Myyrätutkija Jenni Kesäniemi vakuuttaa, ettei ole Tšernobylin reissun jälkeenkään kovin radioaktiivinen. Säteilyannosmittari todistaa myös Linnanmaan kampuksen sisäpihan vaarattomaksi.

Säteileviä myyriä mä metsästän

Jenni Kesäniemi lähtee tällä viikolla Tšernobyliin. Myyrätutkija viettää viikon sulaneen reaktorin saastuttamilla alueilla. Ensi kertaa Ukrainaan matkaava Kesäniemi selvittää, miten eläimet ovat sopeutuneet säteilyyn luonnossa.

Tiede  | 

Teksti Antti Miettinen

Kuvat Antti Miettinen

Mitäs Ukrainassa, ekologian yksikön tutkijatohtori Jenni Kesäniemi?

Lähden keräilemään metsämyyriä saastuneilta alueilta. Pyydystän myyriä vajaan viikon Tšernobylissä ja saman verran ei-saastuneissa paikoissa muualla Ukrainassa.

Tšernobylissä päivät kuluvat Exclusion Zonella, eli suojavyöhykkeellä. Se on rajattu alue, jonne pääsemiseen tarvitaan erityiset luvat. Suojavyöhykkeellä on tuhoutunut voimala ja kaikkein saastuneimmat paikat. Siellä on myös kenttälabra, josta teen myyränpyyntiretkiä. Yöt vietän Tšernobylin kaupungissa hotellissa. Siellä ei pitäisi olla yhtään enempää säteilyä kuin täälläkään.

Mitä tapahtuu Tšernobylissä? Tuotko takaisin radioaktiivisia tuliaisia?

Pyydystän suojavyöhykkeellä myyriä ja vien ne kenttälabraan. Alueelta ei saa tuoda eläviä eläimiä ulos, joten otan myyristä paikan päällä veren ja kudokset talteen. Verestä on myöhemmin tarkoitus tutkia muun muassa valkosoluja.

Siellä on muitakin myyrätutkijoita Oulun ja Jyväskylän yliopistoista. En itse kerää näytteitä pahimman säteilyn alueilta, mutta pääsen näkemään nekin paikat.

Mikä säteilevissä myyrissä kiinnostaa?

Tutkimme hankkeessamme, mitä eläimille siellä nyt tapahtuu. Että miten ne ovat sopeutuneet elämään saastuneilla alueilla. Vertailemme kaikessa saastuneiden ja ei-saastuneiden alueiden myyriä.

Tutkin säteilyn vaikutuksia DNA:han. Tarkastelen, mitä DNA:n ja geenien tasolla eri kudoksissa säteilyn vaikutuksesta tapahtuu, ja miten myyrät pärjäävät DNA-vaurioiden kanssa. Lisäksi tutkin myyrien kromosomeista säteilyn vaikutusta muun muassa vanhenemiseen liittyviin telomeereihin.

Tärkeimmät tutkimuskysymykseni ovat, vaikuttaako säteily DNA:n korjausmekanismeihin, sekä miten eläimet sietävät mahdollista kroonista stressitilaa. DNA:n korjausmekanismit nimensä mukaisesti korjaavat muun muassa säteilyn vuoksi syntyviä DNA-vaurioita. Selvitän, miten aktiivisia näiden vaurioiden korjaamiseen liittyvät geenit ovat. Vertailen siis säteilyn vaikutusta myyrien eri geenien toimintaan.

Näkyykö säteily paikallisissa eläimissä?

Suuri osa tutkimuksesta on keskittynyt siihen, onko siellä elukoita ja paljonko niitä on. DNA-tason tutkimusta ei ole vielä paljoa tehty.

Myyrät tuntuvat päällisin puolin pärjäävän. On kuitenkin havaittu, että niillä on siellä enemmän näköä haittaavaa kaihia kuin muualla. Myös esimerkiksi lintujen aivot ovat alueella pienentyneet.

Mitenkäs turvallisuuspuoli?

Perusohjeet on annettu. Maaperä on se, joka siellä on saastunut. Perusjärjellä siellä pärjää: mitään ei saa kaivaa maasta, eikä kiskoa kasveja irti. Eli pitää käyttää kumppareita ja varoa, ettei kengän sisään mene mitään. Siellä käytettävät vaatteet pitää jättää sinne, tai käyttää valkoista suojapukua. Sellaista, joita on telkkarissakin näkynyt.

Suojavyöhykkeellä on tosi pahasti ja ei-niin-pahasti saastuneita alueita. Siellä ilmeisesti aika hyvin tiedetään, missä päin pahimmat paikat ovat.

Kuinka paljon jännittää?

Ihan jännää on, hyvällä tavalla. En ole ennen käynyt tuommoisissa paikoissa. En ole ollut hirveän huolissani, koska minulle sanottiin heti, ettei ole asiaa aivan pahimmin saastuneille alueille.

Lääkäriltä piti kyllä ennen matkaa käydä kysymässä, saanko mennä. Piti käydä keskustelemassa, että miltä tämä tuleva säteilytyön tekeminen nyt tuntuu.

Mitä tapahtuu reissun jälkeen? Tutkitaanko tutkijoita?

Ei varmaan muuten kuin että Säteilyturvakeskus (STUK) on kiinnostunut tietämään, paljonko saamme radiaatiota. Kannan mukanani STUK:lle lähetettävää dosimetriä, joka mittaa säteilyaltistuksen koko reissun ajalta. Toivottavasti kuulen sitten tulokset.

Julkaistu 7.6.2016

Antti Miettinen

Tiedeviestinnän opiskelija ja evoluutiobiologi, jonka mielestä elämme aivan hullunkurisella pallolla.

Lue seuraavaksi

Matti Pääaho tarvitsee sekä joogaa että kauppatiedettä auttaakseen ihmisiä

Helmi Juntunen

Alumnilta oppia

17.10.2019

Oulun yliopiston hallituksen opiskelijajäseniksi valittiin Joni Ollikainen ja Timo Veijola

Anni Hyypiö

Uutiset

15.10.2019

Erkki Koiso-Kanttilan katu 1
2T-ovi, 1.krs
90570 Oulu

toimitus@oyy.fi
+358 40 526 7821