Koronavirus on vaikuttanut merkittävästi yliopistoilla tehtävään opetukseen ja tutkimukseen. Muuttuneeseen tilanteeseen sopeutumisen lisäksi yliopistoilla on ideoitu erilaisia tapoja auttaa tilanteen ratkaisemisessa. Oulussa yliopisto on avustanut Nordlabia koronavirusdiagnostiikassa ja on mukana kehittämässä epidemian seuraamista helpottavaa sovellusta.
Kun koronaepidemia alkoi levitä Suomessa, yliopistoissa siirryttiin etäopiskeluun tartuntojen vähentämiseksi. Vaikka yliopistojen tilat on suljettu ainakin 13.5. asti, opetus ja tutkimus ei ole pysähtynyt.
Lähiopetuksen keskeydyttyä Oulun yliopiston tutkinto-opiskelijoille tarjotaan maksuttomasti avoimen yliopiston etäopintoja, joita voi suorittaa kevään ja kesän aikana. Mikro- ja yksinyrittäjien ahdinkoa on myös pyritty helpottamaan maksuttomalla mikroyrittäjyyden perusteisiin keskittyvällä täydennyskoulutuskurssilla.
Opiskelijoihin kohdistuvien poikkeusjärjestelyiden lisäksi Oulun yliopisto osallistuu epidemian nujertamiseen eri tieteenalojen voimin.
Professori Peppi Karppinen biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnasta kertoo, että yliopisto on avustanut Nordlabia koronavirusdiagnostiikassa lainaamalla heille laboratorioreagensseja ja materiaaleja analyysien suorittamiseen.
”Olemme tarjonneet avuksi myös laitteistoamme ja henkilökuntaamme, joita ei ole toistaiseksi tarvittu. Olemme olleet aikalailla päivittäin viestin vaihdossa Nordlabin kanssa ja avustaneet heitä osaamisellamme.”
Yliopistolla on mahdollisuus kouluttaa myös uusia työntekijöitä koronanäytteiden ottoon. Lisäksi yliopiston työntekijät, joilla on terveydenhuollon koulutus, voivat halutessaan hakeutua alan töihin.
Lääkäriopiskelijat kriisivalmiuteen
Lääketieteellisessä tiedekunnassa on perinteisesti paljon kontaktiopetusta, mutta sielläkin kaikki luennot ja ryhmäopetus, jossa ei ole potilaita, on poikkeustilan alkamisen jälkeen järjestetty verkkoalustoilla.
Tiedekunnan dekaani Anne Remes kiittelee henkilökuntaa ja opiskelijoita siitä, että nämä ovat kyenneet sopeutumaan nopeisiin ja suuriin muutoksiin ketterästi. Välillä on vaadittu luovia ratkaisuja. Eräässäkin loppuvaiheen osaamistentissä potilaana toimi näyttelijä.
Poikkeustilanne on vaikuttanut ennen kaikkea 4. ja 5. vuosikurssien opiskelijoihin. Näiden vuosikurssien osalta annettiin valtakunnallinen poikkeuslupa, jolla mahdollistettiin alle 10 hengen sairaalatiloissa tapahtuva ryhmäopetus, jossa on potilaskontakteja.
”Koko idean ydin on varmistaa neljännen ja viidennen vuoden opiskelijoiden opintojen saaminen pakettiin, jotta he voivat tulevana kesänä toimia lääkärin sijaisina osastoilla ja terveyskeskuksissa. Heitä tullaan todennäköisesti tarvitsemaan lääkärityövoimassamme.”
Neljännen vuoden jälkeen opiskelijat voivat toimia vuodeosastoilla, viidennen jälkeen terveyskeskuslääkäreiden sijaisina.
”Kriisin alkaessa kaikkien yliopistosairaaloiden ehdoton kanta oli, että kaikki, joiden pätevyysvaatimukset riittävät toimimaan lääkärin sijaisena, tullaan tarvitsemaan eturintamaan”, Remes kertoo.
Työvoiman tarve on arvioitu suureksi, sillä vaikka lääkärit ja hoitajat eivät itse sairastuisi, heitä joudutaan asettamaan karanteeniin altistumisten myötä.
Oulun yliopistollinen sairaala on tiedustellut opiskelijoiden innokkuutta tulla töihin tarpeen vaatiessa. Yli 300 opiskelijaa on ilmoittanut olevansa käytettävissä.
Hammaslääketieteellisen puolellakin on pystytty mukautumaan poikkeustilaan. Remes kertoo, että harjoitteluiden osalta tilannetta on helpottanut lupa avata Fantom-sali, jossa opiskelijat voivat harjoitella tekopäiden avulla.
”Näissä alle 10 hengen ryhmissä saadaan viedä läpi kolmannen vuoden opiskelijoiden harjoitteluita. Jos he eivät pystyisi suorittamaan niitä nyt, syksyllä se olisi jo mahdotonta, kun salit on varattu seuraaville opiskelijoille.”
Mobiilisovelluksella epidemiaa vastaan
Maailmalla etsitään kuumeisesti keinoja viruksen leviämisen hidastamiseen. Oulun, Helsingin ja Tokion yliopistojen yhteistyössä kehittämä Encounter-sovellus tarjoaa tähän yhden mahdollisuuden. Sovelluksen avulla käyttäjät voivat seurata epidemian etenemistä ja saada puhelimeensa tiedon, jos he ovat altistuneet virukselle.
Sovelluksen rakentanut akatemiatutkija Denzil Ferreira UBICOMP-tutkimusyksiköstä kertoo, että Encounterin toiminta perustuu bluetoothiin, wifiin ja ultraääneen. Se ei tarvitse toimiakseen serveriä, koska dataa tallennetaan vain käyttäjän omaan puhelimeen. Näin data pysyy koko ajan käyttäjän omassa hallinnassa.
Encounterin toimintaperiaate on anonyymi, ja jokainen käyttäjä toimii sovelluksessa vain yksilöllisellä käyttäjätunnuksella.
Sovellus on jo melkein valmis ja käännetty useille eri kielille. Ennen julkaisua Ferreira haluaa kuitenkin vielä varmistaa, ettei Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ole ottamassa käyttöön jotain toista vastaavaa ratkaisua.
”Tällaisten sovellusten idea toimii vain, jos kaikki käyttävät samaa applikaatiota. Jos ihmiset alkavat käyttää useita eri ohjelmia, syntyy vain lisää ongelmia”, hän selittää.
Yhteistyöllä eteenpäin
Yliopistolla kehitetään paraikaa myös konkreettisia varusteita terveydenhuollon käyttöön. Fab Lab Oulu on valmistellut sairaalakäyttöön tarkoitettujen suojavisiireiden tuotantoa 3D-tulostimilla ja laserleikkureilla.
Tutkimusryhmän johtaja Susanna Pirttikangas kertoo, että idea lähti tutkijoilta.
”Kun tilanne maailmalla paheni, tutkijamme tajusivat, että he voisivat auttaa.”
Fab Lab seuraa myös Ventilator Crowd Finlandin hanketta, jonka tavoitteena on valmistaa tuhat hengitystä avustavaa konetta.
”Olemme kuulolla heidän kanavillaan ja jos jotain tarvetta tulee, niin autamme. Toistaiseksi ei ole tullut.”
3D-tulostimen avulla yhden suojavisiirin tekeminen vie vain muutaman minuutin ja on suhteellisen edullista.
Pirttikangas sanoo, että laajempi tuotanto aloitetaan tarpeen mukaan.
”Olemme nyt valmistaneet suojavisiireiden prototyyppeja ja niitä on lähtenyt testiin terveydenhuollon ammattilaisille. Jos mallimme ovat hyviä, arvioidaan, kannattaako niitä ryhtyä valmistamaan Fab Labin tiloissa.”
Pirttikangas kertoo, että tuotantoon tarvittavaa laitteistoa löytyy useista Suomen Fab Lab -toimipisteistä, myös kouluilta. Parhaillaan kymmenen organisaation edustajat osallistuvat Fab Lab Oulun vetämään suojavisiirihankkeeseen.
Ryhmittymä on valmis jakamaan laitteistoa, osaamista sekä työskentelemään yhdessä myös paikallisten yritysten kanssa, mikäli tarve pandemian aikana nousee.
”Kyllä tässä näkyy sellainen yhteisöllisyys. Kaikki puhaltavat yhteen hiileen.”
Oulun yliopiston hallitus on päättänyt valtuuttaa rehtori Jouko Niinimäen aloittamaan selvitystyön yliopiston uuden kiinteistöstrategian pohjaksi, yliopisto tiedotti keskiviikkona. Hallitus päätti asiasta kokouksessaan 20. marraskuuta. Selvitystyössä määritellään yliopistolle pitkän aikavälin kiinteistöstrategia. Työssä selvitetään kolmen vaihtoehdon taloudellisia, toiminnallisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia: nykyisen rakennuskannan ylläpito ja peruskorjaaminen, nykyisen rakennuskannan osittainen purku ja uudisrakentaminen nykyisillä kampuksilla ja uudisrakentaminen Oulun kaupungin ydinkeskustan välittömässä läheisyydessä. […]
Oulun yliopiston hallitus on päättänyt valtuuttaa rehtori Jouko Niinimäen aloittamaan selvitystyön yliopiston uuden kiinteistöstrategian pohjaksi, yliopisto tiedotti keskiviikkona. Hallitus päätti asiasta kokouksessaan 20. marraskuuta.
Selvitystyössä määritellään yliopistolle pitkän aikavälin kiinteistöstrategia. Työssä selvitetään kolmen vaihtoehdon taloudellisia, toiminnallisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia: nykyisen rakennuskannan ylläpito ja peruskorjaaminen, nykyisen rakennuskannan osittainen purku ja uudisrakentaminen nykyisillä kampuksilla ja uudisrakentaminen Oulun kaupungin ydinkeskustan välittömässä läheisyydessä.
Kiinteistöselvityksen arvioidaan valmistuvan toukokuuhun 2020 mennessä.
Selvityksen taustalla ovat laskelmat yliopiston kampusten kiinteistökustannuksista tulevina vuosina. Yliopiston mukaan alustavien laskelmien ja tähän mennessä toteutettujen peruskorjausten vuokravaikutusten perusteella suurelta osin 1970-luvulla rakennetun Linnanmaan kampuksen jatkuva peruskorjaustarve tulee nostamaan kiinteistöjen vuokratasoa vielä merkittävästi nykyisestä tasosta. Yliopiston kokonaiskustannuksista kiinteistökustannukset ovat toiseksi suurin kustannuserä henkilöstökulujen jälkeen.
Oulun yliopiston tilat Linnanmaalla ja Kontinkankaalla ovat Suomen Yliopistokiinteistöt oy:n (SYK) omistamia.
”Kiinteistöselvitys ja etenkin mahdollisuus yliopiston sijaintipaikan vaihtumiseen ovat herättäneet runsaasti keskustelua. Tämä on hyvä asia, koska päätös vaikuttaa moniin toimijoihin ja vaatii laajaa yhteistyötä Oulussa. Kiinteistöjen käytön näkökulmasta on tavallista, että joskus on järkevämpää rakentaa uutta kuin korjata vanhaa. Esimerkkinä voi käyttää Oulun yliopistollista sairaalaa, jonka rakennuskanta on saman ikäistä kuin valtaosa yliopiston tiloista ja jota ollaan nyt korvaamassa uudella sairaalalla”, hallituksen puheenjohtaja Risto Murto sanoo yliopiston tiedotteessa.
Tiedotteessa todetaan, että mikäli selvityksessä todettaisiin uudisrakentaminen järkevimmäksi vaihtoehdoksi, rakentaminen ja mahdolliset muutot ajoittuisivat jopa 20 vuoden aikavälille. Muutto keskustan läheisyyteen koskisi vain Linnanmaata, ei Kontinkangasta, totesi rehtori Niinimäki lehden aiemmassa haastattelussa.
Samassa kokouksessa hallitus hyväksyi myös Oulun yliopiston päivitetyn strategian, johon kuuluvat yliopiston tehtävä, fokusalueet, tieteellinen profiili, strategiset kehitysohjelmat sekä tiedekuntien ja fokusinstituuttien strategiat. Hallitus on käsitellyt strategiaa tänä vuonna lähes jokaisessa kokouksessa. Strategian toimeenpano ja siitä viestiminen alkavat joulukuussa, jolloin aineistot myös julkaistaan.
Julkaistu
SHARE
Anni Hyypiö
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio
Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki esittää yliopiston hallitukselle kiinteistöstrategian selvitystyön aloittamista. Selvityksen tavoitteena on löytää ”taloudellisesti kestävät, toimintaa tukevat pitkän aikavälin ratkaisut yliopiston toimitiloille”. Aiheesta kertoi ensimmäisenä Kaleva. Yliopisto myös tiedotti asiasta keskiviikkoaamuna 13.11. Selvityksen vaihtoehtoina tarkastellaan nykyisen rakennuskannan ylläpitoa, nykyisen rakennuskannan osittaista purkamista ja uudisrakentamista yliopistokampuksilla sekä uudisrakentamista Oulun keskustan läheisyydessä. Syyksi selvitykselle kerrotaan korkeat vuokrakustannukset. ”Oulun yliopisto […]
Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki esittää yliopiston hallitukselle kiinteistöstrategian selvitystyön aloittamista. Selvityksen tavoitteena on löytää ”taloudellisesti kestävät, toimintaa tukevat pitkän aikavälin ratkaisut yliopiston toimitiloille”.
Aiheesta kertoi ensimmäisenä Kaleva. Yliopisto myös tiedotti asiasta keskiviikkoaamuna 13.11.
Selvityksen vaihtoehtoina tarkastellaan nykyisen rakennuskannan ylläpitoa, nykyisen rakennuskannan osittaista purkamista ja uudisrakentamista yliopistokampuksilla sekä uudisrakentamista Oulun keskustan läheisyydessä.
Syyksi selvitykselle kerrotaan korkeat vuokrakustannukset.
”Oulun yliopisto on yrittänyt monin tavoin hillitä vuokrakustannusten nousua. Kampustemme rakennuskanta on sen ikäistä, että peruskorjausten tarve jatkuu ja nykymallilla vuokrataso tulisi sen myötä tuntuvasti nousemaan. Alustavat vertailut ovat herättäneet kysymyksen, onko nykyinen kiinteistöstrategia tarkoituksenmukainen ja sitä on nyt arvioitava eri vaihtoehtojen pohjalta”, rehtori Niinimäki sanoo nettisivuilla ja intranet Notiossa julkaistussa yliopiston tiedotteessa.
Yliopiston mukaan kiinteistökustannukset ovat yliopiston toiseksi suurin menoerä henkilöstökustannusten jälkeen. Yliopisto on jo tiivistänyt tilankäyttöään sekä Linnanmaan että Kontinkankaan kampuksilla, mutta peruskorjausten takia tilakustannukset ovat siitä huolimatta nousseet. Tulevat peruskorjaustarpeet tulisivat vielä jatkamaan tätä kehitystä.
Yliopiston tilat sekä Linnanmaalla että Kontinkankaalla omistaa Suomen yliopistokiinteistöt (SYK). Yliopistojen maksamien tilavuokrien korkeudesta on käyty keskustelua aiemminkin: esimerkiksi Ylen haastattelussa vuonna 2017 Niinimäki esitti arvionsa siitä, että ”tilavuokrat Oulun yliopistossa ovat korkeammat kuin ympärillämme vallitsevat keskivuokrat”.
Oulun yliopiston tiedotteen mukaan alustavassa vertailussa on todettu, että ”Linnanmaan peruskorjattujen tilojen vuokrataso saattaa olla korkeampi kuin vastaavien tilojen markkinavuokra alueella”. Siksi uudisrakentaminen saattaisi olla nykyisten tilojen peruskorjaamista taloudellisempi ratkaisu. Yliopisto katsoo, että uudisrakentamisella voitaisiin myös parantaa yliopiston tilojen energiatehokkuutta ja kestävää resurssien käyttöä.
Yliopisto on käynyt Oulun kaupungin kanssa alustavia keskusteluja uudisrakentamisen mahdollisuuksista. Kalevan haastattelussa Oulun kaupungin yhdyskuntajohtaja Matti Matinheikki arvioi, että tässä vaiheessa on liian aikaista arvioida mihin kampus voisi keskustan läheisyydessä sijoittua.
”Jos yliopisto päätyy päätökseen sijoittua keskustan alueelle, kyse olisi merkittävästä asiasta Oulun kaupunkikehitykselle ja kaupungin historialle. Pitää kuitenkin sanoa, että isot asiat eivät koskaan tapahdu mukavuusalueella”, Matinheikki toteaa jutussa.
Jos yliopiston kiinteistöstrategiassa päädyttäisiin uudisrakentamiseen Oulun keskustan läheisyydessä, rakentamisen ja toimintojen siirtymisen aikajänne ulottuisi seuraavien kahdenkymmenen vuoden ajalle. Yliopiston tiedotteen mukaan sinä aikana Linnanmaan alueelle ehtisi rakentua uusia käyttötarkoituksia.
Kalevan haastattelussa Niinimäki arvioi, että Linnanmaan kampus voisi toimia ”ei-savupiipputeollisuuden alueena”, ja Teknologiakylä, VTT ja hyvät liikenneyhteydet voisivat kiinnostaa esimerkiksi ICT-alaa ja sen tuotekehitystä.
Oulun yliopiston hallitus käsittelee asiaa kokouksessaan 20. marraskuuta.
Julkaistu
SHARE
Anni Hyypiö
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio
Kontinkankaan kampus saa tänä syksynä oman Telluksensa. Tiistaina 17.9. virallisia avajaisia viettävä Tellus poikkeaa rakenteeltaan Linnanmaan versiosta: Aapistie 7A:ssa oleva Tellus ei ole yhdessä rajatussa tilassa, vaan tilat jakaantuvat kolmeen eri kerrokseen.
Oulun yliopiston Kontinkankaan kampus saa tänä syksynä oman Telluksensa noin kolme vuotta Linnanmaan jälkeen. Telluksen tarkoitus on toimia yliopiston yhteistyötä edistävänä tilana, joka tarjoaa ympäristön työskentelylle tai tapahtumille.
Linnanmaan Telluksesta tila poikkeaa siinä, että yhden, samassa kerroksessa olevan selkeärajaisen tilan sijaan se on kokoelma kolmessa eri kerroksessa olevia työskentelytiloja. Kokonaisuus sisältää yhdeksän varattavissa olevaa kokoushuonetta, ryhmätyötiloja ja itsenäisen työskentelyn tiloja, sekä tapahtumille tarkoitetun Stagen. Kun Stagella ei ole tapahtumia, se on vapaasti käytettävissä opiskeluun ja ajanviettoon.
Osa huoneista on vapaasti käytettävissä, osa taas varataan erikseen. Tapahtumiin tai työskentelyyn tarkoitettujen tilojen uusiin tiloihin kuuluu myös pelkästään koulutuspalveluiden käyttöön varattu Humerus-tila, Telluksen oma palvelupiste ensimmäisessä kerroksessa sekä Unirestan omistama, jo alkuvuonna avattu Café Galenos.
Tilat sijaitsevat osoitteessa Aapistie 7A. Ensimmäisen kerroksen aulassa Telluksen alue rajoittuu poliklinikan oviin, kun taas toinen kerros on jo kokonaan Tellusta. Alakerrassa Telluksen alueeseen kuuluvat hiljaisen opiskelun tila ja edelleen myös opetuskäytössä olevat tietokoneluokat.
Mitä uutta Tellus tuo Kontinkankaalle?
Kehityspäällikkö Simo Kekäläinen sanoo, että Kontinkankaalla oli tarve Telluksen kaltaiselle tilakokonaisuudelle.
”Oli toive että löytyisi tällainen avoin, kiva tila, jossa voi tulla ja mennä”, Kekäläinen sanoo.
Aivan kaikkia tiloja koskevia suunnitelmia ei voitu toteuttaa arkkitehtuurin luomien rajoitusten vuoksi. Esimerkiksi Stagen portaat oli alkujaan tarkoitus tasoittaa, mutta se ei ollut toteutettavissa, Kekäläinen toteaa.
Aapistie 7A:n aulan toisessa kerroksessa oli aiemmin nettikahvila. Nyt parvitila on osa Tellusta, ja odottelee vielä uusia kalusteita. Taustalla näkyy läppärilainaamo.
Tiloihin on teetetty myös varta vasten erikoiskalusteita, joista kaikki eivät olleet tosin vielä haastattelun tekoaikaan saapuneet. Kalusteet saapuvat kuitenkin lokakuun puoleenväliin mennessä, Kekäläinen sanoo.
Simo Kekäläisen mukaan Telluksen avaaminen myös Kontinkankaalle tasa-arvoistaa kampuksia, kun kummallakin kampuksella opiskelevilla on yhtäläiset mahdollisuudet hyödyntää palveluja. Myös liikkuvuutta kampuksien välillä pyritään parantamaan.
”Oli toive että löytyisi tällainen avoin, kiva tila, jossa voi tulla ja mennä.”
Liikkuvuutta on tarkoitus parantaa tapahtumilla. Projektisuunnittelija Anu Rytivaara toteaakin Telluksen olevan pelkän tilan sijaan ”alusta tapahtumille”. Jatkossa uuden Telluksen tapahtumakalenterissa nähdään muun muassa opintopsykologin vetämiä opiskelutekniikka-aiheisia työpajoja, yrittäjyysklinikka ja alumni-ilta. Rentoutumista kaipaaville tarjolla tulee olemaan esimerkiksi aamujoogaa, ensimmäisen kerran jo tiistain avajaispäivänä. Tapahtumia ideoitaessa on pyritty ottamaan sekä opiskelijat että henkilökunta huomioon.
Kuukausittain toistuvia tapahtumia pilotoidaan Kontinkankaalla, minkä jälkeen niitä on odotettavissa myös Linnanmaan kampuksella.
Rytivaara korostaa myös sitä, että tarkoituksena ei ole vain se, että Tellus tuo omia sisältöjään kampukselle.
”Haluamme kannustaa henkilökuntaa, opiskelijoita ja eri sidosryhmiä tuomaan tänne omia tapahtumiaan ja sisältöjään. Voimme olla tukena niiden tekemisessä eri tavoin”, Rytivaara sanoo.
Myös Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) on yksi Kontinkankaan Telluksella näkyvistä tahoista. Ylioppilaskunta pitää pop up -pistettä Tellus Kontinkankaan avajaisten yhteydessä kello 10–14. Pisteellä on tarjolla muun muassa lukuvuositarroja, Sporttipasseja, opiskelijahintaisia leffalippuja Stariin sekä neuvontaa edunvalvonnallisissa asioissa. Jatkossa OYY päivystää Telluksella joka kuukauden ensimmäisenä arkitiistaina kello 11.30–14.
Kun muu Tellus valmistui nyt syksyllä, ensimmäisessä kerroksessa oleva Unirestan kahvila Galenos avattiin jo helmikuussa.
Opiskelijat mukana suunnittelussa
Oulun ylioppilaslehti kysyi Kontinkankaan kampuksen opiskelijajärjestöiltä ajatuksia Telluksesta. Lehden kyselyyn vastanneilla opiskelijajärjestöillä oli ennen tilojen virallista avautumista varsin erilaisia näkökulmia uusiin tiloihin.
Biokemian opiskelijoiden ainejärjestö Histonin puheenjohtaja Bence Berki sanoo lehdelle Telluksen näkyneen toistaiseksi lähinnä uuden kahvilan muodossa ja muutoksen olleen osin hämmentävä. Hän harmittelee erityisesti aulan yläkerran tilasta poistuneita tietokoneita, joiden puuttuminen haittaa hänen mukaansa tulostettavien materiaalien käyttöä.
Berki myös kokee, että uusista tiloista ja siitä, mitä niissä voi tehdä, ei ole tiedotettu riittävästi. Telluksen paikalla aiemminkin sijainneet tilat ovat hänen mukaansa olleet etäisiä biokemian opiskelijoille.
”Esimerkiksi entinen lääketieteellisen hiljainen opiskelutila on aina tuntunut vain lääketieteen opiskelijoille tarkoitetulta, niin eipä ole biokemian opiskelijana paljon tullut käytyä siellä.”
”Ehkä avajaisten jälkeen kuviot selkiytyvät, mutta toistaiseksi Tellus ei ole tuntunut tuoneen isoa muutosta Kontinkankaalle”, Berki sanoo.
Telluksen Anu Rytivaara toteaa, että opiskelijoita on etenkin viime aikoina lähestytty enemmän. Hän sanoo myös ymmärtävänsä, että opiskelijat eivät suuressa tietotulvassa huomaa kaikkea tiedotusta.
”On tavattu kiltojen tyyppejä ja koitettu laittaa heidän kauttaan viestiä menemään”, Rytivaara sanoo. Hän toteaa opiskelijoiden pitäneen asiaa erittäin tärkeänä.
”Tämä on meille uusi ympäristö, joten pitää oppia tämän kampuksen tavat, se miten täällä saavutetaan parhaiten ihmiset”, Rytivaara sanoo.
Opiskelijoiden ajatuksia on myös otettu huomioon jo suunnitteluvaiheessa.
”Opiskelijat ovat olleet mukana tilatyöryhmissä, suunnittelemassa mitä tänne kaivataan”, Simo Kekäläinen sanoo. Esimerkiksi opiskelutilan jakamiseen opiskelijoilta on saatu konkreettisia ehdotuksia. Kiinteiden tietokoneiden vähentäminen ja korvaaminen läppärilainaamosta saatavilla on Kekäläisen mukaan ollut niin ikään opiskelijoiden toivomus. Kaikista Kontinkaan ainejärjestöistä on ollut edustajia tilatyöryhmissä.
Myös tapahtumia, kuten työpajoja, on ideoitu opiskelijoiden kommenttien pohjalta. Esimerkkinä tästä Simo Kekäläinen mainitsee lääketieteen opiskelijoiden toivoman avun kesätyösopimusten lukemiseen. Apu järjestetään urapalveluiden kanssa yhteistyönä. Kekäläinen toteaa, että opiskelijoiden toiveita kuunnellaan myös jatkossa.
Opiskelijoilla on Telluksesta on myös positiivista sanottavaa. Oulun Lääketieteellisen Killan puheenjohtaja Lauri Koskela kommentoi asiaa pari päivää avajaisten jälkeen sähköpostitse. Hän toteaa, että kirjastolla on melko iso rooli perinteisenä pänttäyspaikkana lääkiksellä.
”Tellus herättelee ajattelemaan mitä kaikkea muutakin kirjastoon voi liittyä”, Koskela toteaa.
Koskelan mielestä on vielä aikaista sanoa miten Tellus näkyy opiskelijoiden arjessa, mutta hän epäilee sen näkyvän enemmän kuin aiempi kirjasto.
”Kyselin kommentteja etsiskellessä ympäriinsä ihmisiltä, miten Tellus on näkynyt, ja vastaukset kiteytyivät kommenttiin: ’ei vielä mitenkään, kauhee hype vaan'”, Koskela sanoo.
Hän toteaa kuitenkin monien ilahtuneen siitä, että Kontinkangas sai viimeinkin nykyaikaisemmat opiskelutilat.
Terveystieteiden killan puheenjohtaja Sari Pramila-Savukoski uskoo Telluksen lisäävän opiskelijoiden viihtyvyyttä ja myös eri ainejärjestöjen keskinäistä verkostoitumista.
”Kiltahuoneemme on lähellä uutta Tellusta ja aikaisemmin [tämä] rakennuksen osa oli eloton ja kylmä, ei ollut kahviota eikä mukavia isompia työskentelytiloja. Nyt kun Tellus ja sitä ennen avattu Galenos-kahvila tulivat, on mukava työskennellä kirjaston lähettyvillä, nauttia esimerkiksi pientä välipalaa, eikä aina tarvitse etsiä tiloja toiselta puolelta Kontinkankaan kampusta”, Pramila-Savukoski sanoo sähköpostitse.
”Kahvila onkin ollut ilmiselvästi sellainen asia, joka täältä on puuttunut”, Kekäläinen sanoo kommentoidessaan Café Galenoksen esiintymistä opiskelijoiden kommenteissa.
Kekäläinen ja Rytivaara toteavat, että opiskelijat ovat löytäneet kahvilan lisäksi myös uusiin ryhmätyöskentelyhuoneisiin ja muihin tiloihin. Esimerkiksi lääketieteen kirjaston puolella olevat toisen kerroksen säkkituolit ovat kuulemma olleet ahkerassa käytössä.
Kontikankaan Telluksen avajaisia vietetään 17. syyskuuta. Avajaispäivänä järjestetään järjestömessut kello 10–14 ja iltajuhla kello 16–18. Iltajuhlan ohjelmassa on esimerkiksi maistiainen koreografi Hanna Brotheruksen syksyllä ensi-iltaan tulevasta Tytär-tanssiteatteriteoksesta ja yliopiston rehtorin Jouko Niinimäen ja Vuoden Opiskelijaksi valitunTuomas Majurin puheet.
Muokattu 19.9.2019 kello 10.50: Lisätty OLK:n puheenjohtaja Lauri Koskelan kommentit.
Julkaistu
SHARE
Helmi Juntunen
Oululainen metamoderni antropologi ja mielten välisen etäisyyden avaruuscowgirl.
Uuden sairaalan rakentaminen ja Oulun yliopistollisen sairaalan edustalla tehtävät tietyöt vaikuttavat Kontinkankaan kampuksen lähiseudun liikennejärjestelyihin, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Oulun yliopisto tiedottavat. OYS:n keskuskadulla, lasten ja nuorten poliknikan edessä kulkevalla tieosuudella tehdään paraikaa tietöitä. Tietyöt käynnistyivät elokuun alussa, ja niiden arvioidaan vaikuttavan alueen liikennejärjestelyihin lokakuulle saakka. Autot ja linja-autot pääsevät kulkemaan OYS:n edustan keskuskatua molempiin suuntiin […]
Uuden sairaalan rakentaminen ja Oulun yliopistollisen sairaalan edustalla tehtävät tietyöt vaikuttavat Kontinkankaan kampuksen lähiseudun liikennejärjestelyihin, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Oulun yliopisto tiedottavat.
OYS:n keskuskadulla, lasten ja nuorten poliknikan edessä kulkevalla tieosuudella tehdään paraikaa tietöitä. Tietyöt käynnistyivät elokuun alussa, ja niiden arvioidaan vaikuttavan alueen liikennejärjestelyihin lokakuulle saakka.
Autot ja linja-autot pääsevät kulkemaan OYS:n edustan keskuskatua molempiin suuntiin koko urakan ajan. Kastellin monitoimitalon suunnalta Kajaanintien suuntaan ajettaessa liikenne ohjataan tietöiden edetessä väliaikaisesti vaihtoehtoisia reittejä pitkin. Vilkkaimpina aikoina paikalla on liikenteenohjaus sujuvan kulkemisen varmistamiseksi.
Pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden reitti ohjataan niin pohjoisen kuin etelänkin suunnasta tultaessa väliaikaisesti OYS:n päärakennuksen viertä kulkevaa kevyenliikenteenväylää pitkin. Lasten- ja nuorten poliklinikan puolella kulkeva kevyenliikenteenväylä on töiden aikana osittain suljettu liikenteeltä. Suositeltu reitti on merkitty opastein.
Työmaat vaikuttavat myös Kajaanintien ja OYS:n risteyksen ja Aapistien seudun kevyen liikenteen järjestelyihin.
Myös lähellä sairaalaa sijaitsevan Kastellin koululaisten on oltava varovaisia liikkuessaan alueella. OYS:n alueella on käynnissä monta työmaata ja uusia työmaita tulee koko ajan lisää. Siksi sairaalan lävistävällä Keskialueella liikkumista kannattaa välttää ja kiertää Aapistien kautta. Sairaalarakentaminen vaikuttaa koululaisten liikkumiseen pitkään: nyt koulun aloittaneet ovat yhdeksännellä luokalla, kun uusi sairaala valmistuu.
Liikennejärjestelyt ovat osa laajaa OYS 2030 -uudistamisohjelmaa. Sen myötä Oulun yliopistollisen sairaalan koko rakennuskanta uudistetaan. Uuden sairaalan rakennustyöt kestävät noin kymmenen vuotta. Uudisrakentamisen on tarkoitus valmistua vuoteen 2030 mennessä.
Julkaistu
SHARE
Anni Hyypiö
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio
Luentojen seuraamista lattiatasosta, opintojen tuen puutetta, tiedonkulkuongelmia… Lääkäriliiton uusimman opiskelijatutkimuksen mukaan Oulun medisiinarit ovat valtakunnallisesti koko maan kriittisimpiä. Selvitimme, mistä kritiikki kumpuaa.
Kun Lääkärilehtijulkaisi viime tammikuussaLääkäriliiton opiskelijatutkimuksen tulokset, Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki pyysi Oulun yliopiston ylioppilaskuntaa (OYY) selvittämään kyseisen tutkimuksen tuloksen syitä tarkemmin.
OYY keskusteli Oulun Lääketieteellisen Killan (OLK) opiskelijoiden kanssa sekä opiskelijatutkimuksesta että opiskelijoiden näkemyksistä Oulun yliopiston lääketieteellisestä koulutuksesta ja sen kehittämistarpeista. Keskustelun ja aiempien kyselyiden pohjalta OYY laati selvityksen.
OYY:n selvityksessä keskeisimmiksi epäkohdiksi mainittiin Kontinkankaan opetustilat, koulutuspalveluiden liian vähäiset resurssit tarpeeseen nähden sekä se, että yhdenvertaisuus ei toteudu Linnanmaan opiskelijoiden kanssa.
Kysyimme Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan koulutusdekaanilta Jyrki Mäkelältä ja koulutuspalvelupäälliköltä Katja Puralta, mitä asioille aiotaan tehdä. Pyysimme kommenttia myös Kontinkankaan tilatyöryhmän opiskelijajäseneltä Eelis Palokankaalta.
Opiskelijoiden antama kritiikki on Mäkelän mukaan ollut tiedossa jo pitkään. Hän kertoo, että tilaongelmia ratkotaan remontilla, ja opetusta koskevaan kritiikkiin vaikutetaan opetussuunnitelmalla.
”Me olemme tunnistaneet nämä ongelmat, ja asioihin on pyritty vaikuttamaan aktiivisesti.”
Uutta opetussuunnitelmaa on noudatettu vasta vuoden verran, ja Mäkelä vakuuttaakin, että kehitystä tulee tapahtumaan – ei hetkessä, mutta pikkuhiljaa.
Ryhmäopetusta kahvihuoneessa
Yksi suurimmista kritiikin kohteista on Kontinkankaan kampuksen opetustilat, joita pidetään monilta osin vanhanaikaisina ja liian pieninä. Esimerkiksi massaluennoilla opiskelijat joutuvat jopa istumaan käytävillä.
Kritiikki kohdistuu nimenomaan Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) puolelle, ei Aapistien uusiin tiloihin – uusiin tiloihin opiskelijat ovat kyllä tyytyväisiä. Uudella puolella luentosalit ovat tarpeeksi suuria, jopa 300–400 kuulijaa mahduttavia, joten niihin mahtuu koko kurssi kerralla.
Oulun yliopistollinen sairaala on rakennettu jo 1970-luvulla, joten on selvää, etteivät tilat enää vastaa nykypäivän opetustilatarpeita. Jyrki Mäkelän mukaan opetustiloja ei sairaalan puolella ole tarpeeksi.
Sairaalan rakentamista seuranneen viidenkymmenen vuoden aikana maailma on muuttunut ja potilasmäärät lisääntyneet, joten kaikki mahdolliset tilat on jouduttu ottamaan potilaskäyttöön.
Sairaalan puolella luentosaleihin mahtuu enintään 130 opiskelijaa, ja kun kurssit ovat 150 opiskelijan kursseja, lopputuloksena on, etteivät kaikki mahdu kerralla sisälle.
”Se on ihan totta, että opiskelijat joutuvat istumaan lattialla – eikä sille oikein voi mitään”, Mäkelä harmittelee.
Koulutuspalvelupäällikkö Katja Puran mukaan opiskelijat ovat antaneet palautetta etenkin ryhmätyötilojen vähäisyydestä. Hän vakuuttaa, että syksyn aikana alkavan remontin myötä ryhmätyötiloja tulee lisää.
Oulun yliopisto on myös rakentamassa Kontinkankaalle uutta, Linnanmaan mallin mukaista Tellus-opiskelutilaa.
Mäkelä kertoo itse pitävänsä ryhmäopetusta kahvihuoneessa, sillä sairaalan puolella ryhmäopetustiloja ei ole.
”Se on opettajille yhtä hankalaa kuin opiskelijoille – siitä [tilan puutteesta] kärsii myös opettajat. Samassa veneessä tässä ollaan.”
”Se on ihan totta, että opiskelijat joutuvat istumaan lattialla – eikä sille oikein voi mitään.”
Opiskelijat ovat saaneet olla mukana suunnittelemassa uusia tiloja. Pura kertoo, että esimerkiksi Kontinkankaan Tellus-projektissa opiskelijat ovat saaneet kommentoida suunnitelmia. Opiskelijoilta on varmistettu, että suunnitelmat vastaavat heidän käsityksiään hyvistä ja tarpeellisista tiloista.
”Niistä tiloista tulee kyllä hienot. Tietysti se vie jonkun aikaa, mutta yliopisto todellakin on puuttumassa tähän tilaongelmaan”, Pura vakuuttaa.
Yksi tilatyöryhmän opiskelijajäsenistä on Oulun Lääketieteellisen Killan hallituksen varainhankintavastaava Eelis Palokangas. Myös hän pitää suurimpana ongelmana sitä, että luento-opetuksen ulkopuolisia opiskelutiloja on hyvin vähän.
Palokangas onkin iloinen, että asiaan tulee parannusta: ”Ensi syksyn aikana lähtee kunnon tilamuutos käyntiin.”
Jyrki Mäkelä muistuttaa, että uuden sairaalan rakentaminen on alkamassa ja sen odotetaan valmistuvan jo ensi vuosikymmenen loppupuolella. Uusi sairaala rakennetaan vanhan sairaalan viereen. Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 -hankkeen kuvataan olevan ”opetuksen ja tutkimuksen tarpeet täyttävä laitos”.
Eriarvoisuutta kampusten välillä
Oululaiset lääketieteen opiskelijat ovat kritisoineet myös sitä, että Kontinkankaalla on hyvin erilainen toimintakulttuuri Linnanmaahan verrattuna. Tämän vuoksi monien uudistusten vieminen Kontinkankaalle on viivästynyt, mikä on taas aiheuttanut sen, että opiskelijat ovat kokeneet eriarvoisuutta muihin Oulun yliopiston opiskelijoihin nähden.
Opiskelijoiden kritiikki on kohdistunut muun muassa Tuudo-sovellukseen ja sähköiseen palaute.oulu.fi -palautejärjestelmään.
Katja Pura haluaa täsmentää, että Tuudo-sovelluksessa on kaikki ominaisuudet käytössä kaikilla – sovellus on siis täysin sama. Ongelmana on se, että sovellus hakee tietonsa WebOodista.
Muista opiskelijoista poiketen lääketieteellisen tiedekunnan opetustapahtumat eivät ole olleet WebOodissa, vaan ne on tehty Exceliin, jonka vuoksi ne eivät siirtyneet sieltä Tuudoon. Tulevalle lukuvuodelle lukujärjestykset on tehty kuten muualla yliopistossa, joten myös tiedekunnan opiskelijat näkevät jatkossa lukujärjestyksensä Tuudosta.
Myös palaute.oulu.fi-työkalu hakee tietonsa WebOodista, joten sekin tulee syksystä alkaen käyttöön. Ympärivuorokautinen kulku kulkukortilla on ollut pian vuoden käytössä Linnanmaalla, mutta ei vielä kokonaisuudessaan Kontinkankaalla. Katja Pura vakuuttaa, että 24/7-kulku on tulossa Kontinkankaallekin.
Eelis Palokangaskin on huomannut omien opintojensa aikana kyseisten sovellusten toimimattomuuden. Hänen mielestään opiskelijat voivat olla luottavaisin mielin: ”Nämä ovat kuitenkin kokonaisuudessaan sellaisia asioita, jotka ovat onneksi korjaantumassa.”
Koulutuspalvelupäällikkö Katja Puran mukaan opiskelijat ovat antaneet palautetta etenkin ryhmätyötilojen vähäisyydestä. Koulutusdekaani Jyrki Mäkelä kertoo itse pitävänsä ryhmäopetusta kahvihuoneessa, sillä sairaalan puolella ryhmäopetustiloja ei ole.
Kuormittuneita opintosuunnittelijoita
Opiskelijat ovat antaneet palautetta myös saamansa tuen vähäisyydestä. Opiskelijat kokevat koulutuspalveluiden, eli koulutussuunnittelijoiden ja opintoasiainsihteerien, resurssien olevan riittämättömiä lääketieteellisen tiedekunnan tarpeeseen nähden.
Opiskelijat ovat huolissaan opiskelijoiden ja opetuksen tuesta, sillä Oulun yliopistossa on valtakunnallisesti pienimmät tukipalvelut.
Myös Mäkelä harmittelee asiaa. ”Meillä oli aikaisemmin neljä työntekijää, mutta yksi henkilö lähti pois. Se on selvästi vaikuttanut tilanteeseen.”
Eelis Palokankaan mukaan suurin tukipalveluihin liittyvä ongelma sen sijaan on ollut se, että opintosuunnittelijoita on liian vähän.
Palokangas kertoo esimerkkinä tapauksista joissa hän on joutunut turhaan odottamaan aamulla opettajaa paikalle. Tämä on johtunut yksinkertaisesti siitä, että opettaja on syystä tai toisesta joutunut perumaan ryhmäopetuksen. Perumisesta on ilmoitettu opintohallintoon opintosuunnittelijalle, mutta tieto ei ole kulkenut opiskelijoille asti.
Palokangas kuitenkin muistuttaa, että syksyllä opintohallintoon on tulossa yksi uusi opetushoitaja, jonka tuleviin työtehtäviin kuuluu lääketieteen tutkinto-ohjelman opintojaksoihin kuuluvia organisointitehtäviä. Hän esimerkiksi vastaa opetustilojen varaamisesta ja keskussairaalaharjoitteluiden organisointiin liittyvistä tehtävistä.
”Tämä on selvästi ollut poikkeusvuosi, ja tilanne tulee toivottavasti korjaantumaan”, Palokangas huomauttaa.
Lääketieteen opiskelija Eelis Palokangas pitää erityisen tärkeänä seikkana sitä, että keskusteluyhteydet ovat auki puolin ja toisin. ”Asioita ei suinkaan lakaista maton alle, vaan niitä pyritään aktiivisesti kehittämään.” Arkistokuva.
Mentori apuna ammattiin kasvamisessa
Oulun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa opiskelijoilla on omaopettajatapaamisia noin kerran lukuvuodessa, eivätkä nekään aina toteudu. Muun muassa tästä syystä opiskelijat kääntyvät usein koulutussuunnittelijoiden ja opintoasiansihteereiden puoleen, mikä taas kuormittaa koulutuspalveluiden resursseja.
Jyrki Mäkelän mukaan omaopettajien rekrytoinnissa on ollut ongelmia. Omaopettajia ei Oulun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa ole kovin paljon.
Katja Pura yhtyy Mäkelän kommenttiin: ”Lääketieteellisessä tiedekunnassa sisäänotto on 150 opiskelijaa, ja kun yhdessä ryhmässä on vähintään kymmenen opiskelijaa, niin sehän tarkoittaa aika monta opettajaa.”
Palokankaan käsityksen mukaan opiskelijat eivät yleensä kaipaa henkilökohtaista ohjausta, sillä lukujärjestykset tulevat pitkälti valmiina. Lähtökohtaisesti omaopettajalta ei siis kaivata niinkään opintojen suunnitteluun liittyvää apua.
Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa käytössä on mentor-malli. Puran mukaan se on hyvä ja toimiva malli, ja myös Oulun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta pyrkii jatkossa ottamaan mallia Turusta.
Palokangas pitää mentori-termiä omaopettajaa parempana, sillä se myös kuvaa tällaisen tukihenkilön toimenkuvaa paremmin. ”Mentori olisi parempi termi: hän olisi tukena ammattiin kasvamisessa.”
Katja Pura kertoo, että myös Tuudo hyppää apuun omaopettajatoiminnassa. Tuudoon tulee omaopettaja-sovellus, jonka toivotaan helpottavan tapaamisten sopimista ja sitä, mitä asioita tapaamisissa tulisi käsitellä.
”On tulossa vuosikursseittain runko siitä, mitä omaopettaja-tapaamisissa olisi hyvä käsitellä. Tämä runko pohjautuu tietysti opetussuunnitelmaan.”
Haasteita tiedonkulun kanssa
Oulun medisiinarit eivät tutkimuksen mukaan ymmärrä, miksi heillä ei ole samoja palveluita kuin Linnanmaan kampuksella. Tiedonkulussa on siis ongelmia.
”Sairaalayhteisö on hyvin dynaaminen: muutoksia tapahtuu koko ajan. Kaikesta pitäisi siis tiedottaa aktiivisesti”, Mäkelä toteaa.
Kilta on hyvin aktiivinen, ja asioista on keskusteltu avoimesti. Katja Pura kertoo, että opiskelijoiden kanssa on kokoonnuttu myös tiedotuskritiikin tiimoilta. Opiskelijoilta kysyttiin suoraan, mikä olisi heille paras tapa tiedottaa asioista ja mitä tiedotuskanavia he toivovat käytettävän.
”Onneksi meillä on hyvä keskusteluyhteys opiskelijoiden kanssa.”
”Tiedottaminen tilamuutoksista ajoissa vähentäisi myös turhia huhumyllyjä. Opiskelijat kaipaisivat ihan simppeleitä väliaikatietoja. Kaiken ei mielestäni tarvitse olla täysin valmista ennen kuin tiedotetaan. Jo se auttaisi hyvin pitkälle, että yliopisto kertoisi, että jokin asia on tiedostettu ja että asiaa hoidetaan.”
Tiedekunnan sisällä tiedotus toimii Palokankaan mukaan hyvin, mutta yliopistolta kaivattaisiin aktiivisempaa otetta tiedottamiseen. Esimerkiksi kun Kontinkankaalle tuli läppärilainaamo, yliopisto ei tiedottanut asiasta opiskelijoille lainkaan. Tiedottaminen jäi killan vastuulle.
Kun ryhmätyötiloja oli mahdollista varata kalenterisovelluksen kautta, ei siitäkään tullut opiskelijoille yliopiston puolesta informaatiota – tästäkin tiedotti lopulta kilta.
”Kiltana olemme aktiivisesti ottaneet tiedotustaakkaa. Tällaisten asioiden tulisi missään nimessä olla killan vastuulla.”
Myös tilamuutoksiin liittyen Palokangas toivoisi yliopistolta aktiivisuutta. Tähän mennessä tilatyöryhmän opiskelijajäsenet ovat hoitaneet kaiken tiedotuksen tilamuutoksista riviopiskelijoille.
”Tiedottaminen tilamuutoksista ajoissa vähentäisi myös turhia huhumyllyjä. Opiskelijat kaipaisivat ihan simppeleitä väliaikatietoja. Kaiken ei mielestäni tarvitse olla täysin valmista ennen kuin tiedotetaan. Jo se auttaisi hyvin pitkälle, että yliopisto kertoisi, että jokin asia on tiedostettu ja että asiaa hoidetaan.”
Aitoa potilaiden kohtaamista kaivataan
Tutkimuksen mukaan Oulun medisiinarit toivoivat opintoihinsa muita enemmän kliinisiä toimenpiteitä. Opiskelijat myös kaipaavat nykyistä enemmän potilaiden kohtaamista ja tutkimista.
Jyrki Mäkelän mukaan uudessa opintosuunnitelmassa perusterveydenhuollon painotusta on lisätty. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelijat pääsevät tutkimaan perusterveydenhuollon potilaita – potilaskontakteja siis saadaan lisää.
Eelis Palokangas kertoo päässeensä harjoittelemaan pientoimenpiteitä, kuten luomenpuistoa, ”ihan kohtuullisesti”: ”Potilaan tutkimista ja tällaista toivoisin lisää. Aina voisi olla enemmän – hyvä, että asialle tehdään jotakin.”
Mäkelä kertoo, että heillä on yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa kliinisten taitojen keskus, joka on ensi talvena ensimmäistä kertaa myös opiskelijoiden käytössä. Kliinisten taitojen keskukseen tulee kuivaharjoittelumahdollisuudet, joten opiskelijat pääsevät tekemään enemmän esimerkiksi ompeluharjoituksia tekoiholle. Kuivaharjoitteluun kuuluu myös esimerkiksi injektioiden tekemistä nivelmalleihin ja kanyloinnin harjoittelemista verisuonimalleihin.
”Potilaan tutkimista ja tällaista toivoisin lisää. Aina voisi olla enemmän – hyvä, että asialle tehdään jotakin.”
Valtakunnallisesti opetushenkilökunta on joka paikassa opiskelijoiden mielestä pätevää ja motivoitunutta. Silti Tampereen opiskelijat olivat suhteessa kaikista tyytyväisimpiä.
Oulun ja Tampereen opetuksen erona on esimerkiksi se, että Tampereella käytetään yhtenä opetusmetodina ongelmalähtöistä oppimista, jota muissa Suomen yliopistoissa ei tarjota samassa laajuudessa.
Jyrki Mäkelän mukaan ongelmalähtöistä oppimista on Oulussakin käytetty jonkin verran, mutta sitä hyödynnetään jatkossa yhä enemmän.
Myös Palokangas ymmärtää ongelmalähtöisen oppimisen viehätyksen, sillä lääkärin työ on ongelmalähtöistä.
”Potilas ei tule vastaanotolle kertomaan, että hänellä on sisätautinen tai kirurginen vatsavaiva”, hän muistuttaa.
Kaiken kaikkiaan selvityksessä esiin nostetut ongelmat ovat tuttuja tiedekunnalle, ja niihin selvästi reagoidaan. Muutokset eivät kuitenkaan tapahdu yhdessä yössä.
Eelis Palokangas pitää erityisen tärkeänä seikkana sitä, että keskusteluyhteydet ovat auki puolin ja toisin.
”Asioita ei suinkaan lakaista maton alle, vaan niitä pyritään aktiivisesti kehittämään.”
Koulutuksen laadun turvaamista vaaditaan
Lääketieteen koulutuksen laadun parantaminen on valtakunnallisesti polttava aihe.
Kansallisen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) julkaisi kesäkuussa historian ensimmäisen lääketieteen peruskoulutusta koskevan arvioinnin loppuraportin.
Raportissa listataan useita kohteita suomalaisen lääketieteen koulutuksen laadun parantamiseksi. Liian suurten opetusryhmien aiheuttamat ongelmat nousevat arvioinnissa erityisesti esille. Myös tarve yhdenmukaistaa eri tiedekuntien opetustavoitteita koetaan hyvin tärkeäksi.
Loppuraportti toteaa, että lääketieteen alojen suurentunut sisäänottomäärä näkyy vähentyneenä mahdollisuutena käytännön taitojen harjoitteluun, ja erityisesti sairaalan klinikoilla järjestettävä opetus on kärsinyt resurssipulasta.
Sekä Suomen Medisiinariliitto että lääketieteen opiskelijajärjestöjen puheenjohtajat vaativatkin nyt yliopistoja ja opetus- ja kulttuuriministeriötä tekemään töitä koulutuksen laadun turvaamiseksi.
Julkaistu
SHARE
Katariina Mäkelä
Äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajaksi opiskeleva luonnonlapsi, joka rakastaa naamiaisia ja voisi kulkea kurpitsapuvussa päivät pitkät.