Hallintovaalien äänestysaktiivisuus yli kaksinkertaistui

Oulun yliopiston tiedekuntahallitusvaalit järjestettiin 4.11. viidessä tiedekunnassa. Hallintovaalien äänestysaktiivisuus yli kaksinkertaistui vuoden 2013 vaaleihin verrattuna. Äänensä antoi 1745 opiskelijaa, kun kaksi vuotta sitten äänensä antoi noin 700 opiskelijaa. Innokkaimmin hallintovaaleissa äänestettiin kasvatustieteellisessä tiedekunnassa, jossa äänestysprosentti oli 25, 17. Tiedekuntahallitusten uudet jäsenet ovat: HuTk: Aino Maaninka ja Kalle Parviainen (varalla Pekka Rihko ja Katri Kiurujoki) LuTk: […]

Oulun yliopiston tiedekuntahallitusvaalit järjestettiin 4.11. viidessä tiedekunnassa. Hallintovaalien äänestysaktiivisuus yli kaksinkertaistui vuoden 2013 vaaleihin verrattuna. Äänensä antoi 1745 opiskelijaa, kun kaksi vuotta sitten äänensä antoi noin 700 opiskelijaa.

Innokkaimmin hallintovaaleissa äänestettiin kasvatustieteellisessä tiedekunnassa, jossa äänestysprosentti oli 25, 17.

Tiedekuntahallitusten uudet jäsenet ovat:
HuTk: Aino Maaninka ja Kalle Parviainen (varalla Pekka Rihko ja Katri Kiurujoki)
LuTk: Meeri Haataja, Inkeri Sairanen ja Anniina Pyhäjärvi (varalla Juha Oksanen, Rosa-Maria Haapala ja Eva Taivalsaari)
KTK: Vilma-Riikka Tiittanen ja Susa Vikeväkorva (varalla Jenny Vaara ja Ville Saviluoto)
Kauppakorkeakoulu: Aleksi Poropudas (varalla Sonja Mehtälä)
Teknillinen tiedekunta: Sallamari Tolonen, Iida Kaikkonen ja Karoliina Varis (varalla Petri Lehtonen ja Essi Tikkanen)

Liiketoimintaa ja kestävää kehitystä

Lokakuussa Oulun yliopistolla avattiin kuusiosainen seminaarisarja puhtaasta teknologiasta. Alueen asiantutuntijoille, tutkijoille ja yrityksille kohtaamispaikaksi tarkoitettu seminaari avattiin 20. lokakuuta teemalla ’Tekniikkaa paremman ympäristön puolesta’, ja se jatkuu joulukuuhun asti kuutena seminaaripäivänä, jotka tulevat käsittelemään muun muassa automaatiota, biotaloutta ja kiertotaloutta.

TEKSTI Jarno Ahola

KUVAT Jarno Ahola

Tutkimusyhteistyöllä lisää liiketoimintaa -seminaarisarja on Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan tiedeyhteisöjen järjestämä, ja sen tarkoituksena on saada alueen yrityksiä ja tutkijoita yhteen. Sen teemat ovat globaaleja, ja tarkoitusperät paikallisia. Jälkimmäisellä viitataan seminaarin ideaan koota kaikki oman alueen asiantuntijat yhteen.

Puhtaalle vedelle on maailmanlaajuinen tarve, selittää dekaani Riitta Keiski seminaaripäivän avauspuheenvuorossa. Samoin kaikenlaiselle materiaali- ja energiatehokkuudelle. Keiskin mukaan puhtaan energian maailmanmarkkinoilla on suuri kasvuennuste: tämän vuoden 550 miljardin euron rahankäytön odotetaan seitsemänkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Vuoden 2020 kasvuennuste on jo 1200 miljardia euroa.

”Tarve puhtaaseen energiaan on tänään valtava”, Keiski selittää. ”Päivän aikana selvitetään, minkälaisia tutkimusyhteisöjä yliopistossa on perustettu, miten ne toimivat, ja millaisia yhteistyörakenteita niillä on.”

Keiski selittää tieteentekemisen muuttuneen. Hän selittää tiedeyhteisöjen syntymisen tieteen muutoksilla.

”Tiede on entistä enemmän yhteisön asia, eikä yksi asiantuntija enää riitä”, hän selittää. Yliopistojenkin on siksi luotava yliopistojen välisiä yhteisöjä saadakseen tuloksia. Liike-elämän lait, raha, ja tieteentekeminen yrittävät kohdata.

Puhdas teknologia

Seminaarisarjan kantava sana on puhdas teknologi’, eli Cleantech, millä tarkoitetaan kestävää kehitystä ja liiketoiminnan mahdollisesti laiminlyömien tai aiheuttamien ympäristövaikutuksien vähentämistä uudella teknologialla ja innovaatioilla, eli tuotteita ja tuontantoprosesseja, jotka edistävät kestävää kehitystä. Yleisellä tasolla termin alle lasketaan esimerkiksi tuuli-, vesi- ja aurinkovoima, biopolttoaineet sekä esimerkiksi kiertotaloutta edistävän tekniikan tai innovaatioiden toteuttaminen.

Lähempää tarkasteltuna termin alle lasketaan kaikenlaisen energia- ja materiaalitehokkuutta edistävän tekniikan sekä näihin liittyvien erilaisten prosessointi- ja puhdistusmenetelmien kehittäminen, ja sitä myöten teollisuuden uudelleensuuntaus niin, ettei esimerkiksi ympäristölle koidu haittaa, ja kaikki mineraaliset sivuvirrat tulevat tehokkaasti hyödynnetyiksi.

Teemallinen päämäärä seminaarilla on kestävät teolliset prosessit. Se on myös Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan tavoite: kestävä luonnonvarojen hyödyntäminen ja luonnonvarojen arvon kasvattaminen teollisten prosessien avulla. 270 työntekijän ja 18 professorin tiedekunnan vuotuinen budjetti on 20 miljoonaa euroa.

”Toivon, että tämä seminaari lisää alueen tutkimusyhteisöjen ja yritysten yhteistyötä”, sanoo tutkimuksen vararehtori Taina Pihjajaniemi puheessaan.

Teknillinen tiedokunta on läpikäymässä organisaatiouudistusta, jonka tarkoituksena on muun muassa paitsi tiedekunnan sisäisen yhteistyön, tutkimuksen ja tiedonsiirron parantaminen, myös esimerkiksi kilpailun ja yhteistyön ja liiketoiminnan yhdistäminen. Organisaatiouudistus on aloitettu vuonna 2014 ja se jatkuu yhä.

Seminaaripäivän yhteenvedon teki professori Björn Klöve. Hänen mukaansa yritysten ja tieteentekijöiden yhteistyö on ”win-win”, eli kumpikaan osapuoli ei häviä. Tavoitteena puhtaan teknologian tekemisellä on tietysti tuottaa lisäarvoa alueelle ja koko Suomelle.

Seminaarisarja koko loppuvuoden

Syksyn aikana seminaaripäivinä käydään läpi juuri näitä lisäarvoa tuottavia teemoja automaatiosta ja robotiikasta kiertotalouteen, eli teollisuuden mineraalisten sivuvirtojen ottamista hyötykäyttöön. Se käsittää myös teollisuusjätteen hyötykäytön.

Mikä tällaisen seminaarin järjestämisen temaattinen pohja on? Se on sekä globaali, että paikallinen: globaali ilmastonmuutos, luonnonvarojen rajallisuus, liiketoiminta, talouskasvu, voitonteko, vesistöjen rehevöityminen ja ympäristövastuu yhdessä ajavat yhä enemmän tekemään puhtaita ratkaisuja.

Lisätietoja Teknillisen tiedekunnan verkkosivuilta.

Jarno Ahola

Kirjallisuudentutkijaksi valmistunut perhokalastaja ja metsästäjä. Kirjoittaa eräkulttuurista salanimellä Jonas Sandison. Instagram: @jahenaho

Lue lisää:

Vaalit tulevat, mutta aikovatko opiskelijat äänestää? (video)

Syksyn 2015 edustajistovaalit ovat OYY:n historian ensimmäiset sähköiset vaalit. Äänestäminen onnistuu siis sujuvasti, vaikka olisit vaalien aikaan vaihdossa tai sairaana.

Sähköinen ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona 28. lokakuuta klo 9.00, ja päättyy varsinaisena vaalipäivänä keskiviikkona 4. marraskuuta klo 15.00. Lue lisää vaaleista Anni Hyypiön jutusta Hei, mistä ihmeestä nyt äänestetään?

Laura Tauriainen

34-vuotias tiedeviestinnän maisteri ja copywriter. Löydät hänet Instagramista nimellä @lauratau. Lisäksi hän harrastaa laulamista, koiran rapsuttelua ja lukemista.

Lue lisää:

Kurssi kohtaamiseen

Ikääntyneiden vapaaehtoisena kaverina Toni Aaltonen on huomannut, että potilaat eivät ole oppikirjaesimerkkejä, mustaa valkoisella. Sen sijaan ihmisten elämä koostuu useista harmaan sävyistä.

TEKSTI Sanna Häyrynen

KUVAT Suvi Vinblad

Lääketiedettä opiskeleva Toni Aaltonen käy ikään kuin itse järjestämäänsä henkilökohtaista soveltavaa kurssia, jossa hän kohtaa potilaita vastaanottotilanteen ulkopuolella. Vapaaehtoisena keikkakaverina Aaltonen auttaa ikäihmisiä esimerkiksi apteekkiasioilla, saattaa hammaslääkäriin tai etsii oikean osaston OYS:n sokkeloista.

”Kun tulen taksilla potilaan kanssa tämän kotoa vastaanotolle, minulla on erilainen käsitys kokonaisuudesta kuin lääkärillä, joka ei näe vastaanottotilanteen taakse”, Aaltonen on havainnut.

Lääketieteen opiskelijana hän on päässyt terveyskeskuslääkärin vieressä seuraamaan muutaman päivän ajan potilaiden virtaa. Vaikka tapaukset voisi lääketieteellisesti kategorisoida diagnoosiensa perusteella samanlaisiksi, Aaltonen huomauttaa, että jokaisella on oma taustansa ja erilaisia syitä toimintaansa. On otettava huomioon se, mitä potilaat ovat aiemmin kokeneet. Juuri näitä asioita pöytänsä ääressä istuva lääkäri ei välttämättä hoksaa.

”Olen kuullut, että suurin osa hoitovirheistä johtuu lääkärin ja potilaan kommunikaation ongelmista”, Aaltonen muistelee. Siksi ihmisen kohtaamisen harjoittelu ei ole turhaa.

Auttaja kuuntelee

Kaikki alkoi karamellista. Juuri Ouluun muuttaneena lääketieteen fuksina Aaltonen seisahti Oulun Diakonissalaitoksen (ODL) vapaaehtoistoiminnan esittelypöydän ääreen kampuksen aulassa. Hän ei kehdannut syödä tarjottuja makeisia kuuntelematta, mitä esittelijöillä oli sanottavanaan.

”Olin kyllä miettinyt vapaaehtoistöitä jo aiemmin. Tässä vapaus ratkaisi”, opiskelija arvioi.

ODL:n keikkavapaaehtoisena hän saa sähköpostilla tai puhelimitse ilmoituksia avustuskeikoista, joita vastaanottaa noin pari kertaa kuussa. Yhdellä keikalla aikaa voi vierähtää puolestatoista viiteen tuntiin.

Ikäihmisten seuraan Aaltonen tottui, kun ovelta ovelle kiertäneenä markkinatutkimushaastattelijana jäi toisinaan kahville ventovieraiden luo.

”Näin, että monet olivat aika yksinäisiä ja halusivat kertoa asioistaan minulle. Kun sanoin, että olen hakemassa lääkikseen, sain kuulla tarinoita huonoista lääkärikokemuksista. Välillä he kertoivat sota-ajoista.”

Aaltonen toivoisi, että ikäihmisillä olisi enemmän paikkoja, joihin mennä tapaamaan toisiaan. Hoitokodeissa seuraa on, mutta niihin kaikki apua tarvitsevat eivät pääse. Kotihoitajien käynnit voivat Aaltosen mukaan olla rutiinitoimituksia, joissa aitoa kohtaamista tai kuuntelua ei synny. Keikkavapaaehtoinen ei tee hoitajien töitä, vaan auttaa arjessa.

Keinot löytyvät

Toni Aaltosta on joka kerta ollut vastassa eri ikäihminen. Hän sanoo tykkäävänsä uusista ihmisistä ja uusista tilanteista.

”Katselen hetken, minkälainen persoona on kyseessä ja mietin, miten hänelle kannattaisi puhua”, Aaltonen kuvailee. Keikkavapaaehtoisella on hyvä olla sosiaalisten tilanteiden lukutaitoa ja kykyä mukautua vaihteleviin tilanteisiin.

”Ennen saatoin vähän pelätä vanhenemista, mutta olen nähnyt, että elämä voi olla silloinkin hyvää. Tärkeintä on, miten kulloiseenkin elämäntilanteeseen suhtautuu.”

Kerran avustettava jätti avaimensa kotiin, kun lähti keikkakaverin kanssa lääkärikäynnille. Aaltoselle sanottiin, että avustettavan voi jättää oven taakse odottamaan talonmiestä.

”En jättänyt häntä siihen, vaan reissun päätteeksi halusin etsiä avaimet, jotta ne eivät jäisi seuraavalla kerralla kotiin. Niitä etsittiinkin sitten tunti, koska hän oli laittanut ne aika erikoiseen paikkaan”, kertoo Aaltonen.

Hän ei lamaannu ongelmista, vaan saa hyvän mielen, kun keksii tilanteisiin ratkaisut. Oikeasti hankalia tapauksia ei eteen ole sattunut. Jos joku erehtyy puhuttelemaan Aaltosta esimerkiksi klopiksi tai muuten provosoimaan, hän antaa kommenttien mennä menojaan. Taksimatkojen aikana opiskelija ja ikäihmiset puhuvat hyvässä hengessä harrastuksistaan, arjestaan tai vaikkapa Oulun historiasta.

Kuplasta ulos

Keikkakaverina Aaltonen mainitsee suurimmaksi opikseen elämän perspektiivien huomaamisen. Hän tapaa ihmisiä, joita muuten ei kohtaisi ja kuulee tarinoita, jotka jäisivät pimentoon. Oma kupla on puhjennut.

”Yleensähän sitä on tekemisissä aika samanlaisten tyyppien kanssa, mutta tässä näkee, että asiat elämässä voivat olla hyvinkin toisin kuin itselläni”, hän pohtii.

Aaltonen on oivaltanut, miten monella tavalla ihmiset voivat sosiaalisissa tilanteissa toimia, esimerkiksi vaatia oikeuksiaan tiukasti. Joskus liiankin mukautuvaksi tunnustautuva Aaltonen sanoo ottaneensa heistä mallia.

Keikkakaverina reilun vuoden verran toimittuaan hän ajattelee, ettei ole oikeaa tai väärää tapaa olla, vaan monta erilaista. Häntä jaksaa edelleen yllättää, miten positiivisina sairaatkin vanhat ihmiset jaksavat pysyä.

”Ennen saatoin vähän pelätä vanhenemista, mutta olen nähnyt, että elämä voi olla silloinkin hyvää. Tärkeintä on, miten kulloiseenkin elämäntilanteeseen suhtautuu”, Aaltonen kiteyttää.

 

Kuka?
» Toni Aaltonen
» 23 vuotta.
» Kotoisin Forssasta, asuu Tuirassa.
» Opiskelee Oulun yliopistossa lääketiedettä toista vuotta.
» Työskennellyt viimeiset kolme kesää rantapelastajana. Tehnyt myös markkinatutkimusta ovelta ovelle kiertävänä haastattelijana.
» Oulun Lääketieteellisen Killan apuisäntänä vastaamassa kiltatalo Walhallasta ja tapahtumien järjestämisestä. Lukioaikoina opiskelijoiden hallituksessa.
» Vapaa-ajalla ikääntyneiden keikkakaverina Oulun Diakonissalaitoksen kautta.
» Harrastaa crossfitiä, thainyrkkeilyä, voimajoogaa ja lenkkeilyä. Koripalloilijan pelipaikalta siirtynyt tuomarin tehtäviin. Katselee paljon elokuvia.
» Lapsena unelma-ammatti oli lääkäri. Välillä mietti myös koripalloammattilaisuutta.
» Haaveilee valmistumisesta ja työelämään siirtymisestä sekä onnellisuudesta.
» Toivoo, että ihmiset ottaisivat asioista selvää ennen kuin avaavat suunsa ja antavat kannanottoja.

Sanna Häyrynen

Tiedeviestinnän maisteri, joka tykkää kuunnella, kun asiantuntija puhuu. Twitter: @sannahayrynen

Lue lisää:

Osaan yliopiston remonttihankkeissa aikalisä

Oulun yliopiston hallitus on päättänyt pistää osan yliopiston tilahankkeista toistaiseksi jäihinhuonontuneen taloustilanteen vuoksi. Päätös koskee niitä yliopiston remonttihankkeita, joiden toteuttamista ei ole vielä aloitettu. Uudelleen arvioitava hankekokonaisuus sisältää arkkitehtuurin tiedekunnan ja tietojenkäsittelyn perusparannushankkeen, kaivannaisalan ja prosessitekniikan hankekokonaisuuden sekä luonnontieteellisen tiedekunnan hankkeen kolmannen ja neljännen vaiheen. Luonnontieteellisen tiedekunnan muuton ja nykyisten tilojen luovutuksen mahdollistavat hankevaiheet toteutetaan […]

Oulun yliopiston hallitus on päättänyt pistää osan yliopiston tilahankkeista toistaiseksi jäihinhuonontuneen taloustilanteen vuoksi. Päätös koskee niitä yliopiston remonttihankkeita, joiden toteuttamista ei ole vielä aloitettu.

Uudelleen arvioitava hankekokonaisuus sisältää arkkitehtuurin tiedekunnan ja tietojenkäsittelyn perusparannushankkeen, kaivannaisalan ja prosessitekniikan hankekokonaisuuden sekä luonnontieteellisen tiedekunnan hankkeen kolmannen ja neljännen vaiheen.

Luonnontieteellisen tiedekunnan muuton ja nykyisten tilojen luovutuksen mahdollistavat hankevaiheet toteutetaan kuitenkin alkuperäisen suunnitelman mukaisesti.

Pajahanke, jossa yhdistetään lähes kaikki Linnanmaalla toimivat pajat sekä arkkitehtuurin puutyöpaja yhdeksi kokonaisuudeksi, viedään loppuun suunnitelman mukaisesti.

Yliopiston tila-asioihin on käynnistetty selvityshanke, jonka tuloksia käsitellään hallituksen kokouksessa marraskuussa.

Arkkitehtiosaston korttelista tulee pelialan kampus

Aleksanterinkadun arkkitehtiosasto saa uuden elämän pelialan keskuksena. Suomen Yliopistokiinteistöt Oy myi syyskuussa Oulun keskustassa sijaitsevat arkkitehtiosaston tilat peliyhtiö Fingersoftille ja oululaiselle rakennusliikkelle Rakennusteholle. Fingersoft muuttaa toimistonsa Kempeleestä Aleksanterinkadulle. Neliöistä riittää myös muillekin, ja tiloja tullaan vuokraamaan myös muille pelialan yrityksille ja yhteistyökumppaneille. Kortteliin tulee oululaisten peliyritysten lisäksi myös esimerkiksi pelialan koulutusta ja erilaisia liitännäispalveluja kuten […]

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Minna Koivunen

Aleksanterinkadun arkkitehtiosasto saa uuden elämän pelialan keskuksena.

Suomen Yliopistokiinteistöt Oy myi syyskuussa Oulun keskustassa sijaitsevat arkkitehtiosaston tilat peliyhtiö Fingersoftille ja oululaiselle rakennusliikkelle Rakennusteholle.

Fingersoft muuttaa toimistonsa Kempeleestä Aleksanterinkadulle. Neliöistä riittää myös muillekin, ja tiloja tullaan vuokraamaan myös muille pelialan yrityksille ja yhteistyökumppaneille.

Kortteliin tulee oululaisten peliyritysten lisäksi myös esimerkiksi pelialan koulutusta ja erilaisia liitännäispalveluja kuten kuntosali, kahvila tai tilitoimisto.

Fingersoftin toimitusjohtajan Teemu Närhen mukaan koulutussuunnitelmista on kuitenkin vielä tässä vaiheessa liian aikaista sanoa enempää.

”Vaatimaton tarkoituksemme on kasvattaa Oulusta kansainvälisesti merkittävä pelialan keskus, josta lähtee maailmalle hittipelejä jatkuvalla syötöllä kuin tervaa aikoinaan. Kaupan myötä pystymme tarjoamaan aloittaville yrityksille rahoituksen ja julkaisusopimusten lisäksi nyt myös kunnon yrityshautomon sekä maailman parhaan toimintaympäristön”, Närhi visioi.

Oulun yliopistotoiminnot jatkuvat Aleksanterinkadulla vuoden 2016 loppuun saakka. Närhen mukaan Fingersoftin muutto etenee sitä mukaa kun tilat vapautuvat nykyisestä käyttötarkoituksesta.

”Teemme yhteistyötä Rakennustehon kanssa jotta tiloja saataisiin käyttöön mahdollisimman pian.”

Aleksanterinkadun korttelin historia ulottuu pitkälle 1800-luvulle saakka, ja osa rakennuksista on suojeltu.

Närhen mukaan Fingersoft ei ole näillä näkymin teettämässä iäkkääseen kiinteistöön isoa remonttia.

”Enimmäkseen panostamme sisustukseen ja työntekijöiden viihtyvyyteen sekä yritysten välisen kommunikaation edesauttamiseen.”

Iso projekti kertoo Fingersoftin luottavan pelialan vetovoiman säilymiseen jatkossakin.

”Laskun merkkejä ei näy. Oulu on hyvä paikka koska täällä on paljon osaamista ja pimeinä öinä on mukava koodata”, Närhi tiivistää.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää: