuuspuoli?

Perusohjeet on annettu. Maaperä on se, joka siellä on saastunut. Perusjärjellä siellä pärjää: mitään ei saa kaivaa maasta, eikä kiskoa kasveja irti. Eli pitää käyttää kumppareita ja varoa, ettei kengän sisään mene mitään. Siellä käytettävät vaatteet pitää jättää sinne, tai käyttää valkoista suojapukua. Sellaista, joita on telkkarissakin näkynyt.

Suojavyöhykkeellä on tosi pahasti ja ei-niin-pahasti saastuneita alueita. Siellä ilmeisesti aika hyvin tiedetään, missä päin pahimmat paikat ovat.

Kuinka paljon jännittää?

Ihan jännää on, hyvällä tavalla. En ole ennen käynyt tuommoisissa paikoissa. En ole ollut hirveän huolissani, koska minulle sanottiin heti, ettei ole asiaa aivan pahimmin saastuneille alueille.

Lääkäriltä piti kyllä ennen matkaa käydä kysymässä, saanko mennä. Piti käydä keskustelemassa, että miltä tämä tuleva säteilytyön tekeminen nyt tuntuu.

Mitä tapahtuu reissun jälkeen? Tutkitaanko tutkijoita?

Ei varmaan muuten kuin että Säteilyturvakeskus (STUK) on kiinnostunut tietämään, paljonko saamme radiaatiota. Kannan mukanani STUK:lle lähetettävää dosimetriä, joka mittaa säteilyaltistuksen koko reissun ajalta. Toivottavasti kuulen sitten tulokset.

Julkaistu 7.6.20167.6.2016

Antti Miettinen

Tiedeviestinnän opiskelija ja evoluutiobiologi, jonka mielestä elämme aivan hullunkurisella pallolla.

Lue lisää:

Koulusta tutkimukseen ja takaisin

Tutkimalla lasten kaverisuhteiden valtamekanismeja etsitään kiusaamiseen johtavia tekijöitä.

Tiede

TEKSTI Hanna Talikka

KUVAT Inkeri Jäntti

Opettaja oli ymmällään. Luokan oppilaiden keskuudessa vallitsi ahdistava ilmapiiri, mutta ilmeistä syytä oli vaikea keksiä. Joillakin oppilailla vaikutti olevan valtaa enemmän kuin toisilla. Kyse oli jostain muusta kuin kiusaamisesta, minkä vuoksi siihen oli vaikeaa puuttua. Opettaja päätti ottaa ilmiöstä selvää.

Kyseinen opettaja oli Tuija Huuki. Nykyään Suomen Akatemian tutkijatohtorina työskentelevä Huuki tutkii lasten suhdekulttuureissa esiintyviä vallanmuotoja. Huukin tie tutkijaksi on kulkenut käsi kädessä opettajan työn kanssa. Ajatus tutkijan urasta syntyi jo graduvaiheessa Oulun yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa. Huuki teki kuitenkin ensin pitkään töitä erityis- ja luokanopettajana, ennen kuin alkoi vähitellen siirtyä tutkimuksen pariin.

”Olen sukeltanut tutkimusaiheeseeni pelkän teorian sijasta opettajuuden kautta. Koen, että paikkani löytyy tutkimuksen ja käytännön välistä, ja haluan käydä vuoropuhelua kumpaankin suuntaan.”

Vuonna 2012 alkoi Suomen Akatemian rahoittama kolmivuotinen tutkimusprojekti, jonka aikana Huuki on palannut koulumaailmaan. Tavoitteena on tarjota kasvattajille välineitä tarttua esi- ja alakouluikäisten lasten väliseen vallan väärinkäyttöön.

Ihminen ei potki rakkaudesta

Lasten kaverisuhteet ovat aikuisten ja jopa lasten itsensä näkökulmasta monimutkainen maailma. Koululuokassa, välitunneilla ja päiväkotileikkien tiimellyksessä lasten välillä sattuu ja tapahtuu. Aikuisten on vaikea saada otetta lasten välisistä kahnauksista, sillä kaveruutta ja vahingoittamista on välillä vaikea erottaa toisistaan.

Kaverusten väliset leikkitappelut, jahtaamisleikit ja vitsailu voivat olla ensimmäisiä merkkejä vahingoittavasta vallankäytöstä. Kasvattajat koulutetaan tunnistamaan kiusaaminen siitä, että toistuva vahingoittaminen on tiedostettua ja usein yksilöön kohdistettua. Paljon ehtii kuitenkin tapahtua ennen kuin lasten väliset suhteet kärjistyvät kiusaamiseksi.

”Meidän on pystyttävä havainnoimaan tapahtumia jo tämän jatkumon alkupäästä. Miten nämä jutut alkavat alunalkaenkin kehittyä? Missä ovat vallan ensimmäiset pisarat?”, Huuki kysyy.

Huuki paneutui tutkimuksessaan lasten tasavertaisten ihmissuhteiden luomista häiritseviin tekijöihin. Keskinäisten suosiojärjestelmien huipulle kohoavat lapset, jotka osaavat toistaa kulttuurisesti hyväksyttyjä käsityksiä feminiinisyydestä ja maskuliinisuudesta. Käsitykset oikeanlaisesta tyttöydestä ja poikuudesta heijastuvat negatiivisesti lasten välisiin suhteisiin.

Kasvattaja saattaa tiedostamattaan sivuuttaa lasten välisen satuttavan vallankäytön. ”Rakkaudesta se hevonenkin potkii” tai ”pojat ovat poikia” ovat usein arjessa käytettyjä ajattelumalleja. Tutkijoiden mukaan on vahingollista opettaa lapsia hyväksymään väkivalta ja toisarvoistaminen osaksi normaalia kanssakäymistä.

Tutkijoilta kasvattajille

Huukille tutkimusprojektin yksi tärkeimmistä etapeista on tutkimustulosten saattaminen sellaiseen muotoon, että ne hyödyttäisivät lasten parissa toimivia aikuisia. Keväällä 2016 Huuki, Nea Lehto ja Hanna Louhimo ovat kirjoittaneet tutkimuksen tuloksia yleistajuistavan kirjasen.

”Monet tutkimustulokset jäävät kansainvälisiksi journaaliartikkeleiksi. Minulle tutkimusartikkelit ja yleistajuisemmat tekstit ovat yhtä arvokkaita tapoja julkaista tutkimustuloksia. Yleistajuistaminen on keino jäsentää tutkittavia ilmiöitä myös tutkijalle itselleen”, Huuki pohtii.

Historian maisteriopiskelija Lehto ja kulttuuriantropologian maisteriopiskelija Louhimo ovat opinnoissaan perehtyneet sukupuoleen ja (väki)valtaan. He toivovat kirjasen herättävän lukijoissa ajatuksia ja tuovan näkyväksi monia piilossa vaikuttavia ajatusmalleja. Molemmilla on tunne, että aihetta yleistajuistavalle julkaisulle on ollut tarvetta.

Tuleva kirjanen on herättänyt mielenkiintoa esimerkiksi opettajaopiskelijoiden keskuudessa. Monet aikuiset tunnistavat lasten pahoinvoinnin intuitiivisesti, mutta sitä ei pystytä käsittelemään ilman oikeita sanoja ja välineitä. Kolmikko uskoo teoksen auttavan kasvattajia tunnistamaan pahanolon syitä.

» FT Tuija Huuki tutkii lasten kaverisuhteissa esiintyviä vallan muotoja Suomen Akatemian 2012–2016 rahoittamassa tutkimusprojektissa ”Yhdenvertaisuus, valta ja vuorovaikutus lasten kaverikulttuureissa esikoulussa ja koulussa”.

» Tuija Huukin, Nea Lehdon ja Hanna Louhimon kirjanen Vallan visaiset kaverisuhteet. (Väki)valta alakouluikäisten lasten suhdekulttuureissa julkaistaan 18.5.2016, jolloin se on vapaasti ladattavissa osoitteessa www.tuijahuuki.com.

Julkaistu 11.5.201611.5.2016

Hanna Talikka

Tiedeviestinnän opiskelija, joka käyttää historiankirjoja self help -oppaina ja haluaa oppia joka päivä jotain uutta. Instagram: @hannnamar.