“Olen kovin tuohtunut” – Opiskelijat osoittivat mieltään parempien tilojen puolesta

OYY järjesti tiistaina mielenosoituksen Linnanmaan kampuksen vihreillä naulakoilla. Mielenosoitukseen osallistui kymmeniä opiskelijoita, joiden puheenvuoroissa toistui kritiikki Oulun yliopiston päätöksentekoa ja viestintää sekä Suomen Yliopistokiinteistöt (SYK) Oy:tä kohtaan. Mielenosoituksen jälkeen yliopiston intranetiin Notioon lisättiin tiedote tila-asioiden etenemisestä.

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Paljonko HOMETTA on liikaa? Tervetuloa Oulun teknilliseen yliopistoon. SYK MY DYK. Innovaatioita ei synny ilman perustutkimusta. Voisitteko vähän avata tätä käsitettä synergiaedut? Innovaatio on kirosana. Aina luvataan että kuunnellaan ja kehitetään kampusta yhdessä. No ei vaan näytä olevan niin. 

Muun muassa nämä mietelmät kirjoitettiin tiistai-iltapäivänä vihreillä naulakoilla seisovaan tussitauluun.

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan järjestämässä, tunnin kestäneessä Väylän valtaus -mielenosoituksessa yliopiston opiskelijat ja henkilökunta pääsivät kertomaan kantansa yliopiston tila-asioiden hoitoon.

Mielipiteensä saattoi tussitauluun kirjoittamisen lisäksi kertoa mikrofoniin – tunnin aikana sana oli vapaa kaikille halukkaille. Mielenilmauksen aikana moni paikalla olevista kymmenistä opiskelijoista tarttuikin mikrofoniin. 

Vaikka puhujien haalareiden väri vaihteli, yhteistä puheenvuorojen käyttäjille oli tyytymättömyys ja kyynisyys yliopiston päätöksentekoa ja siitä viestimistä kohtaan.

OYY ilmoitti mielenosoitukselle useita syitä. Viime viikolla ilmoitetun yleisopetustilojen hankesuunnittelun jäädytyksen lisäksi tapahtumassa protestoitiin päätöstä siirtää hiljaiset työskentelytilat Telluksesta Pegasukseen, itsenäisten opiskelun tilojen puutetta, Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n liian korkeaa vuokratasoa ja yliopiston viestinnän olemattomuutta.

Asia on ajankohtainen siksi, että Oulun yliopiston hallitus kokoontuu tämän viikon keskiviikkona ja torstaina päättämään tila-asioista.

 

Oulun ylioppilaslehti 2017.
Mielenosoituksen kylteissä yliopiston toiminta ei saanut kiitosta. Kuvassa ”Olen kovin tuohtunut” -kylttiä kantaa Taneli Kastikainen.

 

”Ei sitä usko hallintokaan”

Tutut teemat toistuivat mielenosoituksen käynnistäneessä yhteislaulussa, jonka sävel oli lainattu Leevi and the Leavings -yhtyeen talonrakentamisen tuskaisuudesta kertovasta kappaleesta Vasara ja nauloja.

Opiskelutiloja koko rahalla! -kappaleessa purettiin tuntoja yliopiston hallintoa, suunnittelutyötä ja tilatarvelaskelmia kohtaan. Osansa sai myös yliopiston viestintä, erityisesti laulun toisessa säkeessä:

Ei sitä usko hallintokaan

Mikä helvetin haloo tästä syntyä voi

Kun antaa huonot informaatiot

Ja tiedotteet…

Huolenaiheet toistuivat myös OYY:n hallituksen jäsenen Miina-Anniina Heiskasen puheessa. Hän kertoi mielenilmauksen syyksi halun tuoda esille opiskelijoiden aidon huolen yliopiston opiskelutilojen suhteen.

“Nämä päätökset koskettavat meitä kaikkia, paitsi opiskelijoita, niin myös opetushenkilökuntaa. Nykyaikaiset, riittävät ja laadukkaat opetustilat sekä opetusvälineistö ovat kaikkien etu. Ilman riittäviä ja nykyaikaisia opetustiloja, ilman itseopiskelutiloja ja ympärivuorokautista mahdollisuutta opiskella, meillä ei ole mahdollista tarjota laadukasta koulutusta ja sujuvia opintopolkuja. Kampuksen toimivuus ja ajanmukaisuus vaikuttavat merkittävällä tavalla koko yliopiston toimintaan ja tulokseen”, hän totesi.

 

Opetustilat ovat opettajien työhuoneita

Modernien opetustilojen puolesta puhui myös yliopistonlehtori Jari Laru. Laru on ollut mukana kasvatustieteiden tiedekunnan erikoistilojen tilatyöryhmässä ja Yleisopetustilat 2018 -tilatyöryhmässä.

Larun mukaan tunnelmat yleisopetustilojen työryhmässä olivat aluksi hyvin innostuneet. Työryhmäläisiä innosti mahdollisuus saneerata kymmenen prosenttia yleisopetustiloista ”erityisen nykyaikaisiksi ja nykyajan oppimiskäsityksiä tukeviksi”.

Kokouksessa, jossa tieto hankealueen remontin keskeyttämisestä ilmoitettiin, into oli tiessään. Harva osallistuja piti puheenvuoroja, ja “neulakin olisi pompannut lattialta hirveän jysäyksen saattelemana”.

“Ymmärrän [päätöksen] perustelut, mutta opetushenkilöstöön kuuluvana sanon, että se on meidän työhuone. Jokainen opettaja on niissä tiloissa kymmeniä vuosia. Tämän takia meidän tulisi yliopistossa huolehtia siitä, että opetustiloja jatkuvasti kehitetään eteenpäin”, Laru painotti.

Laru kuitenkin kertoi uskovansa C-hankealueen remontin toteutuvan entistä ehompana. Se tosin vaatii mielipiteiden julkituomista tilojen käyttäjiltä, opiskelijoilta ja henkilökunnalta.

“Olen optimisti. Pienen taidepaussin jälkeen, kun saadaan lisää suunnitteluaikaa, saadaan parempi ja laajempi kokonaisuus kuin tällä hetkellä. Mutta se riippuu myös paineesta, jota asetetaan niille, jotka tuolla jossain ylemmissä kerroksissa ovat.”

Kirjallisuuden neljännen vuoden opiskelija Henna Stenvall kertoi omassa puheenvuorossaan siitä, kuinka humanisti- ja kasvatustieteellisen päädyn sisäilma on jopa vaikuttanut kielteisesti hänen terveyteensä.

Uniapneaa ja narkolepsiaa sairastava Stenvall kertoo, että huono sisäilma pakottaa hänet opiskelemaan pääosin muualla kuin Linnanmaalla. Hänen mukaansa sisäilma saa hänet nukahtelemaan yllättäen, esimerkiksi kesken luennon. Nukahtelemisen lisäksi hän saa tietyissä tiloissa liikkuessaan selviä iho-oireita. Stenvallin mukaan erityisen huonolta olo tuntuu kasvatustieteellisen tiedekunnan kolmannessa kerroksessa ja yleisesti humanistisella puolella.

”Jos tämä sattuu muuttumaan satumaisesti uusissa tiloissa, niin se on ihme. ”

 

Oulun ylioppilaslehti 2017.
Pohjoismaista filologiaa opiskeleva Elli Lassila kertoi olevansa huolissaan tenttitiloista.

Miten korkealle vuokrat karkaavat?

Oulun yliopiston tilat omistava Suomen Yliopistokiinteistöt (SYK) sai mielenosoitukseen osallistuneilta opiskelijoilta kritiikkiä.

Suomen Yliopistokiinteistöt Oy perustettiin vuonna 2009 yliopistouudistuksen yhteydessä. Aiemmin valtion omistaman Senaatti-kiinteistöjen hallinnoimat yliopistokiinteistöt siirrettiin kolmen uuden kiinteistöyhtiön hallintaan, Aalto-Yliopistokiinteistölle, Helsingin Yliopistokiinteistölle ja Suomen Yliopistokiinteistölle. SYK omistaa, rakennuttaa ja kehittää pääkaupunkiseudun ulkopuolisten yliopistojen ja korkeakoulujen käytössä olevia kiinteistöjä.

“SYK – Suomen yliopistojen kiusaajat”, luki Elli Lassilan pitelemässä kyltissä. Toista vuotta pohjoismaista filologiaa opiskeleva Lassila kertoi mielenosoitukseen osallistumisensa syyksi huolen tenttitilojen tulevaisuudesta. 

“Minulla on erityisvaatimuksia tenttien suorittamisen suhteen. Tähänkin mennessä tenttejä on järjestetty vain ikkunattomissa, siivouskomeromaisissa tiloissa. Nyt muuton aikana pitää vahtia, toteutuvatko erityisvaatimukset myös [tiedekunnan] uusissa tiloissa.”

Kiitos 2010 uusi yliopistolaki ja julkisen pääoman yhtiöittäminen!

Tämän tekstin tussitaululle kirjoitti sähkötekniikan opiskelija Juha-Matti Ojakoski.

Ojakosken mukaan nykyisessä keskustelusta tiloista on loppujen lopuksi kyse tuloksista, joita yliopistojen kiinteistöjen omistuksen siirto Senaatti-kiinteistöiltä uusille yliopistokiinteistöyhtiöille aiheutti.

