Vuoden Opiskelijalta odotetaan opiskeluaikanana osoitettua aktiivisuutta opiskelijoiden ja yliopistoyhteisön hyväksi sekä opintojen hyvää etenemistahtia.
Oulun yliopiston ylioppilaskunnan entisten toimijoiden alumniyhdistys Rauhala-klubi pyytää järjestöiltä ja opiskelijayhteisöiltä esityksiä Vuoden Opiskelijaksi.
Vuoden Opiskelijan valintakriteereitä ovat opiskeluaikana osoitettu aktiivisuus opiskelijoiden ja yliopistoyhteisön hyväksi sekä opintojen hyvä etenemistahti. Vuoden Opiskelija innostaa ja tsemppaa muita, edistää yhteisöllisyyttä ja on motivaattori. Hänellä voi esimerkiksi olla kokemusta opiskelijalähtöisen toiminnan käynnistämisestä tai pyörittämisestä, opiskelijajärjestön uudelleenherättämisestä tai muusta erityisestä toiminnasta järjestöissä tai yliopistolla.
Vuoden Opiskelijan valinta julkistetaan keväällä Oulun yliopistopäivässä. Vuoden Opiskelija palkitaan merkittävän suuruisella stipendillä. Vuonna 2016 Vuoden Opiskelijaksi valittiin hyvinvointitekniikkaa ja tuotantotaloutta opiskellut Mia Hautala, vuonna 2015 tunnustus myönnettiin konetekniikan opiskelijalle Olli Peuralle.
Vuoden Opiskelijaksi nimettävän henkilön tulee olla perustutkinto-opiskelija. Esitettävä henkilö ei voi olla ylioppilaskunnan hallituksen jäsen tai toimihenkilö eikä yliopiston ylimpien päätöksentekoelinten jäsen. Yksittäiset opiskelijat voivat tehdä esityksiä ja ehdotuksia omille järjestöilleen, jotka tekevät lopulliset esitykset.
Perustellut esitykset ja esitetyn henkilön ansioluettelo tulee toimittaa 26.4.2017 kello 16 mennessä sähköpostitse Rauhala-klubin hallituksen puheenjohtajalle Samira Fahimille osoitteeseen . Lisätietoja voi tiedustella samasta osoitteesta.
Julkaistu
SHARE
Anni Hyypiö
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio
Oulun yliopiston humanistisen tiedekunnan ja kasvatustieteiden tiedekunnan on määrä muuttaa ensi vuonna noin 6 000 neliötä nykyistä pienempiin tiloihin. Muuttosuunnitelmat tarkentuvat kevään aikana, mutta jo nyt tiedetään, että henkilökunnalla tulee olemaan vähemmän omia työhuoneita kuin aikaisemmin. Ainejärjestöt ovat saamassa kiltahuoneita myös uusiin tiloihin, mutta niiden määrä ja koko eivät vielä ole tiedossa.
Alustavan aikataulun mukaan tiedekuntien muuton olisi määrä olla valmis vuoden 2018 lopussa. Yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteiskampus aloittaisi toimintansa vuoden 2020 syksyllä.
Humanistit ja kasvatustieteilijät saavat muuton myötä totutella opiskelemaan entistä tiiviimmin.
Oulun yliopiston tilapäällikön Arto Haverisen mukaan tiedekunnille osoitetut uudet tilat ovat noin 6 000 neliötä pienemmät kuin nykyiset tilat kampuksen pohjoispäädyssä.
”Tiedekuntien nykyiset tilat ovat kooltaan noin 15 000 neliömetriä ja uudet tilat, joihin [tiedekuntien] toimintoja sijoitetaan, ovat noin 9 000 neliötä. Tällä järjestelyllä saavutetaan noin 2,2 miljoonan euron tilakustannussäästöt vuosittain”, Haverinen kertoo.
Esimerkiksi kasvatustieteiden tiedekunta pyrkii pienentämään erityisopetustilojensa kokoa viidenneksellä nykyisestä. Lisäksi tiedekunta aikoo vähentää työhuoneidensa tiloista 15 prosenttia.
Arto Haverisen mukaan kaikkiaan yli kolmasosa tiedekuntien tiloista “tehostuu” muuton seurauksena.
”Tiedekunnat asettavat omia tehostustarpeitaan omille tiloilleen. Lisäksi normaalien opetustilojen käyttöasteita tullaan tehostamaan”, Haverinen selittää.
Tällä haavaa yliopiston perusopetustilojen viikoittainen käyttö keskittyy Haverisen mukaan pahimmillaan tiistaista torstaihin kello 10:n ja kello 14:n väliselle ajalle.
”Maanantait ja perjantait tahtovat olla vähän heikompia. Tavoite on tehostaa opetustilojen käyttöä siten, että opetusta olisi esimerkiksi kahdeksasta neljään.”
