”Toivottavasti auringonvalo seuraa mukanamme uusiin tiloihin” – Humus-kuppilalla on pian muutto edessä

Humus-kuppilalla on kesän jälkeen edessä muutto Geokadulle. Syynä on Oulun ammattikorkeakoulun muutto: nyt humanistien ja kasvatustieteilijöiden käytössä olevat tilat siirtyvät yliopistolta Oamkin käyttöön. Vanhan Humuksen läksiäisiä vietettiin tiistaina 8.5. haikeissa, mutta toiveikkaissa tunnelmissa.

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Eriparikuppeja, puheensorinaa, avoimia läppäreitä ja tenttikirjoja, verhojen välistä kurkistava kevätaurinko.

Vaikka kahvilan seinällä olevassa kalenterissa lukeekin Humuksen läksiäiset, tiistaina 8.5. Humus-kuppilassa kaikki näytti olevan kutakuinkin entisellään, vailla murheellista hautajaistunnelmaa.

Humus on muuttamassa kesän jälkeen Geokadulle. Syynä on Oulun ammattikorkeakoulun muutto Linnanmaan kampukselle: nyt humanistien ja kasvatustieteilijöiden käytössä olevat tilat siirtyvät Oamkin käyttöön.

Humuksen omistaa Oulun yliopiston Humanistinen Kilta. Killan puheenjohtaja Elina Honkanen kertoo tunnelmien Humuksen muutosta olevan nyt hyvät, iloisemmat kuin tähän aikaan viime vuonna.

Viime huhtikuussa humanistijärjestöt siirsivät kiltatilansa ja Humus-kuppilan päiväksi Geokadulle. Yhden päivän ajaksi käytävä täyttyi opiskelevista, kahvittelevista, pelaavista, juttelevista ja kokoustavista opiskelijoista.

Protestilla viestittiin tyytymättömyyttä kiltatilojen ja Humuksen sijoittamiseen liian syrjäiseksi katsottuun paikkaan Geokadulta haarautuvalle sivukadulle. Tiloista syntyi lopulta sopu.

”Nyt odotamme innolla uutta paikkaa ja uusia asiakkaita.”

 

Oulun ylioppilaslehti 2018.
”Humuksen tunnelma syntyy kyllä uusiin tiloihin, sillä tunnelma tulee ihmisistä”, uskoo Humanistisen Killan puheenjohtaja Elina Honkanen.

 

Uusiin tiloihin parempaa luettavaa

Kuppilan muutto alkaa elokuussa. Uuden Humuksen avajaispäivämäärää Honkanen ei osaa vielä sanoa.

Nykyisessä paikassaan Humus on viimeistä päivää avoinna perjantaina 15. kesäkuuta.

Tiistain läksiäisiltä Elina Honkanen odotti mukavaa tunnelmaa, nykyisten tilojen fiilistelyä ja Humusta koskevia muistoja. Muistojen jakamista varten kahvilassa oli avoin mikki kahvittelijoille.

Mikrofoniin tarttui ensimmäisenä Ville-Valtteri Visuri, tutkijatohtori prosessimetallurgian tutkimusyksiköstä.

Visuri toivoi Humuksessa vallinneen lorvimisen kulttuurin jatkuvan myös uusissa tiloissa. Sen tarpeellisuutta hän perusteli sillä, että myös Killan nettisivuilla olevassa kyselyssä yleisö äänesti Humuksen parhaaksi asiaksi vetelehtimisen.

Ankaria moitteita hän kuitenkin antoi kahvilan kirjaperinteen tyssäämisestä. Visurin mukaan Humuksessa oli vuosia perinteenä vaihtuva kirja, jota kahvittelijat saattoivat aikansa ratoksi selailla.

Viime vuosien ajan tuona kirjana on jo vuosia ollut vanha autonkorjausopas, joka ei ole vaihtunut enää yhtään miksikään. Sen korvaajaksi uusiin tiloihin hän toivoi kiinnostavampaa teosta.

 

"Vuosien varrella moni asia on elämässäni muuttunut, mutta Humus on pysynyt", totesi tutkijatohtori Ville-Valtteri Visuri. Hän piti ensimmäisen puheenvuoron avoimessa mikissä Humuksen läksiäisissä 8.5.
”Vuosien varrella moni asia on elämässäni muuttunut, mutta Humus on pysynyt”, totesi tutkijatohtori Ville-Valtteri Visuri. Hän piti ensimmäisen puheenvuoron avoimessa mikissä Humuksen läksiäisjuhlassa.

 

Humanistiopiskelijoiden kahvila täytti tammikuussa 25 vuotta. Vuosien aikana moni asia on muuttunut: kahvikuppeja rikkoontuu tai katoaa, vitriinin herkut päivittyvät asiakkaiden makumieltymysten mukaan. Asiakaskuntakin vaihtuu, kun opiskelijat siirtyvät publiikin kautta työelämään ja katoavat kampukselta.

”Silloin kun ensi kertaa kahvittelin Humuksessa, ei erikoiskahveja ollut keksittykään, piti tyytyä vain Juhla Mokkaan”, muistelee yhteyssihteeri Iira Rautiainen nauraen. Hän vieraili Humus-kuppilassa ensimmäistä kertaa vuonna 2001.

”Eikä tainnut olla mukaan otettavia kahvejakaan. Salaatteja taas on ollut tarjolla niin pitkään kun muistan”, muistelee puolestaan tutkijatohtori Noora Hirvonen. Hänellä ensikosketus kahvilaan syntyi 2005.

