In English.
Oulun yliopiston ylioppilaskunnan edustajistoon pyrkii syksyn vaaleissa kaikkiaan 159 opiskelijaa.
Ehdokkaiden määrä on hieman noussut kahden vuoden takaisesta, jolloin ehdokkaita oli 155.
Ennen tätä syksyä OYY:n edarivaalien ehdokasmäärät olivat jo monen vuoden ajan jatkuvasti laskeneet: vielä 2009 ehdokkaita oli lähes 300, vuonna 2011 190 ja vuonna 2013 172.
Tämän syksyn edustajistovaaleissa mukana on sekä tieteenalaan perustuvia ryhmittymiä että puoluepoliittisia ryhmiä.
Eniten ehdokkaita on Tekniikan ja talouden vaalirenkaalla TeTalla (69 ehdokasta). Toiseksi eniten ehdokkaita on humanistien ja kasvatustieteilijöiden vaalirenkaalla HuKalla (29), kolmanneksi eniten Tieteellisten vaaliliitolla (19 ehdokasta). Kontinkankaan vaaliliitolla on viisi ehdokasta.
Poliittisista ryhmistä ehdokkaita asettivat Keskustaopiskelijoiden ja sitoutumattomien vaaliliitto (18 ehdokasta), Kokoomusopiskelijat vaaliliitto (kuusi ehdokasta), Oulun Akateemiset Perussuomalaiset -vaaliliitto (viisi ehdokasta), Vihreä vaaliliitto (neljä ehdokasta) ja Oulun Vihreän Vasemmiston vaaliliitto (2 ehdokasta). Lisäksi ehdolla on kaksi vaaliliittoihin ja vaalirenkaisiin kuulumatonta ehdokasta.
Löydät ehdokasyhdistelmän tästä linkistä.
Ehdokasmäärät vahvistettiin torstaina 19.10. pidetyssä OYY:n keskusvaalilautakunnan kokouksessa. Vaalien ehdokasasettelu päättyi tiistaina 17.10., ja alun perin keskusvaalilautakunnan olisi pitänyt vahvistaa ehdokasasettelu ja ehdokasyhdistelmä jo tiistaina. Tätä siirrettiin puutteellisten vaaliasiakirjojen vuoksi.
Ehdokashankinnasta oli käynnissä kilpailu, jonka palkintona arvottiin Puistomannen sauna vaaliliiton käyttöön yhdeksi illaksi.
Arvontaan osallistuivat ne vaaliliitot, jotka saivat vähintään kolme ehdokasta enemmän kuin edellisissä vaaleissa. Myös uusi lista sai osallistua arvontaan, jolloin arvontaan riitti viisi ehdokasta. Arvontaan osallistui lopulta neljä vaaliliittoa, ja arvonnan voitti Tieteelliset.
Mikä vaaleissa puhututtaa?
Ehdokasmäärän lasku saatiin tänä syksynä katkaistua, mutta millä konsteilla opiskelijat saadaan vielä äänestämään?
Keskusvaalilautakunnan puheenjohtajan Liisa Komminahon mukaan ensimmäinen askel opiskelijoiden aktivoimisessa äänestäjiksi on saada kaikkien tietoon se, että edustajistovaalit ylipäänsä ovat ovella.
”Vaalien näkyvyyttä on nyt mietitty paljon. Perinteisinä keinoina julisteet kampuksilla ovat hyvä keino tiedottamiseen. Somessa taas on yritetty hyödyntää eri kanavia, Facebookin lisäksi Instagramia ja Snapchatia.”
Vuonna 2015 edellisvaalien alla järjestetyssä vaalipaneelissa korostui ylioppilaskunnan rooli edunvalvojana. Mikä tulevissa vaaleissa sitten puhututtaa, ylioppilaskunnan rahankäyttö, sen tekemät kannanotot vai kenties juuri edunvalvonta? Esimerkiksi Perussuomalaiset Nuoret julkaisi edustajistovaaleja varten valtakunnallisen ohjelman, joissa vaaditaan ”SYLXIT-äänestyksiä”, eli äänestyksiä Suomen ylioppilaskuntien liittoon kuulumisesta.
Onko muilta ryhmittymiltä odotettavissa samanlaisia repäisyjä?
”Erityisiä kampanjateemoja ei ole vielä hirveästi ollut näkyvissä, tässä vaiheessa on ollut lähinnä lähde meidän ehdokkaaksi -näkyvyyttä”, Komminaho sanoo.
”Järjestimme tosin kyselyn kaikille opiskelijoille siitä, mitä he haluaisivat kysyä ehdokkailta, ja näissä kysymyksissä toistui muutamaankin kertaan kysymys automaatiojäsenyydestä. ”
Ensimmäistä kertaa sähköiset vaalit
Tänä syksynä edustajistovaalit ovat ensimmäistä kertaa täysin sähköiset, paperista äänestystä ei järjestetä lainkaan. Liisa Komminaho ei usko, että sähköisyys vaikuttaa vaalien äänestysprosenttiin suuntaan tai toiseen.
”Edellisissä vaaleissa oli käytössä molemmat, ja annettujen paperiäänten määrä jäi varsin pieneksi. Uskon, että opiskelijat löytävät sähköisen äänestyksen yhtä hyvin kuin perinteisenkin.”
Se ei tosin välttämättä ole hyvä asia. Vuonna 2015 edustajistovaalien äänestysprosentti oli 29,3, vuonna 2013 taas vaivainen 22,9. Ehdoton enemmistö opiskelijoista siis jättää äänensä käyttämättä.
Äänestysprosenttia on Liisa Komminahon mukaan kyllä mahdollista kasvattaa.
”Kun kyse on ylioppilaskunnasta, jossa on paljon jäseniä, aina on myös heitä, joita asia ei kiinnosta, tai jotka eivät tiedä asiasta. Potentiaalia kiinnostuksen kasvattamiseen kyllä on. Pahimpana sudenkuoppana näen tyytymisen nykytilanteeseen: Jos jaksaa uskoa äänestysprosentin nousuun, kyllä se voi nousta.”
Komminahon mukaan kaikki Suomen ylioppilaskunnat painivat lopulta samojen ongelmien parissa: vaalien kiinnostus on yleensä varsin vähäistä, ja äänestysprosentti pyörii vaaleista toiseen matalana, noin 20-30 tietämissä. Esimerkiksi Jyväskylässä äänestysprosentti oli viime vaaleissa vain vaivaiset 20,4. Parhaiten äänestäjät olivat syksyllä 2015 liikkeellä Turussa, jossa äänestysprosentti oli peräti 41,66.
”Jos ihmiset kokevat, että annetulla äänellä on merkitystä, he äänestävät. Tämä on hieman ristiriitaista edustajistovaalien kohdalla: äänestysprosentit ovat niin matalia, että yksikin ääni voi olla ratkaiseva ehdokkaan läpipääsyn kannalta. Jos sinä et päätä, muut päättävät sinun puolestasi”, Komminaho sanoo.
Edustajistovaaleissa opiskelijat valitsevat edustajat ylioppilaskunnan 37-henkiseen edustajistoon. Edustajisto on OYY:n ylin päättävä elin, joka linjaa esimerkiksi ylioppilaskunnan jäsenmaksun suuruudesta ja siitä, miten rahat käytetään.
Edustajistovaalien äänestysaika on 1.–7.11. Vaaleissa äänioikeutettuja ovat Oulun yliopistoon läsnäoleviksi kirjoittautuneet, henkilökohtaisesti läsnäolevat ylioppilaskunnan jäsenet. Voit lukea lisää vaaleista Oulun yliopiston ylioppilaskunnan nettisivuilta.