Kiinteistöomistusten siirtämistä osakeyhtiöille perusteltiin yliopistojen pääomituksella ja niiden vakavaraisuuden ja luottokelpoisuuden vakavaraistamisella.

Ojakosken mukaan uudistuksen seurauksista myös varoiteltiin useaan otteeseen. Yksi uudistusta kritisoineiden huolenaihe oli yliopistokiinteistöjen vuokrien nouseminen.

”Nyt asiat, joista aiemmin varoiteltiin, ovat toteutuneet. Tässä valossa voi miettiä, olisiko lopulta parempi, että Oulun yliopisto rakentaisi omalla rahallaan omat tilansa omaan käyttöönsä?” Ojakoski visioi.

 

Oulun ylioppilaslehti 2017.
Juha-Matti Ojakoski kirjoitti yliopistolain uudistusta koskevan kannanottonsa tussitauluun.

”Yliopisto on yhteisö, ei yritys”

Mielenosoitusta seurasi myös yliopiston hallituksen toinen opiskelijajäsen Pauli Väisänen. Hän toivoi tapahtuman herättelevän yliopiston johtoa keskustelemaan keskeneräisistä asioista aiempaa enemmän.

“Ulkoiseen viestintään on panostettu, sisäiseen viestintään ei. Resursseistahan tässäkin on varmasti kyse, mutta toivoisin, että johdossakin ymmärrettäisiin että yliopistosta puhuttaessa kyse on yhteisöstä, ei yrityksestä. Perinteinen vitsihän kuuluu, että keskeneräisistä asioista ei voi tiedottaa, ja jo tehtyihin päätöksiin ei pysty vaikuttamaan”, Väisänen totesi.

Oulun yliopiston johdosta kukaan ei osallistunut mielenosoitukseen.

Tiistaina 2.5. Oulun yliopiston henkilökunnan ja opiskelijoiden intranetiin Notioon lisättiin kuitenkin sisäinen tiedote, jonka otsikkona on Kysymyksiä ja vastauksia yliopiston tilahankkeista.

Tiedotteessa vastataan muun muassa siihen, mitä tilahankkeita yliopistolla on käynnissä tällä hetkellä, miten tilahankkeen suunnitteluprosessi etenee, miten opiskelijat voivat osallistua tilasuunnitteluun, mitkä ovat yleisopetustilahankkeen tavoitteet ja miksi sen suunnittelussa on otettu aikalisä.

Viimeisimpään kysymykseen tiedotteessa vastataan näin:

”Hanke lähti liikkeelle kasvatustieteellisen tiedekunnan muutosta. Opetustilahankkeen tavoitteena on sekä lisätä opetustilojen määrää että toteuttaa uudenlaisia opetustiloja. Työryhmässä tehdyn alustavan suunnitelman mukaan opetustilojen määrä ei kuitenkaan olisi kasvamassa nykyisestä.

Aikalisää tarvitaan, jotta voidaan arvioida uudelleen koko Linnanmaan kampuksen opetustilakapasiteetin tarve ja toteutusmahdollisuudet.

Oulun yliopiston hallitus keskustelee ja päättää 3.-4.5.2017 humanistisen ja kasvatustieteiden tiedekuntien tilahankkeiden etenemisestä sekä hankkeisiin liittyvästä sopimuskokonaisuudesta.”

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Yleisopetustilojen remonttihanke keskeytetty – OYY järjestää mielenosoituksen

OYY kutsuu kaikki Oulun yliopiston opiskelijat valtaamaan Linnanmaan kampuksen vihreiden naulakoiden alueen. Tiistaina 2.5. järjestettävä mielenosoitus on kannanotto nykyaikaisten ja laadukkaiden opetusympäristöjen puolesta.

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Minna Koivunen

Linnanmaan yleisopetustilojen (C-hankealue) remontointihanke on keskeytetty toistaiseksi.

Keskeytyspäätöksen ovat tehneet yhdessä Suomen Yliopistokiinteistöt Oy (SYK), rakennuttajakonsultit ja Oulun yliopisto.

C-hankealue sijoittuu Kauppakadun ja Prosessikadun välille. Siihen kuuluu tiedekuntien yhteiskäytössä olevia luentokäyttöön, itsenäiseen opiskeluun ja ryhmätyöskentelyyn tarkoitettuja opetustiloja.

Oulun yliopiston hallintojohtajan Essi Kiurun mukaan syynä keskeytykselle on yliopiston halu ”suunnitella koko Linnanmaan kampukselle opetustilat, jotka parhaiten palvelevat nykyaikaista opettamista.”

”Se ei tarkoita sitä, että kaikki pitäisi remontoida uusiksi. Koska kyseessä on myös taloudellinen asia, pitää asia suunnitella huolellisesti. Remontteja ei pidä tehdä vain remontoinnin vuoksi.”

Essi Kiurun mukaan päätöksessä painoi myös se, että C-hankealueen remontointi ei olisi kasvattanut opetustilojen määrää aiemmasta: alueella olisi remontinkin jälkeen kymmenen opetustilaa. Tilat olisivat remontin jälkeen olleet kuitenkin aiempaa modernimmat ja laadukkaammat.

Maanantaina 24.4. Yleisopetustilat 2018 -tilatyöryhmän hankesuunnittelukokouksessa mukana olleen OYY:n hallituksen jäsenen Miina-Anniina Heiskasen mukaan keskeytykseen ilmoitettiin myös kaksi muuta syytä: C-hankealueen poikkeuksellisen korkeat vuokrakustannukset ja se, ettei Oamkin muutosta synny opetustilojen suhteen yhtä suurta synergiaetua kuin odotettiin.

 

Pitkiä päiviä, poikkeuksellisia tiloja

Oamkin muuton vuoksi Linnanmaan kampuksen tilankäyttöä joudutaan tiivistämään huomattavasti. Haasteena on saada opetustilat riittämään kaikille humanistien ja kasvatustieteilijöiden muuttovaiheessa, eli vuosien 2018–2019 aikana.

Ratkaisuksi tälle on kaavailtu aiempaa pitempiä opetuspäiviä ja kaikkien opetukseen soveltuvien tilojen käyttöönottoa. Siksi esimerkiksi Linnanmaan hallintopäädyn Saalastinsalista ja ravintolakabineteista voisi siirreltävillä väliseinillä ja AV-laitteiston avulla tulla opetustiloja.

Yliopiston suunnitelmissa myös tilankäyttöprosenttia tulisi parantaa niin, että olemassa olevat opetustilat ovat käytössä maanantaista perjantaihin kello 8–16. Opetusta saatetaan siirtää myös ilta-ajalle.

Oulun yliopiston ylioppilaskunta pitää päätöstä hankesuunnittelun keskeytyksestä huonona. Ylioppilaskunta julkaisi tiistaina kannanoton, jossa se esitti huolensa keskeytyspäätöksen vaikutuksista.

Ylioppilaskunta järjestää lisäksi tiistaina 2.5. mielenosoituksen. Mielenosoitus järjestetään Linnanmaan kampuksen vihreillä naulakoilla kello 12–13.

Mielenosoitukselle on listattu liuta syitä: yleisopetustilojen hankesuunnittelun jäädytyksen lisäksi tapahtumassa protestoidaan päätöstä siirtää hiljaiset työskentelytilat Telluksesta Pegasukseen, itsenäisten opiskelun tilojen puutetta, Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n liian korkeaa vuokratasoa ja yliopiston viestinnän olemattomuutta.

OYY:n hallituksen puheenjohtajan Joel Kronqvistin mukaan mielenilmauksen tavoitteena on ”yliopiston johdon silmien aukaiseminen”.

”Haluamme että opiskelijat huomioitaisiin aidosti näissä kehitysprosesseissa, ja meidät pidettäisiin aikatauluissa ja viestinnässä mukana. Haluamme, että meitä kohdellaan näiden tilojen käyttäjänä. Opiskelijoita tulisi kuunnella esimerkiksi siinä, että molemmilla kampuksilla saataisiin tarpeeksi itseopiskelutiloja. Erityisesti Kontinkankaalla on niiden riittävyydestä iso huoli.”

Kronqvistin mukaan ylioppilaskunta on tyytymätön Oulun yliopiston viestintään.

”Toivomme, että viestintä olisi yhtenäistä ja johdonmukaista, ja päätöksiä valmisteltaisiin enemmän opiskelijoiden kanssa, ettei tulisi aina näitä yllätyksiä.”

 

Hallitus päättää asiasta ensi viikolla

Oulun yliopiston hallitus kokoontuu päättämään tila-asioista toukokuun alussa.

Esityslistan mukaan yliopiston hallituksen 3.–4.5. pidettävässä kokouksessa vahvistetaan päätökset vain humanistisen ja kasvatustieteiden tiedekuntien tilahankkeiden toteuttamisesta.

Tilahankkeissa aiemmin paljon vastustusta herättänyt kohde oli humanistien kiltahuoneiden ja Humus-kahvilan sijoittaminen. Sijoitukseensa tyytymättömät humanistit järjestivät aiheesta myös oman mielenilmauksensa.

Humanistien kiltahuoneiden sijoituksessa päästiin lopulta sopuratkaisuun: humanistien kolme kiltahuonetta sijoitetaan Geokadun sivukäytävälle ja itse Humus Geokadulla olevaan, käytävälle avautuvaan luokkatilaan.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Minne neliöt karkaavat? Tiedekunnat kertovat, mikä tulevassa muutossa askarruttaa

Oulun yliopiston humanistisen tiedekunnan ja kasvatustieteiden tiedekunnan on määrä muuttaa ensi vuonna noin 6 000 neliötä nykyistä pienempiin tiloihin. Muuttosuunnitelmat tarkentuvat kevään aikana, mutta jo nyt tiedetään, että henkilökunnalla tulee olemaan vähemmän omia työhuoneita kuin aikaisemmin. Ainejärjestöt ovat saamassa kiltahuoneita myös uusiin tiloihin, mutta niiden määrä ja koko eivät vielä ole tiedossa.

TEKSTI Eetu Halonen

KUVAT Anni Hyypiö

Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk) päätti viime lokakuussa siirtää valtaosan toiminnoistaan Linnanmaan yliopistokampukselle. Näin ollen yliopiston humanistinen tiedekunta ja kasvatustieteiden tiedekunta muuttavat Oamkin tieltä uusiin tiloihin.

Alustavan aikataulun mukaan tiedekuntien muuton olisi määrä olla valmis vuoden 2018 lopussa. Yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteiskampus aloittaisi toimintansa vuoden 2020 syksyllä.

Humanistit ja kasvatustieteilijät saavat muuton myötä totutella opiskelemaan entistä tiiviimmin.

Oulun yliopiston tilapäällikön Arto Haverisen mukaan tiedekunnille osoitetut uudet tilat ovat noin 6 000 neliötä pienemmät kuin nykyiset tilat kampuksen pohjoispäädyssä.

”Tiedekuntien nykyiset tilat ovat kooltaan noin 15 000 neliömetriä ja uudet tilat, joihin [tiedekuntien] toimintoja sijoitetaan, ovat noin 9 000 neliötä. Tällä järjestelyllä saavutetaan noin 2,2 miljoonan euron tilakustannussäästöt vuosittain”, Haverinen kertoo.

Esimerkiksi kasvatustieteiden tiedekunta pyrkii pienentämään erityisopetustilojensa kokoa viidenneksellä nykyisestä. Lisäksi tiedekunta aikoo vähentää työhuoneidensa tiloista 15 prosenttia.

Arto Haverisen mukaan kaikkiaan yli kolmasosa tiedekuntien tiloista “tehostuu” muuton seurauksena.

”Tiedekunnat asettavat omia tehostustarpeitaan omille tiloilleen. Lisäksi normaalien opetustilojen käyttöasteita tullaan tehostamaan”, Haverinen selittää.

Tällä haavaa yliopiston perusopetustilojen viikoittainen käyttö keskittyy Haverisen mukaan pahimmillaan tiistaista torstaihin kello 10:n ja kello 14:n väliselle ajalle.

”Maanantait ja perjantait tahtovat olla vähän heikompia. Tavoite on tehostaa opetustilojen käyttöä siten, että opetusta olisi esimerkiksi kahdeksasta neljään.”

 

Oulun ylioppilaslehti 2017.
Humanistisen Killan hallituksen puheenjohtajan Katri Kiurujoen mukaan humanistiopiskelijoiden tunnelmat muuttoa kohtaan ovat aiempaa toiveikkaammat.

 

Toiveissa opiskelun perusedellytykset ja puhdasta sisäilmaa

Humanistisen ja kasvatustieteiden tiedekuntien uudet tilat sijaitsevat Linnanmaan kampuksen keskipaikkeilla. Tältä alueelta on vapautunut tiloja käytettäväksi muun muassa luonnontieteelliseltä tiedekunnalta.

Tiedekuntien uusia tiloja suunnitellaan kevään mittaan kolmessa työryhmässä: molempien tiedekuntien tilatyöryhmissä ja yleisten opetustilojen suunnitteluryhmässä. Suunnitelmien olisi määrä olla valmiit toukokuun loppuun mennessä.

”Tilatyöryhmässämme on kaksi opiskelijaedustajaa, koulutusdekaani, dekaani, arkkitehtipalvelujen edustaja, tiedekunnan johtoa ja asiantuntijoita”, Humanistisen Killan hallituksen puheenjohtaja Katri Kiurujoki kertoo.

Hän sanoo humanistiopiskelijoiden tunnelmien olevan muuton suhteen “vähän huolestuneet”, mutta silti toiveikkaammat kuin aikaisemmin.

”Aikaisemmin emme tienneet tästä muutosta oikein mitään. Nyt on enemmän tietoa, ja asiat ovat helmikuun aikana selkiytyneet. Tilatyöryhmien kautta olemme saaneet lisätietoa, miten prosessi etenee ja vastauksia kysymyksiimme”, Kiurujoki sanoo.

Kiurujoen mukaan humanistit toivovat uusien tilojen olevan yksinkertaisesti tiedekunnan tarpeisiin soveltuvat.

”Toiveissamme olisi saada muun muassa pienempiä luentosaleja kuin nyt ja ryhmätyöhuoneita. Emme välttämättä tarvitse uutta tekniikkaa tai hifistelyä, vaan perusedellytykset opiskeluun.”

”Yksi huolenaihe on, mistä neliöitä otetaan konkreettisesti pois, koska tulevat tilamme ovat pienemmät kuin nykyiset.”

”Lyhyesti kiteytettynä opiskelijoita ei ’hirveästi innosta muuttaa jonnekin pimeisiin käytäviin ktk-päädyn valosta’. Kasvatustieteilijät ovat tottuneet oman päätynsä yleisilmeeseen ja valoisuuteen, eivätkä niin sanotun vanhan puolen kolkot käytävät tästä syystä houkuttele.”

Kasvatustieteiden koulutusohjelmassa opiskelevien ainejärjestön Motiva ry:n hallituksen puheenjohtaja Tuomas Soini kertoo sähköpostitse, että opiskelijoilla on muuttoa kohtaan ristiriitaisia tunteita.

”Päällimmäisenä positiivisena muutoksena toivotaan, että uudet tilat eivät olisi homeessa kuten nämä nykyiset tilat, koska homeongelma on vaikeuttanut useiden meidänkin opiskelijoidemme toimintaa yliopistolla viime aikoina”, Soini sanoo.

”Muutto toivottavasti myös mahdollistaa uusien tilojen suunnittelun alusta asti. Tämä taas luo mahdollisuuden sille, että uudet opetustilat ovat todella pedagogisesti suunniteltuja, muunneltavia ja riittävän kokoisia. Käsitykseni onkin, että tilat, joihin muutamme, on mahdollista remontoida juuri sellaiseksi, kuin opettajat ja opiskelijat nykypäivänä haluavat.”

Soinin mukaan negatiiviset odotukset ovat tiedekunnan opiskelijoiden keskuudessa kuitenkin yleisempiä. Eniten närää aiheuttaa koko muutto ylipäätään.

”Lyhyesti kiteytettynä opiskelijoita ei ’hirveästi innosta muuttaa jonnekin pimeisiin käytäviin ktk-päädyn valosta’. Kasvatustieteilijät ovat tottuneet oman päätynsä yleisilmeeseen ja valoisuuteen, eivätkä niin sanotun vanhan puolen kolkot käytävät tästä syystä houkuttele.”

 

Henkilökunta toivoo työrauhaa

Opiskelijoiden lisäksi tiedekuntien muutto koskee kaikkiaan noin 300:aa henkilökunnan jäsentä. Myös heillä on edessään totuttelu uudenlaiseen työympäristöön.

”Mietityttää, tuleeko uusista tiloista tarpeeksi rauhalliset, jotta töitä pystyy tekemään. Monet ovat tottuneet työskentelemään omissa huoneissaan, joita ei jatkossa tule olemaan läheskään kaikilla”, humanistisen tiedekunnan dekaani Paula Rossi pohtii.

”Ja jos opiskelijoita ajattelee, herää kysymys, pystyykö heidän kanssaan vastaisuudessa keskustelemaan kahden kesken muita häiritsemättä.”

Kasvatustieteiden tiedekunnan dekaani Eila Estola on samoilla linjoilla kollegansa kanssa.

”Uusissa tiloissa pitää olla paikkoja, joissa on mahdollista tehdä hiljaista työtä rauhassa ilman häiriötä. Ja kun meillä on paljon henkilöstöä ja opiskelijoita, pitää olla tiloja, joissa voi käydä ohjauskeskusteluja.”

 

Oulun ylioppilaslehti 2017.
Yksi humanistipäädyn muuttajista on suomen kielen opiskelijoiden ainejärjestö Suma ry:n kiltahuone Kerhis. Neljännen vuoden opiskelijoiden Teijo Kemppaisen (vas.) ja Jali Moilasen mukaan Kerhiksen sohva on mieluisa hengailupaikka.

 

Uusien kiltahuoneiden kustannukset tiedekunnille

Opiskelijoiden ainejärjestöjen kiltahuoneet ovat olleet tilatyöryhmissä paljon tapetilla. Esimerkiksi kasvatustieteiden koulutusohjelman opiskelijat toivoisivat saavansa muuton myötä oman kiltahuoneen.

”Olemme tähän asti joutuneet jakamaan kiltahuoneemme [musiikkikasvatuksen ainejärjestö] Mukavan ja [varhaiskasvatuksen ainejärjestö] Lastarien kanssa. Lisäksi nykyisellä kiltahuoneella ei saa juuri viettää jäsenistön kanssa aikaa, koska se sijaitsee henkilökunnan käytävällä, jossa halutaan työrauhaa”, Motivan puheenjohtaja Tuomas Soini toteaa.

Kiltahuoneiden tilakustannukset ovat joka tapauksessa lankeamassa tiedekuntien maksettaviksi, sillä ne sisältyvät niin sanottuihin yliopiston yhteisiin kustannuksiin, jotka viime kädessä jaetaan yliopiston yksiköiden kesken suhteessa kunkin yksikön pinta-alaan.

Tilapäällikkö Arto Haverisen mukaan kiltatiloja tullaan “totta kai” järjestämään, mutta niiden  lopullinen sijainti on vielä mysteeri.

”Ne pyritään sijoittamaan mahdollisimman lähelle tiedekuntia jonnekin päin yliopistoa. Suunnittelu on vielä niin kesken, että en osaa ennustaa tarkemmin. Mutta varmasti johonkin tulee jotakin”, Haverinen kertoo.

Kiltahuoneiden tilakustannukset ovat joka tapauksessa lankeamassa tiedekuntien maksettaviksi, sillä ne sisältyvät niin sanottuihin yliopiston yhteisiin kustannuksiin, jotka viime kädessä jaetaan yliopiston yksiköiden kesken suhteessa kunkin yksikön pinta-alaan.

”Tilamitoituksessa pyritään mahdollisimman hyvään tasapuolisuuteen ja mahdollisuuksien mukaan myös tilojen yhteiskäyttöön kaikkien kiltojen ja opiskelijajärjestöjen kanssa. [Kiltahuoneiden] Sijainnit tarkentuvat hankesuunnittelun edetessä”, Oulun yliopiston hallintojohtaja Essi Kiuru sanoo.

Tilatyöryhmien opiskelijajäsenten ylläpitämän Facebook-yhteisön tietojen mukaan humanistinen tiedekunta olisi saamassa uusiin tiloihinsa tällä haavaa ainakin 3-4 kiltahuonetta. Vastaisuudessa myös Humanistisen Killan omistama Humus-kahvila katsotaan kiltahuoneeksi.

Koska tulevien kiltahuoneiden koko lasketaan läsnäolevien opiskelijoiden määrään perustuvalla kaavalla, kahvilan tarvitsemat neliöt tulevat täten olemaan pois tiedekunnan muiden kiltahuoneiden tiloista.

Sekä Humus-kahvila että humanistisen tiedekunnan kiltahuoneet tulevat sijoittumaan Geokadun ensimmäiseen kerrokseen.

Kasvatustieteiden tiedekunnan kiltahuoneista taas tiedetään, että niitä varten ollaan saamassa aiempaa huomattavasti enemmän tilaneliöitä. Oulun Luokanopettajaopiskelijoiden kahvila OLOhuoneelle on lisäksi suunniteltu erillistä tilaa kiltahuoneiden läheisyydestä.

 

Oulun ylioppilaslehti 2017.
Humanistien ja kasvatustieteilijöiden kiltahuoneiden tulevaisuus on herättänyt opiskelijoissa huolta. Oma kiltis on tärkeä osa opiskelijan arkea: kiltiksillä hengaillaan, luetaan tentteihin, torkutaan ja kahvitellaan. Kuvan kahvikarhu Suman Kerhikseltä.

Kuka tarvitsee oman työhuoneen?

Tilapäällikkö Arto Haverinen ei osaa vielä tässä vaiheessa ennustaa, minkälaiset uudet opiskelutilat käytännössä tulevat olemaan.

”Sitä juuri näissä työryhmissä mietitään. Tässä pitää ajatella 5-15 vuotta eteen päin: minkälaista opetus tulee olemaan ja minkä kokoisia ryhmiä silloin on?”

”Varmasti tulee olemaan pienempiä, monikäyttöisempiä ja ryhmätyötyyppisiä tiloja. Maaliskuun loppupuolella varmaan saamme nähdä ensimmäisiä suunnitelmia.”

Uusissa tiloissa ei myöskään pitäisi olla sisäilmaongelmia. Haverisen mukaan ongelmia ei ole yliopistolla ylipäätään ilmennyt muualla kuin logopedian vanhoissa tiloissa.

”Tiedekuntien uusissa tiloissa ei ole havaittu tällaisia ongelmia. Ainoastaan logopedian vanhat tilat ovat työllistäneet meitä, ja sieltä siirsimme käyttäjät kirjastoon evakkoon. Sinne on tulossa peruskorjaustason korjaukset ennen Oamkin muuttoa, mutta se on Suomen Yliopistokiinteistöjen ja Oamkin välinen asia.”

Haverinen sanoo, että henkilökunnan omia työhuoneita puolestaan vähennetään, koska niin kutsutuilla monitilaratkaisuilla voidaan tehostaa tilojen käyttöä.

”Se on se nykytrendi. Useampi henkilö voi käyttää siis samoja tiloja verrattuna siihen, että jokaisella olisi oma työhuone, joka on yhden henkilön käytössä vaikka tämä henkilö olisi kolme kuukautta ulkomailla.”

Haverisen mukaan toimistojen monitilaratkaisut kuitenkin mahdollistavat myös kahdenkeskiset keskustelut.

”Silloin pitää käyttää vetäytymistiloja. Tämähän vaatii työskentelemiseltä uutta tapaa ja muiden huomioimista enemmän. Käytettävissä on paljon muitakin tiloja kuin vain se oma huone ja yhteinen kahvitila.”

Haverinen kuitenkin huomauttaa, että joillekin henkilökunnan jäsenille tulee uusissa tiloissa olemaan omat työhuoneet. Tiedekuntien ja yksiköiden päätettäväksi jää, kuka sellaisen jatkossa tarvitsee.

Eetu Halonen

Toimittajanplanttuna Oulussa aikaansa viettävä Tampereen siirtolainen. Kiinnostuksen kohteet erästä kirjailijaa mukaillen elämä, maailmankaikkeus ja kaikki. Sana olkoon vapaa, mutta faktat ovat pyhiä. Twitter: @eehalonen

Lue lisää:

Kasvatustieteilijöille ja humanisteille uudet tilat tiedossa

Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta ja humanistinen tiedekunta siirtyvät keskelle Linnanmaan kampusta, Virransillan etelänpuoleiselle alueelle. He tarvitsevat uudet tilat, koska Oulun ammattikorkeakoulu muuttaa kampukselle kyseisten tiedekuntien sekä eläinmuseon nykyisiin tiloihin. Kasvatustieteiden tiedekunta sijoittuu luonnontieteelliseltä tiedekunnalta vapautuneisiin tiloihin ja osaan nykyisen kemian tiloista. Humanistinen tiedekunta sijoittuu nykyisiin tietojenkäsittelytieteiden sekä elektronioptiikan ja lähialueen tiloihin. Tietojenkäsittelytiede muuttaa vaiheittain Tietotalo […]

Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta ja humanistinen tiedekunta siirtyvät keskelle Linnanmaan kampusta, Virransillan etelänpuoleiselle alueelle. He tarvitsevat uudet tilat, koska Oulun ammattikorkeakoulu muuttaa kampukselle kyseisten tiedekuntien sekä eläinmuseon nykyisiin tiloihin.

Kasvatustieteiden tiedekunta sijoittuu luonnontieteelliseltä tiedekunnalta vapautuneisiin tiloihin ja osaan nykyisen kemian tiloista.

Humanistinen tiedekunta sijoittuu nykyisiin tietojenkäsittelytieteiden sekä elektronioptiikan ja lähialueen tiloihin. Tietojenkäsittelytiede muuttaa vaiheittain Tietotalo I:een, jossa tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnan muut toiminnot jo sijaitsevat.

Päätöksen sijoitussuunnitelmasta tekivät siirtyvien tiedekuntien dekaanit 25. marraskuuta. Siirtyville tiedekunnille on haettu mahdollisimman toimivia ja yhtenäisiä tiloja Linnanmaan vapaina olevista tai vapautuvista tiloista.

Eläinmuseon tutkimus- ja näyttelytoiminnan siirtoa suunnitellaan kasvitieteellisen puutarhan yhteyteen. Entisessä Snellmanian kirjastossa sijaitseva talouspalveluiden palvelupiste siirtyy alustavan suunnitelman mukaan Telluksen yläpuolelle.

Muutot tapahtuvat vaiheittain vuosien 2017–2018 aikana.

Valitut sijoitusvaihtoehdot mahdollistavat toimivat, tiedekuntien erityispiirteet huomioivat sekä taloudelliset ja aikataulun kannalta järkevät tilaratkaisut.

Henkilöstö ja opiskelijat kutsutaan mukaan tilojen ideointiin ja suunnitteluun. Suunnittelu aloitetaan henkilökunnan ja opiskelijoiden yhteisillä ideointitilaisuuksilla, joissa määritellään yksikön ja opiskelijoiden tarpeet. Varsinaista hankesuunnittelua ja muutostyörakentamista varten yksikkö ja opiskelijat nimeävät yhdyshenkilöt tilaryhmiin.

Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu muodostavat Linnanmaalle yhteiskampuksen vuosien 2019–2020 aikana.

Minna Koivunen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja, joka pyrkii ymmärtämään maailmaa pala palalta, oppii joka päivä jotain uutta ja rakastaa uimista. Twitter: @koominna

Lue lisää: