Oulun yliopisto kysyy mielipidettä uusista yleisopetustiloista – tarvitaanko enemmän tilaa ryhmätöille vai yksinopiskelulle?

Oulun yliopisto kysyy nyt mielipiteitä siitä, millaisia opetustiloja Linnanmaan kampuksella tulevaisuudessa tarvitaan. Kyselyssä voi kertoa kantansa esimerkiksi siihen, tarvitaanko Linnanmaalla enemmän rentoa vai selkeää opiskeluympäristöä. Verkkokysely löytyy tästä linkistä. Vastausaikaa on perjantaihin 1. kesäkuuta saakka. Kyselyn tuloksia hyödynnetään uusia yleisopetustiloja koskevassa työpajassa. Työpaja järjestetään keskiviikkona 6.6. kello 8.30–11, ja siihen voi osallistua myös etäyhteydellä. Myös […]

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Marko Heikkinen

Oulun yliopisto kysyy nyt mielipiteitä siitä, millaisia opetustiloja Linnanmaan kampuksella tulevaisuudessa tarvitaan.

Kyselyssä voi kertoa kantansa esimerkiksi siihen, tarvitaanko Linnanmaalla enemmän rentoa vai selkeää opiskeluympäristöä.

Verkkokysely löytyy tästä linkistä. Vastausaikaa on perjantaihin 1. kesäkuuta saakka.

Kyselyn tuloksia hyödynnetään uusia yleisopetustiloja koskevassa työpajassa. Työpaja järjestetään keskiviikkona 6.6. kello 8.30–11, ja siihen voi osallistua myös etäyhteydellä.

Myös Oulun yliopiston ylioppilaskunnalla (OYY) on avoinna kampuskehittämistä koskeva kysely. Kyselyllä selvitetään opiskelijoiden mielipiteitä siitä, miten Oulun yliopiston palveluita ja tiloja tulisi kehittää, ja onko opiskelijoiden mielestä yliopiston kampusten palveluissa ja tilaratkaisuissa puutteita. Kysely löytyy tästä linkistä.

Oulun ammattikorkeakoulu muuttaa Linnanmaalle syksyllä 2020. Muuton myötä yliopisto luopuu Linnanmaan pohjoisosan tiloista, ja humanistit ja kasvatustieteilijät muuttavat kampuksen vanhalle puolelle.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Oulun yliopistolle profiloitumisrahoitusta 5,9 miljoonaa euroa

Oulun yliopisto haki nelivuotista rahoitusta kahdelle monitieteiselle tutkimusteemalle. GenZ-hankkeessa selvitetään, miten ihmisten toimintaa ja kyvykkyyttä voidaan vahvistaa nopeasti muuttuvassa maailmassa, ArcI-hankkeessa tutkitaan arktisen luonnonympäristön, ihmisten ja rakennetun ympäristön välistä vuorovaikutusta.

Suomen Akatemia on tehnyt rahoituspäätökset yliopistojen profiloitumisen vahvistamiseksi. Oulun yliopisto sai rahoitusta 5,9 miljoonaa euroa.

Oulun yliopisto haki nelivuotista rahoitusta kahdelle monitieteiselle tutkimusteemalle. Ihmisen kyvykkyyden ja älykkäiden teknologioiden yhteiskehittämistä käsittelevää GenZ-hanketta vetää professori Pentti Haddington humanistisesta tiedekunnasta. Toista, arktista ympäristömuutosta käsittelevää ArcI-hanketta johtaa professori Björn Kløve teknillisestä tiedekunnasta.

Edellisellä hakukerralla Oulun yliopisto sai Suomen Akatemian profiloitumisrahoitusta 3,3, miljoonaa euroa, sitä edellisellä 1,7 miljoonaa euroa.

Tällä hakukierroksella hakijoista eniten rahaa sai Helsingin yliopisto (14 miljoonaa euroa), vähiten taas Lapin yliopisto (400 000 euroa).

Suomen Akatemian rahoitusmuodolla tuetaan yliopistojen strategiansa pohjalta valitsemien tutkimusalojen kehittämistä ja korkeatasoisen tutkimuksen edellytysten vahvistamista.

Haku järjestettiin nyt neljättä kertaa. Haun erityisteema oli sama kuin kolmannella hakukierroksella, yliopistojen välisen työnjaon ja yhteistyön vahvistaminen. Uutena elementtinä oli avoin tiede profiloitumisalueen tutkimuksen edellytysten kehittämisessä.

Yliopistot hakivat rahoitusta muun muassa edistämään tieteiden välistä tutkimusta ja luomaan entistä syvempää yhteistyötä profiloitumisalueiden välille. Yliopistot suunnittelevat käyttävänsä rahoituksen pääosin tutkijoiden palkkaukseen.

Rahoitusta myönnettiin neljännellä hakukierroksella 12 yliopistolle. Rahoituspäätöksiä tehtiin 50 miljoonalla eurolla.

Oulun yliopiston langattoman tietoliikenteen 6G-tutkimus valittiin huhtikuussa myös Suomen Akatemian uuteen lippulaivaohjelmaan. Hankkeen johtaja ja johtava tutkija on akatemiaprofessori Matti Latva-aho tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnasta.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Opiskelija, nyt on aika tarkistaa viime vuoden tulot ja palauttaa liikaa maksettu opintotuki

Mikäli haluat palauttaa Kelalle vuonna 2017 maksettua opintotukea ilman korotusta, nyt on aika toimia. Opintotukea nostavalla opiskelijalla on vuosituloraja, jonka verran hän voi saada muita tuloja opintotuen lisäksi. Opiskelijan pitää itse huolehtia siitä, että hän ei tienaa liikaa ja ylitä vuositulorajaansa. Jos vuosituloraja kuitenkin ylittyy yli 220 eurolla, Kela perii opiskelijalta opintotukea takaisin. Opintotuen tulovalvonta […]

Mikäli haluat palauttaa Kelalle vuonna 2017 maksettua opintotukea ilman korotusta, nyt on aika toimia.

Opintotukea nostavalla opiskelijalla on vuosituloraja, jonka verran hän voi saada muita tuloja opintotuen lisäksi. Opiskelijan pitää itse huolehtia siitä, että hän ei tienaa liikaa ja ylitä vuositulorajaansa.

Jos vuosituloraja kuitenkin ylittyy yli 220 eurolla, Kela perii opiskelijalta opintotukea takaisin. Opintotuen tulovalvonta tehdään verotuksessa vahvistettujen tulojen perusteella. Kela huomioi tulovalvonnassa veronalaiset bruttotulot, apurahat ja ulkomailta saadut tulot.

Mikäli vuosituloraja on ylittynyt, opiskelija voi palauttaa hänelle maksettua tukea vapaaehtoisesti. Vuonna 2017 maksettujen opintotukien vapaaehtoiset palautukset on maksettava viimeistään 31.5.2018.

Jos liikaa maksettua tukea ei palauta toukokuun loppuun mennessä, Kela perii tuen ensi keväänä takaisin 7,5 %:lla korotettuna.

Oman vuositulorajan voi tarkistaa Kelan asiointipalvelussa tai vuositulorajalaskurilla.

Kela tiedotti vuoden 2016 opintotuen takaisinperinnästä helmikuussa. Vuonna 2016 opintotukea sai noin 320 500 opiskelijaa. Heistä noin 11 prosentilla, 34 800:lla tulot ylittivät vuositulorajan. Vuodelta 2016 vapaaehtoisia opintotuen palautuksia kertyi 27 100 opiskelijalta 29,6 miljoonaa euroa.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Oamkin muutto muuttaa Linnanmaata – luvassa nopeampia bussilinjoja, pyöräilybaanaa ja aluebrändi

Oulun ammattikorkeakoulun muutto Linnanmaalle mullistaa kampuksen tilankäytön, kun pohjoispääty siirtyy yliopistolta Oamkin käyttöön. Muuton myötä muuttuu myös koko Linnanmaan ja Kaijonharjun alue.

TEKSTI Marko Heikkinen

KUVAT Anni Hyypiö

Oulun ammattikorkeakoulun muuton myötä Linnanmaan kampuksella opiskelee ja työskentelee tulevaisuudessa yli 20 000 henkeä.

Tuleva muutto herättää paljon kysymyksiä molempien korkeakoulujen henkilökunnassa ja opiskelijoissa. Linnanmaan yhteiskampuksesta järjestettiin siksi torstaina 3.5. kaikille avoin keskustelutilaisuus.

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan, Oulun yliopiston ja Oulun kaupungin järjestämässä tapahtumassa keskusteltiin siitä, millaisia vaikutuksia Oamkin muutolla on alueen arkkitehtuuriin, joukkoliikenteeseen, kevyen liikenteen kehitykseen ja imagoon. Aiheita olivat avaamassa muutoksia johtavat työryhmät ja Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala.

Omassa puheenvuorossaan Laajala kertoi, että Oulun ammattikorkeakoulun ja Oulun yliopiston välinen omistusjärjestely todella toteutuu. Oulun yliopisto ostaa enemmistön Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n osakkeista, ja siitä tulee siten pääomistaja.

Tähän osakekauppaan viitaten hän kertoi vastaavanlaisista järjestelyistä Tampereella, Lappeenrannassa ja Rovaniemellä. Laajala arvelikin koulutuspoliittisena trendinä olevan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyön kasvaminen entisestään.

Samassa yhteydessä Laajala sanoi, että opiskelijajärjestöille tulee todennäköisesti läsnäolo-oikeus Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n yhtiökokouksiin. ”Tähän asiaan palataan osakassopimuksen valmistelun yhteydessä.”

 

Yliopisto vai innovaatiokeskittymä?

Linnanmaan kampusalueen maankäyttötyöryhmän tilannekatsauksen antoi Oulun kaupungin kaavoitusarkkitehti Eini Vasu.

Vasu esitteli EUROPAN 14 -arkkitehtuurikilpailun palkittuja töitä, joita hyödynnetään Linnanmaa-Kaijonharjun alueen kaavarunkotyön valmistelussa. Voittaneessa ehdotuksessa, espanjalaisen työryhmän luomassa Kaljamassa poistettaisiin yliopistoa ympäröivät parkkipaikat ja tuotaisiin tilalle nykyaikaisen ihanteen mukaisia hybridirakennuksia. Samalla Kaijonharjun keskusta siirrettäisiin Yliopistokadun varteen. Toiselle sijalle tullut A Tale of Two Lakes puolestaan esitteli käärmemäisen, metsässä mutkittelevan megastruktuurin.

Kaavarunkotyö on käynnistynyt helmikuussa. Ensi maanantaina Oulun kaupungin sivuilla avautuu verkkokysely, jossa voi kertoa mielipiteensä alueen kehittämisestä.

Oulun yliopiston koulutusrehtori Helka-Liisa Hentilä kiinnitti huomiota kampusaluetta koskevan kaavamerkinnän nimeen, innovaatiokeskittymään. Hän painotti kommentissaan sitä, kuinka alueesta puhuttaessa tulisi pyrkiä tarkempaan kielenkäyttöön. Innovaatiokeskittymästä puhuminen herättää mielikuvia liiketoiminnasta, vaikka yliopiston varsinaisena tehtävänä on bisneksen sijaan uuden tiedon ja tiedontuottajien luominen, eli tutkimus ja koulutus.

Vasun mukaan yleiskaavamerkinnöillä on tarkoitus kattaa laajasti koko alueen toimintaa. ”Nyt kaavarunkotyössä täsmennetään, mitä se tarkoittaa ja minkälaisia alueita tähän ympäristöön luodaan myöhemmin. Sisältöä ei ole yleiskaavavaiheessa tarkkaan mietitty, sen tarkoituksena on olla laaja merkintä, joka mahdollistaa mahdollisimman paljon.”

Muissa yleisökysymyksissä Vasulta tiedusteltiin, voisiko Linnanmaalle saada lisää parkkipaikkoja, majoitustilaa sekä sitä, voisiko maan alle rakentaa pysäköintitilaa keskustan Kivisydämen tapaan.

 

Pyöräilybaanalla pääsee keskustasta Linnanmaalle

Tuhansilla kasvava opiskelija- ja työntekijämäärä vaatii satsauksia joukkoliikenteeseen ja pyöräilymahdollisuuksiin.

Linnanmaan joukkoliikennettä koskevista tulevaisuudensuunnitelmista kertoi liikenneinsinööri Saija Räinä. 

Räinän mukaan Alakyläntielle Iskosta Linnanmaantielle asti rakennetaan kaksi kilometriä uutta joukkoliikennekaistaa. Molempiin suuntiin tulevien kaistojen rakentaminen ajoittuisi vuosiin 2019–2020.

Linnanmaalle on kaavailtu nopeampia yhteyksiä Oulun seudun eteläisistä kunnista. Nämä yhteydet eivät kulkisi Oulun keskustan kautta, vaan nopeasti moottoritietä pitkin. Myös Kontinkankaan ja Linnanmaan yhteyksiä pyritään parantamaan: välille on suunnitteilla nykyistä nopeampi bussiyhteys. Kontinkangasta ei siis ole unohdettu, vaan alue on tärkeä opiskelu- ja työskentelyalue, Räinä vakuutti.

Oulun keskustan ja Linnanmaan välille rakennetaan pyöräilybaana, pyöräilyn laatukäytävä. Baanaa rakennetaan kahdessa vaiheessa: väli Linnanmaalta Tervahovintielle rakennetaan tänä kesänä, toisessa vaiheessa vuonna 2019 rakennetaan yhteysväli Tervahovintieltä kauppatorille. Baanalla pyöräily ja jalankulku on erotettu toisistaan. Baanalla on Räinän mukaan myös parempi talvikunnossapito.

Vuonna 2019 tulee voimaan uusi tieliikennelaki, joka tuo pyöräilijöiden avuksi uusia pyöräilyn opastus- ja suunnistustauluja sekä paikannimikylttejä. Uusia opastustauluja tulee Oulun pyöräilyn pääreittien varrelle. Uusien opasteiden teettäminen maksaa 520 000 euron verran.

Pyöräteiden ja bussiyhteyksien lisäksi Linnanmaalla kehitetään myös kampusalueen brändiä. Sitä pohditaan omassa imagotyöryhmässä.

Yliopiston viestintäjohtaja Marja Jokinen kertoi, että työryhmän tehtävänä on parantaa alueen tunnettuutta ja laatia esitys Linnanmaan alueen ja yliopistokampuksen brändin parantamiseksi. Lisäksi työryhmän tulee tuottaa kehittämissuunnitelma ja omaleimainen, visuaalinen brändi-ilme. Jokisen arvion mukaan työryhmän visio julkistetaan vuoden loppuun mennessä. Yhtenä toimenpiteenä Jokinen pohdiskeli, voisiko kampukselle saada nykyistä pidempää, näyttävämpää Yliopistokatua, oikeaa Yliopistobulevardia.

Brändiin liittyen OYY:n hallituksen jäsen David Delahunty kyseli yhteiskampuksen yhtenäisen englanninkielisen nimen perään. Jokisen mukaan yhteistä nimeä ei ole vielä päätetty.  

Oulun ammattikorkeakoulun Kotkantien ja Teuvo Pakkalan kadun kampukset muuttavat Linnanmaalle syksyllä 2020. Sitä ennen Suomen Yliopistokiinteistöt Oy (SYK) remontoi Oamkille tulevat tilat.

 

Kirjoittajat: Marko Heikkinen ja Anni Hyypiö

Marko Heikkinen

Äärimmäisen vakava kirjallisuuden pääaineopiskelija, joka kutsuu itseään "muoti & lifestyle" -toimittajaksi.

Lue lisää:

Oulun yliopiston Vuoden Opiskelijaksi valittiin Emmi-Kaisa Molkkari, Vuoden Alumniksi Hannu Huttunen

Oulun yliopiston Vuoden Opiskelijaksi 2018 on valittu geotieteitä opiskeleva Emmi-Kaisa Molkkari. Valintaperusteiden mukaan hän on tehnyt suuren työn luottamustoimissa ja menestynyt opinnoissaan erinomaisesti. Molkkari on omalla aktiivisuudellaan vaikuttanut positiivisesti useiden Oulun yliopiston piirissä toimivien yhdistysten toimintaan ja tehnyt suuren työn opiskelijoiden viihtyvyyden parantamiseksi. Molkkari on toiminut alansa opiskelijajärjestöjen luottamustehtävissä ja tiedekuntansa hallinnon opiskelijaedustajana. Molkkari on Oulun […]

Oulun yliopiston Vuoden Opiskelijaksi 2018 on valittu geotieteitä opiskeleva Emmi-Kaisa Molkkari.

Valintaperusteiden mukaan hän on tehnyt suuren työn luottamustoimissa ja menestynyt opinnoissaan erinomaisesti. Molkkari on omalla aktiivisuudellaan vaikuttanut positiivisesti useiden Oulun yliopiston piirissä toimivien yhdistysten toimintaan ja tehnyt suuren työn opiskelijoiden viihtyvyyden parantamiseksi. Molkkari on toiminut alansa opiskelijajärjestöjen luottamustehtävissä ja tiedekuntansa hallinnon opiskelijaedustajana. Molkkari on Oulun yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston jäsen ja toinen Tieteellisten ryhmänjohtajista.

Nimeämisen teki Oulun yliopistoseura Rauhala-klubi ry:n esityksestä. Vuoden Opiskelija palkitaan stipendillä.

Vuoden Alumniksi 2018 valittiin Bittiumin toimitusjohtaja Hannu Huttunen. Valinnan perusteena on Huttusen merkittävä työ Pohjois-Suomen ja koko Suomen talouselämän hyväksi sekä menestys yritysjohtajana.

Huttunen on kauppatieteiden maisteri ja yksi kolmesta ensimmäisestä Oulun yliopistosta valmistuneista talousekonomeista. Opiskeluvuosinaan Huttunen toimi opiskelijajäsenenä Oulun Ekonomit ry:n johtokunnassa ja hallituksen jäsenenä opiskelijajärjestö Finanssi ry:ssä. Huttunen työskenteli opiskeluaikanaan ja valmistumisensa jälkeen Oulun yliopistossa teknillisessä tiedekunnassa yrityksen taloustieteessä laskentatoimen assistenttina ja myöhemmin yliassistenttina. Työurallaan Huttunen on toiminut Nokia Mobile Phonesin, Nethawk Oyj:n ja Elektrobit Oyj:n johtotehtävissä.

Oulun yliopistoseura nimitti Vuoden Alumnin nyt 20. kertaa. Kunnia-alumnien vuosittaisesta nimeämisestä päätettiin yliopiston 40-vuotisjuhlan yhteydessä vuonna 1998.

Vuoden Opiskelijan ja Vuoden Alumnin nimeämisten ohella Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki luovutti riemutohtorin diplomin 50 vuotta sitten Oulun yliopistossa väitelleille LT Juhani Kärjälle, LT Erkki S. Heikkiselle ja FT Tauno Piiraiselle.

Valinnat julkistettiin Oulun yliopiston alumnijuhlassa perjantaina 4.5.2018.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Oululaisnuori, tule oppimaan tarinankerronnasta ilmaiseen Kaupunni ❤️ Oulun ylioppilaslehti -viestintäkoulutukseen!

Kuinka kuva kertoo tarinan? Millä kirjallisilla keinoilla luot kiinnostavan tekstin? Kuinka kerrot tarinasi someen sopivalla videolla? Tule oppimaan tarinankerrontaa ilmaiseen koulutukseen! Oulun ylioppilaslehti ja verkkomedia Kaupunni yhdistävät toukokuussa ensimmäistä kertaa voimansa yhteisen koulutuksen tuottamiseksi. Kaupunni ❤️ Oulun ylioppilaslehti -viestintäkoulutuksessa pääset oppimaan tarinankerronnasta tekstissä, kuvassa ja videossa. Teorian vastapainoksi pääset itse tekemään paljon käytännön harjoituksia. Lisäksi […]

Kuinka kuva kertoo tarinan? Millä kirjallisilla keinoilla luot kiinnostavan tekstin? Kuinka kerrot tarinasi someen sopivalla videolla?

Tule oppimaan tarinankerrontaa ilmaiseen koulutukseen!

Oulun ylioppilaslehti ja verkkomedia Kaupunni yhdistävät toukokuussa ensimmäistä kertaa voimansa yhteisen koulutuksen tuottamiseksi.

Kaupunni ❤️ Oulun ylioppilaslehti -viestintäkoulutuksessa pääset oppimaan tarinankerronnasta tekstissä, kuvassa ja videossa. Teorian vastapainoksi pääset itse tekemään paljon käytännön harjoituksia. Lisäksi viimeisellä kokoontumiskerralla pääset luomaan oman harjoitustyön teemasta Kaupunkimme. Voit saada harjoitustyön julkaistuksi molemmissa medioissa.

Ilmainen koulutus on suunnattu 15–29-vuotiaille oululaisille. Koulutukseen osallistuminen ei vaadi aiempaa kokemusta.

Kouluttajina toimivat Mirkka Oja-Leikas (teksti), Sanna Krook (kuva) ja Juho Karjalainen (video).

Mirkka Oja-Leikas (s.1974) on oululainen tieteestä ja taiteesta villiintynyt viestinnän ja suomen kielen ammattilainen. Koulutukseltaan hän on kaksinkertainen filosofian maisteri. Uransa aikana hän on työskennellyt monipuolisesti erilaisissa koulutus-, markkinointi- ja viestintätehtävissä, joissa hän on saanut hyödyntää ehtymätöntä innostustaan tekstityöhön ja vuorovaikutukseen. Nyt hän opettaa työkseen uusia viestinnän osaajia ja saattaa kirjoja julkaisukuntoon. Lisäenergiaa arkeensa Mirkka ammentaa hyvistä tarinoista, taidenäyttelyistä ja tummapaahtoisesta kahvista. Oman koulutuskertansa tavoitteena hänellä on sytyttää kiinnostuksen kipinä ilmaisuvoimaiseen äidinkieleemme, oululaiseen kaupunkikulttuuriin ja verkkokirjoittamiseen.

Sanna Krook (s. 1976) asuu ja työskentelee Oulussa. Koulutukseltaan hän on filosofian maisteri ja valokuvaaja (VAT). Valokuvauksessa häntä kiinnostaa toisto ja variaatio, jonka valokuva paljastaa. Häntä kiehtoo erityisesti ihmiset ja arki. Se, ettei tapahdu oikein mitään ja samalla tapahtuu koko elämä. Ja tavallisuus, joka muuttuu absurdiksi kun sitä tarkastelee lähempää. Sannan Lähiötarinoita -sarjan muotokuvia on ollut esillä muun muassa Oulun taidemuseossa, Tampereella ja Mikkelissä. Sanna Krook voitti maaliskuussa Kuvajournalismi 2017 kilpailussa Vuoden henkilökuva -kategorian.

Juho Karjalainen (s.1986) on oululainen sisällöntuottaja, joka on erikoistunut tarinankerrontaan videon keinoin. Hän on tuttu muun muassa TV-sarja Madventuresin ulkomaankirjeenvaihtajana. Nyt hän tekee tiede- ja matkailuviestintää Kuume Productions -tuotantoyhtiönsä kautta. Juhon koulutuksessa opit kertomaan tarinasi someaikaan sopivaan gonzo-tyyliin: tiiviisti, viihdyttävästi ja ilman kalliita kameroita.

Koulutuskerrat järjestetään Oulussa Kaupunkitilassa (Hallituskatu 9), Rio-talon ”akvaariossa”, kello 18–21. Koulutuspäiviä ovat 3.5. (teksti), 9.5. (kuva), 17.5. (video) ja 24.5. (lopputyön teko).

Ilmoittaudu mukaan tällä lomakkeella 2.5. mennessä! Toimi nopeasti, sillä mukaan koulutukseen mahtuu 15 ensimmäistä ilmoittautujaa. Koulutusiltaan kuuluu lisäksi kahvi/tee ja smoothie.

Kysyttävää? Ota yhteyttä Oulun ylioppilaslehden päätoimittajaan Anni Hyypiöön (, 040 5267821) tai Kaupunnin päätoimittajaan Minna Koivuseen ().