Opiskelijat aiempaa raittiimpia, mutta myös stressaantuneita, masentuneita ja ylirasittuneita

YTHS:n toteuttamaan tutkimukseen vastanneista opiskelijoista vain 66 prosenttia koki henkisen hyvinvointinsa hyväksi tai erittäin hyväksi.

Opiskelijat käyttävät entistä vähemmän päihteitä. Raittiiden yliopisto-opiskelijoiden osuus on kaksinkertaistunut vuodesta 2000, ja alkoholinkäyttö on vähentynyt etenkin miehillä. Yhdeksän prosenttia kaikista opiskelijoista on jo täysin raittiita.

Alkoholinkäyttöä koskevat sosiaaliset paineet ovat silti ennallaan. Opiskelijoista 17 prosentti koki, että joutuu kavereidensa vuoksi ainakin silloin tällöin käyttämään alkoholia enemmän kuin oikeastaan itse haluaisi. Puolet vastanneista koki, että alkoholittoman vaihtoehdon valinta herättää porukassa huomiota.

Alkoholinkäytön lisäksi opiskelijoiden tupakointi on vähentynyt. Sen sijaan nuuskan käyttö on vähitellen yleistynyt.

Kaikista opiskelijoista viidesosa oli kokeillut tai käyttänyt jotakin huumetta, lääkkeitä tai alkoholia ja lääkkeitä yhdessä päihtymistarkoituksessa. Huumeiden käyttö ja kokeilu yleistyi yliopisto-opiskelijoilla vuodesta 2000 vuoteen 2008 asti, mutta on sen jälkeen palautunut aiemmalle tasolle.

Opiskelijoiden päihteiden käyttöä koskevat tiedot löytyvät Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) toteuttamasta Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksesta 2016. Maanantaina 13.2. julkistetun tutkimuksen kohdejoukkona olivat alle 35-vuotiaat perustutkintoa suorittavat yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijat.

 

Kolmasosalla psyykkisiä vaikeuksia

Raittiuden kasvamisen vastapainona terveystutkimus osoittaa mielenterveyden ongelmien olevan opiskelijoiden keskuudessa yleisiä.

Opiskelijoilla diagnosoidun masennuksen ja ahdistuneisuushäiriöiden osuus on vuodesta 2000 alkaen lisääntynyt merkittävästi.

Tutkimukseen vastanneista opiskelijoista vain 66 prosenttia koki henkisen hyvinvointinsa hyväksi tai erittäin hyväksi, ja 30 prosenttia koki psyykkisiä vaikeuksia.

Vastanneista 16 prosenttia kärsi päivittäin jostakin psyykkisestä oireesta, kuten uniongelmista, keskittymisvaikeuksista, jännittyneisyydestä, masentuneisuudesta tai ahdistuneisuudesta.

”Opiskelijoiden fyysinen terveys on parantunut, mutta psyykkinen terveys on huonontunut merkittävästi koko 2000-luvun ajan”, summaa Oulun yliopiston ylioppilaskunnan sosiaalipoliittinen asiantuntija Hennamari Toiviainen.

 

Esiintyminen ja opiskeluvaikeudet aiheuttavat stressiä

Yleisimpiä opiskelijoiden kokemia mielenterveyden ongelmia olivat jatkuvan ylirasituksen kokeminen, itsensä kokeminen onnettomaksi ja masentuneeksi, tehtäviin keskittymisen vaikeus sekä valvominen huolien takia.

Opiskelijoista 33 prosenttia koki runsaasti stressiä. Yleisimpiä stressin aiheuttajia olivat esiintyminen ja vaikeus saada otetta opiskelusta. Neljännes opiskelijoista kertoi murehtivansa opiskeluasioitaan paljon myös vapaa-aikanaan.

Yli viidennes opiskelijoista koki mielialansa, tulevaisuuden suunnittelemisen, omat voimansa ja kykynsä negatiivisiksi. Arkea häiritseviä pakonomaisia ajatuksia oli noin joka kymmenennellä vastaajalla. Psyykkiset ongelmat olivat yleisimpiä pisimpään opiskelleilla.

Hennamari Toiviaisen mukaan tulokset osoittavat sen, että korkeakoulujen ja YTHS:n tulisi tarjota entistä enemmän tukea opiskelijan elämänhallintaan liittyvissä asioissa.

”Terveystutkimuksen tuloksissa positiivista oli se, että opiskelijat tunnistavat ongelmansa aiempaa paremmin. Apua tarvitaan erityisesti ajan- ja stressinhallintaan sekä opiskeluun. Opiskelijoita tulisi nyt kuunnella, jotta tiedettäisiin, millaista apua he tarvitsevat. Korkeakoulujen tukipalveluista ei ainakaan tulisi karsia”, Toiviainen sanoo.

Tutkimuksen tulokset kirvoittivat huolestuneen kannanoton myös Suomen opiskelijakuntien liitolta (SAMOK) ja Suomen ylioppilaskuntien liitolta (SYL).

“Korkeakouluopiskelijoista yli kolmannes koki runsaasti stressiä. Psyykkiset ongelmat sekä opiskelu-uupumus ovat yleistyneet vuodesta 2000 alkaen, erityisesti miehillä. Kaikki muut tutkimuksen mittarit osoittavat myös yhtälailla opiskelijoiden mielenterveysongelmien yleistymistä. Nyt tarvitaan laajalla rintamalla panostuksia ongelmien varhaiseen tunnistamiseen ja matalan kynnyksen tukeen sekä hyvää yhteistyötä korkeakoulujen ja opiskeluterveydenhuollon välillä”, vaativat SAMOK:n puheenjohtaja Anni Koivisto ja SYL:n puheenjohtaja Riina Lumme.

YTHS on tuottanut tutkimustietoa korkeakouluopiskelijoiden terveydestä vuodesta 2000 lähtien.

Viidettä kertaa tehdyssä tutkimuksessa kartoitettiin laajasti opiskelijoiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveydentilaa ja terveyskäyttäytymistä sekä näihin liittyviä tekijöitä, kuten sosiaalisia suhteita, opiskelua ja toimeentuloa sekä terveyspalvelujen käyttöä.

Tutkimuksessa oli mukana myös erityisteemoja, kuten kiusaamis-, vainoamis- ja väkivaltakokemukset, istuminen, seksuaalinen suuntautuminen, hyvinvointiin liittyvien mobiilisovellusten käyttö, opiskelun ja perheen yhteensovittaminen sekä hampaiden narskuttelu.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Linnanmaan 24/7 -kampuksen testaus on käynnistynyt

Arkkitehtiopiskelijoista koostuva testausryhmä on saanut käyttöönsä ensimmäiset ympärivuorokautisen pääsyn Linnanmaan kampukselle mahdollistavat kulkukortit.

Linnanmaan kampuksella on käynnistynyt kolme kuukautta kestävä pilotti, jonka aikana testiryhmässä olevat arkkitehtiopiskelijat pääsevät kulkukorttien avulla kulkemaan kampuksen ulko-ovista sekä ennalta määrätyissä sisätiloissa ympärivuorokautisesti.

Flexim –kortteihin perustuvat kulkuoikeudet on myönnetty kolmelletoista arkkitehtiopiskelijalle.

Oulun yliopiston Digikampuksen suunnittelijan Janne Rautiaisen mukaan arkkitehtiopiskelijat valittiin testausryhmäksi useasta eri syystä.

”Arkkitehdit tulevat uusina opiskelijoina Linnanmaalle, ja heillä on myös aikaisempi kokemus ympärivuorokautisesta kulkemisesta edellisellä kampuksella. Meillä on myös mahdollisuus testata korttia ja sen taustatoimintoja täysillä, sillä heillä on varalla avaimenperään kiinnitettävä ovenaukaisukortti. Eli mikäli testin aikana ilmenee ongelmia [kulku]kortin osalta, he pääsevät joka tapauksessa sisälle.”

Kolme kuukautta kestävän pilottijakson jälkeen päätetään siitä, laajennetaanko konsepti kaikkien opiskelijoiden käyttöön.

”Tässä vaiheessa näyttää kuitenkin erittäin valoisalta tulevaisuutta ajatellen”, Rautiainen paljastaa.

Kortit voimassa koko opinto-oikeuden ajan

Ympärivuorokautisen kulkemisen mahdollistavat kortit ovat kooltaan luottokortin kokoisia. Niissä on tunnisteina opiskelijan kuva, nimitiedot ja Flexim-siruun koodatut kulkuoikeudet.

Kortit tilataan ja maksetaan Oulun yliopiston oman verkkokaupan kautta, jonka jälkeen opiskelija voi noutaa ne Juvenes Print –painotalon Linnanmaan toimipisteeltä.

”Kulkukorttia kaavaillaan kertamaksulla hankittavaksi tuotteeksi verkkokauppaamme, mutta kaikki käytännöt olevat vielä neuvottelun alla. Korttia ei haluta vuosittain uusittavaksi, vaan kerran ostettuna se tulee toimimaan koko opinto-oikeuden ajan”, Rautiainen kertoo.

Helmikuun ensimmäisenä päivänä käynnistynyt pilotti on osa Oulun yliopiston Digikampus –projektia, jonka visio on kehittää uusia käyttäjälähtöisiä palveluita helpottamaan opiskelijoiden, työntekijöiden ja vierailijoiden elämää ja työskentelyä.

Pilotti toteutetaan yhdessä Oulun yliopiston arkkitehtuurin tiedekunnan opiskelijoiden, tietohallinnon, tilapalveluiden, Juvenes Printin, Certegon ja Koodiviidakon kanssa.

 

Korttipohja 1Korttipohja 2Korttipohja 3Korttipohja 4

Kampuksella kulkukortteina käytettävät korttipohjat, joista opiskelija voi valita mieleisensä värivaihtoehdon. Kuvalähde: Oulun yliopiston viestintä & Digikampus.

 

 

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Oulun korkeakoululiikunta on Pohjois-Pohjanmaan Vuoden liikuttaja

Oulun yliopiston, Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) ja Oulun seudun ammattiopiston (OSAO) yhteinen liikuntapalvelu Oulun korkeakoululiikunta (OKKL) on palkittu Pohjois-Pohjanmaan Vuoden liikuttaja 2016 -palkinnolla. Palkinnon perusteena on toimijoiden onnistunut ja valtakunnallisesti uraa uurtava yhteistyö viimeisen kymmenen vuoden ajalta sekä tuhansien henkilöiden viikoittainen liikuttaminen. Palkinto luovutettiin lauantaina 28.1. Oulussa järjestetyssä Pohjois-Pohjanmaan Urheilugaalassa. Palkinnon vastaanottivat liikuntasuunnittelijat Aki Hentilä (Oamk), Markku Saarela […]

Oulun yliopiston, Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) ja Oulun seudun ammattiopiston (OSAO) yhteinen liikuntapalvelu Oulun korkeakoululiikunta (OKKL) on palkittu Pohjois-Pohjanmaan Vuoden liikuttaja 2016 -palkinnolla.

Palkinnon perusteena on toimijoiden onnistunut ja valtakunnallisesti uraa uurtava yhteistyö viimeisen kymmenen vuoden ajalta sekä tuhansien henkilöiden viikoittainen liikuttaminen.

Palkinto luovutettiin lauantaina 28.1. Oulussa järjestetyssä Pohjois-Pohjanmaan Urheilugaalassa.

Palkinnon vastaanottivat liikuntasuunnittelijat Aki Hentilä (Oamk), Markku Saarela (Oulun yliopisto) ja Antti Puotiniemi (OSAO).

”Palkinnon saaminen tuntui oikein hyvältä! Liikuttajapalkinto passaa meille loistavasti, tarjoammehan palveluja paljon ja monipuolisesti. Lisäksi liikutamme viikottain kuitenkin suurtaa määrää ihmisiä, toiminnassamme viikottaisia liikuntakertoja on keskimäärin 6000”, suunnittelija Aki Hentilä kertoo tunnelmistaan.

Korkeakoululiikunnalla on Oulussa pitkät perinteet. Oulun yliopiston liikuntapalvelut perustettiin 1968, ja liikuntasihteeri aloitti kahta vuotta myöhemmin. Oulun ammattikorkeakoulun liikuntapalvelut starttasivat vuonna 2002. Oamk ja yliopisto aloittivat liikuntayhteistyön vuonna 2007, ja OSAO tuli mukaan toimintaan 2013.

Oulun korkeakoululiikunnan tarjoamien palveluiden skaala ulottuu liikunnan alkeista huippu-urheiluun. OKKL järjestää liikuntavuoroja ja -kursseja, liikunta- ja hyvinvointipalveluita yhteistyökumppaneiden kanssa, neuvontaa, koulutusta ja urheiluakatemiatoimintaa.

Korkeakoululiikunnan palveluita käyttävät yliopiston, Oamkin ja ammattiopiston opiskelijoiden ja henkilökunnan lisäksi Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijat ja Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) henkilökunta.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Oulun kv-maisteriohjelmiin 1425 hakemusta – pudotusta edellisvuodesta 15 prosenttia

Oulun yliopiston kansainvälisiin maisteriohjelmiin saapui tänä vuonna 1425 hakemusta. Viime vuonna hakemuksia jätettiin 1673 kappaletta, eli määrä on laskenut edellisvuodesta 15 prosenttia. Hakuaika syksyllä 2017 käynnistyviin maisteriohjelmiin päättyi keskiviikkona 25.1. Maisteriohjelmien suosio vaihteli aloittain. Osa tekniikan alan kansainvälisistä maisteriohjelmista sai jopa aiempaa enemmän hakemuksia, kun osassa kauppatieteiden ohjelmia määrät laskivat. Notkahdus hakemusmäärissä oli odotettavissa EU- ja […]

Oulun yliopiston kansainvälisiin maisteriohjelmiin saapui tänä vuonna 1425 hakemusta. Viime vuonna hakemuksia jätettiin 1673 kappaletta, eli määrä on laskenut edellisvuodesta 15 prosenttia.

Hakuaika syksyllä 2017 käynnistyviin maisteriohjelmiin päättyi keskiviikkona 25.1.

Maisteriohjelmien suosio vaihteli aloittain. Osa tekniikan alan kansainvälisistä maisteriohjelmista sai jopa aiempaa enemmän hakemuksia, kun osassa kauppatieteiden ohjelmia määrät laskivat.

Notkahdus hakemusmäärissä oli odotettavissa EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta perittävien lukuvuosimaksujen käyttöönoton vuoksi. Lukuvuosimaksun alaraja on vähintään 1 500 euroa lukuvuodessa, mutta siitä ylöspäin korkeakoulut voivat määritellä maksun suuruuden itse.

Oulun yliopistossa lukuvuosimaksu on maisteriohjelmasta riippuen 10 000–13 000 euroa. Opiskelija voi saada yliopistolta stipendin maksun kattamiseen.

EU- ja Eta-maiden hakijoiden osuus pienenikin hieman edellisvuodesta. Tänä vuonna EU- ja Eta-maiden ulkopuolisten hakijoiden hakemuksia oli 87 prosenttia Oulun kv-ohjelmien hakemusten kokonaismäärästä. Viime vuonna vastaava osuus oli 92 prosenttia.

 

Päivitetty 30.1. Korjattu vuoden 2016 hakemusten määrä.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Lääketieteilijöiden joukkoero muutti edustajiston valtasuhteita

Lääketieteen vaaliliiton erojen vuoksi Tieteelliset saivat edustajistossa viisi lisäpaikkaa ja vasemmisto yhden paikan.

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston kokoonpano on muuttunut merkittävästi.

Myllerryksen aiheutti lääketieteen opiskelijoiden joukkoero. Lääketieteen vaaliliitto sai vuoden 2015 edustajistovaaleissa seitsemän paikkaa.

Koska vaaliliiton kaikki varsinaiset jäsenet ja viisi varajäsentä erosivat edustajistosta viime vuoden joulukuussa, lääketieteilijöitä edustaa tänä vuonna enää varasijalta noussut Antero Metso.

Lääketieteellisen vaaliliitossa ei ole muita ehdokkaita, joten loput lääketieteellisen paikat siirtyivät vaalirenkaalle, eli Tieteellisten vaaliliitolle.

Tieteelliset lisäsivät paikkojaan viidellä, kun varajäsenet Jussi Vaara, Joni Ollikainen, Tiina Strand, Oona Kivelä ja Martti Juhani Hirvilammi nousivat varsinaiseksi jäseniksi. Tieteellisillä on nyt edustajistossa yhteensä yhdeksän paikkaa.

Koska Tieteellisten vaaliliitossa ei ollut muita ehdokkaita, vaalirenkaalta ylijäänyt paikka siirtyy ensimmäiselle valitsematta jääneelle ehdokkaalle, jonka vertailuluku on suurin.

Tämän vuoksi kokonaan uutena ryhmänä edustajistoon nousi Oulun yliopiston vihreän vasemmiston vaaliliitto, jota edustaa Jonas Björkbacka.

Tieteellisten kasvusta huolimatta Tekniikan ja talouden vaalirengas (TeTa) säilytti asemansa suurimpana ryhmänä. TeTalla on edustajistossa 13 paikkaa.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Yt-neuvottelut herättävät huolta työntekijöissä ja opiskelijoissa – ”Rampauttaako Oulun yliopisto nyt omaa toimintaansa?”

Oulun yliopiston yt-neuvotteluiden piirissä on esimerkiksi yliopiston kirjaston, hallinnon, koulutuspalveluiden ja tietohallinnon henkilökunta sekä laboratorioiden tukihenkilöstöä. Henkilöstöjärjestöjen mukaan tukihenkilöstöstä leikkaaminen vaikeuttaa merkittävästi opetukseen ja tutkimukseen keskittymistä. ”Keskiportaan tutkijat ja opettajat ovat hyvin väsyneitä”, sanoo pääluottamusmies Annamari Markkola.

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Minna Koivunen

Oulun yliopiston keskiviikkoiset yt-uutiset herättävät työntekijöissä huolta työssä jaksamisesta ja ajan riittämisestä.

Pelkona on, että tukihenkilöstöstä leikkaaminen kasvattaa tutkijoiden ja opettajien hallinnollista työtaakkaa entisestään.

Paperisota taas on pois varsinaisesta työstä, tieteen tekemisestä.

Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL:n mukaan Oulun yliopisto tekeekin virheen leikatessaan jo ennestään supistettua tukihenkilöstöä.

”Tehtävä työ ei leikkauksilla vähene, se vain siirtyy nyt muille henkilöille. Opettajien ja tutkijoiden työajasta jo nyt osa menee ihan muuhun, mitä on ajateltu. Sitä myötä tutkimus ja jatko-opinnot viivästyvät, ja juuri näitä asioita mitataan taas rahoitusta myönnättäessä”, sanoo Oulun yliopiston henkilökuntayhdistyksen pääluottamusmies Raimo Tervola.

Oulun yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstö on yt-neuvotteluiden ulkopuolella.

Tätä Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki perusteli Oulun ylioppilaslehden haastattelussa halulla mahdollistaa yliopiston ydintehtävien hoito, opetus ja tutkimus, mahdollisimman vähillä häiriöillä.

Huoltoinsinöörinä työskentelevän Tervolan mukaan vaikutus on päinvastainen: tukihenkilöstöstä leikatessa vaikutukset näkyvät raskaasti tutkimuksessa ja opetuksessa, kun muun muassa hallinnollinen työ ja laboratorioiden tukitehtävät siirtyvät yhä enemmän yliopisto-opettajien ja tutkijoiden harteille.

”Professoriliittokin on ollut aiheesta jo huolissaan: seitsemän tonnin kuukausipalkalla professori tekee sihteerin työtä. Tuntuu, ettei hallinto oikein ymmärrä tätä, vaan yksisilmäisesti tuijotetaan vain sitä, että opetukseen tai tutkimukseen ei saa puuttua.”

Oulun yliopiston henkilökuntayhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Jaana Lehtosaari kertoo yllättyneensä siitä, että neuvottelut koskevat pelkästään muuta henkilöstöä, onhan heidän ryhmästään leikattu jo aiemmilla yt-kierroksilla.

Edelliset yt-neuvottelut Oulun yliopistossa käytiin keväällä 2014. Tuolloin yliopistolta lähti irtisanomisten, eläköitymisten, osa-aikaistamisten ja määräaikaisuuksien päättämisten seurauksena 122 työntekijää. Heistä suurin osa (88 työntekijää) kuului tutkimusta ja opetusta tukevaan henkilöstöön.

”Jotta opettajat ja tutkijat pystyisivät keskittymään ydintehtäviinsä, heille tulisi taata siihen mahdollisuus. Tukipalvelutehtäviä on viime vuosina siirtynyt yhä enemmän opetus- ja tutkimushenkilöstön vastuulle. Kuinka paljon nämä tehtävät kuormittavat tulevaisuudessa?” Lehtosaari kysyy.

Koulutuspalveluissa opintoasiansihteerinä työskentelevän Lehtosaaren mukaan ilmoitettu vähennystarve kuulostaa suhteettoman suurelta.

”Neuvottelujen kohteena on 900 henkilöä, joista tarkoituksena on vähentää enintään 100 henkilöä. Käytännössä se tarkoittaa joka yhdeksättä muuhun henkilöstöön kuuluvaa työntekijää. Se on niin paljon, ettei sitä oikein pysty hahmottamaankaan, lähes yhden pienen tiedekunnan henkilöstön verran. Mietinkin sitä, rampauttaako Oulun yliopisto nyt omaa toimintaansa?”

Kärsiikö tulos henkilöstöleikkauksista?

Yliopiston yt-neuvottelut ovat kova pala myös opetus- ja tutkimushenkilökunnalle.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön JUKOn pääluottamusmiehen Annamari Markkolan mukaan tieto yt-neuvotteluiden aloittamisesta tuli melkoisena yllätyksenä.

”Meillä on kuitenkin säästetty niin raivokkaasti, ja nokka on saatu pinnalle monessa tiedekunnassa, tulos on parantunut.”

Markkolan mukaan henkilöstö on pienentynyt ilman irtisanomisiakin: eläköityneiden tilalle ei ole palkattu uusia työntekijöitä eikä määräaikaisten työsopimuksia ole jatkettu

”Sen vuoksi opetus jakaantuu yhä pienemmälle joukolle. Joka puolelta viesti on ollut se, että keskiportaan tutkijat ja opettajat ovat hyvin väsyneitä.”

Ekologian ja genetiikan yksikössä yliopistotutkijana ja biologian tutkinto-ohjelmavastaavana toimivan Markkolan mukaan tutkinto-ohjelmia tukevia koulutussuunnittelijoita on jo nyt liian vähän.

Samoin esimerkiksi lääketieteen, biologian ja biokemian aloilla opetus- ja tutkimustyössä avustavan laboratoriohenkilökunnan rooli on tärkeä.

”Jos tukihenkilöstöä joudutaan vähentämään, se vaikuttaa voimakkaasti tulokseen, tutkimuksen ja julkaisujen tekemiseen ja opinnäytetöiden valmistumiseen. Opettajilla ja tutkijoilla tulee myös olemaan entistä vähemmän aikaa hankkia jatko-opiskelijoilleen ja yksiköilleen täydentävää rahoitusta.”

Yt-uutiset puhututtavat myös opiskelijoiden keskuudessa. Oulun yliopiston ylioppilaskunta OYY julkaisi torstaina 19.1. kannanoton, jossa ylioppilaskunta ilmaisee huolensa ohjaus- ja tukipalveluiden laadusta ja riittävyydestä.

”Erityisesti koulutus- ja kirjastopalvelut ovat keskeisiä tuloksellisuuden tukipalveluja koko yliopistolle, puhumattakaan yksittäisestä opiskelijasta. Valtakunnallisessa vertailussa nämä ovat jo nyt niukasti resursoituja. Tukipalveluista leikkaaminen vaikuttaa väistämättä opetukseen, tutkimukseen ja toiminnan kehittämiseen. Opetus- ja tutkimushenkilöstön tulee saada keskittyä ydintehtäviinsä”, hallituksen puheenjohtaja Joel Kronqvist toteaa kannanotossa.

OYY kritisoi myös sitä, että neuvotteluista on päätetty puhelinkokouksessa, jossa päättävässä asemassa olevat henkilöt eivät ole päässeet keskustelemaan asiasta vuorovaikutuksellisesti ja kasvokkain. Ylioppilaskunnan mielestä yliopiston hallituksen päätöksentekoa tulee tukea mahdollistamalla riittävä aika ja määrä kokouksia.

YHL: Budjettipaineita ei ole

Oulun yliopiston mukaan yt-neuvotteluiden syynä on yliopiston rahoituksen väheneminen. Suomen hallitus on leikannut yliopiston rahoituksesta vuosina 2015 – 2017 yhteensä 7,6 miljoonaa euroa.

Tammikuussa käynnistyvien neuvotteluiden tavoitteena on leikata yliopiston kokonaiskustannuksista vuositasolla 3 miljoonaa euroa vuoden 2018 loppuun mennessä. Tämän hetken arvion mukaan vähennys toteutettaneen juuri henkilöstökuluja vähentämällä. Henkilöstökustannusten osuus Oulun yliopiston budjetista on noin 65 prosenttia

YHL:n kantana on, että budjettipaineita Oulun yliopiston henkilöstöleikkauksiin ei ole. Raimo Tervola pitääkin neuvotteluiden aloittamista näin alkuvuonna huonona ratkaisuna, turhana kiirehtimisenä.

Hän sanoo olevansa melko varma siitä, että Oulun yliopiston vuoden 2017 lopullinen tilinpäätös tulee olemaan ylijäämäinen.

”Viime vuoden tulosennuste on 11 kuukauden perusteella reilusti ylijäämäinen. Miksei tätä ylijäämää käytetä menojen paikkaamiseen tänä vuonna? Lähtökohtaisesti pidän pelkän budjetin perusteella alkuvuodesta tehtyjä päätöksiä pelkkänä arvailuna. Vuosien 2010 ja 2014 yt-kierrosten jälkeen huomattiin yliopiston tuloksen olevan lopulta ylijäämäistä jopa useilla miljoonilla. Budjetointi on toki aina vaikeaa, mutta erityisen vaikeaa se on yliopistomaailmassa.”

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää: