Ensimmäinen Vulcania järjestettiin ravintola Rauhalan edustalla vuonna 1995. Rauhalan lisäksi lukuvuoden avajaisjuhlaa on järjestetty Kuusisaaressa, Toppilan Möljällä ja Ouluhallilla.
Oulun yliopiston ylioppilaskunnan lukuvuoden avajaisjuhlaa Vulcanaliaa saatetaan syyskuussa viettää ensimmäistä kertaa Linnanmaalla.
OYY selvittää nyt sitä, voiko Vulcanalian iltajuhlan järjestää Oulun yliopiston Linnanmaan kampuksella, yliopiston 2T-parkkipaikalla.
Viime vuonna Vulcanalian iltajuhla järjestettiin Ouluhallissa, vuonna 2015 Ouluhallin parkkipaikalla.
Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallitus linjasi juhlan järjestämispaikasta torstaina 16.3. pidetyssä kokouksessa. Vulcanalian tapahtumapäiväksi on kaavailtu keskiviikkoa 6.9. Iltajuhlan lisäksi Vulcanalia-päivään kuuluvat Oulun yliopiston avajaisjuhla ja Linnanmaan kampuksella pidettävät perinteiset järjestömessut.
OYY:n hallituksen jäsenen Kaisa Tervahaudan mukaan parkkipaikkaidean taustalla on sekä yliopiston että opiskelijoiden toive saada tapahtuma Linnanmaalle.
Hän kuitenkin korostaa sitä, että asiassa on vielä paljon selvitettävää.
”Selvitettävänä on vielä lupakysymyksiä Oulun kaupungilta koskien esimerkiksi sitä, kuinka pitkään alueella saa olla, miten asutus vaikuttaa melulupaan ja kuinka liikennejärjestelyt hoidetaan. Eli pitää nyt tutkia byrokratiaa, mikä on mahdollista. Kaikenlaista tapahtuu, jos 2000–3000 ihmistä kokoontuu samaan paikkaan.”
OYY:ltä ei veloitettaisi vuokraa parkkipaikan käytöstä. Tervahauta ei osaa sanoa vielä sitä, kuinka paljon parkkipaikalle mahtuu väkeä tai tulisiko juhla-alueesta katettu.
”Väkimäärä riippuu siitä, miten tila rajataan. On keskusteltu siitä, tulisiko alueen olla katettu vai ei, rajataanko alueelle erikseen anniskelualuetta. Monta muttaa on vielä edessä: jos näyttää siltä, että tapahtuma on liian hankala toteuttaa Linnanmaalla niin, miten me halutaan, pitää tapahtuma järjestää muualla.”
Mikäli parkkipaikkaskenaario kaatuu, mikä on OYY:n varasuunnitelma?
”Plan B:nä on mietitty eri vaihtoehtoja, niissäkin on omat puolensa. Vulcanalia on tapahtumana haasteellinen järjestää, eikä vähiten sen vuoksi, että meidän täytyy miettiä jäsenpalvelunäkökulmaa. Tapahtuma on nyt kiertänyt hieman paikasta toiseen, ja aina on etsitty parasta ratkaisua sen järjestämiselle ja koitettu kehittää sitä”, Tervahauta sanoo.
Ensimmäinen Vulcanalia järjestettiin ravintola Rauhalan edustalla vuonna 1995. Juhlaa järjestettiin Rauhalan edessä vuoteen 2003, jolloin tapahtuma siirtyi Kuusisaareen. Vuonna 2012 juhla muutti Kuusisaaresta Toppilan Möljälle.
Kaisa Tervahaudan mukaan Vulcanalian paluu Kuusisaareen ei onnistu ainakaan tänä vuonna, mutta ensi vuonna se voisi olla mahdollista.
”Oulun kaupungilta ilmoitettiin meille, että tänä vuonna Kuusisaareen otetaan vain Qstock, mutta vuonna 2018 Vulcanaliasta voi olla yhteydessä”, Tervahauta sanoo.
Julkaistu
SHARE
Anni Hyypiö
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio
Tiistaina Linnanmaalla järjestetyssä opiskelijoiden kuntavaalipaneelissa tentattiin ehdokkaiden kantoja muun muassa kampuskehittämiseen ja opiskelijoiden lukuvuosimaksuihin.. Esille nousi jälleen kerran myös oululainen ikuisuushanke, Linnanmaan uimahalli.
Kuntavaalikampanjointi rantautui tiistaina Oulun yliopistolle Linnanmaan kampukselle. Amican Central stationilla tiistai-iltapäivänä järjestetyssä OYY:n vaalipaneelissa ehdokkaita grillattiin Oulun kuntapolitiikkaa koskevilla kysymyksillä.
Paikalla oli edustus yhdestätoista poliittisesta puolueesta. Vaalipaneeliin osallistuivatVeera Kontiokari (Piraattipuolue), Veli-Pekka Kultanen (SKP), Liisa Komminaho (SDP), Kati Hannila (Keskusta), Valtteri Törmänen (Vihreät), Sebastian Stenfors (Kokoomus), Mikko Mäkinen (RKP), Aki Kivirinta (Liberaalipuolue), Juha Richter (Liberaalipuolue), Oskar Olaussen (Vasemmistoliitto) ja Krista Inkala (Perussuomalaiset).
Jokaiselle ehdokkaalle suotiin minuutti vastausaikaa per kysymys, kunnes triangelin helähdys ilmoitti vastausajan päättymisestä.
Ehdokkaat olivat melko samanhenkisiä kertoessaan syistä kuntavaaliehdokkuudelleen. Mainituiksi tulivat muun muassa ”halu vaikuttaa ja parantaa asioita” ja halu tuoda uutta ja nuorta näkemystä valtuustoon.
OYY:n hallituksen puheenjohtajan Joel Kronqvistin juontaman paneelin ensimmäinen kysymys koski sitä, millä tavalla he kuntapäättäjinä huomioisivat Oamkin tulevan muuton Linnanmaalle.
Melko yksimielisesti vastattiin Oamkin muuton vaativan toimivampaa joukkoliikennettä ja lisää opiskelija-asuntoja. Panelistien huolenaiheina toistuivat bussien riittäminen ruuhka-aikaan aamuisin ja iltapäivisin. Toistuva toive oli myös suora bussiyhteys keskusta-Toppila-Linnanmaa -välille.
“Myös Välkkylään on tulossa opiskelija-asuntoja, ja sieltä tarvitaan linja tänne. Kaikki eivät voi asua Linnanmaalla, eivätkä kaikki voi asua keskustassakaan”, Kati Hannila totesi.
Mikko Mäkinen esitti visionaan Oamkin tyhjäksi jäävien tilojen käyttämisen ”kaupalliselle opetusvientitoiminnalle”. Joukkoliikennettä hän kehittäisi kimppakyytiseteleillä.
Juha Richterin mukaan Linnanmaalle kaivattaisiin kasvavien opiskelijamäärien myötä omaa uimahallia. Hän kertoi olevansa myös itse innokas uimaharrastaja. “Mitä enemmän täällä on asukkaita, sitä enemmän tänne tarvitaan erilaisia urheiluvaihtoehtoja.”
Uimahallia Linnanmaalle on odotettu Oulussa erittäin pitkään ja hartaasti. Vuonna 2012 uimahallihaave näytti toteutuvan, mutta kaupungin taloustilanteen vuoksi uimahallia ei ole vieläkään rakennettu.
Kultanen, Kontiokari, Komminaho, Hannila, Törmänen, Inkala ja Olaussen pitivät lukuvuosimaksuja huonona ideana. Richter kannatti maksuja ETA-alueen ulkopuolelta oleville ja arveli niiden nostavan opetuksen laatua.
Aki Kivirinnan mukaan lukuvuosimaksut taas ovat hyvä asia ja ne voisi ottaa käyttöön myös suomalaisten opiskelijoiden kohdalla, sillä se parantaisi opiskelija-aineksen laatua ja opiskelunopeutta. “Minusta kyse ei ole ongelmasta, vaan ratkaisusta.”
Sebastian Stenfors sanoi kannattavansa yhtäläisiä mahdollisuuksia kaikille, mutta arveli kv-opiskelijoiden lukuvuosimaksujen helpottavan suomalaista koulutusmyyntiä ulkomailla.
Jakoa syntyi myös suhtautumisessa joukkoliikenteeseen. Vaikka kaikki kannattivat joukkoliikenteen parannuksia, raitiovaunuliikenne sai varauksetonta kannatusta ainoastaan Mikko Mäkiseltä, ja Stenfors sanoi vastustavansa ratikkaa peräti “suunnattomasti”. Olaussenin ja Kultasen mukaan kannattavaa olisi selvittää mahdollisuutta hyödyntää jo olemassaolevia rautatielinjoja lähijunaliikenteessä.
Ehdokkaiden välille syntyi eroja myös kysyttäessä keinoja Oulun kuntatalouden tervehdyttämiseksi. Vaikka ehdokkaat olivat yksimielisiä työllistämisen ja yritysten tukemisen tärkeydestä, keinot talouskasvun käynnistämiseksi vaihtelivat. Siinä missä Veli-Pekka Kultanen ehdotti rakennustoiminnan ottamista kaupungin konsernitoimintaa, ”jotta täällä olisi pysyvästi työpaikkoja tarjolla”, Aki Kivirinta huomautti, että ”jos joku työllistyykin rakennusprojektissa kaupungin rahalla, on pois kaupungin budjetista pois”.
Aki Kivirinta halusi lopettaa suhmuroinnin ”kaavoituksessa sun muussa”: ”Vanhat kaverisuhteet sun muut pyörii, isot firmat pyörittää kaupunkia niin kuin haluaa, näistä haluaisin eroon.”
Stenfors ei halunnut luvata mitään erityisen rajua: ”Vapaus opiskella, mahdollisuus tehdä oululaista työtä, niillä mennään.”
Mäkisen lupauksena oli kansalaispalkka, Hannilan mukaan nuorisotyöttömyysprosentin tulee pienentyä ensi vaalikaudella, ja hän haluaa olla mukana tekemässä työtä tavoitteen eteen.
Liisa Komminaho ei osannut antaa rajua lupausta, mutta lisäsi: ”jos valtuustoon pääsen, niin katsotaan sitten vappuna.”
Olaussen toivoi maksuttomia tiloja kulttuuritoimijoille. Törmänen kertoi kannattavansa kaikkien kaupunginyhtiöiden mahdollisimman avointa päätöksentekoa, ja haluavansa esimerkiksi Oamkin hallituksen pöytäkirjat ja esityslistat julkisiksi.
Kultanen lupasi vastustaa ”yltiöpäistä yksityistämistä ja yhtiöittämistä”, Kontiokari kannattaisi avointa päätöksentekoa ja kuntalaisten ottamista mukaan vaikutustyöhön.
Inkala esitteli visionsa ”lasten harrastustakuusta”, joka hänen mukaansa vähentäisi epätasa-arvoisuutta, lasten eriarvoisuutta ja yksinäisyyden kokemuksia.
Tätä ideaa ovat esitelleet myös useat kokoomuksen valtuutetut ympäri Suomen, kun valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) haastoi viime syksynä kokoomuslaiset tekemään harrastustakuualoitteita omissa kunnissaan.
Valtteri Törmänen haastoi Inkalan ajatusta ja kysyi, eikö koulusta tai työstä ole ennaltaehkäisemään syrjäytymistä ja eriarvoistumista, ja kuinka kaupunginvaltuusto voisi tämän ajatuksen edes toteuttaa.
Inkalan mukaan koulupäivät ovat lapsilla hirveän lyhyitä: kun tähän yhdistää iltapäiväkerhoista leikkaamisen, lopputuloksena on lapsen pitkä iltapäivä yksin kotona.
“Harrastustakuun ideana olisi se, että lapsilla olisi turvallinen ympäristö missä olla koulun jälkeen. Lasten harrastukset lisäksi kallistuu ja kallistuu, joten tarvittaisiin mahdollisuus myös köyhille harrastaa”, hän muotoili.
Lopuksi panelistit ruotivat vielä suhtautumistaan turvapaikanhakijoihin. Kaikki korostivat periaatteellista haluaan auttaa hädänalaista, mutta auttamisen tapa jakoi mielipiteitä. Moni vastaaja korosti kotouttamisen tärkeyttä.
”Sen verran tänne voi ottaa, mitä kantokyky kestää. Lähtisin siitä, että panostetaan siihen, että oikeasti kotoutetaan porukkaa ja saadaan heitä mahdollisimman nopeasti esimerkiksi koulutukseen ja työhön. En usko, että heidänkään mielestä on hirveän kiva vain istua vastaanottokeskuksissa pyörittelemässä peukaloita”, Kontiokari sanoi.
Osan mielestä valtion tulisi auttaa pakolaisia ensisijaisesti lähtömaissa. Esimerkiksi Richterin mukaan hädänalaisia voisi auttaa esimerkiksi lähettämällä rauhanturvaajia kriisimaihin.
Liisa Komminaho huomautti, että lähtömaissa auttaminen onnistuu silloin, kun maan tilanne on vakaa. Sen sijaan täydessä sotatilassa olevassa maassa asia ei ole niin yksinkertainen.
“Ja kun ilmastopakolaisuus yleistyy, pakolaismäärät tulevat kasvamaan. He eivät pysy siellä, mistä ovat kotoisin.”
Kuntavaalien varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 9.4.2017. Ennakkoäänestys kotimaassa 29.3.–4.4. ja ulkomailla 29.3.–1.4
Julkaistu
SHARE
Anni Hyypiö
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio
Vuoden Opiskelijalta odotetaan opiskeluaikanana osoitettua aktiivisuutta opiskelijoiden ja yliopistoyhteisön hyväksi sekä opintojen hyvää etenemistahtia.
Oulun yliopiston ylioppilaskunnan entisten toimijoiden alumniyhdistys Rauhala-klubi pyytää järjestöiltä ja opiskelijayhteisöiltä esityksiä Vuoden Opiskelijaksi.
Vuoden Opiskelijan valintakriteereitä ovat opiskeluaikana osoitettu aktiivisuus opiskelijoiden ja yliopistoyhteisön hyväksi sekä opintojen hyvä etenemistahti. Vuoden Opiskelija innostaa ja tsemppaa muita, edistää yhteisöllisyyttä ja on motivaattori. Hänellä voi esimerkiksi olla kokemusta opiskelijalähtöisen toiminnan käynnistämisestä tai pyörittämisestä, opiskelijajärjestön uudelleenherättämisestä tai muusta erityisestä toiminnasta järjestöissä tai yliopistolla.
Vuoden Opiskelijan valinta julkistetaan keväällä Oulun yliopistopäivässä. Vuoden Opiskelija palkitaan merkittävän suuruisella stipendillä. Vuonna 2016 Vuoden Opiskelijaksi valittiin hyvinvointitekniikkaa ja tuotantotaloutta opiskellut Mia Hautala, vuonna 2015 tunnustus myönnettiin konetekniikan opiskelijalle Olli Peuralle.
Vuoden Opiskelijaksi nimettävän henkilön tulee olla perustutkinto-opiskelija. Esitettävä henkilö ei voi olla ylioppilaskunnan hallituksen jäsen tai toimihenkilö eikä yliopiston ylimpien päätöksentekoelinten jäsen. Yksittäiset opiskelijat voivat tehdä esityksiä ja ehdotuksia omille järjestöilleen, jotka tekevät lopulliset esitykset.
Perustellut esitykset ja esitetyn henkilön ansioluettelo tulee toimittaa 26.4.2017 kello 16 mennessä sähköpostitse Rauhala-klubin hallituksen puheenjohtajalle Samira Fahimille osoitteeseen . Lisätietoja voi tiedustella samasta osoitteesta.
Julkaistu
SHARE
Anni Hyypiö
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio
Oulun yliopiston humanistisen tiedekunnan ja kasvatustieteiden tiedekunnan on määrä muuttaa ensi vuonna noin 6 000 neliötä nykyistä pienempiin tiloihin. Muuttosuunnitelmat tarkentuvat kevään aikana, mutta jo nyt tiedetään, että henkilökunnalla tulee olemaan vähemmän omia työhuoneita kuin aikaisemmin. Ainejärjestöt ovat saamassa kiltahuoneita myös uusiin tiloihin, mutta niiden määrä ja koko eivät vielä ole tiedossa.
Alustavan aikataulun mukaan tiedekuntien muuton olisi määrä olla valmis vuoden 2018 lopussa. Yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteiskampus aloittaisi toimintansa vuoden 2020 syksyllä.
Humanistit ja kasvatustieteilijät saavat muuton myötä totutella opiskelemaan entistä tiiviimmin.
Oulun yliopiston tilapäällikön Arto Haverisen mukaan tiedekunnille osoitetut uudet tilat ovat noin 6 000 neliötä pienemmät kuin nykyiset tilat kampuksen pohjoispäädyssä.
”Tiedekuntien nykyiset tilat ovat kooltaan noin 15 000 neliömetriä ja uudet tilat, joihin [tiedekuntien] toimintoja sijoitetaan, ovat noin 9 000 neliötä. Tällä järjestelyllä saavutetaan noin 2,2 miljoonan euron tilakustannussäästöt vuosittain”, Haverinen kertoo.
Esimerkiksi kasvatustieteiden tiedekunta pyrkii pienentämään erityisopetustilojensa kokoa viidenneksellä nykyisestä. Lisäksi tiedekunta aikoo vähentää työhuoneidensa tiloista 15 prosenttia.
Arto Haverisen mukaan kaikkiaan yli kolmasosa tiedekuntien tiloista “tehostuu” muuton seurauksena.
”Tiedekunnat asettavat omia tehostustarpeitaan omille tiloilleen. Lisäksi normaalien opetustilojen käyttöasteita tullaan tehostamaan”, Haverinen selittää.
Tällä haavaa yliopiston perusopetustilojen viikoittainen käyttö keskittyy Haverisen mukaan pahimmillaan tiistaista torstaihin kello 10:n ja kello 14:n väliselle ajalle.
”Maanantait ja perjantait tahtovat olla vähän heikompia. Tavoite on tehostaa opetustilojen käyttöä siten, että opetusta olisi esimerkiksi kahdeksasta neljään.”
Humanistisen Killan hallituksen puheenjohtajan Katri Kiurujoen mukaan humanistiopiskelijoiden tunnelmat muuttoa kohtaan ovat aiempaa toiveikkaammat.
Toiveissa opiskelun perusedellytykset ja puhdasta sisäilmaa
Humanistisen ja kasvatustieteiden tiedekuntien uudet tilat sijaitsevat Linnanmaan kampuksen keskipaikkeilla. Tältä alueelta on vapautunut tiloja käytettäväksi muun muassa luonnontieteelliseltä tiedekunnalta.
Tiedekuntien uusia tiloja suunnitellaan kevään mittaan kolmessa työryhmässä: molempien tiedekuntien tilatyöryhmissä ja yleisten opetustilojen suunnitteluryhmässä. Suunnitelmien olisi määrä olla valmiit toukokuun loppuun mennessä.
”Tilatyöryhmässämme on kaksi opiskelijaedustajaa, koulutusdekaani, dekaani, arkkitehtipalvelujen edustaja, tiedekunnan johtoa ja asiantuntijoita”, Humanistisen Killan hallituksen puheenjohtaja Katri Kiurujoki kertoo.
Hän sanoo humanistiopiskelijoiden tunnelmien olevan muuton suhteen “vähän huolestuneet”, mutta silti toiveikkaammat kuin aikaisemmin.
”Aikaisemmin emme tienneet tästä muutosta oikein mitään. Nyt on enemmän tietoa, ja asiat ovat helmikuun aikana selkiytyneet. Tilatyöryhmien kautta olemme saaneet lisätietoa, miten prosessi etenee ja vastauksia kysymyksiimme”, Kiurujoki sanoo.
Kiurujoen mukaan humanistit toivovat uusien tilojen olevan yksinkertaisesti tiedekunnan tarpeisiin soveltuvat.
”Toiveissamme olisi saada muun muassa pienempiä luentosaleja kuin nyt ja ryhmätyöhuoneita. Emme välttämättä tarvitse uutta tekniikkaa tai hifistelyä, vaan perusedellytykset opiskeluun.”
”Yksi huolenaihe on, mistä neliöitä otetaan konkreettisesti pois, koska tulevat tilamme ovat pienemmät kuin nykyiset.”
”Lyhyesti kiteytettynä opiskelijoita ei ’hirveästi innosta muuttaa jonnekin pimeisiin käytäviin ktk-päädyn valosta’. Kasvatustieteilijät ovat tottuneet oman päätynsä yleisilmeeseen ja valoisuuteen, eivätkä niin sanotun vanhan puolen kolkot käytävät tästä syystä houkuttele.”
Kasvatustieteiden koulutusohjelmassa opiskelevien ainejärjestön Motiva ry:n hallituksen puheenjohtaja Tuomas Soini kertoo sähköpostitse, että opiskelijoilla on muuttoa kohtaan ristiriitaisia tunteita.
”Päällimmäisenä positiivisena muutoksena toivotaan, että uudet tilat eivät olisi homeessa kuten nämä nykyiset tilat, koska homeongelma on vaikeuttanut useiden meidänkin opiskelijoidemme toimintaa yliopistolla viime aikoina”, Soini sanoo.
”Muutto toivottavasti myös mahdollistaa uusien tilojen suunnittelun alusta asti. Tämä taas luo mahdollisuuden sille, että uudet opetustilat ovat todella pedagogisesti suunniteltuja, muunneltavia ja riittävän kokoisia. Käsitykseni onkin, että tilat, joihin muutamme, on mahdollista remontoida juuri sellaiseksi, kuin opettajat ja opiskelijat nykypäivänä haluavat.”
Soinin mukaan negatiiviset odotukset ovat tiedekunnan opiskelijoiden keskuudessa kuitenkin yleisempiä. Eniten närää aiheuttaa koko muutto ylipäätään.
”Lyhyesti kiteytettynä opiskelijoita ei ’hirveästi innosta muuttaa jonnekin pimeisiin käytäviin ktk-päädyn valosta’. Kasvatustieteilijät ovat tottuneet oman päätynsä yleisilmeeseen ja valoisuuteen, eivätkä niin sanotun vanhan puolen kolkot käytävät tästä syystä houkuttele.”
Henkilökunta toivoo työrauhaa
Opiskelijoiden lisäksi tiedekuntien muutto koskee kaikkiaan noin 300:aa henkilökunnan jäsentä. Myös heillä on edessään totuttelu uudenlaiseen työympäristöön.
”Mietityttää, tuleeko uusista tiloista tarpeeksi rauhalliset, jotta töitä pystyy tekemään. Monet ovat tottuneet työskentelemään omissa huoneissaan, joita ei jatkossa tule olemaan läheskään kaikilla”, humanistisen tiedekunnan dekaani Paula Rossi pohtii.
”Ja jos opiskelijoita ajattelee, herää kysymys, pystyykö heidän kanssaan vastaisuudessa keskustelemaan kahden kesken muita häiritsemättä.”
Kasvatustieteiden tiedekunnan dekaani Eila Estola on samoilla linjoilla kollegansa kanssa.
”Uusissa tiloissa pitää olla paikkoja, joissa on mahdollista tehdä hiljaista työtä rauhassa ilman häiriötä. Ja kun meillä on paljon henkilöstöä ja opiskelijoita, pitää olla tiloja, joissa voi käydä ohjauskeskusteluja.”
Yksi humanistipäädyn muuttajista on suomen kielen opiskelijoiden ainejärjestö Suma ry:n kiltahuone Kerhis. Neljännen vuoden opiskelijoiden Teijo Kemppaisen (vas.) ja Jali Moilasen mukaan Kerhiksen sohva on mieluisa hengailupaikka.
Uusien kiltahuoneiden kustannukset tiedekunnille
Opiskelijoiden ainejärjestöjen kiltahuoneet ovat olleet tilatyöryhmissä paljon tapetilla. Esimerkiksi kasvatustieteiden koulutusohjelman opiskelijat toivoisivat saavansa muuton myötä oman kiltahuoneen.
”Olemme tähän asti joutuneet jakamaan kiltahuoneemme [musiikkikasvatuksen ainejärjestö] Mukavan ja [varhaiskasvatuksen ainejärjestö] Lastarien kanssa. Lisäksi nykyisellä kiltahuoneella ei saa juuri viettää jäsenistön kanssa aikaa, koska se sijaitsee henkilökunnan käytävällä, jossa halutaan työrauhaa”, Motivan puheenjohtaja Tuomas Soini toteaa.
Kiltahuoneiden tilakustannukset ovat joka tapauksessa lankeamassa tiedekuntien maksettaviksi, sillä ne sisältyvät niin sanottuihin yliopiston yhteisiin kustannuksiin, jotka viime kädessä jaetaan yliopiston yksiköiden kesken suhteessa kunkin yksikön pinta-alaan.
Tilapäällikkö Arto Haverisen mukaan kiltatiloja tullaan “totta kai” järjestämään, mutta niiden lopullinen sijainti on vielä mysteeri.
”Ne pyritään sijoittamaan mahdollisimman lähelle tiedekuntia jonnekin päin yliopistoa. Suunnittelu on vielä niin kesken, että en osaa ennustaa tarkemmin. Mutta varmasti johonkin tulee jotakin”, Haverinen kertoo.
Kiltahuoneiden tilakustannukset ovat joka tapauksessa lankeamassa tiedekuntien maksettaviksi, sillä ne sisältyvät niin sanottuihin yliopiston yhteisiin kustannuksiin, jotka viime kädessä jaetaan yliopiston yksiköiden kesken suhteessa kunkin yksikön pinta-alaan.
”Tilamitoituksessa pyritään mahdollisimman hyvään tasapuolisuuteen ja mahdollisuuksien mukaan myös tilojen yhteiskäyttöön kaikkien kiltojen ja opiskelijajärjestöjen kanssa. [Kiltahuoneiden] Sijainnit tarkentuvat hankesuunnittelun edetessä”, Oulun yliopiston hallintojohtaja Essi Kiuru sanoo.
Tilatyöryhmien opiskelijajäsenten ylläpitämän Facebook-yhteisön tietojen mukaan humanistinen tiedekunta olisi saamassa uusiin tiloihinsa tällä haavaa ainakin 3-4 kiltahuonetta. Vastaisuudessa myös Humanistisen Killan omistama Humus-kahvila katsotaan kiltahuoneeksi.
Koska tulevien kiltahuoneiden koko lasketaan läsnäolevien opiskelijoiden määrään perustuvalla kaavalla, kahvilan tarvitsemat neliöt tulevat täten olemaan pois tiedekunnan muiden kiltahuoneiden tiloista.
Sekä Humus-kahvila että humanistisen tiedekunnan kiltahuoneet tulevat sijoittumaan Geokadun ensimmäiseen kerrokseen.
Kasvatustieteiden tiedekunnan kiltahuoneista taas tiedetään, että niitä varten ollaan saamassa aiempaa huomattavasti enemmän tilaneliöitä. Oulun Luokanopettajaopiskelijoiden kahvila OLOhuoneelle on lisäksi suunniteltu erillistä tilaa kiltahuoneiden läheisyydestä.
Humanistien ja kasvatustieteilijöiden kiltahuoneiden tulevaisuus on herättänyt opiskelijoissa huolta. Oma kiltis on tärkeä osa opiskelijan arkea: kiltiksillä hengaillaan, luetaan tentteihin, torkutaan ja kahvitellaan. Kuvan kahvikarhu Suman Kerhikseltä.
Kuka tarvitsee oman työhuoneen?
Tilapäällikkö Arto Haverinen ei osaa vielä tässä vaiheessa ennustaa, minkälaiset uudet opiskelutilat käytännössä tulevat olemaan.
”Sitä juuri näissä työryhmissä mietitään. Tässä pitää ajatella 5-15 vuotta eteen päin: minkälaista opetus tulee olemaan ja minkä kokoisia ryhmiä silloin on?”
”Varmasti tulee olemaan pienempiä, monikäyttöisempiä ja ryhmätyötyyppisiä tiloja. Maaliskuun loppupuolella varmaan saamme nähdä ensimmäisiä suunnitelmia.”
Uusissa tiloissa ei myöskään pitäisi olla sisäilmaongelmia. Haverisen mukaan ongelmia ei ole yliopistolla ylipäätään ilmennyt muualla kuin logopedian vanhoissa tiloissa.
”Tiedekuntien uusissa tiloissa ei ole havaittu tällaisia ongelmia. Ainoastaan logopedian vanhat tilat ovat työllistäneet meitä, ja sieltä siirsimme käyttäjät kirjastoon evakkoon. Sinne on tulossa peruskorjaustason korjaukset ennen Oamkin muuttoa, mutta se on Suomen Yliopistokiinteistöjen ja Oamkin välinen asia.”
Haverinen sanoo, että henkilökunnan omia työhuoneita puolestaan vähennetään, koska niin kutsutuilla monitilaratkaisuilla voidaan tehostaa tilojen käyttöä.
”Se on se nykytrendi. Useampi henkilö voi käyttää siis samoja tiloja verrattuna siihen, että jokaisella olisi oma työhuone, joka on yhden henkilön käytössä vaikka tämä henkilö olisi kolme kuukautta ulkomailla.”
Haverisen mukaan toimistojen monitilaratkaisut kuitenkin mahdollistavat myös kahdenkeskiset keskustelut.
”Silloin pitää käyttää vetäytymistiloja. Tämähän vaatii työskentelemiseltä uutta tapaa ja muiden huomioimista enemmän. Käytettävissä on paljon muitakin tiloja kuin vain se oma huone ja yhteinen kahvitila.”
Haverinen kuitenkin huomauttaa, että joillekin henkilökunnan jäsenille tulee uusissa tiloissa olemaan omat työhuoneet. Tiedekuntien ja yksiköiden päätettäväksi jää, kuka sellaisen jatkossa tarvitsee.
Julkaistu
SHARE
Eetu Halonen
Toimittajanplanttuna Oulussa aikaansa viettävä Tampereen siirtolainen. Kiinnostuksen kohteet erästä kirjailijaa mukaillen elämä, maailmankaikkeus ja kaikki. Sana olkoon vapaa, mutta faktat ovat pyhiä. Twitter: @eehalonen
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) maanantaina 13.2. julkaisema Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016 kertoi karua kieltä opiskelijoiden hyvinvoinnista. Vaikka opiskelijoiden fyysinen terveys on parantunut, psyykkinen terveys on puolestaan huonontunut. Tutkimukseen vastanneista opiskelijoista vain 66 prosenttia koki henkisen hyvinvointinsa hyväksi tai erittäin hyväksi, ja 30 prosenttia koki psyykkisiä vaikeuksia. Opiskelijoilla diagnosoidun masennuksen ja ahdistuneisuushäiriöiden osuus on vuodesta 2000 alkaen lisääntynyt merkittävästi. Vastanneista 16 prosenttia kärsi päivittäin […]
Vaikka opiskelijoiden fyysinen terveys on parantunut, psyykkinen terveys on puolestaan huonontunut. Tutkimukseen vastanneista opiskelijoista vain 66 prosenttia koki henkisen hyvinvointinsa hyväksi tai erittäin hyväksi, ja 30 prosenttia koki psyykkisiä vaikeuksia.
Opiskelijoilla diagnosoidun masennuksen ja ahdistuneisuushäiriöiden osuus on vuodesta 2000 alkaen lisääntynyt merkittävästi. Vastanneista 16 prosenttia kärsi päivittäin jostakin psyykkisestä oireesta, kuten uniongelmista, keskittymisvaikeuksista, jännittyneisyydestä, masentuneisuudesta tai ahdistuneisuudesta.
Oulun ylioppilaslehti selvitti mistä oululainen yliopisto-opiskelija löytää apua pulmiinsa.
Opintoni eivät etene minnekään. Gradua pitäisi aloitella, mutta ajatuskin siitä ahdistaa. Mieluummin välttelen koko työn tekemistä. Kenelle voin puhua asiasta?
Omaopettajalta saa ohjausta opintojen suorittamiseen. Opiskelija voi hakeutua myös yliopiston ohjaus- ja uraohjauspalveluiden pariin. Apua saa muun muassa opintojen suunnittelua, aikataulutusta, opintoalan vaihtamista, jumiutuneiden opintojen edistämistä ja työnhakua koskeviin kysymyksiin. Opinnäytetöiden sisältöä koskevissa ongelmissa käänny opinnäytetyön ohjaajan puoleen.
Esimerkiksi jumiutuneisiin opintoihin, motivaatio-ongelmiin ja jaksamiseen liittyviin ongelmiin saa apua myös yliopiston opintopsykologilta. Opintopsykologilla on sekä päivystys- että ajanvarausaikoja.
Vertaistukea saa yliopiston järjestämistä opiskelua tukevista ryhmistä. Omia työryhmiään on esimerkiksi kandin- ja gradutyön kanssa painiskeleville. Lisätietoa ryhmistä saa Oulun yliopiston opiskelijauutiskirjeestä.
Esiintyminen jännittää ja kauhistuttaa, inhoan puheiden pitämistä ja seminaaritöiden esittelemistä. Kärsinkö vaivasta ikuisesti?
YTHS järjestää opiskelijoille jännittäjäryhmiä, joissa haetaan yhteisten keskustelujen, harjoitusten ja alustusten kautta uutta suhdetta jännittämiseen. Headsted järjestää jännittäjille tarkoitettua ilmaista verkkokurssia Jännä juttu.
Mikäli jännittäminen rajoittaa jo jokapäiväistä elämää ja estää esimerkiksi kursseille osallistumisen, on viisasta olla yhteydessä YTHS:n yleislääkäriin tai psykologiin.
En saa nukuttua jatkuvan ahdistuksen vuoksi. Elämäni vaikuttaa täysin toivottomalta, sängystä nouseminen aamuisin tuntuu turhalta. Mistä saan apua?
On syytä hakeutua YTHS:n mielenterveyspalveluiden piiriin. Psykologin ja psykiatrin vastaanotoille pääsemiseksi tarvitaan ajanvaraus. Ota yhteyttä YTHS:n terveydenhoitajaan (ma-to kello 8-15, perjantaisin kello 8-14, puhelinnumero 046 710 1063). Hän tekee hoidontarpeen arvion, antaa hoito-ohjeita ja ohjaa sinut tarvittaessa jatkotutkimuksiin.
Akuuteissa tilanteissa hakeudu Oulun mielenterveystoimiston päivystykseen (ma-to 8-16, pe 8-15) tai Oulun yliopistollisen sairaalan psykiatrian päivystykseen (ma-pe 8-18). Viikonloppuisin ja arki-iltaisin kello 18 jälkeen hakeudu Oulun seudun kuntien yhteispäivystykseen. Lisätietoa saat Oulun kaupungin nettisivuilta.
Tietoa mielenterveydestä ja tukea omahoitoon saa valtakunnallisesta nettipalvelusta Mielenterveystalosta.
Pelottaa, että alkoholinkäyttöni on jäämässä bileilloista pysyväksi tavaksi. Kuka auttaa katkaisemaan putken?
Ota yhteyttä YTHS:n jos koet hoitavasti erilaisia ongelmia, kuten unettomuutta, jännittämistä ja masennusta alkoholilla, et pysty vähentämään omatoimisesti tai koet alkoholin aiheuttaneen sinulle jo fyysisiä terveysongelmia.
Tuntuu, että arjen- ja elämänhallintani on hieman hukassa. Valvon yöt ja nukun päivät, enkä tunne kuuluvani opiskelijayhteisöön. Kaipaan keskusteluapua arjen pieniin asioihin. Kenen kanssa voin jutella?
Matalan kynnyksen keskusteluapua saa opiskelijoiden tukikeskus Nyyti ry:ltä. Nyyti järjestää erilaisia maksuttomia nettichatteja joka toinen torstai kello 18-20. Välillä chatissa on tietty teema, välillä keskustelun aihe on vapaa. Chatissa voi käyttää nimimerkkiä.
Nyyti järjestää myös pienemmälle porukalle tarkoitettuja maksuttomia keskusteluryhmiä. Maksuttomien nettiryhmien tarkoituksena on vertaistuen jakaminen sekä uusien näkökulmien ja ratkaisujen löytyminen.
YTHS tarjoaa vinkkejä arjen ongelmien päihittämiseksi verkkosivustollaan I love Arki. Sivustolta löytää apua esimerkiksi unettomuuteen, painonhallintaan ja sosiaalisten suhteiden rakentamiseen. Elämänhallintaa voi harjoitella myös YTHS:n kursseilla. Esimerkiksi keväällä 2017 Oulussa järjestetään elämäntaitokurssi.
Keskusteluapua saa myös yliopistopastori Ari Savuojalta. Hänen luokseen voi mennä aina kun työhuoneen TF101 ovi on avoinna. Muulloin voi sopia tapaamisajan sähköpostilla () tai puhelimitse (040 524 5919).
Asiantuntijana toimi Oulun yliopiston ylioppilaskunnan sosiaalipoliittinen asiantuntija Hennamari Toiviainen.
Julkaistu
SHARE
Anni Hyypiö
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio
Oli tyylisi sitten Standard tai Modified, laskuvälineesi perinteinen inttiahkio tai puhallettava pallomeri, Oulussa Raksilan Reikunmäessä on laskiaistiistaina aina kaikille tilaa.
Oulun yliopiston koneinsinöörikillan järjestämä suosittu laskiaistapahtuma täytti tänä vuonna muikeat 50 vuotta.
Juhlan kunniaksi Oulun ylioppilaslehti kiipesi muiden mukana Reikunmäelle seuraamaan laskijoiden suorituksia.