Humanistisen Killan hallituksen puheenjohtajan Katri Kiurujoen mukaan humanistiopiskelijoiden tunnelmat muuttoa kohtaan ovat aiempaa toiveikkaammat.
Toiveissa opiskelun perusedellytykset ja puhdasta sisäilmaa
Humanistisen ja kasvatustieteiden tiedekuntien uudet tilat sijaitsevat Linnanmaan kampuksen keskipaikkeilla. Tältä alueelta on vapautunut tiloja käytettäväksi muun muassa luonnontieteelliseltä tiedekunnalta.
Tiedekuntien uusia tiloja suunnitellaan kevään mittaan kolmessa työryhmässä: molempien tiedekuntien tilatyöryhmissä ja yleisten opetustilojen suunnitteluryhmässä. Suunnitelmien olisi määrä olla valmiit toukokuun loppuun mennessä.
”Tilatyöryhmässämme on kaksi opiskelijaedustajaa, koulutusdekaani, dekaani, arkkitehtipalvelujen edustaja, tiedekunnan johtoa ja asiantuntijoita”, Humanistisen Killan hallituksen puheenjohtaja Katri Kiurujoki kertoo.
Hän sanoo humanistiopiskelijoiden tunnelmien olevan muuton suhteen “vähän huolestuneet”, mutta silti toiveikkaammat kuin aikaisemmin.
”Aikaisemmin emme tienneet tästä muutosta oikein mitään. Nyt on enemmän tietoa, ja asiat ovat helmikuun aikana selkiytyneet. Tilatyöryhmien kautta olemme saaneet lisätietoa, miten prosessi etenee ja vastauksia kysymyksiimme”, Kiurujoki sanoo.
Kiurujoen mukaan humanistit toivovat uusien tilojen olevan yksinkertaisesti tiedekunnan tarpeisiin soveltuvat.
”Toiveissamme olisi saada muun muassa pienempiä luentosaleja kuin nyt ja ryhmätyöhuoneita. Emme välttämättä tarvitse uutta tekniikkaa tai hifistelyä, vaan perusedellytykset opiskeluun.”
”Yksi huolenaihe on, mistä neliöitä otetaan konkreettisesti pois, koska tulevat tilamme ovat pienemmät kuin nykyiset.”
”Lyhyesti kiteytettynä opiskelijoita ei ’hirveästi innosta muuttaa jonnekin pimeisiin käytäviin ktk-päädyn valosta’. Kasvatustieteilijät ovat tottuneet oman päätynsä yleisilmeeseen ja valoisuuteen, eivätkä niin sanotun vanhan puolen kolkot käytävät tästä syystä houkuttele.”
Kasvatustieteiden koulutusohjelmassa opiskelevien ainejärjestön Motiva ry:n hallituksen puheenjohtaja Tuomas Soini kertoo sähköpostitse, että opiskelijoilla on muuttoa kohtaan ristiriitaisia tunteita.
”Päällimmäisenä positiivisena muutoksena toivotaan, että uudet tilat eivät olisi homeessa kuten nämä nykyiset tilat, koska homeongelma on vaikeuttanut useiden meidänkin opiskelijoidemme toimintaa yliopistolla viime aikoina”, Soini sanoo.
”Muutto toivottavasti myös mahdollistaa uusien tilojen suunnittelun alusta asti. Tämä taas luo mahdollisuuden sille, että uudet opetustilat ovat todella pedagogisesti suunniteltuja, muunneltavia ja riittävän kokoisia. Käsitykseni onkin, että tilat, joihin muutamme, on mahdollista remontoida juuri sellaiseksi, kuin opettajat ja opiskelijat nykypäivänä haluavat.”
Soinin mukaan negatiiviset odotukset ovat tiedekunnan opiskelijoiden keskuudessa kuitenkin yleisempiä. Eniten närää aiheuttaa koko muutto ylipäätään.
”Lyhyesti kiteytettynä opiskelijoita ei ’hirveästi innosta muuttaa jonnekin pimeisiin käytäviin ktk-päädyn valosta’. Kasvatustieteilijät ovat tottuneet oman päätynsä yleisilmeeseen ja valoisuuteen, eivätkä niin sanotun vanhan puolen kolkot käytävät tästä syystä houkuttele.”
Henkilökunta toivoo työrauhaa
Opiskelijoiden lisäksi tiedekuntien muutto koskee kaikkiaan noin 300:aa henkilökunnan jäsentä. Myös heillä on edessään totuttelu uudenlaiseen työympäristöön.
”Mietityttää, tuleeko uusista tiloista tarpeeksi rauhalliset, jotta töitä pystyy tekemään. Monet ovat tottuneet työskentelemään omissa huoneissaan, joita ei jatkossa tule olemaan läheskään kaikilla”, humanistisen tiedekunnan dekaani Paula Rossi pohtii.
”Ja jos opiskelijoita ajattelee, herää kysymys, pystyykö heidän kanssaan vastaisuudessa keskustelemaan kahden kesken muita häiritsemättä.”
Kasvatustieteiden tiedekunnan dekaani Eila Estola on samoilla linjoilla kollegansa kanssa.
”Uusissa tiloissa pitää olla paikkoja, joissa on mahdollista tehdä hiljaista työtä rauhassa ilman häiriötä. Ja kun meillä on paljon henkilöstöä ja opiskelijoita, pitää olla tiloja, joissa voi käydä ohjauskeskusteluja.”
Yksi humanistipäädyn muuttajista on suomen kielen opiskelijoiden ainejärjestö Suma ry:n kiltahuone Kerhis. Neljännen vuoden opiskelijoiden Teijo Kemppaisen (vas.) ja Jali Moilasen mukaan Kerhiksen sohva on mieluisa hengailupaikka.
Uusien kiltahuoneiden kustannukset tiedekunnille
Opiskelijoiden ainejärjestöjen kiltahuoneet ovat olleet tilatyöryhmissä paljon tapetilla. Esimerkiksi kasvatustieteiden koulutusohjelman opiskelijat toivoisivat saavansa muuton myötä oman kiltahuoneen.
”Olemme tähän asti joutuneet jakamaan kiltahuoneemme [musiikkikasvatuksen ainejärjestö] Mukavan ja [varhaiskasvatuksen ainejärjestö] Lastarien kanssa. Lisäksi nykyisellä kiltahuoneella ei saa juuri viettää jäsenistön kanssa aikaa, koska se sijaitsee henkilökunnan käytävällä, jossa halutaan työrauhaa”, Motivan puheenjohtaja Tuomas Soini toteaa.
Kiltahuoneiden tilakustannukset ovat joka tapauksessa lankeamassa tiedekuntien maksettaviksi, sillä ne sisältyvät niin sanottuihin yliopiston yhteisiin kustannuksiin, jotka viime kädessä jaetaan yliopiston yksiköiden kesken suhteessa kunkin yksikön pinta-alaan.
Tilapäällikkö Arto Haverisen mukaan kiltatiloja tullaan “totta kai” järjestämään, mutta niiden lopullinen sijainti on vielä mysteeri.
”Ne pyritään sijoittamaan mahdollisimman lähelle tiedekuntia jonnekin päin yliopistoa. Suunnittelu on vielä niin kesken, että en osaa ennustaa tarkemmin. Mutta varmasti johonkin tulee jotakin”, Haverinen kertoo.
Kiltahuoneiden tilakustannukset ovat joka tapauksessa lankeamassa tiedekuntien maksettaviksi, sillä ne sisältyvät niin sanottuihin yliopiston yhteisiin kustannuksiin, jotka viime kädessä jaetaan yliopiston yksiköiden kesken suhteessa kunkin yksikön pinta-alaan.
”Tilamitoituksessa pyritään mahdollisimman hyvään tasapuolisuuteen ja mahdollisuuksien mukaan myös tilojen yhteiskäyttöön kaikkien kiltojen ja opiskelijajärjestöjen kanssa. [Kiltahuoneiden] Sijainnit tarkentuvat hankesuunnittelun edetessä”, Oulun yliopiston hallintojohtaja Essi Kiuru sanoo.
Tilatyöryhmien opiskelijajäsenten ylläpitämän Facebook-yhteisön tietojen mukaan humanistinen tiedekunta olisi saamassa uusiin tiloihinsa tällä haavaa ainakin 3-4 kiltahuonetta. Vastaisuudessa myös Humanistisen Killan omistama Humus-kahvila katsotaan kiltahuoneeksi.
Koska tulevien kiltahuoneiden koko lasketaan läsnäolevien opiskelijoiden määrään perustuvalla kaavalla, kahvilan tarvitsemat neliöt tulevat täten olemaan pois tiedekunnan muiden kiltahuoneiden tiloista.
Sekä Humus-kahvila että humanistisen tiedekunnan kiltahuoneet tulevat sijoittumaan Geokadun ensimmäiseen kerrokseen.
Kasvatustieteiden tiedekunnan kiltahuoneista taas tiedetään, että niitä varten ollaan saamassa aiempaa huomattavasti enemmän tilaneliöitä. Oulun Luokanopettajaopiskelijoiden kahvila OLOhuoneelle on lisäksi suunniteltu erillistä tilaa kiltahuoneiden läheisyydestä.
Humanistien ja kasvatustieteilijöiden kiltahuoneiden tulevaisuus on herättänyt opiskelijoissa huolta. Oma kiltis on tärkeä osa opiskelijan arkea: kiltiksillä hengaillaan, luetaan tentteihin, torkutaan ja kahvitellaan. Kuvan kahvikarhu Suman Kerhikseltä.
Kuka tarvitsee oman työhuoneen?
Tilapäällikkö Arto Haverinen ei osaa vielä tässä vaiheessa ennustaa, minkälaiset uudet opiskelutilat käytännössä tulevat olemaan.
”Sitä juuri näissä työryhmissä mietitään. Tässä pitää ajatella 5-15 vuotta eteen päin: minkälaista opetus tulee olemaan ja minkä kokoisia ryhmiä silloin on?”
”Varmasti tulee olemaan pienempiä, monikäyttöisempiä ja ryhmätyötyyppisiä tiloja. Maaliskuun loppupuolella varmaan saamme nähdä ensimmäisiä suunnitelmia.”
Uusissa tiloissa ei myöskään pitäisi olla sisäilmaongelmia. Haverisen mukaan ongelmia ei ole yliopistolla ylipäätään ilmennyt muualla kuin logopedian vanhoissa tiloissa.
”Tiedekuntien uusissa tiloissa ei ole havaittu tällaisia ongelmia. Ainoastaan logopedian vanhat tilat ovat työllistäneet meitä, ja sieltä siirsimme käyttäjät kirjastoon evakkoon. Sinne on tulossa peruskorjaustason korjaukset ennen Oamkin muuttoa, mutta se on Suomen Yliopistokiinteistöjen ja Oamkin välinen asia.”
Haverinen sanoo, että henkilökunnan omia työhuoneita puolestaan vähennetään, koska niin kutsutuilla monitilaratkaisuilla voidaan tehostaa tilojen käyttöä.
”Se on se nykytrendi. Useampi henkilö voi käyttää siis samoja tiloja verrattuna siihen, että jokaisella olisi oma työhuone, joka on yhden henkilön käytössä vaikka tämä henkilö olisi kolme kuukautta ulkomailla.”
Haverisen mukaan toimistojen monitilaratkaisut kuitenkin mahdollistavat myös kahdenkeskiset keskustelut.
”Silloin pitää käyttää vetäytymistiloja. Tämähän vaatii työskentelemiseltä uutta tapaa ja muiden huomioimista enemmän. Käytettävissä on paljon muitakin tiloja kuin vain se oma huone ja yhteinen kahvitila.”
Haverinen kuitenkin huomauttaa, että joillekin henkilökunnan jäsenille tulee uusissa tiloissa olemaan omat työhuoneet. Tiedekuntien ja yksiköiden päätettäväksi jää, kuka sellaisen jatkossa tarvitsee.
Julkaistu
SHARE
Eetu Halonen
Toimittajanplanttuna Oulussa aikaansa viettävä Tampereen siirtolainen. Kiinnostuksen kohteet erästä kirjailijaa mukaillen elämä, maailmankaikkeus ja kaikki. Sana olkoon vapaa, mutta faktat ovat pyhiä. Twitter: @eehalonen
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) maanantaina 13.2. julkaisema Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016 kertoi karua kieltä opiskelijoiden hyvinvoinnista. Vaikka opiskelijoiden fyysinen terveys on parantunut, psyykkinen terveys on puolestaan huonontunut. Tutkimukseen vastanneista opiskelijoista vain 66 prosenttia koki henkisen hyvinvointinsa hyväksi tai erittäin hyväksi, ja 30 prosenttia koki psyykkisiä vaikeuksia. Opiskelijoilla diagnosoidun masennuksen ja ahdistuneisuushäiriöiden osuus on vuodesta 2000 alkaen lisääntynyt merkittävästi. Vastanneista 16 prosenttia kärsi päivittäin […]
Vaikka opiskelijoiden fyysinen terveys on parantunut, psyykkinen terveys on puolestaan huonontunut. Tutkimukseen vastanneista opiskelijoista vain 66 prosenttia koki henkisen hyvinvointinsa hyväksi tai erittäin hyväksi, ja 30 prosenttia koki psyykkisiä vaikeuksia.
Opiskelijoilla diagnosoidun masennuksen ja ahdistuneisuushäiriöiden osuus on vuodesta 2000 alkaen lisääntynyt merkittävästi. Vastanneista 16 prosenttia kärsi päivittäin jostakin psyykkisestä oireesta, kuten uniongelmista, keskittymisvaikeuksista, jännittyneisyydestä, masentuneisuudesta tai ahdistuneisuudesta.
Oulun ylioppilaslehti selvitti mistä oululainen yliopisto-opiskelija löytää apua pulmiinsa.
Opintoni eivät etene minnekään. Gradua pitäisi aloitella, mutta ajatuskin siitä ahdistaa. Mieluummin välttelen koko työn tekemistä. Kenelle voin puhua asiasta?
Omaopettajalta saa ohjausta opintojen suorittamiseen. Opiskelija voi hakeutua myös yliopiston ohjaus- ja uraohjauspalveluiden pariin. Apua saa muun muassa opintojen suunnittelua, aikataulutusta, opintoalan vaihtamista, jumiutuneiden opintojen edistämistä ja työnhakua koskeviin kysymyksiin. Opinnäytetöiden sisältöä koskevissa ongelmissa käänny opinnäytetyön ohjaajan puoleen.
Esimerkiksi jumiutuneisiin opintoihin, motivaatio-ongelmiin ja jaksamiseen liittyviin ongelmiin saa apua myös yliopiston opintopsykologilta. Opintopsykologilla on sekä päivystys- että ajanvarausaikoja.
Vertaistukea saa yliopiston järjestämistä opiskelua tukevista ryhmistä. Omia työryhmiään on esimerkiksi kandin- ja gradutyön kanssa painiskeleville. Lisätietoa ryhmistä saa Oulun yliopiston opiskelijauutiskirjeestä.
Esiintyminen jännittää ja kauhistuttaa, inhoan puheiden pitämistä ja seminaaritöiden esittelemistä. Kärsinkö vaivasta ikuisesti?
YTHS järjestää opiskelijoille jännittäjäryhmiä, joissa haetaan yhteisten keskustelujen, harjoitusten ja alustusten kautta uutta suhdetta jännittämiseen. Headsted järjestää jännittäjille tarkoitettua ilmaista verkkokurssia Jännä juttu.
Mikäli jännittäminen rajoittaa jo jokapäiväistä elämää ja estää esimerkiksi kursseille osallistumisen, on viisasta olla yhteydessä YTHS:n yleislääkäriin tai psykologiin.
En saa nukuttua jatkuvan ahdistuksen vuoksi. Elämäni vaikuttaa täysin toivottomalta, sängystä nouseminen aamuisin tuntuu turhalta. Mistä saan apua?
On syytä hakeutua YTHS:n mielenterveyspalveluiden piiriin. Psykologin ja psykiatrin vastaanotoille pääsemiseksi tarvitaan ajanvaraus. Ota yhteyttä YTHS:n terveydenhoitajaan (ma-to kello 8-15, perjantaisin kello 8-14, puhelinnumero 046 710 1063). Hän tekee hoidontarpeen arvion, antaa hoito-ohjeita ja ohjaa sinut tarvittaessa jatkotutkimuksiin.
Akuuteissa tilanteissa hakeudu Oulun mielenterveystoimiston päivystykseen (ma-to 8-16, pe 8-15) tai Oulun yliopistollisen sairaalan psykiatrian päivystykseen (ma-pe 8-18). Viikonloppuisin ja arki-iltaisin kello 18 jälkeen hakeudu Oulun seudun kuntien yhteispäivystykseen. Lisätietoa saat Oulun kaupungin nettisivuilta.
Tietoa mielenterveydestä ja tukea omahoitoon saa valtakunnallisesta nettipalvelusta Mielenterveystalosta.
Pelottaa, että alkoholinkäyttöni on jäämässä bileilloista pysyväksi tavaksi. Kuka auttaa katkaisemaan putken?
Ota yhteyttä YTHS:n jos koet hoitavasti erilaisia ongelmia, kuten unettomuutta, jännittämistä ja masennusta alkoholilla, et pysty vähentämään omatoimisesti tai koet alkoholin aiheuttaneen sinulle jo fyysisiä terveysongelmia.
Tuntuu, että arjen- ja elämänhallintani on hieman hukassa. Valvon yöt ja nukun päivät, enkä tunne kuuluvani opiskelijayhteisöön. Kaipaan keskusteluapua arjen pieniin asioihin. Kenen kanssa voin jutella?
Matalan kynnyksen keskusteluapua saa opiskelijoiden tukikeskus Nyyti ry:ltä. Nyyti järjestää erilaisia maksuttomia nettichatteja joka toinen torstai kello 18-20. Välillä chatissa on tietty teema, välillä keskustelun aihe on vapaa. Chatissa voi käyttää nimimerkkiä.
Nyyti järjestää myös pienemmälle porukalle tarkoitettuja maksuttomia keskusteluryhmiä. Maksuttomien nettiryhmien tarkoituksena on vertaistuen jakaminen sekä uusien näkökulmien ja ratkaisujen löytyminen.
YTHS tarjoaa vinkkejä arjen ongelmien päihittämiseksi verkkosivustollaan I love Arki. Sivustolta löytää apua esimerkiksi unettomuuteen, painonhallintaan ja sosiaalisten suhteiden rakentamiseen. Elämänhallintaa voi harjoitella myös YTHS:n kursseilla. Esimerkiksi keväällä 2017 Oulussa järjestetään elämäntaitokurssi.
Keskusteluapua saa myös yliopistopastori Ari Savuojalta. Hänen luokseen voi mennä aina kun työhuoneen TF101 ovi on avoinna. Muulloin voi sopia tapaamisajan sähköpostilla () tai puhelimitse (040 524 5919).
Asiantuntijana toimi Oulun yliopiston ylioppilaskunnan sosiaalipoliittinen asiantuntija Hennamari Toiviainen.
Julkaistu
SHARE
Anni Hyypiö
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio
Oli tyylisi sitten Standard tai Modified, laskuvälineesi perinteinen inttiahkio tai puhallettava pallomeri, Oulussa Raksilan Reikunmäessä on laskiaistiistaina aina kaikille tilaa.
Oulun yliopiston koneinsinöörikillan järjestämä suosittu laskiaistapahtuma täytti tänä vuonna muikeat 50 vuotta.
Juhlan kunniaksi Oulun ylioppilaslehti kiipesi muiden mukana Reikunmäelle seuraamaan laskijoiden suorituksia.
Oulun yliopiston ylioppilaskunta palkitsee vuosittain ansioitunutta työtä opiskelijan hyvän elämän eteen tehneitä toimijoitaan. Tänä vuonna akateemisia kunniamerkkejä jaettiin 25.2. pidetyssä Annos 57 -vuosijuhlassa 68 kappaletta. Juhlassa jaettiin myös ylioppilaskunnan korkein kunnian- ja kiitollisuudenosoitus, kunniamerkki. Kunniamerkki myönnettiin OYY:n entiselle pääsihteerille, nykyisin Suomen ylioppilaskuntien liiton pääsihteerinä työskentelevälle Eero Manniselle. ”Olen valtavan kiitollinen, otettu ja iloinen saamastani kunniamerkistä. On […]
Oulun yliopiston ylioppilaskunta palkitsee vuosittain ansioitunutta työtä opiskelijan hyvän elämän eteen tehneitä toimijoitaan. Tänä vuonna akateemisia kunniamerkkejä jaettiin 25.2. pidetyssä Annos 57 -vuosijuhlassa 68 kappaletta.
Juhlassa jaettiin myös ylioppilaskunnan korkein kunnian- ja kiitollisuudenosoitus, kunniamerkki.
Kunniamerkki myönnettiin OYY:n entiselle pääsihteerille, nykyisin Suomen ylioppilaskuntien liiton pääsihteerinä työskentelevälle Eero Manniselle.
”Olen valtavan kiitollinen, otettu ja iloinen saamastani kunniamerkistä. On upeaa saada tunnustusta omiltaan siitä kaikesta työstä, jota olen vuosien varrella opiskelijan hyvän elämän eteen tehnyt. Ylioppilaskunta on minulle edelleen ja tulee aina olemaan rakas yhteisö”, Manninen sanoo.
Manninen on yhdeksäs OYY:n kunniamerkin saaja.
”Opintoaikojen tiukennettua luottamustoimien ja opintojen yhdistäminen on entistä vaikeampaa. Tästä syystä opiskelijat eivät tule tekemään yhtä pitkiä järjestöuria yliopistossa ja ylioppilaskunnassa kuin aikaisemmin. Jää nähtäväksi, onko tämä viimeinen niin mittavalla ansioluettelolla luovutettu kunniamerkki”, kommentoi edustajiston puheenjohtaja ja kunniatyöryhmän jäsen Susa Vikeväkorva.
Ansiomerkkejä ovat esittäneet kanssaopiskelijat ylioppilaskunnan kunniatyöryhmälle, joka puolestaan on tehnyt esityksen ylioppilaskunnan hallitukselle.
Oulun ylioppilaslehden listasta löydät kaikki tänä vuonnna kunniamerkin saaneet ja OYY:n kunniatyöryhmän perusteet kunniamerkin myöntämiselle muiden paitsi III luokan kunniamerkkien kohdalla.
OYY:n kunniamerkkien saajat 25.2.2017
Kunniamerkki
Kunniamerkki voidaan antaa kunnian- tai kiitollisuudenosoituksena ylioppilaskunnan tai sen päämäärien hyväksi tehdystä erittäin ansiokkaasta työstä.
Eero Manninen
Eero Manninen aloitti opiskelijavaikuttajan uransa toimimalla kilta-aktiivina suomen kielen opiskelijoiden ainejärjestö Suma ry:ssä. Vuonna 2011 hän toimi OYY:n hallituksessa varapuheenjohtajana sekä tiedotus- ja kulttuurivastaavana, ja seuraavana vuonna titteliksi vaihtui OYY:n hallituksen puheenjohtaja. Edustajiston puheenjohtajana hän toimi puoli vuotta vuonna 2013, mutta siirtyi kesken kauden OYY:n järjestö- ja hallintosihteeriksi. Myöhemmin samana vuonna hänet valittiin ylioppilaskunnan pääsihteeriksi. Tässä tehtävässä hän toimi vuoden 2016 kevääseen asti, jolloin hänet valittiin Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) pääsihteeriksi. Hän on tehnyt merkittävän määrän kokonaisvaltaista työtä oululaisten yliopisto-opiskelijoiden eteen.
I luokan ansiomerkki
Ensimmäisen luokan ansiomerkki voidaan antaa ylioppilaskunnan nykyiselle tai entiselle jäsenelle tai ylioppilaskuntaa lähellä olevalle henkilölle tunnustuksena ylioppilaskunnan hyväksi suoritetusta ansiokkaasta työstä.
Jonne Kettunen Pauli Väisänen Liisa Väisänen Sanna Järvelä
Jonne Kettusella on takanaan pitkä ura ylioppilaskunnan eri toimielimissä, edustajistossa, hallituksessa sekä hallopedinä. Hän on toimillaan edistänyt koulutuspoliittisia teemoja kauppakorkeakoulussa sekä koko yliopiston tasolla, lähtökohtanaan opiskelijan hyvä elämä. Koko opiskelijauransa hän on toiminut erilaisissa halloped-toimissa, muun muassa vuodesta 2013 alkaen Oulun yliopiston hallituksen opiskelijajäsenenä. Hän on Ylioppilasapu ry:n hallituksen puheenjohtaja ja PSOASin hallituksen jäsen.
Pauli Väisänen on ollut matematiikan ja fysiikan opiskelijoiden eli Sigma-killan hallituksen jäsen ja puheenjohtaja. Parhaiten hänet tunnetaan Oulun yliopiston opintopistetalkoiden järjestämisestä. Hän on tuonut opiskelijoiden tietoisuuteen opintopistemäärät ja sen, miten ne vaikuttavat suoraan yliopiston saamaan rahoitukseen, ajatuksenaan tehdä yliopistosta parempi paikka opiskella. Nykyään hän toimii muun muassa tutkimusneuvostossa ja Oulun yliopiston hallituksessa opiskelijajäsenenä. Toisin kuin muilla I luokan ansiomerkin saaneilla, Väisäsellä ei ole edustajisto-, hallitus- tai sidosryhmätaustaa.
Liisa Väisänen on toiminut aktiivisesti suomen kielen opiskelijoiden ainejärjestön Suma ry:n hallituksessa ja toimihenkilönä. Vuonna 2013 hän oli Suma ry:n hallituksen puheenjohtaja. OYY:ssä hän on vaikuttanut edustajistossa ja HuKan ryhmänjohtajana. Vuonna 2014 hän oli OYY:n hallituksen jäsen, ja seuraavana vuonna hän toimi edustajiston varapuheenjohtajana. Väisäsellä on takanaan pitkä ura ylioppilaskunnan eri luottamustehtävissä. Syksyllä 2016 hän työskenteli OYY:n sosiaalipoliittisen asiantuntijan sijaisena.
Sanna Järvelä on toiminut 7 vuotta OYY:n inspehtorina, yhdyssiteenä ylioppilaskunnan ja yliopiston välillä. Hän on professori, dosentti ja kasvatustieteen tohtori, joka toimii Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa oppimisen ja opetuksen tutkimuksen professorina.
II luokan ansiomerkki
Toisen luokan ansiomerkki voidaan antaa tunnustuksena ylioppilaskunnan toimintaan ansiokkaalla tavalla osallistuneelle henkilölle. Merkki voidaan myöntää myös ylioppilaskunnan piirissä toimivan järjestön hyväksi suoritetusta ansiokkaasta työstä.
Nico Numminen Minna Koivunen Maria Ronkainen Taavi Saari
Nico Numminen oli mukana OYY:n vuoden 2015 hallituksessa, ja hän toimi myös hallituksen varapuheenjohtajana. OYY:n edustajistossa hän on toiminut kahtena kautena, joista vuonna 2016 edustajiston puheenjohtajana.
Minna Koivunen on toiminut aktiivisena journalistina sekä toimitusapulaisena Oulun ylioppilaslehdessä vuosina 2013-2015 ja päätoimittajana vuosina 2015-2017. Hän toimi päätoimittajana vaikeina aikoina ja osoitti suurta halua sekä innostusta kehittää lehteä, vaikka tiedossa oli lehden siirtyminen digitaaliseksi vuoden 2017 alusta alkaen.
Maria Ronkainen on vaikuttanut Finanssi ry:n hallituksessa, OYY:n edustajistossa ja vuonna 2016 OYY:n hallituksessa.
Taavi Saari on toiminut OYY:ssa valiokunta-aktiivina, edustajiston jäsenenä sekä tiedekuntansa aktiivisena hallinnon opiskelijaedustajana. Lisäksi hän on ollut ahkera toimija Oulun yliopiston Prosessikilta ry:ssä ja Oulun Teekkariyhdistyksessä.
III luokan ansiomerkki
Kolmannen luokan ansiomerkki voidaan antaa ylioppilaskunnan jäsenelle, joka on osoittanut kiitettävää aktiivisuutta ylioppilaskunnan toiminnassa. Merkki voidaan myöntää myös ylioppilaskunnan piirissä toimivan järjestön toimintaan ansiokkaalla tavalla osallistuneelle henkilölle. Henkilö on itseoikeutettu III lk:n ansiomerkkiin, sen jälkeen kun hän ei enää ole oikeutettu kantamaan virkamerkkiä.
Kati Hannila Joonas Kivioja Terje Juutilainen Tiina Strand Jussi-Pekka Tolonen Veera Alahuhta Muusa Jyrkinen Eero Huhtelin Mikko Nenonen Jesse Tenhunen Joonas Kurtti Olli Heikkilä Jussi Kallio Sauli Viinamäki Jesse Hakala Stiina Lehmus Sonja Pikkupeura Niina Voutilainen Miika Tapaninen Minna Pätsi Jenni Kemppinen Lauri-Pekka Roine Ilkka Peuna Olli Salmi Anna-Leena Taskinen Marko Saari Juho Kiviniemi Sanna Salomaa Maaret Laakso Oula Virtanen Laura Koskela Markus Seppälä Aleksi Takala Lauri Rannaste Benjamin Michelin Kaisa Mäkinen Matias Nissinen Petri M. Lehtonen Henri Lahtinen Salla Strand Aleksi Poropudas Mira Päätalo Arttu Vilmi Elisa Viljamaa Essi Wallen Mari Partanen Miika Peitso Senni Mäkelä Anna Mäkinen Outi Rinta-Homi Tini Ruohola Jali Moilanen Elina Salo Kai Kaltiola Juha-Matti Tirilä Elina Jaara Eemil Tryyki Jarkko Orava
Muokattu 27.2. kello 8.25. Korjattu Oulun teekkariyhdistyksen (OTY) ja Oulun yliopiston Prosessikilta ry:n kirjoitusasut.
Julkaistu
SHARE
Anni Hyypiö
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio
Oulun yliopiston kansainvälisiin maisteriohjelmiin saapui tänä vuonna 1425 hakemusta. Viime vuonna hakemuksia jätettiin 1673 kappaletta, eli määrä on laskenut edellisvuodesta 15 prosenttia. Hakuaika syksyllä 2017 käynnistyviin maisteriohjelmiin päättyi keskiviikkona 25.1. Maisteriohjelmien suosio vaihteli aloittain. Osa tekniikan alan kansainvälisistä maisteriohjelmista sai jopa aiempaa enemmän hakemuksia, kun osassa kauppatieteiden ohjelmia määrät laskivat. Notkahdus hakemusmäärissä oli odotettavissa EU- ja […]
Oulun yliopiston kansainvälisiin maisteriohjelmiin saapui tänä vuonna 1425 hakemusta. Viime vuonna hakemuksia jätettiin 1673 kappaletta, eli määrä on laskenut edellisvuodesta 15 prosenttia.
Hakuaika syksyllä 2017 käynnistyviin maisteriohjelmiin päättyi keskiviikkona 25.1.
Maisteriohjelmien suosio vaihteli aloittain. Osa tekniikan alan kansainvälisistä maisteriohjelmista sai jopa aiempaa enemmän hakemuksia, kun osassa kauppatieteiden ohjelmia määrät laskivat.
Notkahdus hakemusmäärissä oli odotettavissa EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta perittävien lukuvuosimaksujen käyttöönoton vuoksi. Lukuvuosimaksun alaraja on vähintään 1 500 euroa lukuvuodessa, mutta siitä ylöspäin korkeakoulut voivat määritellä maksun suuruuden itse.
Oulun yliopistossa lukuvuosimaksu on maisteriohjelmasta riippuen 10 000–13 000 euroa. Opiskelija voi saada yliopistolta stipendin maksun kattamiseen.
EU- ja Eta-maiden hakijoiden osuus pienenikin hieman edellisvuodesta. Tänä vuonna EU- ja Eta-maiden ulkopuolisten hakijoiden hakemuksia oli 87 prosenttia Oulun kv-ohjelmien hakemusten kokonaismäärästä. Viime vuonna vastaava osuus oli 92 prosenttia.
Päivitetty 30.1. Korjattu vuoden 2016 hakemusten määrä.
Julkaistu
SHARE
Anni Hyypiö
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio
