Valitsinko varmasti oikein?

Alanvaihdosta haaveilevalla riittää murheenaiheita. Opintotukikuukausien vähenemisen lisäksi moni hakija jännittää sitä, millainen vaikutus korkeakoulujen ensikertalaiskiintiöillä on. Miten kisassa opiskelupaikoista käy edelliseen alaansa leipiintyneelle?

Opiskelu  | 

Teksti Anni Hyypiö

Kuvat Anni Hyypiö

Osa korkeakouluopiskelijoista valmistuu lopulta aivan eri koulutusalalta kuin missä fuksina aloitti.

Vuonna 2013 julkaistun valtakunnallisen opiskelijabarometrin mukaan joka viides korkeakouluopiskelijoista suunnittelee alan vaihtoa, ja joka kymmenes korkeakouluopiskelija pohtii alan vaihtamista heti ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen.

Vaihtamisen taustalla on usein pettymys koulutuksen sisältöön tai pelko työttömäksi valmistumisesta.  Osa on aloittanut opinnot väärässä koulutusohjelmassa vain siksi, ettei joutuisi viettämään välivuotta vailla mitään suunnitelmia: osa taas on käyttänyt ensimmäisen opiskeluvuotensa valmistautumalla toisen koulutusohjelman pääsykokeisiin.

Opiskelijabarometrin mukaan tyytymättömimpiä koulutusalaan oltiin yliopistojen luonnontieteellisissä koulutusohjelmissa, tyytyväisimpiä taas sosiaali- ja terveysalalla.

Suomen Lukiolaisten Liiton koulutuspoliittinen asiantuntija  Annakaisa Tikkisen mukaan virhevalintoja on mahdollista estää ennalta.

Siihen tarvitaan lukioikäisenä annettavaa rehellistä ja kattavaa tietoa koulutuksesta ja sen tarjoamista työmahdollisuuksista. Opinto-ohjaus on tärkeässä roolissa tulevaa uraa pohtiessa.

Hakukohteen nimi kiiltävässä korkeakouluesitteessä kun ei kerro koko kuvaa siitä, mitä alan opiskelu todellisuudessa on.

”Korkeakoulut markkinoivat itseään todella aktiivisesti lukiolaisille, mutta brändin esittely ja markkinointi sosiaalisessa mediassa eivät riitä. Koulutuksen sisältöjen näkyväksi tekeminen olisi tärkeää koko lukio-opintojen ajan, jotta hakuvaiheessa ei tulisi pettymyksiä tai yllätyksiä.”

Tikkisen mukaan laaja-alaisilla kandidaatinohjelmilla on mahdollista karsia turhia alanvaihdoksia. Uudet opiskelijat valitaan suorittamaan ensin yhteinen kandidaatin-ohjelma, jonka jälkeen he valitsevat maisteriopintosuuntauksensa. Varsinainen pääaine valikoituu siis vasta maisterivaiheessa. Malli on Oulussa käytössä jo Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa.

Ensikertalaiskiintiöt tulevat

Moni alanvaihtaja on kavahtanut uutisia korkeakoulujen ensikertalaiskiintiöistä. Tämän kevään yhteishaussa voimaan astuva ensikertalaiskiintiö antaa kevään ylioppilaille merkittävän etulyöntiaseman, koska iso osa aloituspaikoista varataan ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville.

Ensikertalaisiksi ei lasketa aiemman ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnon suorittaneita. Kiintiön ulkopuolella ovat myös hakijat, jotka ovat vastaanottaneet ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkintoon johtavan opiskelupaikan syksyllä 2014 tai sen jälkeen alkaneesta koulutuksesta.

Ensikertalaiskiintiöt ovat osa laajempaa opiskelijavalintauudistusta, jonka tavoitteena on helpottaa ensikertalaisten pääsyä korkeakouluopintoihin ja tarjota entistä useammalle nuorelle opiskelupaikka. Toiveena on nopeuttaa opiskelijoiden valmistumista ja vähentää välivuosia ja siten pidentää ihmisten työuria alkupäästä.

Kiintiöt heijastavat hakijamääriä

Ensikertalaiskiintiöt tulevat käyttöön myös Oulun yliopistoon haettaessa. Kiintiöiden koot vaihtelevat tiedekuntien ja koulutusohjelmien perusteella.

Opintopolku-portaalin tietojen mukaan kevään yhteishaussa Oulun lääketieteen lisensiaatin koulutukseen on varattu 145 aloituspaikkaa, joista vähintään 94 on määrätty ensikertalaisille.
Kauppatieteiden kandi- ja maisterikoulutukseen opiskelupaikkoja on jaossa 180, joista vähintään 126 jyvitetään ensikertalaisille.

Aate- ja oppihistorian kandi- ja maisterikoulutukseen opiskelupaikkoja on avoinna 14, joista peräti 11 menee ensikertalaisille.

Prosentuaalisesti ensikertalaiset haukkaavat aloituspaikoista ison osan. Kiintiöiden koot kuitenkin perustuvat aiempien vuosien hakijapopulaatioihin ja siihen, kuinka paljon hakijoissa on ollut ensikertalaisia.

Kiintiöiden iso paikkamäärä kertoo siis siitä, että kaikista hakijoista valtaosa on ensikertalaisia.

Esimerkiksi vuonna 2013 Oulun yliopiston 11 166 hakijasta valtaosalla oli taustalla vain ylioppilastutkinto (9636 hakijaa) tai ammatillinen tutkinto (1419 hakijaa). Aiempi ammattikorkeakoulututkinto oli 972 hakijalla, alempi korkeakoulututkinto 342 hakijalla ja ylempi korkeakoulututkinto 141 hakijalla.

Tulevat ensikertalaiskiintiöt ovat säikäyttäneet alanvaihtajien lisäksi monet lukiolaiset. Niin sanotun b-opiskeluvaihtoehdon vastaanotto ei enää kannata, mikäli mielessä kajastelee vielä mieluisampi opiskelupaikka.

Annakaisa Tikkinen rauhoittelee kiintiöiden nostattamia huolia.

”Nykytilanne on se, että noin 81 prosenttia tuoreista ylioppilaista hakee korkeakouluihin, ja vain kolmasosa heistä aloittaa opintonsa. Opiskeluhalukkuutta olisi, mutta monelle seinä tulee vastaan lakin saamisen jälkeen. Jotain on tehtävä tarpeettomien välivuosien karsimiseksi.”

Tikkinen muistuttaa yliopistolain määräävän, ettei tutkinnon suorittaneiden asema saa hakutilanteessa olla kohtuuttomasti muita huonompi.

Opetusministeriö on suositellut korkeakouluja kehittämään siirto-opiskeluiden järjestämistä. Korkeakoulut järjestävät lisäksi erillisvalintoja kaksivuotisiin maisterivaiheen koulutuksiin, joissa ei käytetä ensikertalaiskiintiötä.

Mistä rahat opintoihin?

Kiintiöiden kauhistelun sijaan alanvaihtajan on hyvä pohdiskella sitä, miten ratkaisunsa rahoittaa.

Alanvaihtajan saaman opintotuen määrä riippuu aloitusvuodesta ja siitä, kuinka ahkerasti tukikuukausia on käyttänyt edellisen tutkinnon suorittamiseen.

Ennen 1.8.2014 aloittaneilla opiskelijoilla tukikuukausia on yhteensä 70. Sen sijaan opinnot 1.8.2014 jälkeen aloittaneille opintotukea maksetaan enintään 64 kuukauden ajan. Tukikuukausien määrä ei tästä kasva, vaikka opintoala vaihtuisi tai opinnot keskeytyisivät.

Alan vaihtamisen jälkeen opiskelijalla on käytettävissä uuden tutkinnon laajuuden mukainen enimmäistukiaika, josta vähennetään jo aiemmissa opinnoissa käytetyt tukikuukaudet.
Opintotuen tulevaisuus on kuitenkin tällä haavaa vielä pahasti auki.

Professori Roope Uusitalo esittää opintotukiraportissaan, että kaikkiin korkeakouluopintoihin olisi käytettävissä enää 54 tukikuukautta. Yhden tutkinnon tukikuukaudet vähentyisivät samalla 50:stä 45:een. Kun tukikuukaudet on käytetty, opiskelijalle myönnettäisiin 1100 euroa lainaa seuraaville 18 opiskelukuukaudelle opintojen loppuunsaattamiseksi. Tukikuukausien rajaus koskisi 1.8.2017 tai sen jälkeen korkeakouluopintoja aloittavia.

Opintotukea käsitellään tänä keväänä hallituksen kehysriihessä.

Lähteenä on käytetty opetushallinnon tilastopalvelu Vipusen tilastotietoja ja Opiskelun ja koulutuksen tutkimuslaitoksen julkaisua Opiskelijabarometri 2012: Katsaus korkeakouluopiskelijoiden opintoihin, arkeen ja hyvinvointiin.

Julkaistu 30.3.2016 numerossa 2/2016

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden päätoimittaja. Henkensä pitimiksi tuottaa säännöllisen epäsäännöllisesti kirjoituksia, kuvia ja kuvituksia maailmasta ja sen menosta. Instagram: @anniskelualue. Twitter: @AnniHyypio

Lue seuraavaksi

Kontinkankaan K3- ja K4-parkkipaikkojen muuttuminen maksullisiksi yllätti opiskelijat

Mirko Siikaluoma

Ilmiöt

11.1.2019

Defining Academic Excellence: Six Different Exchange Perspectives

Lindsay Jamerson

Ihmiset

19.12.2018

Erkki Koiso-Kanttilan katu 1
2T-ovi, 1.krs
90570 Oulu

toimitus@oyy.fi
+358 40 526 7821