Kysyttäessä suurinta muutosta menneeseen he vastaavat puheensorinan määrän. Kahvilassa oli ennen hiljaisempaa, sillä vapaan seurustelun sijaan monessa pöydässä opiskeltiin. Muuta opiskelutilaa oli kampuksella silloin vähemmän, Hirvonen muistelee.

 

”Humuksen muutto ei ole vielä konkretisoitunut, ei sitä vielä oikein osaa ajatella tapahtuvaksi”, totesi informaatiotutkimuksen yliopistonlehtori Heidi Enwald (vas.) kysyttäessä tunnelmia läksiäispäivänä. Kuvassa myös yhteyssihteeri Iira Rautiainen (kesk.) ja tutkijatohtori Noora Hirvonen.

 

Yksi tiistaina Humuksessa kahvikupillista jonottaneista oli Heikki Saastamoinen, englantilaisen filologian opiskelija.

Saastamoisen ensikosketus Humukseen syntyi vuonna 2012 heti ensimmäisenä opiskelupäivänä. ”Pienryhmäohjaajamme taisi pysäyttää kierroksen tänne ja todeta, että nyt pidetään kahvitauko”, hän muistelee.

Läheinen suhde kahvilaan syntyi vuonna 2015, kun Saastamoinen oli Humanistisen Killan hallituksen kahvilavastaava. ”Kaverini totesi, että minusta kyllä näkee, että olen kahvilavastaava: tänne tultaessa silmät skannaavat joka paikkaan ja katsovat, puuttuuko mitään.”

Kysyttäessä erityisen hyvää Humus-muistoa hän viittaa viime kevään mielenilmaukseen, jossa oli mukana niin kahvilan henkilökunta kuin sen käyttäjätkin. ”Se oli mahtava, onnistunut tapahtuma.”

 

Oulun ylioppilaslehti 2018.
Humuksen uusissa tiloissa asiakaspaikkoja on nykyistä vähemmän, mutta keittiö on puolestaan aiempaa suurempi.

 

Olutta on toivottu

Muiden muistellessa tiskin takana Humuksen keittiön puolella on jatkuva kiire: kahvia on keitettävä, tiskikonetta tyhjennettävä ja täytettävä, pullavalikoima tarkistettava.

Kun tiskin takana on yhtäaikaa yksi toimittaja ja kaksi työntekijää, tila käy ahtaaksi.

Hälinän keskellä ruokataukoaan viettää Anja Enojärvi, Humuksen kahvilatyöntekijä. Hän suhtautuu tulevaan muuttoon varsin tyynesti, vaikka olo onkin haikea. Hän on työskennellyt Humuksessa 14 vuotta.

Enojärvi sanoo, että näin toukokuisena tiistaina lähestyvä muutto tuntuu vielä hieman epätodelliselta ja kaukaiselta. Muuton uskoo toteutuvan vasta, kun se todella alkaa, hän sanoo.

Uutta sijaintia Geokadulla hän pitää myynnin kannalta lupaavana.

”Siellä on jo asiakkaitamme vuosien takaa. Lisäksi iltaisin siinä päässä rakennusta on ymmärtääkseni enemmän elämää, täällä on iltaisin ollut hiljaisempaa.”

Hän kertoi, että harkinnassa ovat nykyistä pitemmät aukioloajat ja laajempi valikoima. Campus Shopin sulkemisen jälkeen Humukseen on ilmestynyt myyntiin pieni määrä kirjoitustarvikkeita. Niiden valikoimaa voisi vielä entisestään lisätä, mikäli kysyntää on, Enojärvi sanoo.

”Oluttakin on meille moneen otteeseen toivottu, mutta sitä ei ole tulossa.”

Muutossa riittää silti vielä pureskeltavaa ja mietittävää. Nykyisissä tiloissa on monta hyvää puolta, kuten keskeinen sijainti kulkuväylän varrella. Lisäksi tila on valtavien ikkunoiden vuoksi hyvin valoisa.

”Toivottavasti auringonvalo seuraa mukanamme uusiin tiloihin.”

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Oamkin muutto muuttaa Linnanmaata – luvassa nopeampia bussilinjoja, pyöräilybaanaa ja aluebrändi

Oulun ammattikorkeakoulun muutto Linnanmaalle mullistaa kampuksen tilankäytön, kun pohjoispääty siirtyy yliopistolta Oamkin käyttöön. Muuton myötä muuttuu myös koko Linnanmaan ja Kaijonharjun alue.

TEKSTI Marko Heikkinen

KUVAT Anni Hyypiö

Oulun ammattikorkeakoulun muuton myötä Linnanmaan kampuksella opiskelee ja työskentelee tulevaisuudessa yli 20 000 henkeä.

Tuleva muutto herättää paljon kysymyksiä molempien korkeakoulujen henkilökunnassa ja opiskelijoissa. Linnanmaan yhteiskampuksesta järjestettiin siksi torstaina 3.5. kaikille avoin keskustelutilaisuus.

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan, Oulun yliopiston ja Oulun kaupungin järjestämässä tapahtumassa keskusteltiin siitä, millaisia vaikutuksia Oamkin muutolla on alueen arkkitehtuuriin, joukkoliikenteeseen, kevyen liikenteen kehitykseen ja imagoon. Aiheita olivat avaamassa muutoksia johtavat työryhmät ja Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala.

Omassa puheenvuorossaan Laajala kertoi, että Oulun ammattikorkeakoulun ja Oulun yliopiston välinen omistusjärjestely todella toteutuu. Oulun yliopisto ostaa enemmistön Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n osakkeista, ja siitä tulee siten pääomistaja.

Tähän osakekauppaan viitaten hän kertoi vastaavanlaisista järjestelyistä Tampereella, Lappeenrannassa ja Rovaniemellä. Laajala arvelikin koulutuspoliittisena trendinä olevan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyön kasvaminen entisestään.

Samassa yhteydessä Laajala sanoi, että opiskelijajärjestöille tulee todennäköisesti läsnäolo-oikeus Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n yhtiökokouksiin. ”Tähän asiaan palataan osakassopimuksen valmistelun yhteydessä.”

 

Yliopisto vai innovaatiokeskittymä?

Linnanmaan kampusalueen maankäyttötyöryhmän tilannekatsauksen antoi Oulun kaupungin kaavoitusarkkitehti Eini Vasu.

Vasu esitteli EUROPAN 14 -arkkitehtuurikilpailun palkittuja töitä, joita hyödynnetään Linnanmaa-Kaijonharjun alueen kaavarunkotyön valmistelussa. Voittaneessa ehdotuksessa, espanjalaisen työryhmän luomassa Kaljamassa poistettaisiin yliopistoa ympäröivät parkkipaikat ja tuotaisiin tilalle nykyaikaisen ihanteen mukaisia hybridirakennuksia. Samalla Kaijonharjun keskusta siirrettäisiin Yliopistokadun varteen. Toiselle sijalle tullut A Tale of Two Lakes puolestaan esitteli käärmemäisen, metsässä mutkittelevan megastruktuurin.

Kaavarunkotyö on käynnistynyt helmikuussa. Ensi maanantaina Oulun kaupungin sivuilla avautuu verkkokysely, jossa voi kertoa mielipiteensä alueen kehittämisestä.

Oulun yliopiston koulutusrehtori Helka-Liisa Hentilä kiinnitti huomiota kampusaluetta koskevan kaavamerkinnän nimeen, innovaatiokeskittymään. Hän painotti kommentissaan sitä, kuinka alueesta puhuttaessa tulisi pyrkiä tarkempaan kielenkäyttöön. Innovaatiokeskittymästä puhuminen herättää mielikuvia liiketoiminnasta, vaikka yliopiston varsinaisena tehtävänä on bisneksen sijaan uuden tiedon ja tiedontuottajien luominen, eli tutkimus ja koulutus.

Vasun mukaan yleiskaavamerkinnöillä on tarkoitus kattaa laajasti koko alueen toimintaa. ”Nyt kaavarunkotyössä täsmennetään, mitä se tarkoittaa ja minkälaisia alueita tähän ympäristöön luodaan myöhemmin. Sisältöä ei ole yleiskaavavaiheessa tarkkaan mietitty, sen tarkoituksena on olla laaja merkintä, joka mahdollistaa mahdollisimman paljon.”

Muissa yleisökysymyksissä Vasulta tiedusteltiin, voisiko Linnanmaalle saada lisää parkkipaikkoja, majoitustilaa sekä sitä, voisiko maan alle rakentaa pysäköintitilaa keskustan Kivisydämen tapaan.

 

Pyöräilybaanalla pääsee keskustasta Linnanmaalle

Tuhansilla kasvava opiskelija- ja työntekijämäärä vaatii satsauksia joukkoliikenteeseen ja pyöräilymahdollisuuksiin.

Linnanmaan joukkoliikennettä koskevista tulevaisuudensuunnitelmista kertoi liikenneinsinööri Saija Räinä. 

Räinän mukaan Alakyläntielle Iskosta Linnanmaantielle asti rakennetaan kaksi kilometriä uutta joukkoliikennekaistaa. Molempiin suuntiin tulevien kaistojen rakentaminen ajoittuisi vuosiin 2019–2020.

Linnanmaalle on kaavailtu nopeampia yhteyksiä Oulun seudun eteläisistä kunnista. Nämä yhteydet eivät kulkisi Oulun keskustan kautta, vaan nopeasti moottoritietä pitkin. Myös Kontinkankaan ja Linnanmaan yhteyksiä pyritään parantamaan: välille on suunnitteilla nykyistä nopeampi bussiyhteys. Kontinkangasta ei siis ole unohdettu, vaan alue on tärkeä opiskelu- ja työskentelyalue, Räinä vakuutti.

Oulun keskustan ja Linnanmaan välille rakennetaan pyöräilybaana, pyöräilyn laatukäytävä. Baanaa rakennetaan kahdessa vaiheessa: väli Linnanmaalta Tervahovintielle rakennetaan tänä kesänä, toisessa vaiheessa vuonna 2019 rakennetaan yhteysväli Tervahovintieltä kauppatorille. Baanalla pyöräily ja jalankulku on erotettu toisistaan. Baanalla on Räinän mukaan myös parempi talvikunnossapito.

Vuonna 2019 tulee voimaan uusi tieliikennelaki, joka tuo pyöräilijöiden avuksi uusia pyöräilyn opastus- ja suunnistustauluja sekä paikannimikylttejä. Uusia opastustauluja tulee Oulun pyöräilyn pääreittien varrelle. Uusien opasteiden teettäminen maksaa 520 000 euron verran.

Pyöräteiden ja bussiyhteyksien lisäksi Linnanmaalla kehitetään myös kampusalueen brändiä. Sitä pohditaan omassa imagotyöryhmässä.

Yliopiston viestintäjohtaja Marja Jokinen kertoi, että työryhmän tehtävänä on parantaa alueen tunnettuutta ja laatia esitys Linnanmaan alueen ja yliopistokampuksen brändin parantamiseksi. Lisäksi työryhmän tulee tuottaa kehittämissuunnitelma ja omaleimainen, visuaalinen brändi-ilme. Jokisen arvion mukaan työryhmän visio julkistetaan vuoden loppuun mennessä. Yhtenä toimenpiteenä Jokinen pohdiskeli, voisiko kampukselle saada nykyistä pidempää, näyttävämpää Yliopistokatua, oikeaa Yliopistobulevardia.

Brändiin liittyen OYY:n hallituksen jäsen David Delahunty kyseli yhteiskampuksen yhtenäisen englanninkielisen nimen perään. Jokisen mukaan yhteistä nimeä ei ole vielä päätetty.  

Oulun ammattikorkeakoulun Kotkantien ja Teuvo Pakkalan kadun kampukset muuttavat Linnanmaalle syksyllä 2020. Sitä ennen Suomen Yliopistokiinteistöt Oy (SYK) remontoi Oamkille tulevat tilat.

 

Kirjoittajat: Marko Heikkinen ja Anni Hyypiö

Marko Heikkinen

Äärimmäisen vakava kirjallisuuden pääaineopiskelija, joka kutsuu itseään "muoti & lifestyle" -toimittajaksi.

Lue lisää:

Kuvagalleria: Franzén sai lakkinsa ja fuksit kasteensa auringonpaisteessa

Oululaisessa vappuaatossa toistuvat tutut ja rakkaat perinteet: ensin Oulun yliopiston Humanistinen Kilta lakittaa Frans Mikael Franzénin patsaan puolelta päivin, sen jälkeen teekkarikulkue kulkee läpi keskustan, ja kello kahdelta Åströmin puistossa oululaiset teekkarifuksit molskahtavat yksi kerrallaan raikkaaseen veteen. Koska tänä vuonna Lasaretinväylä ei ollut uittojen aikaan jäässä, väylän vesi virtasi vapaana ja tutun ruskeana.

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Oululaisia vappuaaton perinteitä juhlistettiin tänä vuonna lämpimässä poutasäässä. Franzénin lakitus, perinteinen vappukulkue ja teekkarifuksien uitot saivat oululaiset sankoin joukoin liikkeelle. Innokkaiden vappujuhlijoiden onneksi sääennusteen lupailemat synkeät sadekuurot toteutuivat vasta myöhemmin illalla, kun piknikpressut oli jo kääritty kasaan ja kannettu Åströmin puistosta turvaan sisätiloihin.

Oulun ylioppilaslehti kokosi vappuaaton aurinkoisesta juhlinnasta kuvagallerian. Klikkaa pikkukuvia nähdäksesi kuvat täysikokoisina.

 

 

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Kaiken keskellä yksin – opiskelija voi olla satojen ihmisten ympäröimä ja silti yksinäinen

“Usein kuvitellaan, etteivät opiskelijat voi olla yksinäisiä, sillä opiskeluun liitetään tietynlainen sosiaalisuus. Näin ei kuitenkaan ole, ja myös opiskelijat kokevat yksinäisyyttä”, kertoo YTHS:n psykologi ja psykoterapeutti Reetta Aalto-Setälä. Hänen arvionsa mukaan noin kymmenen prosenttia opiskelijoista kokee itsensä yksinäiseksi.

TEKSTI Heli Paaso-Rantala

KUVAT Marko Heikkinen

Kampuksella on yksinäiselle monta kurjaa paikkaa: kiireiset lounasravintolat, kahvilat ja opiskeluun tarkoitetut ryhmätilat täyttyvät nauravista ihmisistä ja muistuttavat omasta yksinäisyydestä.

Ei ole ketään, jonka kanssa syödä lounasta, puhua opinnoista tai jakaa ajatuksiaan. Päivät valuvat ohitse ja aika on vaikea saada kulumaan yliopistolla ja vapaa-aikana. On surullista olla yksinäinen paikassa, joka on täynnä tuhansia muita ihmisiä.

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) Oulun toimipisteen psykologi ja psykoterapeutti Reetta Aalto-Setälä sanoo yksinäisyden voivan aiheuttaa surua, ulkopuolisuutta sekä ärtyneisyyttä, kun yksilö ei pääse osaksi ryhmää. Aalto-Setälän mukaan ihmiset hyötyvät kontaktista toiseen ihmiseen. Suhteet toisiin ihmisiin edistävät myös ihmisen somaattista terveyttä.

”Kun yksilö kokee olevansa yksin, yksinäisyys on myös terveysriski, sillä se voi aiheuttaa immuunipuolustusjärjestelmää heikentäviä tekijöitä, lisätä sydän- ja verisuonisairauksien riskiä sekä muuttaa aivojen hormoni- ja stressinsäätelyjärjestelmää”, hän sanoo.

Toisaalta yksinäisyys on subjektiivinen kokemus: jokainen käsittää ja kokee yksinäisyyden eri tavalla.

Yksinäisyys näyttää periytyvän sukupolvelta toiselle, sanoo Turun yliopiston kasvatuspsykologian apulaisprofessori Niina Junttila. Hänen mukaansa periytymisen tarkemmat mekanismit ovat kuitenkin epäselviä. Hollantilaiset ja amerikkalaiset tutkijat ovat löytäneet kaksostutkimuksista tekijöitä, jotka voivat selittää yksinäisyyden periytymistä.

”Esimerkiksi ujous, arkuus ja vetäytyvyys ovat jossakin määrin periytyviä ominaisuuksia.”

Geneettinen perusta yksinäisyydelle on Junttilan mukaan olemassa, mutta ympäristöllä on suuri vaikutus yksinäisyyden ehkäisemiseen.

 

Yksinäisyys varastaa nuoruuden

Yksinäisyyden olotila on Niina Junttilan mukaan voimakkaan stabiili, eli pysyvä. Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä suurempi todennäköisyys hänellä on vielä päästä siitä irti. Mutta jos on yläkoulussa ensimmäisen syksyn jälkeen yksinäinen, on Junttilan mukaan jo hyvin todennäköistä, että henkilö on yksinäinen myös aikuisena.

Junttila on tehnyt yhteistyössä muun muassa Helsingin Sanomien kanssa tutkimusta yksinäisyydestä vuonna 2014. Tuolloin tutkimukseen saapui 30 000 vastausta, kun niitä odotettiin muutamaa sataa kappaletta.

Tutkimukseen vastanneista yksinäisistä aikuisista 32 prosenttia oli ollut yksinäinen lapsesta asti ja 56 prosenttia vastanneista kertoi olleensa yksinäinen teini-ikäisestä. Junttilan mukaan tutkimustuloksiin voivat kuitenkin vaikuttaa myös haastateltavan muistot.

”Aikuisena yksinäiset voivat muistaa lapsuuden ja nuoruuden negatiivisempana kuin se on oikeasti ollut.”  

Jos henkilöllä on paljon aiempia kokemuksia ulkopuolelle jäämisestä ja yksinäisyydestä, hän voi tulkita muiden neutraalitkin ilmeet tai sanomiset itseä kohtaan negatiivisesti. Vaikka toiset yrittäisivät olla ystävällisiä ja haluaisivat olla yksinäisen kanssa, yksinäisen käsitys omasta itsestä on voinut muuttua negatiiviseksi.

Paradoksaalista kyllä, vaikka ryhmään liittyminen voi yksinäisestä tuntua vaikealta ja ahdistavalta, Aalto-Setälän mukaan yksinäisyyteen auttaisi eniten juuri itselleen sopivan ryhmän etsiminen.

Koska vuorovaikutuksessa tapahtuu myös negatiivisia asioita, ei koskaan voi löytää ryhmää, jossa aina tuntuisi hyvältä.

”Mutta mikäli yksinäinen henkilö on ryhmissä hyvin vähän, hän ei ehkä pysty saamaan hyviä kokemuksia, ja ymmärrä vuorovaikutuksen vaihtelevuutta.”

 

Kuinka yksinäinen pääsee jälleen osaksi yhteisöä?

Yksinäisyyttä on kahta erilaista: on olemassa sosiaalisesti yksinäisiä, joilla ei ole ryhmää johon kuulua. Lisäksi on emotionaalisesti yksinäisiä, jotka kuuluvat johonkin ryhmään, mutta kokevat silti ulkopuolisuutta.

Koska yksinäisyys on subjektiivinen kokemus, joku voi kokea ettei ole yksinäinen vaikka olisikin yksin. Aalto-Setäläkin painottaa yksin olemisen taidon tärkeyttä. Hänestä ihmisen ei kuitenkaan ole hyvä olla jatkuvasti yksin.

Yhteisöllisyyttä voi Aalto-Setälän mukaan lisätä esimerkiksi harrastusten kautta. Hänestä yliopisto-opiskelijoilla on hyvät mahdollisuudet erilaisiin harrastuksiin, sillä opiskelijan oma vuosikurssi, ainejärjestöt, laitokset, osakunnat ja tiedekunnat järjestävät erilaisia ryhmämuotoisia toimintoja, kuten pienryhmäohjausta lukuvuoden alussa. Pienryhmäohjauksessa uusia opiskelijoita yritetään ryhmäyttää heti opintojen alussa.

YTHS:n tuoreimman korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan 22 prosenttia opiskelijoista ei kokenut kuuluvansa mihinkään ryhmään. Vastaavasti 69 prosenttia koki kuuluvansa johonkin opiskeluun liittyvään ryhmään. He olivat yleensä alle 25-vuotiaita.

Vaikka mahdollisuuksia yhdessäolemiseen siis on, yksinäisyys on iso ongelma yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa, ja se näkyy myös YTHS:n mielenterveyspuolella. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan 4–10 prosenttia korkeakouluopiskelijoista kokee yksinäisyyttä. Aalto-Setälä arvioi yksinäisyyttä kokevan lähemmäs 10 prosenttia opiskelijoista.

Yliopisto-opiskelijat eivät siis ole yksinäisyydeltä suojassa. Siirryttäessä lukio-opinnoista yliopistoon yhteisöllisyys voi olla katkolla, kun pakollisia yhteisiä opintoja on vähän.

Aalto-Setälä näkee itsenäisten opintojen valitsemisen vaikeuttavan ryhmään pääsemistä – siksi ryhmäytymisen kannalta luennoilla käyminen olisi tärkeää. Lisäksi hän kannustaa opiskelijoita lähtemään mukaan yliopistolla tarjottuihin toimintoihin, kuten ainejärjestötoimintaan tai erilaisiin harrastejärjestöihin.

Aalto-Setälä ajattelee vastuun ryhmäytymisestä kuuluvan koko yhteisölle. Yliopistossa pitäisi olla asenne, että kaikki otetaan mukaan: jos nähdään jonkun jäävän ulkopuolelle, hänet pyydetään mukaan.

”Toki jokainen saa päättää, miten paljon haluaa vapaa-aikana olla toisten kanssa. Opiskeluaikana ja työyhteisössä ketään ei saisi jättää yksin.”

 

Yksinäisyys teemapäivän aiheena

Oulun YTHS on mukana terveydenedistämistyössä, jossa pohditaan miten yliopisto, ylioppilaskunta, osakunnat ja opiskeluympäristö voivat tukea opiskelijoiden yhteisöllisyyttä.

Yksinäisyyttä käsitellään esimerkiksi YTHS:n ryhmissä. Tänä keväänä on järjestetty Porukalla-ryhmä, joka on tarkoitettu yksinäisille opiskelijoille, joiden on vaikea löytää ystäviä. Lisäksi YTHS auttaa yksinäisiä pohtimaan, miten olla yhteydessä ystäviin.

Torstaina 19.4. vietettävän valtakunnallisen YTHS-päivän teemana on yksinäisyys. Teemapäivällä YTHS haluaa nostaa tietoisuutta yksinäisyyden vahingoittavuudesta ja olla mukana tarjoamassa ideoita ja keinoja yhteisöllisyyden lisäämiseen opiskelijoiden keskuudessa.

Päivä näkyy kampuksilla eri tavoin. Oulussa YTHS järjestää yhdessä Oulun yliopiston ylioppilaskunnan kanssa Syödään yhdessä -tapahtuman yliopiston ravintola Napassa, Foodoossa, Kastarissa ja Medisiinassa. Syödään yhdessä -tapahtumassa yksinäiset voivat halutessaan istua yhden merkatun pöydän ääreen juttelemaan toisten opiskelijoiden kanssa.

 

Gallup: Ovatko Oulun yliopiston opiskelijat yksinäisiä?

1. Oletko koskaan kokenut yksinäisyyttä opintojen aikana?

2. Miksi tai miksi et?

3. Miten olet selviytynyt tilanteesta?

4. Oletko havainnut yksinäisiä ihmisiä vuosikurssillasi tai muissa opinnoissa?

5. Mitä yksinäisyyden ehkäisemiseksi voi tehdä?

 

Oulun ylioppilaslehti 2018.

Mari Huusko, 28, hyvinvointitekniikka (kuvassa vasemmalla)

1. En.

2. Opiskelijoita otetaan sisään niin vähän, vuosikurssi on ollut tiivis. Aina on löytynyt seuraa luennoille. Lisäksi olen ollut mukana ainejärjestötoiminnassa.

4. Joillakin toisilla vuosikursseilla on ollut yksinäisiä, pienryhmäohjaajana toimiessa huomasin yksinäisiä, joita ei näkynyt tapahtumissa.

5. Ainejärjestötoimintaan kannattaa lähteä mukaan, sitä kautta saa kontakteja. Toiminta ei ole pelkkää biletystä.

 

Petra Djurin, 28, hyvinvointitekniikka (valmistunut)

1. En.

2. Liikaa tekemistä ainejärjestötoiminnan takia, siellä olen verkostoitunut. Lisäksi oppiaine on pieni, siellä verkostoituu myös toisten vuosikurssilaisten kanssa.

4. On ollut opiskelijoita, jotka eivät osallistu mihinkään, mutta en tiedä, ovatko he yksinäisiä. 

5. Harrastustoimintaan kannattaa lähteä mukaan, esimerkiksi ainejärjestöön tai aloittaa urheiluharrastus.

 

Oulun ylioppilaslehti 2018.

Joonas Lappalainen, 21, historia

1. Kyllä.

2. Vapaa-aikana ja ryhmätöissä, ryhmästä riippuen.

3. Tutustuin ryhmään paremmin ja löytyi kavereita, joiden kanssa tulin toimeen. Vapaa-aikana pidin netin välityksellä kavereihin yhteyttä tai näin kavereita sekä keksin oma-aloitteisesti tekemistä.

 

Oulun ylioppilaslehti 2018.

Julius Paananen, 23, arkkitehtuuri

1. En.

2. Aika nopeasti pääsin porukkaan, joka on samanhenkistä.

4. Ensimmäisenä vuonna havaitsin, että joku ei tullut porukkaan mukaan. En tiedä, onko halunnutkin niin.

5. Menemällä rohkeasti mukaan porukoihin.

 

Oulun ylioppilaslehti 2018.

Teagan Harrington, 21, englantilainen filologia

1. Kyllä.

2. Joulukuusta tammikuuhun asuin yksin soluasunnossa, jonka muut asukkaat olivat poissa. En tunne oloa yksinäiseksi luennoilla tai kampuksella.

3. Tein taidetta ja pidin verkon kautta yhteyttä kavereihin.

Heli Paaso-Rantala

Oulun yliopiston tiedeviestinnän opiskelija, joka ei aina pysy mukana maailman menossa.

Lue lisää:

Nyt loppuu se ovien pönkkääminen

Jos olet koskaan halunnut laittaa kiven yliopiston ulko-oven väliin, mieti uudestaan. Vaikka yritystoiminta yliopistolla lisääntyykin, kukaan ei ole toivonut luentosalista vesipuistoa.

TEKSTI Marko Heikkinen

KUVAT Marko Heikkinen

Rauhallinen ilta Linnanmaalla katkeaa usein näin:

Hälytyskellot soivat ja suojaliivinen vartija juoksee ulko-oven eteen. Hälytyksen aiheuttanut uhka on nopeasti paikannettu: maassa makaa noin 15–20 senttimetriä pitkä objekti, joka nopeasti tarkasteltuna paljastuu kiveksi. Vartija poistaa kiven oven välistä, ja miettii, miksi juuri tämä kuuluu hänen rutiineihinsa.

Oulun yliopiston ovien ja varsinkin ulko-ovien kiilaaminen on opiskelijaperinne, jolle halutaan viimein stoppi. Ovien jättäminen auki tilojen ollessa lukittuna aiheuttaa turvallisuusongelmia, vaurioita kiinteistöihin ja työtä vastuullisten selvittelyssä. Hälytysten määrä on huima.

”Tammikuussa hälytyksiä tuli 33 kappaletta. Joka päivälle oma, ja muutama ylikin”, kertoo Pertti Hoskio, Oulun yliopiston turvallisuuspäällikkö.

33 hälytystä ylittää keskiarvon, sillä yleensä kellot soivat 20–30 kertaa kuussa. Pää- ja ulko-ovien kiilaamista kerkeävät harrastamaan kaikki opiskelijaryhmät monipuolisesti, joten Hoskio ei halua tupakoitsijoiden lisäksi erotella yhtä joukkoa.

”Yksi hyvin perinteinen tilanne on se, että illalla käydään tupakalla, ja pönkätään ovi auki. Ja sitten kivi unohtuu väliin”, Hoskio sanoo. Vaikuttaa siltä, että hän on kuullut tämän selityksen usein.

 

Karhunpalveluksia Tellus Innovation Arenalla

Ilmiön taustalla ei yleensä ole ilkivalta tai pahanteko, vaan hölmö hyväsydämisyys. Yliopistolle on syntynyt vaihtoehtoinen auttamisen kulttuuri, joka kerryttää vartijoiden askelmittaria.

”Ulko-ovien lisäksi ongelmana on kulku yliopiston 24/7 -tiloihin, kuten Tellus Innovation Arenalle. Kaveri haluaa päästää kaverin sisään, joten hän jättää kiilan oven väliin.”

Tulee hälytys, vartija käy katsomassa mikä on tilanne, ja ottaa kiven tai kiilan pois oven välistä ja palaa tehtäviinsä. Ei kuulosta sellaiselta, mitä kukaan haluaa tehdä työkseen.

Kivien keräily ei ole ainoa seuraus,  sillä pahimmillaan käsillä on katastrofi. Jos ulko-oven vieressä on lämpöpatteri, niin putket voivat haljeta. Seurauksena on vedenpaisumus ja remonttifirman tilipäivä.

Ratkaisuna voisi olla tiedottaa enemmän oman kulkukortin pakollisuudesta. Kaikkien iltakäyttäjien pitäisi hankkia 24/7 -kulkukortti, eikä mennä muiden imussa.

”Täytyy koputtaa puuta, sillä vielä ei ole kamalasti vahinkoa tapahtunut”, Hoskio summaa. Hänen teesinsä on kuitenkin selvä: Älä pönkkää, ja jätä kiilauskultturi historiaan.

Marko Heikkinen

Äärimmäisen vakava kirjallisuuden pääaineopiskelija, joka kutsuu itseään "muoti & lifestyle" -toimittajaksi.

Lue lisää:

Pieniä opetustiloja tarvitaan lisää, uusi hankesuunnittelu käynnistyy – uusia opetustiloja rakennetaan ATK-kadun varrelle

Linnanmaan kampuksen opetustilojen riittävyyden simulointi lukuvuodelle 2018–2019 osoitti, että opetustiloja tarvitaan lisää. Puutetta ei ole isoista luentosaleista, vaan pienistä, 15–30 hengen huoneista. Niitä tarvitaan lisää noin 20 kappaletta, kertoo tilapalvelupäällikkö Arto Haverinen. 

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Marko Heikkinen

Oamkin tulevan muuton vuoksi Linnanmaan kampuksen tilankäyttöä joudutaan tiivistämään.

Erityisenä haasteena on saada yliopiston opetustilat riittämään kaikille humanistien ja kasvatustieteilijöiden muuton siirtymävaiheessa. Oamkin muuton vuoksi Linnanmaan pohjoisosasta poistuu noin 35 opetustilaa.

Viikolla 12 valmistunut Linnanmaan kampuksen opetustilojen riittävyyden simulointi lukuvuodelle 2018–2019 osoitti, että opetustiloja tarvitaan lisää. Kyseessä olevat opetustilat ovat yhteisiä varattavia opetustiloja. Lisäksi käynnissä on ATK- ja multimediaopetustilojen tarpeen arvioiminen.

Puutetta ei ole isoista luentosaleista, vaan pienistä, 15–30 hengen huoneista. Niitä tarvitaan lisää noin 20 kappaletta, kertoo tilapalvelupäällikkö Arto Haverinen. ”Tilantarpeeseen on valmistauduttu ja suunnitelmat alkavat olla valmiina”, hän vakuuttaa.

Tulevaa tilanpuutetta ratkotaan kahdella tavalla.

Osa järjestyy olemassa olevia tiloja uudelleenjärjestämällä: nyt muussa kuin opetustilakäytössä olevia tiloja tiloja palautetaan opetustiloiksi. Lisätilaa saadaan muokkaamalla kampuksen itäosassa olevia ensimmäisen kerroksen toimistotiloja. 

Haverinen sanoo, että tämänhetkisen arvion mukaan pelkillä tilajärjestelyillä opetustiloja saadaan 15–20 kappaletta.

Uusia tiloja joudutaan myös rakentamaan. Osa valmistuu humanistisen ja kasvatustieteiden tiedekuntien käynnissä olevien tilahankkeiden yhteydessä syksyllä ja loppuvuodesta 2018. Lisäksi uusia opetustiloja rakennetaan ATK-kadun varrelle.

Arto Haverisen mukaan uudet tilat valmistuvat ”viimeistään syksyn 2019 tarpeeseen”. Siksi Linnanmaalla ensi tammikuusta syyskuuhun järjestettävässä opetuksessa saatetaan tarvita tilapäisjärjestelyitä. Se voi tarkoittaa esimerkiksi osan opetuksen järjestämistä Saalastinsalissa.

Muutos ei vaikuta syksyn opetukseen, sillä syksyllä 2018 pohjoisosan opetustilat ovat vielä yliopiston käytössä.

Arto Haverinen huomauttaa, että keväällä opetustilojen käyttö on hiljaisempaa kuin syksyllä. Siksi tilapäisjärjestelyitä ei välttämättä tarvita ollenkaan. Opetustilojen tarve on laskettu nyt lukuvuoden kiireisimmän viikon mukaan.

”Simulointi on toteutettu suurimman ruuhkahuipun, eli syksyn viikon 44 mukaan. Sen sijaan opetuksen suunnitteluyksikön arvion mukaan keväällä tarve on huomattavasti vähäisempää kuin tänä kiireisimpänä aikana. Tämä antaa väljyyttä muutoksille, tilat eivät jää liian naftiksi.”

 

Pienet luokat jäävät Oamkille

Arto Haverisen mukaan pienten tilojen tarve johtuu siitä, että humanistisen tiedekunnan tiloissa on ollut paljon pieniä, noin 15–30 henkilön saleja. Ne poistuvat nyt yliopiston käytöstä muuton myötä.

Haverisen mukaan yliopistolle uusien normaalivarusteisten opetustilojen tilojen rakentaminen ei ole suuri yllätys.

Linnanmaan rakennusinvestointiohjelmassa on varauduttu kahteen isompaan opetustilojen rakennushankkeeseen: itäpuolen C-hankealueeseen ja ATK-kadulle sijoittuvaan hankkeeseen. Humanistisen ja kasvatustieteiden tiedekunnan erikoistilat rakennetaan nyt toteutuksessa olevissa hankkeissa.

”Olimme jo varautuneet asiaan, halusimme varmistaa vain, ettemme rakenna mitään turhaan. Siksi ennen hankesuunnittelupäätöstä teimme opetussimuloinnin, tätä myös yliopiston johto on edellyttänyt. Se taas voitiin toteuttaa vasta helmikuussa, kun oltiin saatu kaikista yksiköistä tulevan lukuvuoden opetus. Huhtikuussa opetus vielä tarkentuu, ja teemme vielä uudelleen simulointia”, Haverinen sanoo.

Kauppakadun ja Prosessikadun välille sijoittuvan C-hankealueen remonttihanke keskeytettiin viime keväänä.

”C-hankealueen keskeyttämisen syynä oli se, että hankesuunnittelun valmistuttua todettiin, että hankkeen toteuttamisen jälkeen opetustilojen määrä ei olisi lisääntynyt, vaikka muutoin olisimme saaneet moderneja opetustiloja. Lisäksi hankkeen toteuttaminen yhtäaikaisesti vieressä rakennettavan prosessitekniikan laboratoriokeskuksen kanssa olisi ollut haasteellista. ATK-hankealueen toteuttamisella opetustiloja saadaan oikeasti lisää”, Arto Haverinen sanoo.

C-hankealue on toistaiseksi jäämässä varaukseksi. Hankkeen toteutusta arvioidaan tarvittaessa uudelleen, kun tilajärjestelyt ja uusien tilojen rakentaminen on toteutettu.

ATK-kadun uusien opetustilojen rakentaminen tarkoittaa uuden hankesuunnittelun käynnistämistä.

Hankesuunnittelu käynnistetään välittömästi, kunhan Suomen Yliopistokiinteistöt Oy (SYK) on tehnyt hankesuunnittelupäätöksen. Hanketta varten perustetaan hankesuunnitteluryhmä, johon kutsutaan edustus yliopiston henkilökunnasta ja opiskelijoista. Opetustilasuunnitteluun kutsutaan lisäksi yliopiston asiantuntijoita, opetuksessa mukana olevia ja opetusta tutkivia asiantuntijoita. Suunnittelutyö alkaa työpajoilla.

 

Muutto lähestyy

Oulun ammattikorkeakoulu muuttaa Linnanmaalle syksyllä 2020. Muuton myötä yliopisto luopuu Linnanmaan pohjoisosan tiloista.

Ensimmäisenä muuttavat humanistit. Humanistisen tiedekunnan muutto alkaa tämän vuoden elokuussa, ja tilojen tulee olla luovutuskunnossa 19.8.2018.

Kasvatustieteiden tiedekunta muuttaa tämän vuoden joulukuussa, ja tilojen on oltava luovutuskunnossa 16.12.2018, jonka jälkeen SYK aloittaa Oamk-muutostyöt.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää: