Hyödyllinen ja läheinen OYY – tätä toivoo uusi ylioppilaskunnan hallitus

Ylioppilaskunnan hallituksen tavoitteena on tänä vuonna olla helposti lähestyttävä. Kokoonpano toivoo voivansa tarjota kaikille jäsenilleen jotain, oli se edunvalvontaa tai tapahtumia.

TEKSTI Iida Putkonen

KUVAT Iida Putkonen

 

In English.

Ylioppilaskunnan vapaaehtoinen jäsenyys ja Oamkin muutto – ainakin nämä asiat haastavat ylioppilaskunnan uutta hallitusta. Kokoonpano haluaa tänä vuonna erityisesti varmistaa sujuvan ammattikorkeakoulun muuton, yhteistyön opiskelijakuntien välillä ja tarjota yhä sopivampia palveluita opiskelijoille.

Puheenjohtajaksi valittu Eetu Leinonen kuvailee uutta hallitusta monipuoliseksi ja tasapainoiseksi.

”Meillä edustus monelta eri alalta ja erilaisia kokemuksia opiskelijavaikuttamisesta.”

”Olemme kaikki eri alojen järjestötoimijoita, eikä hallituksessa oleminen vaadi pitkää poliittista uraa tai sitä, että on opintojen loppuvaiheessa”, Eevasisko Mehtätalo jatkaa.

Monipuolisista taustoistaan huolimatta yksi asia yhdistää kaikkia hallituslaisia: he eivät olisi lähteneet mukaan, ellei heitä olisi kannustettu hakemaan.

Uusi hallitus järjestäytyi 9. tammikuuta ja jäsenet saivat vastuualueensa tulevalle vuodelle. Haastattelimme uutta kokoonpanoa siitä, millaisin mielin he lähtevät tulevaan hallitusvuoteen.

Hallituksen puheenjohtaja ja jäsenet vastasivat kaikki samoihin kysymyksiin. Lue vastaukset alta.

  1. Miksi hait hallitukseen?
  2. Millainen historia sinulla on opiskelijavaikuttajana?
  3. Mitä haluat saavuttaa hallituksessa 2020?
  4. Innostaako jokin erityisesti tulevassa vuodessa? Jännittääkö jokin?
  5. Miten sovitat hallituksen elämääsi, aiotko opiskella samalla? Miten pidät huolen jaksamisestasi? 
  6. Mitä OYY on aiemmin tehnyt hyvin, tai missä näet parannettavaa?
  7. Millaisen ylioppilaskunnan haluat jättää?  
  8. Mitä haluaisit sanoa kanssaopiskelijoillesi?

Eetu Leinonen

Eetu Leinonen, 21, matematiikan ja tilastotieteiden neljännen vuoden opiskelija sekä suomen kielen ensimmäisen vuoden opiskelija

Hallituksen puheenjohtaja, vastuuna omistajaohjaus ja ulkoinen sidosryhmätoiminta

”Toimin viime vuonna edunvalvontajaoston ja talousvaliokunnan puheenjohtajana, jossa pääsin tutustumaan syvemmin talouteen ja edunvalvontatyöhön. Siellä kehittyi ajatus siitä, että voisin lähteä hallitukseen. Lopulta ajatus kehittyi vielä pidemmälle ja päätin hakea puheenjohtajaksi.

Opiskelijavaikuttajana olen toiminut edellä mainitun lisäksi myös Oulun luonnontieteilijöiden OLuT ry:n puheenjohtajana.

Haluan hallituksessa lisätä sitä, että ihmiset kokevat OYY:n hyödylliseksi. Toivon myös, että hommat sujuvat jouhevasti, koska organisaation rakenne ja hallituksen toiminta ovat muuttuneet. Toivottavasti voisimme auttaa myös seuraavan hallituksen hyvään alkuun.

Erityisesti minua innostavat vuosijuhlat.

Jännitän vielä vähän siirtymistä ylioppilaskunta-arkeen. Tämä on erilaista ainejärjestötoimintaan verrattuna. Olen kuitenkin luottavaisin mielin.

Aion jatkaa opintoja ja tehdä graduni loppuun. Käyn esimerkiksi udmurtin kielen kurssia.

Haluaisin tulevaisuuden OYY:n olevan avoin ja läheisempi jäsenille. Toivoisin, että ylioppilaskunta voisi tarjota kaikille jäsenille jotain, sillä teemme kuitenkin tätä työtä opiskelijoilta opiskelijoille.

Minulle saa tulla puhumaan ihan mistä tahansa. Asian ei tarvitse liittyä ylioppilaskuntaan. Tykkään myös olla ihmisten epävirallinen opinto-ohjaaja ja osaan WebOodin sisällöt ulkoa.”

 

Tia Rahkila

Tia Rahkila, 23, kauppatieteiden kolmannen vuoden opiskelija

Hallituksen 1. varapuheenjohtaja, vastuualueena koulutuspolitiikka

”Olin aiemmin miettinyt, että olisi mukava päästä vaikuttamaan enemmän. Hain hallitukseen vasta täydennyshaussa, koska Santeri kannusti hakemaan.

Olen toiminut kauppatieteiden ainejärjestö Finanssin useassa toimikunnassa ja hallituksessa viime vuonna.

Eniten odotan ensimmäistä kiltojen koulutuspoliittisten vastaavien kokoontumista eli kopokahveja, haluan jo päästä asiaan!

Minua jännittää vastuu. Se on kylläkin hyvää jännitystä.

Aion opiskella samalla, tavoitteenani on tehdä kandi kesällä loppuun. Jaksan liikunnan avulla, esimerkiksi juoksemalla ja tanssimalla.

Tykkäsin aiemmista tapahtumista eniten kaverikoirien vierailuista!

Kirjoitin hakemukseenikin, että haluan tuoda OYY:tä lähemmäksi jokaista jäsentä. Haluaisin, että OYY antaisi jäsenille takaisin. Tahdon myös kehittää koulutuspolitiikkaa ja edunvalvontaa vielä enemmän.

Haluaisin sanoa, että minua ei kannata pelätä, vaikka puhun paljon. Osaan myös kuunnella.”

 

Jarkko Impola

Jarkko Impola, 23, yleisen kasvatustieteen neljännen vuoden opiskelija

Hallituksen 2. varapuheenjohtaja, vastuualueina OSAKO-yhteistyö ja talous 

”Hallitukseen lähtö oli viime hetken päätös. Homma houkutteli, mutta en ollut varma onko minulla tarpeeksi kokemusta tai osaamista. Sain kuitenkin rohkaisua ja hain.

Olen toiminut aiemmin kasvatustieteiden ainejärjestö Motivan hallituksessa 3 vuotta, viimeisimmän vuoden puheenjohtajana.

Haluan tämän vuoden aikana luoda mahdollisimman hyvän pohjan ylioppilaskunnan ja opiskelijakunnan  väliselle yhteistyölle kampuksella. Lisäksi haluan  ylipäätään olla edistämässä ilmapiiriä, jossa jatkossa voitaisiin ajatella, että olemme kaikki yhtä lailla opiskelijoita koulusta ilman jakoa yliopiston ja ammattikorkeakoulun välillä. Henkilökohtaisesti haluaisin hallituksessa oppia paremmaksi esiintyjäksi.

Erityisesti olen innoissani mahdollisuudesta päästä oppimaan yliopistoyhteistöstä laajemmin. Pääsen ulos oman tiedekuntani kuplasta ja tapaamaan opiskelijoita ja henkilökuntaa muualta. Se on innostavaa.

Hallitusvuodessa jännittää elämän ja ajan hallinta. Tässä pestissä joutuu suunnittelemaan omaa elämää ihan uudella tavalla: kuinka paljon aikaa käytän tähän, opintoihin ja muuhun elämään. Gradu on ainakin tällä hetkellä jäissä.

Haluan auttaa kehittämään OYY:stä sellaista, että siihen halutaan jatkossa kuulua myös vapaaehtoisesti.

Toivon, että minua uskalletaan lähestyä erityisesti Oamkin muuttoa koskevissa asioissa.”

 

Petra Nieminen

Petra Nieminen, 25, biologian neljännen vuoden opiskelija

Hallituksen jäsen, vastuualueina sosiaalipolitiikka, pienryhmäohjaajakoulutukset ja kansainvälisyys

”Edustajiston ryhmänjohtajakokouksessa joku kysyi, mikä on meidän syymme sille, ettei kukaan ole hakenut hallitukseen. Mietin, että olisi hienoa lähteä mukaan, mutta en ollut varma miten ehdin. Edellisen hallituksen Benjamin Michelin käytti yhden sunnuntai-illan siihen, että vastaili kysymyksiini, ja on itse tehnyt gradun hallitushommien ohella, mikä auttoi minua uskaltamaan mukaan.

Olen aiemmin toiminut OLuT ry:n hallituksessa kaksi vuotta ja sen lisäksi edustajistossa.

Toivon saavani hallituksessa tekemisen kautta lisää itsevarmuutta ja luottamusta siihen, miten teen asiat.

Odotan innolla sitä, miten yhteistyö opiskelijakunta OSAKOn kanssa lähtee muototumaan. Siinä on hyviä mahdollisuuksia.

Jännitän aikatauluja, koska yritän tehdä gradua hallitushommien ohella. Olen yrittänyt rajata omaa elämääni niin, etten tuo toimiston hommia kotiin ja se näkyy jaksamisessa jo nyt.

OYY:tä ei ole ehkä onnistuttu tuomaan läheiseksi opiskelijoille.

Haluan jättää tasa-arvoisen ylioppilaskunnan, johon kaikki kokevat kuuluvansa – ja haluavat kuulua.

Haluaisin sanoa, että en ole kylmä vaikka olen välillä hiljainen. Jos en tiedä jotain, otan selvää. Minua saa lähestyä asiasta kuin asiasta.”

 

Santeri Siira

Santeri Siira, 24, konetekniikan viidennen vuoden opiskelija

Hallituksen jäsen, vastuualueina tapahtumat ja niihin liittyvät projektit

”Olin aiemmin miettinyt hallitukseen lähtemistä, mutta en oikein uskaltanut hakea. Kuitenkin edellisen hallituksen väki kehotti jo keväällä hakemaan. Syksyn mittaan mietin enemmän ja sain paljon kannustusta.

Aiemmin olen toiminut Koneinsinöörikillan hallituksessa kaksi vuotta ja lääketieteen tekniikan opiskelijoiden OLTO ry:n hallituksessa vuoden. Olen myös ollut edustajistossa kauden.

Haluan osaltani hallituksessa kehittää tapahtumia. Haluaisin, että jäsenistö kokee OYY:n omakseen, eikä vieraana tahona, ja kokee tapahtumat sellaisina, että niihin on helppo ja mukava osallistua.

Jo ennen hallitusvuoden alkua meillä oli hyvä ryhmähenki, joten uskon että hallitus tulee olemaan hyvä. Eniten jännittää Annos60-vuosijuhlat.

Hallitushommissa mietityttää se, että edunvalvontatyötä ei voi saada koskaan valmiiksi. Aina voisi tehdä enemmän, eikä oman kauden aikana voi saada kaikkea valmiiksi. OYY:n hallituksessa ei ole yhtä selkeitä raameja kuin kiltatyössä.

Tarkoituksenani on opiskella ohella vähän, jotta saisin kandivaiheen saatettua loppuun.

Minulle saa ihmeessä tulla juttelemaan, varsinkin jos on kehittämisideoita tapahtumiin tai OYY:hyn liittyen. Myös kaverimielessä saa tulla jutustelemaan, jos haluaa tietää OYY:stä.”

 

Eevasisko Mehtätalo

Eevasisko Mehtätalo, 24, molekyylilääketieteen n. vuoden opiskelija

Hallituksen jäsen, vastuualueina viestintä ja kampuskehittäminen

”Hain hallitukseen jälkihaussa, kun minua rohkaistiin hakemaan. Aluksi koin, etten ole kykenevä tai minulle ei ole tarpeeksi meriittejä. Ajattelin myös, että tämä on kokopäivätyö. Viime vuoden hallituslaiset kuitenkin selvensivät, että voin tehdä gradua ja opintoja myös hallitushommien ohessa.

Olen aiemmin ollut mukana kaikessa missä opiskelija voi olla. Tärkeimpinä ovat kaksi vuotta biokemian killan Histonin hallituksessa ja 5 vuotta hallinnon opiskelijaedustajana biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnassa.

Haluaisin, että tämän vuoden jälkeen OYY näkyisi myös Kontinkankaan kampuksella ja että siellä opiskelevilla olisi samalla tavalla saatavilla palveluita ja mahdollisuus osallistua tapahtumiin. Haluan myös oppia viestintään liittyviä asioita, kuten taittamista ja napakampaa ilmaisua.

Erityisesti tässä vuodessa innostaa mielenkiintoinen viestintäprojekti, jossa pystyn haastamaan itseäni.

Jännitän oman aikani käyttöä. Tammikuu on ollut paikoittain kuormittava infoähkyn takia. Aion opiskella samalla ja saada graduni tehtyä ennen juhannusta. Muussa elämässä panostan omaan terveyteeni ja ihmissuhteisiin.

Haluaisin, että kaikki opiskelijat tietäisivät olevansa osa OYY:tä. Ylioppilaskuntaan kuuluvat kaikki, eikä se ole mikään ’korkeampi taho’.”

 

Reeta Mäki-Pollari

Reeta Mäki-Pollari, 25, kasvatustieteiden viidennen vuoden opiskelija

Hallituksen jäsen, vastuualueina kuntapolitiikka ja järjestöt

”Minua on houkuteltu hallitukseen jo muutaman vuoden ajan, mutta olen halunnut saada opintoni siihen malliin, että minun on hyvä olla. Hyvien kannustuspuheiden jälkeen päätin kokeilla. Tänä vuonna kuntavaikuttamisen projekti on niin hyvä, että koin että pääsen näyttämään vielä potentiaaliani.

Olen opiskeluaikanani ollut mukana melkein kaikessa, missä opiskelija voi olla. Toimin varhaiskasvatuksen killan, Lastareiden, puheenjohtajana ja edustajistossa kaksi kautta.

Haluaisin, että OYY on tuttu kaikille ja myös ne opiskelijat, jotka eivät olla aktiivisesti mukana, tuntisivat ylioppilaskunnan rakenteen ja sen toimintamallit. Omassa sektorissani toivoisin, että kuntavaikuttamisessa näkyisi opiskelijan ääni esimerkiksi vaaleissa.

Minua jännittää se, toteutuvatko kaikki suunnitelmat ja saadaanko kaikki asiat tehtyä oikein. Aion tehdä gradua myös hallituskauden aikana.

Mielestäni OYY on onnistunut tekemään itsestään läpinäkyvämmän ja avoimemman: ylioppilaskunta ei ole enää samalla tavalla sisäpiirin hommaa, kuin joskus aiemmin.

Toivon, että hallituksesta näkyy ulospäin hyvä yhteishenki.

Haluaisin sanoa että vaikka olen pitkä, kuulen sinut ylös asti.”

Iida Putkonen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Tiedeviestinnän maisteri ja glögin ympärivuotinen kuluttaja. Etsii revontulia, riippumattoja ja juuri oikeita sanoja.

Lue lisää:

“Ai siekin oot Savosta” – Salla Marjakangas perusti järjestön ja loi kodin toiselle puolelle Suomea

Salla Marjakangas perusti ystäviensä kanssa uuden järjestön itäsuomalaisille. Idean saattaminen todeksi ei ole ollut aivan helppoa, vaikka tekijöiltä löytyykin savolaista tarmoa.

TEKSTI Iida Putkonen

KUVAT Iida Putkonen

Kuten monet ideat opiskelijapiireissä, ajatus Immeiset ry:n perustamisesta syntyi vappuna.

”Vappuriennoissa savolaisuus tuli puheeksi uusien ihmisten kanssa. Silloin kävi ilmi, että meitä on muitakin”, Salla Marjakangas kertoo. 

 Puhe ei jäänyt pelkäksi puheeksi. Kesän aikana järjestö keräsi väkeä ja syksyllä koossa oli hallitus. Karjalaiset ja savolaiset saivat oman järjestön, kun Immeiset ry perustettiin 30. lokakuuta 2019. Puheenjohtajaksi valittiin ideoimassa ollut Salla Marjakangas. 

”Kun savolaiset pistää tekemään, niin tapahtuu.”

Immeiset ry on Oulun yliopiston kolmas osakunta. Marjakangas kertoo, että he ovat saaneet tukea perustamiseen Etelä- ja Keskipohjalaisten osakunta EPO ry:ltä sekä kainuulaisten Kaenolta. Perustamisen jälkeen selvisi myös, että itäsuomalaisillakin on aiemmin ollut oma osuuskuntansa.

”Meille tuotiin lahjoituksena vanhan Savo-Karjalaisen osuuskunnan haalarimerkkejä. Tieto vanhasta järjestöstä löytyi vasta netin syövereistä”, puheenjohtaja kertoo. 

Yhteisö auttaa koti-ikävään 

Marjakangas opiskelee Oulussa neljättä vuotta kulttuuriantropologiaa. Muutto Punkaharjulta Ouluun ei ollut helppo ja etenkin fuksivuonna olo oli orpo.

”Kotiseutuun verrattuna Oulusta puuttuvat järvet ja bussikuskit ovat pidättyväisiä”, Marjakangas kertoo.

Kodikas soppi löytyy nyt järjestön riveistä. Puheenjohtaja toivoo pystyvänsä luomaan yliopistolle yhteisöllisyyttä.

”Se on tärkeää, kun ollaan näin kaukana kotoa Karjalasta ja Savosta.”

Marjakangas kertoo, ettei aavistanut kuinka monia opiskelijoita itäiset juuret yhdistävät. Tutuista kavereistakin on paljastunut uusia puolia.

”Vaikka meillä on sama kiltahuone, puhuin tutulle tiimalaiselle vappuna ja vasta silloin selvisi, että ’ai siekin oot Savosta.’”

Puheenjohtaja kokee, että on erilaista olla tekemisissä ihmisten kanssa, jotka ovat kotoisin samalta seudulta.

”Jos täällä puhuu Savon pikkukylistä, ei kukaan tiedä mistä on kyse. On mahtavaa puhua immeisille, joilla on muistoja samasta paikasta.”

 Uuden luominen ei ole helppoa

Järjestön perustamisessa on ollut omat haasteensa, Marjakangas kertoo. Järjestön rekisteröiminen ja sääntöjen kirjoittaminen ovat pitäneet hallituksen kiireisenä.  Byrokraattisesta painista huolimatta suurin haaste on ollut jäsenistön löytäminen.

”Kun kaikki on vielä aluillaan, on vaikeaa löytää ihmisiä mukaan. Ei ole myöskään helppoa keksiä tapahtumaa, josta jokainen olisi kiinnostunut”, puheenjohtaja toteaa.

Marjakangas kertoo, että Immeiset ry haluaa olla järjestönä rento ja välttää muodollisuuksia. Syksyllä 2019 järjestettyjä tapahtumia ovat olleet illanistujaiset ja pikkujoulut. Vuonna 2020 järjestö haluaa pitää yllä Itä-Suomen perinteitä esimerkiksi leipomalla karjalanpiirakoita. Myös maakuntalauluja on kuunneltu ja haaveissa on retki Itä-Suomeen, puheenjohtaja paljastaa.

Immeiset ei kotiseutuylpeydestään huolimatta sulje pois ulkopuolisia, vaan toivottaa tervetulleeksi myös muut korkeakouluopiskelijat. 

Hallitukselle ei tarvitse näyttää sukupuuta, Marjakangas sanoo.

”Jos kokee jonkin osan savo-karjalaisuudesta omakseen, on enemmän kuin tervetullut mukaan.”  

 

Kuka?
Salla Marjakangas

» Kotoisin Punkaharjulta, asuu nykyään Oulussa
» Opiskelee neljättä vuotta kulttuuriantropologiaa
» Haaveilee työstä luonnossa ja opiskelusta ulkomailla
» Harrastaa lumilautailua ja ajan viettämistä ystävien kanssa
» Immeiset ry:n puheenjohtaja
» On toiminut vuoden kulttuuritieteiden opiskelijoiden ainejärjestö Kultun fuksivastaavana ja vaikuttaa vuonna 2020 kattojärjestössä Humanistisessa Killassa
» Arvostaa murteita ja kokee Oulun murteen kotoisana

Mikä?
Immeiset ry

» Oulun yliopiston Savosta ja Karjalasta kotoisin olevien yhdistys. Yksi kolmesta Oulun yliopiston alueellisesta järjestöstä.
» Perustettu 30.10.2019. Ensimmäinen hallitus on yhdeksänhenkinen.
» Itäsuomalaisille tarkoitettu järjestö, joka pyrkii pitämään yllä perinteitä ja luomaan opiskelijoille yhteisön.
» Jäseniä on noin 30. Jäseneksi voi liittyä kuka tahansa, joka kokee savo-karjalaisuuden omakseen.
» Tuleviksi tapahtumiksi on suunniteltu saunomista, leipomista ja bingoa sekä muuta rentoa illanviettoa.

Salla Marjakankaan pieni alkeiskurssi Savon murteeseen
Suomi – Savo-sanakirja

Laiskottaa – kehtuuttaa
Hauska – haaska
Hiljaa – iäneti
Järki – tolokku
Savolaiset lammasjuhlat – kilipailut

Iida Putkonen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Tiedeviestinnän maisteri ja glögin ympärivuotinen kuluttaja. Etsii revontulia, riippumattoja ja juuri oikeita sanoja.

Lue lisää:

”Pärjätään, mutta enempikin saisi asiakkaita olla” – Humuksella takana valoisampi syksy vaikean vuoden jälkeen

Kulunut vuosi on ollut Humanistisen Killan omistamalle Humus-kuppilalle vaikea. Kuppilan myyntien laskeminen on vaikuttanut myös Killan talouteen. Tänä syksynä näyttää kuitenkin jo aiempaa valoisammalta. "Työtä on tehty, sillä on ollut tuloksensa, ja siitä saa olla koko hallitus ylpeä", sanoo Killan hallituksen väistyvä puheenjohtaja Anni Siika-aho.

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Humanistisen Killan omistamalla Humus-kuppilalla on päättymässä ensimmäinen kokonainen vuosi uudessa sijainnissa. Vuoden viimeisenä aukiolopäivänä perjantaina 13. joulukuuta Geokadulla on rauhallinen tunnelma.

Tänään ei ole kuitenkaan niin rauhallista kuin vielä nelisen kuukautta sitten. Ja hyvä niin, jos työntekijöiltä kysytään.

”Nyt näkyy valoa tunnelin päässä. Pärjätään, mutta enempikin saisi asiakkaita olla”, summaa Humuksen työntekijä Heidi Halkola tuntemuksiaan.

Niin työntekijöiden kuin Killan puheenjohtajan mukaan kulunut vuosi on ollut Humukselle vaikea. Jo viime syksynä heti avajaisten jälkeen Geokadulla oli aiempaa hiljaisempaa, ja syksyä seuranneena keväänä ei myynti käynyt juuri sen paremmin.

Tänä vuonna elokuun ensimmäisillä viikoilla kuppilassa mietittiin jo isoja ratkaisuja. Kahvilalla on nyt kaksi työntekijää, viisitoista vuotta kuppilassa työskennellyt Anja Enojärvi ja seitsemän vuotta työskennellyt Heidi Halkola. Kun asiakasvirta oli elokuun alussa ennen opiskelijoiden palaamista kampukselle tyrehtynyt hyvin vaatimattomaksi, keskusteltiin kahvilassa Enojärven lomauttamisesta. Se taas olisi tarkoittanut selkeitä lyhennyksiä aukioloaikoihin, kun yhden ihmisen olisi pitänyt huolehtia koko kahvilan pyörittämisestä.

Asiakkaiden määrä on kuitenkin tämän syksyn aikana kasvanut. Lomauttamistakaan ei tarvinnut lopulta tehdä, mutta Enojärven työsopimus muutettiin osa-aikaiseksi.

Humanistisen Killan puheenjohtaja Anni Siika-aho sanoo, että tänä syksynä Humuksen asema on vihdoin vakiintunut.

”Ensimmäinen vuosi oli tosi hiljainen. Viime syksy ja kevätkin olivat hiljaisia, mutta tämä syksy on ollut jo aivan erilainen.”

Siika-aho myöntää, että tilanne on ollut vaikea myös Killan taloudelle. Tarkemmin hän ei halua asiaa avata.

”Mitäpä sitä kieltämään: pienyrityksen pyörittämiseen menee omat kiinteät kulunsa. Hiljainen vuosi verottaa.”

Hänen mukaansa kaikki ylimääräiset kulut on tänä vuonna karsittu pois, kun Kilta on etsinyt kustannustehokkaampia tapoja toimia. Jotta yhdistyksen toiminta voisi jatkua mahdollisimman paljon ennallaan, on tilanne vaatinut Siika-ahon mukaan ”luovuutta ja vaihtoehtojen etsimistä”.

Vaikka Geokadun tila on humanistien kiltahuoneiden kyljessä, on se silti aiempaa sijaintia syrjemmässä. Siika-ahon mukaan Humanistinen Kilta on koittanut tuoda kuppilalle lisää näkyvyyttä esimerkiksi somessa.

”Haluan uskoa, että ahkeralla somemarkkinoinnilla on ollut vaikutusta siihen, että lukuvuoden kunnolla startatessa tänne taas löydettiin.”

Heidi Halkola kiittää asiakasvirtojen virkistymisestä vanhempia opiskelijoita. Syksyn alussa he kierrättivät fukseja Humuksessa ja kannustivat kahvittelemaan omassa kahvilassa.

Vaikutusta on ollut Halkolan lisäksi myös sillä, että niin opiskelijat, henkilökunta kuin kahvila ovat asettuneet nyt vihdoin sijoilleen. Tiedekunnan muuttaessa loppukesästä 2018 ihmiset olivat pitkään uusissa tiloissa ”vähän hukassa”, Halkola sanoo.

Helpotusta hankalaan tilanteeseen on haettu myös kahvin ja teen hintojen tiputuksella. Siltikin Humuksen hinnasto on vielä kaukana Linnanmaalla toimivan ravintolayhtiö Juveneksen opiskelijahintaisesta kahvista ja teestä. Halkolan mukaan Humuksen myynnit olivat olleet laskussa jo aiemmassa sijainnissaan juuri Juveneksen halvempien hintojen vuoksi.

Mutta miten Heidi Halkola kuvailisi päättyvää vuotta? Hän miettii asiaa hetken.

”Vuosi on ollut pelottava, jännittävä. Toisaalta myös tyytyväinen ja toiveikas. Tänä vuonna on ollut kaikenlaisia tunnetiloja Humukseen liittyen.”

Tulevaisuutta hän ei halua ennustaa. No, kahvilan valikoimiin on suunniteltu tuotavaksi uusia tarjottavia, ainakin kolmioleivät ja täytetyt patongit ovat olleet listalla. Niitä oli ollut myynnissä vanhassa sijainnissa kampuksen pohjoispäädyssä, mutta uudella puolella ei oltu aiemmin uskallettu niitä vielä kokeilla, sillä menekistä ei ollut varmuutta.

Anni Siika-ahon mukaan Humanistisen Killan hallituslaiset ovat osallistuneet kuppilan tulevaisuuden suunnitteluun osana opintojaan. Loppuvuonna on tehty kehittämisstrategiaa Humukselle sekä viestintäanalyysiä itse Killasta.

Väistyvän puheenjohtajan tunnelmat tulevasta ovat nyt valoisat.

”Kun loppuvuoden taloustilanneraportteja on katsottu, tappio on pienentynyt murto-osaan viime vuosiin verrattuna. Olemme nyt siis ”melkein” nollilla. Työtä on tehty, sillä on ollut tuloksensa, ja siitä saa olla koko hallitus ylpeä.”

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Oamk ja Oulun yliopisto yhdistävät sisäiset palvelunsa, 137 ammattikorkeakoulun työntekijää siirtyy yliopiston palkkalistoille

Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) ja Oulun yliopiston hallitukset ovat tehneet päätöksen sisäisiä palvelutoimintoja koskevasta liikkeenluovutuksesta, korkeakoulut tiedottivat torstaina 12.12. Liikkeenluovutus tarkoittaa yrityksen, liikkeen, yhteisön tai säätiön toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle. Päätöksen myötä Oamkin palveluita tuottava henkilöstö siirtyy yliopiston palvelukseen, ja uusi yhteinen palveluorganisaatio alkaa tuottaa palveluita molemmille korkeakouluille. Näihin palveluihin kuuluvat esimerkiksi kirjasto, tilat ja […]

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) ja Oulun yliopiston hallitukset ovat tehneet päätöksen sisäisiä palvelutoimintoja koskevasta liikkeenluovutuksesta, korkeakoulut tiedottivat torstaina 12.12.

Liikkeenluovutus tarkoittaa yrityksen, liikkeen, yhteisön tai säätiön toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle. Päätöksen myötä Oamkin palveluita tuottava henkilöstö siirtyy yliopiston palvelukseen, ja uusi yhteinen palveluorganisaatio alkaa tuottaa palveluita molemmille korkeakouluille.

Näihin palveluihin kuuluvat esimerkiksi kirjasto, tilat ja turvallisuus, tietohallinto, henkilöstö-, koulutus- ja talouspalvelut. Eri toiminnoista vastaavat yliopiston nykyinen hallintojohtaja (Essi Kiuru), henkilöstöjohtaja (Jarmo Okkonen) ja talousjohtaja (Pekka Riuttanen). Uutena palvelujohtajana aloittaa intregraatiojohtajana toiminut Marja Sarajärvi.

Yhteisessä palveluorganisaatiossa on 479 yliopiston työntekijää ja 137 Oamkista yliopistoon siirtyvää työntekijää. Tiedotteen mukaan molemmille organisaatioille jää vielä jonkin verran opetusta ja tutkimusta tukevia omia palveluja sekä korkeakoulujen omia strategioita tukevaa kehitystoimintaa ja viestintää.

Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu ovat tänä vuonna suunnitelleet yhteisiä palvelujaan. Koska palveluiden uudelleenorganisointi on vaikuttanut korkeakoulujen henkilöstöön ja työtehtäviin, molemmissa organisaatioissa on käyty yt-neuvottelut. Neuvotteluissa ei ollut kyse henkilöstön vähentämisestä.

Korkeakoulut tiedottivat yhteisiä palveluja koskevista suunnitelmista 29. elokuuta.

Aiempana tavoitteena oli, että palvelut aloittaisivat uudessa muodossa jo 1. tammikuuta 2020. Uusi organisaatio aloittaa toimintansa kuitenkin vasta 1. helmikuuta.

”Päätöksenteko oli lopulta niin myöhään, ettei nyt ehdittäisi siirtää työsuhteita ja käydä työntekijöiden kanssa keskusteluja aiheesta [ennen tammikuuta]. Halusimme varata siihen tarpeeksi aikaa”, Marja Sarajärvi sanoo.

Siirtyville työntekijöille tehdään uusi työsopimus, mutta työntekijät siirtyvät uuden työnantajan palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Heihin sovelletaan yliopistojen yleistä työehtosopimusta 1. huhtikuuta alkaen.

Liikkeenluovutuksen taustalla on Oulun ammattikorkeakoulun tuleva muutto Oulun yliopiston Linnanmaan kampukselle. Lisäksi korkeakoulut kuuluvat samaan konserniin.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Oulun yliopiston hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Sakari Kallo, varapuheenjohtajaksi Liisa Jaakonsaari

Oulun yliopiston hallitus on valinnut tuotantojohtaja Sakari Kallon hallituksen puheenjohtajaksi. Varapuheenjohtajaksi valittiin pitkän poliittisen uran SDP:n kansanedustajana ja Euroopan parlamentin jäsenenä tehnyt Liisa Jaakonsaari. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kausi kattaa vuodet 2020–2021. Päätös tehtiin hallituksen kokouksessa 12. joulukuuta. Kaudella 2018–2019 hallituksen puheenjohtajana toimi Risto Murto ja varapuheenjohtajana Liisa Hyssälä. Molempien hallituskausi päättyy tämän vuoden lopussa. Hallituskausi päättyy nyt myös opiskelijajäsenillä Jonne Kettusella ja Miina-Anniina […]

Oulun yliopiston hallitus on valinnut tuotantojohtaja Sakari Kallon hallituksen puheenjohtajaksi. Varapuheenjohtajaksi valittiin pitkän poliittisen uran SDP:n kansanedustajana ja Euroopan parlamentin jäsenenä tehnyt Liisa Jaakonsaari. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kausi kattaa vuodet 2020–2021.

Päätös tehtiin hallituksen kokouksessa 12. joulukuuta.

Kaudella 2018–2019 hallituksen puheenjohtajana toimi Risto Murto ja varapuheenjohtajana Liisa Hyssälä. Molempien hallituskausi päättyy tämän vuoden lopussa.

Hallituskausi päättyy nyt myös opiskelijajäsenillä Jonne Kettusella ja Miina-Anniina Heiskasella. OYY valitsi lokakuussa pidetyssä kokouksessa hallituksen uusiksi opiskelijajäseniksi kaudelle 2020–2021 Joni Ollikaisen ja Timo Veijolan.

Kollegion tänä vuonna nimittämiä uusia hallituksen jäseniä ovat toukokuussa valitun Jaakonsaaren lisäksi myös Juhani Damski ja Kalervo Väänänen.

Yliopiston hallitukseen kuuluvat myös ylijohtaja Anni Huhtala, tutkimusprofessori Anna Rotkirch, professori Marko Huttula, professori Petri Lehenkari, tutkijatohtori Kimmo Kontio ja lehtori Jukka Hiltunen. 

Oulun yliopiston hallitukseen kuuluu yhteensä 12 jäsentä. Hallitus on yliopistolain mukaan yliopiston ylin päätöksentekoelin. Hallitus valitsee yliopiston rehtorin ja päättää muun muassa yliopiston strategiasta ja budjetista.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Viikon Tiedekysymys: Voiko optimistiksi oppia?

Positiivinen ajattelu myönnetään usein luonteenpiirteeksi ja muuttumattomaksi ominaisuudeksi. Voiko optimismin kuitenkin oppia, ja onko optimismi pessimismiä parempi?

Ollakko optimisti vai pessimisti, onko sillä lopulta merkitystä? 

Kyllä on, jos kasvatuspsykologian väitöskirjatutkijalta Jutta Karhulta kysytään.

Karhun mukaan optimismi on positiivista uskoa tulevaisuuteen, kun taas pessimismi on äärimmillään ajatus siitä, että asiat ovat tuhoon tuomittuja. Hän kertoo, että optimismi ja pessimismi ovat ääripäitä, ja suurin osa ihmisistä sijoittuu janalla keskivaiheille, hieman optimismin puolelle. Ääripääkään ei tarkoita jatkuvaa iloisuutta tai surua, vaan se on ikään kuin uskomusten perusvire. 

Entä onko ihmistyypeissä eroja, ja onko toinen uskomustyyli toista parempi?

Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa optimismia tutkiva Karhu kertoo tutkimuksensa lähteneen juuri ajatuksesta optimismin hyödyistä. 

“Optimismi näyttää olevan monella tavoin hyödyllistä. Tutkimustuloksissa korostuvat positiiviset terveysvaikutukset aina hampaiden pesusta sairauksista toipumiseen.”

Terveysvaikutusten lisäksi optimismin on todettu olevan yhteydessä myös onnellisuuteen, ahkeruuteen, työllisyyteen sekä tyydyttävämpiin sosiaalisiin suhteisiin. Pessimismi taas ei näytä pitkällä aikavälillä tuottavan mitenkään mairittelevia tuloksia ihmisen hyvinvoinnin kannalta; pessimismi on tutkimuksessa yhdistetty muun muassa masentuneisuuteen, vetäytymiseen ja päihdeongelmiin. 

“Itseäni optimismin tutkimuksessa motivoi se, että se näyttää saavan ihmisen liikkeelle. Optimisti sitoutuu toimimaan paremman huomisen eteen, koska uskoo toiminnan positiivisiin vaikutuksiin. Pessimismi taas voi ajaa lamaantumiseen ja ”mitäpä se hyvejää” -asenteeseen”, Karhu kertoo.

Jos pessimismi todella on pahasta, voiko siitä oppia pois?

Karhun mukaan siihen, onko optimismi synnynnäistä tai voiko sitä oppia, ei ole täysin selkeää vastausta. Optimismi ja pessimismi ovat osittain synnynnäisiä piirteitä, joihin vaikuttaa selvästi myös varhainen vuorovaikutus. 

Toisaalta optimismi ja pessimismi voivat kehittyä myös kasautuvien elämäntapahtumien vaikutuksesta: jos kokee, että lopulta asiat aina kääntyvät parhain päin, on helppo uskoa niin tapahtuvan jatkossakin. Jos taas tottuu jatkuviin vastoinkäymisiin etenkin lapsuudessa ja nuoruudessa, voi päätyä pessimistiseen uskomustyyliin.

Toivoa kuitenkin on, sillä optimismia voi tiettyjen näkemysten mukaan myös oppia. Jutta Karhu kertoo, että 2000-luvulla on korostettu positiivista ajattelua sekä ratkaisukeskeisyyttä ja erilaiset terapiasuuntauksetkin tähtäävät juuri optimistisen ajattelun opetteluun. 

Karhu huomauttaa, että positiivisuuden korostamisesta huolimatta ei ikäviäkään asioita tule jättää huomiotta.

“Olen lukenut esimerkiksi filosofi Sami Pihlströmin kirjoituksia, joissa kehotetaan ihmistä huomaamaan myös negatiivinen. Surun, pahan ja  kärsimyksen huomaaminen on moraalisen toiminnan perusta, ja tätä ei pitäisi tietenkään sivuuttaa.”

Iida Putkonen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Tiedeviestinnän maisteri ja glögin ympärivuotinen kuluttaja. Etsii revontulia, riippumattoja ja juuri oikeita sanoja.

Lue lisää: