Oulun taidemuseoon ja Pohjois-Pohjanmaan museoon on torstaina 27. syyskuuta erittäin opiskelijaystävällinen hinta: opiskelijakortilla on molempiin museoihin ilmainen sisäänpääsy. Oulun taidemuseossa on opiskelijapäivänä ohjelmassa kello 17 starttaava näyttelyesittely, jossa tutustutaan Näytönpaikka pohjoisessa piilaaksossa -näyttelyyn. Taidemuseossa on päivän ajan myös mahdollisuus osallistua suklaamunajahtiin sekä Draamaa, teatteria ja kehonhuoltoa -työpajaan. Näytönpaikka pohjoisessa piilaaksossa kertoo ajasta, jolloin Oulun teknologiabuumi oli kaikista […]
Oulun taidemuseoon ja Pohjois-Pohjanmaan museoon on torstaina 27. syyskuuta erittäin opiskelijaystävällinen hinta: opiskelijakortilla on molempiin museoihin ilmainen sisäänpääsy.
Oulun taidemuseossa on opiskelijapäivänä ohjelmassa kello 17 starttaava näyttelyesittely, jossa tutustutaan Näytönpaikka pohjoisessa piilaaksossa -näyttelyyn. Taidemuseossa on päivän ajan myös mahdollisuus osallistua suklaamunajahtiin sekä Draamaa, teatteria ja kehonhuoltoa -työpajaan.
Näytönpaikka pohjoisessa piilaaksossa kertoo ajasta, jolloin Oulun teknologiabuumi oli kaikista kuumimmillaan. Uudentyyppisessä näyttelyssä yhdistyvät tutkimustieto, kaunokirjallinen kerronta, toiminnallisuus ja visuaalisuus. Yhtenä lähtökohtana Näyttelyn punaisena lankana kulkee Toivo Ruokon ja Raakku-mittareiden fiktiivinen yritystarina, jonka on luonut oululainen kirjailija ja viestintäkonsultti Antti Leikas.
Taidemuseolla 26.9. avattu Luonnollisesti Anni Rapinoja -näyttely esittelee laajasti taiteilijan 2000-luvun tuotantoa. Mukana on muun muassa uusia videoteoksia, papanoista tehty installaatio ja vaatteita ja asusteita Luonnon Garderobi -sarjasta.
Pohjois-Pohjanmaan museossa on torstaina mahdollisuus valmistaa rintanappi opiskelijahaalariin. Museon perusnäyttelyn lisäksi avoinna on Mauri Kunnaksen kirjoihin perustuva Koiramäki–osasto sekä juuri avattu Kakaravaara – lasten elämää Oulussa -näyttely.
Molemmat museot ovat opiskelijapäivänä avoinna kello 9–18.
Julkaistu
SHARE
Anni Hyypiö
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio
Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) päivitettyyn linjapaperiin lisättiin kirjaus automaatiojäsenyydestä luopumisesta. Päätös syntyi edustajiston kokouksessa 3/2018, tiistaina 25. syyskuuta. Linjapaperiin lisättävä muotoilu kuuluu kokonaisuudessaan näin: ”Ylioppilaskunta tarjoaa laadukkaan edunvalvonnan lisäksi jäsenilleen hyödyllisiä palveluita ja sen jäsenyys on houkutteleva Oulun yliopiston opiskelijoille. Tulevaisuudessa ylioppilaskuntien jäsenyys perustuu vapaaehtoisuuteen. Ylioppilaskunnille varataan muutosta varten riittävän pitkä siirtymäaika. Ylioppilaskunta varautuu vapaaehtoiseen […]
Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) päivitettyyn linjapaperiin lisättiin kirjaus automaatiojäsenyydestä luopumisesta. Päätös syntyi edustajiston kokouksessa 3/2018, tiistaina 25. syyskuuta.
Linjapaperiin lisättävä muotoilu kuuluu kokonaisuudessaan näin: ”Ylioppilaskunta tarjoaa laadukkaan edunvalvonnan lisäksi jäsenilleen hyödyllisiä palveluita ja sen jäsenyys on houkutteleva Oulun yliopiston opiskelijoille. Tulevaisuudessa ylioppilaskuntien jäsenyys perustuu vapaaehtoisuuteen. Ylioppilaskunnille varataan muutosta varten riittävän pitkä siirtymäaika. Ylioppilaskunta varautuu vapaaehtoiseen jäsenyyteen taloudellisesti myös ennen siirtymäaikaa.”
Linjapaperi on ylioppilaskunnan toimintaa ohjaava asiakirja, joka määrittelee ylioppilaskunnan poliittiset kannat. Linjapaperin määrittelemät linjat sitovat ylioppilaskunnan hallitusta ja henkilökuntaa. Ylioppilaskunnan hallituksen ja henkilökunnan tulee siis jatkossa ajaa muiden linjapaperin tavoitteiden tapaan automaatiojäsenyydestä luopumista.
OYY:n linjapaperin päivittämistä käsiteltiin myös huhtikuussa kokouksessa 2/2018, mutta silloin asia pöydättiin.
Automaatiojäsenyys tarkoittaa sitä, että yliopiston perustutkinto-opiskelijan tulee lain mukaan kuulua ylioppilaskuntaan. Ammattikorkeakouluopiskelijalla tätä velvoitetta ei ole, vaan opiskelijakuntaan kuuluminen on vapaaehtoista.
Automaatiojäsenyydestä säädetään yliopistolaissa. Ylioppilaskunta ei siis voi yksin päättää vapaaehtoisesta jäsenyydestä, vaan se vaatisi lakimuutosta.
Lisäysesityksen teki Eelis Palokangas (Kontinkankaan vaaliliitto, KoVa), sitä kannatti Olli Joki (TeTa).
Palokankaan mukaan automaatiojäsenyyskanta oli ryhmälle selvästi periaatekysymys. ”Varmasti monen oikeustajua koettelee nykyinen käytäntö. Ei ole oikein, että ylioppilaskunnilla on mahdollisuus pakottaa opiskelijat jäsenikseen. Katsomme, että linjapaperi on aivan oikea paikka tästä linjaamiselle: linjapaperi määrittää OYY:n poliittisen linjan ja tavoitteet, se on selkeästi ulospäin viestivä asiakirja. Sinänsä jäsenien määrän laskuun varautuminen on määritelty jo ylioppilaskunnan strategiassa, mutta me halusimme viestittää, että tämä on OYY:n virallinen linja.”
Palokankaan mukaan päätös tarkoittaa ylioppilaskunnan toimintaan taloudellisia ja toiminnallisia muutoksia, mutta niiden lisäksi myös asennemuutosta: ”Tulee asennoitua, että tällainen on tulossa. Yksi asia, johon tulee jatkossa panostaa vielä enemmän, on viestintä. Opiskelijoille tulee viestiä, mitä OYY tekee, mitä etuja jäsenyydellä saa.”
Palokangas toivoo, että päätöksellä on vaikutusta myös valtakunnallisesti: ”Toivon, että asiasta keskusteltaisiin valtakunnan tasolla: onko pakkojäsenyys tätä päivää vai ei. On kuitenkin vaikeaa ennustaa, millä aikataululla tähän oltaisiin eduskunnassa tarttumassa, ja mitä toimia se vaatii. Uskon, että tämä on keskipitkän aikavälin asia, 5–15 vuoden sisällä.”
Lisäesityksessä todetaan, että ”Ylioppilaskunta varautuu vapaaehtoiseen jäsenyyteen taloudellisesti myös ennen siirtymäaikaa.” Eelis Palokankaan mukaan Kontinkankaan vaaliliitolla ei ole vielä valmiita linjoja tai esityksiä koskien OYY:n budjettia: ”Asia kerrallaan.”
Asiasta äänestettiin, ja Palokankaan esitys voitti äänin 22–14. Lisäysesityksen kannalla olivat Tekniikan ja Talouden vaalirengas (TeTa), Kontinkankaan vaaliliitto (KoVa), Keskustaopiskelijoiden ja sitoutumattomien vaaliliitto, Oulun Akateemiset Perussuomalaiset ja yksi Tieteellisten edustaja. Hallituksen pohjan kannalla, ilman lisäysesitystä, olivat Humanistien ja kasvatustieteilijöiden vaalirengas (HuKa), Vihreän vaaliliiton edustaja ja neljä Tieteellisten edustajaa. HuKa jätti päätöksestä eriävän mielipiteen.
OYY:n hallituksen puheenjohtaja Kalle Parviainen sanoo, että automaatiojäsenyyskanta on nyt OYY:n poliittinen kanta. ”Samalla lailla kun ajamme linjapaperin mukaan perustuloa, samalla tavalla ajamme myös automaatiojäsenyyden poistoa.”
Lisäysesityksessä puhutaan taloudellisesta varautumisesta. Parviainen oli tiistai-iltana haluton kommentoimaan sitä, mitä taloudellinen varautuminen voisi tarkoittaa käytännössä.
”En tiedä, miten tähän voi varautua. Emme ole omavaraisia, eli jos jäsenmäärä laskee huomattavasti, joudumme sopeuttamaan toimintaamme.”
Kalle Parviainen ei osaa kommentoida vielä sitä, millä aikataululla toimenpiteitä olisi luvassa. ”Pitää keskustella toimiston kesken, minkälaisiin toimenpiteisiin ryhtyä – tai olla ryhtymättä.”
Parviainen esitti kokouksessa vahvoja mielipiteitä automaatiojäsenyyden säilyttämisen puolesta. Oletko nyt itse päätöksen takana?
”Olen OYY:n linjapaperin takana. Näin demokraattinen päätöksenteko toimii.”
Julkaistu
SHARE
Anni Hyypiö
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio
Opintotuesta vastaava ministeri Sampo Terho (sin.) käynnistää selvityksen opintotuen tulorajoista, opetus- ja kulttuuriministeriö tiedottaa. Selvityksen laatii Palkansaajien tutkimuslaitos ja sen on määrä valmistua joulukuussa. Nykytilanteessa opiskelijan omat tulot vaikuttavat siihen, kuinka monelta kuukaudelta opiskelija voi vuodessa nostaa opintotukea. Vuositulorajan seuraaminen ja noudattaminen on opiskelijan omalla vastuulla. Tuloseuranta tehdään jälkikäteen verotuksen valmistuttua, jolloin Kela perii liikaa saadun opintotuen takaisin […]
Selvityksen laatii Palkansaajien tutkimuslaitos ja sen on määrä valmistua joulukuussa.
Nykytilanteessa opiskelijan omat tulot vaikuttavat siihen, kuinka monelta kuukaudelta opiskelija voi vuodessa nostaa opintotukea. Vuositulorajan seuraaminen ja noudattaminen on opiskelijan omalla vastuulla.
Tuloseuranta tehdään jälkikäteen verotuksen valmistuttua, jolloin Kela perii liikaa saadun opintotuen takaisin 7,5 prosentilla korotettuna, jos opiskelija ei ole itse palauttanut vapaaehtoisesti tukea.
”Käynnistämälläni selvityksellä tutkitaan opintotuen tulorahojen poistamisen tai nostamisen vaikutuksia. Opiskelijoiden tulee saada arvokasta työkokemusta opintojen ohella, mutta opintotuen tulorajat koetaan liian rajoittavina. Siksi on oleellista, että julkisen keskustelun ja tulevaisuuden päätöksenteon tueksi saadaan tutkimustietoa”, ministeri Terho sanoo ministeriön tiedotteessa.
Ministeri Terho tiedotti selvityksen aloittamisesta jo aiemmin tänä keväänä. Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa (23.2.) hän totesi, että ”ajatus tulorajojen poistamisesta on minulle henkilökohtaisesti mieluinen. Kun nuorta kannustetaan esimerkiksi työn tekemiseen tai yrittämiseen jo opintojensa aikana, hän saa arvokasta työkokemusta, josta on suurta hyötyä nuorelle valmistumisen jälkeen.”
Keskeisenä menetelmänä tutkimuksessa on hyödyntää aiemmin muodostettua mikrosimulointimallia, jonka avulla selvitetään, miten opiskelijat ansaintapäätöksissään reagoisivat erilaisiin muutoksiin opintotuen säännöissä. Mikrosimulointimallilla lasketaan eri politiikkareformien vaikutukset opiskelijoiden tulojakaumaan ja vaikutukset opiskelijoiden työnteon kannustimiin.
Raportin on määrä olla valmis 21.12.2018. Tiedotteen mukaan raportista saatavaa tietoa on tarkoitus käyttää päätöksenteon tukena arvioitaessa mahdollisia muutoksia opintotuen tulorajoihin.
Julkaistu
SHARE
Anni Hyypiö
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio
Oulun lastentarhanopettajakoulutus viettää tänä vuonna vuonna 50-vuotisjuhlavuottaan. Sen kunniaksi Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta järjestää Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan salissa, ala-aulassa ja tapahtumatila Laiturissa kolme kaikille avointa yleisöluentoa. 18.9. kello 18.00–19.15 Rohkeita ratkaisuja pohjoisen varhaiskasvatuksen parhaaksi – Oululaista lastentarhanopettajakoulutusta 50 vuotta, Elise Lujala Luento perustuu Lujalan tuoreeseen tutkimukseen Oulun lastentarhanopettajakoulutuksen historiasta. 10.10. kello 18.00–19.15 Oi ihana satu jota laulan – […]
Oulun lastentarhanopettajakoulutus viettää tänä vuonna vuonna 50-vuotisjuhlavuottaan. Sen kunniaksi Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta järjestää Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan salissa, ala-aulassa ja tapahtumatila Laiturissa kolme kaikille avointa yleisöluentoa.
18.9. kello 18.00–19.15 Rohkeita ratkaisuja pohjoisen varhaiskasvatuksen parhaaksi – Oululaista lastentarhanopettajakoulutusta 50 vuotta,Elise Lujala
Luento perustuu Lujalan tuoreeseen tutkimukseen Oulun lastentarhanopettajakoulutuksen historiasta.
10.10. kello 18.00–19.15 Oi ihana satu jota laulan – Sana- ja säveltapahtuma lapsille ja aikuisille, Leena Poikela ja Pirjo Suvilehto
Pieni lapsi nauttii taiteiden rikkaasta ilmaisumahdollisuudesta Pirjo Suvilehdon diaesityksessä. Leena Poikelan musiikkimatkassa eläydytään tarinan ja yhteisen kokemuksen kautta lapsen satumaailmaan.
31.10. kello 18.00–19.15 Pieniä kertomuksia lasten päiväkotiarjesta – Tutkijoiden ja lasten kohtaamisia, luennoitsijoina Jaana Juutinen, Satu Karjalainen,Virve Keränen, Pekka Mertala ja Anna-Maija Puroila
Millaista on lasten arki päiväkodissa? Tutkijat keskustelevat lasten päiväkotiarkeen liittyvistä havainnoistaan ja tulkinnoistaan.
Julkaistu
SHARE
Anni Hyypiö
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio
Oulun yliopiston lukuvuoden avajaisjuhlaa vietettiin maanantaina 10.9. Tilaisuuden juhlapuhuja, opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) onnitteli Oulua Suomen Akatemian lippulaivaohjelmaan pääsystä. Ministerin mukaan Linnanmaalle rakennettava korkeakoulukokonaisuus luo uusia mahdollisuuksia, ja opetus- ja kulttuuriministeriö on mukana kampusalueen kehittämisessä korkeakoulujen strategiarahoituksella.
Oulun yliopiston 60. akateeminen lukuvuosi avattiin maanantaina 10.9. juhlallisin menoin.
Saalastinsalissa järjestetyssä lukuvuoden avajaisjuhlassa opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) kiitteli juhlapuheessaan Oulua eteenpäin suuntaamisesta. Grahn-Laasonen onnitteli Oulun yliopistoa Suomen Akatemian lippulaivaohjelman rahoituksen saamisesta.
Toisena esimerkkinä Oulun edistyksellisyydestä ministeri mainitsi Linnanmaan kampuksen. Oulun ammattikorkeakoulun Teuvo Pakkalan ja Kotkantien kampukset muuttavat Linnanmaalle vuonna 2020.
”Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun yhteistyössä rakennetaan alueellisesti, kansallisesti, jopa kansainvälisesti entistä merkittävämpää kokonaisuutta”, hän arvioi.
Oulun yliopisto osti alkukesästä enemmistön Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n osakkeista. Ministeri Grahn-Laasosen mukaan yliopisto ja ammattikorkeakoulu säilyttävät tehtävänsä, tutkintonsa ja rahoituksensa lain mukaisesti edelleen erillisinä.
Silti ”erilaisuus ei saa olla este yhteistyölle”, Grahn-Laasonen totesi.
”Se on ministeriön viesti. Oulussa tämä alkaa toteutua, ja tuleekin heijastumaan koulutuspolkuihin. Yhteiselle kampukselle rakennettava korkeakoulukokonaisuus luo uusia mahdollisuuksia. Opetus- ja kulttuuriministeriö on mukana kampusalueen kehittämisessä korkeakoulujen strategiarahoituksella. Toivon, että tämä työ johtaa [korkeakoulu]visiossa kuvattuihin tavoitteisiin: joustavat, yksilölliset, laadukkaat opintopolut, molempia osapuolia vahvistava yhteistyö, uutta tietoa ja uusia sovellutuksia luova tutkimus- ja kehitystyö.”
Grahn-Laasonen korosti puheessaan useaan otteeseen koulutuksen ja tutkimuksen tärkeyttä. Hän viittasi puheessaan myös hallituksen budjettiriihen linjaukseen, jonka mukaan tutkimus- ja innovaatiotoimintaan lisätään 112 miljoonaa euroa. Suurimman potin tästä saa Business Finland (entinen Tekes), jonka myöntövaltuudet kasvavat 69 miljoonalla eurolla. Suomen Akatemian avustusvaltuuksia tieteellisen tutkimuksen rahoittamiseksi lisätään 25 miljoonalla eurolla.
Juhlapuheensa lopuksi ministeri Grahn-Laasonen toivotti uusille opiskelijoille menestystä opintojen aloittamiseen.
”Tämä päivä on erityisesti teidän. Olkaa uteliaita, tutustukaa toisiinne, verkostoitukaa, oppikaa vieraita kieliä, osallistukaa vaihto-ohjelmiin, kansainvälistykää. Opiskelijuus avaa monia ovia ja mahdollisuuksia. Opiskelu ovat paras investointi tulevaisuuteen.”
Oulun yliopiston lukuvuoden avajaispäivään kuului ekumeeninen jumalanpalvelus Pyhän Luukkaan kappelissa, professorikulkue ja avajaisjuhla Saalastinsalissa. Airuiden jälkeen professorikulkueen kärjessä Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki.
Tutkittua tietoa päätöksentekoon
Avajaisjuhlan puheenvuorossaan Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki toivoi, että suurien myllerrysten jälkeen Oulun yliopistossa koittaisi nyt seesteisempi aika.
Niinimäen mukaan koulutus ja tutkimus voivat auttaa monen tulevaisuuden ongelman ratkaisemisessa. Tästä esimerkkeinä hän mainitsi ilmastonmuutoksen ja suuret muuttoliikkeet.
”Takanamme on helteinen kesä. Voimme täällä pohjolassakin huomata erilaisten sään ääri-ilmiöiden ja niiden seurausten, kuten kuivuuden, metsäpalojen ja tulvien, lisääntyneen kaikkialla maailmassa. Euroopan lähialueilla vallitseva levottomuus on lisännyt maahanmuuttoa, mikä on näkynyt Euroopassa haasteena yhteiskuntien palveluille, ja aktivoinut poliittista keskustelua aihepiirissä, jonka kaikkien näkökulmien ymmärtämiseen ei ole tarjolla riittävää puolueetonta tutkimustietoa.”
”Informaatiovaikuttamisen aikakaudella yliopistoilla on tärkeä tehtävä tarjota tutkittua tietoa mielipiteiden muodostamisen ja päätöksenteon tueksi”, hän totesi.
Jouko Niinimäki nosti puheessaan esille myös yliopistoyhteisön. Niinimäen mukaan yhteisöllisyys ei synny itsestään, vaan se vaatii panoksen ja tuen kaikilta yhteisön jäseniltä. Oulussa yhteisöllisyys kehittyy oikeaan suuntaan, Niinimäki arvioi.
Hän nosti esille myös Oulun yliopistossa opiskelijoilla toteutetun, häirintää ja kiusaamista selvittäneen kyselyn. Kyselyn mukaan vajaa viidennes vastanneista oli kohdannut häirintää tai kiusaamista.
”Tulokset ovat huolestuttavia. Olemme päättäneet aktivoitua kiusaamisen ja häirinnän ehkäisyssä”, Niinimäki totesi. Oulun yliopisto on mukana Häirinnästä vapaa- ja Työ ei syrji -kampanjoissa.
Kiitosta hän antoi myös opetusministerille ja opetus- ja kulttuuriministeriölle päätöksestä aloittaa rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutus Oulussa: ”Koulutus on osoittautunut heti erittäin vetovoimaiseksi.”
Silti lisärahalle olisi suuri tarve. Niinimäki piti Oulun yliopiston osuutta yliopistojen saamasta perusrahoituksesta liian pienenä: ”Suomen näkökulmasta Oulun yliopistoon kannattaisi investoida enemmän.”
Päätöksiä on mahdollista perua
Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) hallituksen puheenjohtaja Kalle Parviainen kiinnitti puheessaan huomiota Oulun yliopiston ja suomalaisen korkeakoulutuksen muutoksiin.
Suuria muutoksia on tapahtunut jo hänen omana opiskeluaikanaankin. Kehitys ei ole suinkaan ollut aina positiivista: ”Kuudessa vuodessa olen huomannut, että opiskelijoiden väsymys, mielenterveysongelmat ja yleinen huoli huomisesta ovat lisääntyneet.”
”Leikkaamalla opiskelijoiden jo valmiiksi vähäisestä toimeentulosta sahaamme oksaa tulevaisuuden tekijöiden alta. Leikkaamalla koulutuksen rahoituksesta nakerramme yhteiskunnan tukipilareiden kestävyyttä. Leikkaamalla tutkimuksesta varmistamme, että maassamme ei synny mitään uutta.”
Parviainen kritisoi koulutukseen osoitettuja leikkauksia. Leikkauksilla on ollut vaikutuksensa niin opiskelijan jaksamiseen kuin tutkimuksen ja opetuksen laatuun.
”Leikkaamalla opiskelijoiden jo valmiiksi vähäisestä toimeentulosta sahaamme oksaa tulevaisuuden tekijöiden alta. Leikkaamalla koulutuksen rahoituksesta nakerramme yhteiskunnan tukipilareiden kestävyyttä. Leikkaamalla tutkimuksesta varmistamme, että maassamme ei synny mitään uutta.”
”Tämä puhe ja opiskelijoiden vaatimukset saattavat kuulostaa tutuilta, mutta vakuutan, että kahdeksaakymmentä prosenttia tästä puheesta ei ole kopioitu muualta”, hän totesi.
Parviainen kritisoi myös opiskelijavalintojen ensikertalaiskiintiöitä: ”Jos [kiintiöiden] tavoite oli myöhäistää nuorten aikuisten siirtymistä korkeakouluihin, niin onnittelut, kokeilu oli varsin onnistunut. Entistä useammat opiskelijat eivät suinkaan siirry suoraan lukiosta akateemisen tiedeyhteisön jäseniksi, vaan välivuosien määrä on kasvanut.”
”Toivoisin myös, että selvästi vääriksi osoittautuvia päätöksiä on mahdollista perua, eikä vain marssita eteenpäin, koska päätös on nyt tehty”, hän totesi.
Kalle Parviaiselta Oulun yliopisto sai kiitoksia jo tehdyistä uudistuksista: esimerkiksi oppimisympäristöihin on panostettu, ympärivuorokautinen kampus niin Linnanmaalla kuin Kontinkankaalla mahdollistaa opiskelun milloin se vain opiskelijalle parhaiten passaa, ja opintopsykologin resursseja on kasvatettu.
Tehtävää sen sijaan on kansainvälisyydessä, yliopiston tulisi viestiä vielä enemmän myös englanniksi. Tämä mahdollistaisi myös kansainvälisten opiskelijoiden aidon osallistumisen yliopistoyhteisön päätöksentekoon.
Lukuvuoden avajaisjuhlallisuudet jatkuvat keskiviikkona 12.9., kun vuorossa on Oulun yliopiston ylioppilaskunnan järjestämä Vulcanalia. Päivään sisältyvät Linnanmaan kampuksen järjestömessut ja Limingantullissa Areena Oulussa järjestettävä iltajuhla, Vulcanalia Festival.
Julkaistu
SHARE
Anni Hyypiö
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio
Areena Oulun portille ei jäänyt lopulta yhtään lippua myytäväksi. Ennakkolippujen myynti käynnistyi 20.8., ja viimeiset liput myytiin maanantai-iltana 10.9.
Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) järjestämän lukuvuoden avajaisjuhla Vulcanalian liput on myyty loppuun. Lipunmyynti käynnistyi 20.8., ja viimeiset liput myytiin maanantai-iltana 10.9.
Lippuja oli myynnissä yhteensä 2000 kappaletta. OYY:n tapahtumatuottaja-yhteisöasiantuntija Asta Salomaa on Vulcanalia-lippujen ennakkomenekkiin tyytyväinen.
Hän uskoo, että tapahtuma möi loppuun artistien vuoksi. Osansa on Salomaan mukaan myös yhteisöllisyydellä: ”Tämä on niin opiskelijoille kuin henkilökunnalle kiva tapa juhlistaa uutta lukuvuotta.”
Järjestäjät olivat varautuneet siihen, että tapahtuma myy loppuun ennakkoon, mutta lippujen loppuminen jo maanantaina ylitti Salomaan odotukset.
Tänä vuonna sisätapahtumana järjestettävässä juhlassa tilaa on aiempia vuosia vähemmän. Edellisvuonna tapahtumaan myytiin 2500 lippua, nyt Areena Ouluun voitiin mahduttaa vain 2000 juhlijaa.
”Yritimmekin aika paljon varoitella eri viestintävälineissä, että liput voidaan myydä loppuun.”
Vulcanalia Festival järjestetään 12.9. Limingantullissa sijaitsevassa Areena Oulussa. Päivään kuuluu myös Linnanmaan kampuksella kello 10–14 pidettävät järjestömessut.
Vulcanaliassa on tänä vuonna ollut ensimmäistä kertaa sähköinen lipunmyynti. Salomaa uskoo, että sähköisten lippujen tarkastus sujuu jouhevasti juhlapaikalla.
”Areenan henkilökunta tietää tilanteen, ja heillä on myös aiempaa kokemusta näin isoista tapahtumista. Olen lisäksi varannut Areenan ovelle lipuntarkastukseen paljon apukäsiä, jotta jono etenisi mahdollisimman nopeasti.”
Millaiset kekkerit on keskiviikkona luvassa?
”Bileet ovat loistavat ja tunnelma katossa, kun tupa on täynnä”, Salomaa summaa.
Lavalla Teekkaritorvet, Satellite Stories ja Stig
Vulcanalian iltajuhlan, uudelta nimeltään Vulcanalia Festivalin, artisteja ovat Teekkaritorvet, Satellite Stories ja Stig. Artistit paljastettiin 15.8.
Teekkaritorvet on vuonna 1970 perustettu, ahkerasti keikkaileva puhallinorkesteri, joka on monelle oululaiselle tuttu suosituista wappukonserteista Rotuaarilla ja Linnasaaressa.
Satellite Stories on vuonna 2008 perustettu oululainen indierockyhtye, jonka tunnetuimpia kappaleita ovat muun muassa Campfire ja Confetti. Perjantaina 7.9. uuden albumin julkaissut yhtye on ilmoittanut lopettavansa uransa.
Hip hop-, r&b- ja countrymuusikko Stigin (Pasi Siitonen) suosituimpia hittejä ovat muun muassa Ryyppy, Puumaa mä metsästän ja Roy Orbison.
Ensimmäinen Vulcanalia järjestettiin ravintola Rauhalan edustalla vuonna 1995. Juhlaa on järjestetty sittemmin Kuusisaaressa, Toppilan Möljällä, Ouluhallilla ja Linnanmaalla.
Julkaistu
SHARE
Anni Hyypiö
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio
