Jutut kategoriassa Opiskelu - Sivu 20 32:stä

Tenttikäytännöt yhtenäisiksi Linnanmaalla – yleiset tentit siirretään iltapäivään

Oamkin muuton vuoksi Oulun yliopisto joutuu suunnittelemaan tarkoin tilajaon sekä opetuksen ja tenttien aikataulutuksen. Yliopisto yhtenäistää nyt tenttikäytäntöjään. Aiemmin yleisten tenttien järjestämisessä on ollut tiedekuntakohtaista vaihtelua, mutta jatkossa Linnanmaalla kaikki yliopistotentit alkavat kello 16.15 ja kestävät kolme tuntia. OYY kantaa huolta opiskelijoiden jaksamisesta ja muistuttaa arviointimenetelmien kehittämisestä.

Opiskelu

TEKSTI Heidi Niemi

KUVAT Marko Heikkinen

Oulun yliopiston opetustilat supistuvat Oulun ammattikorkeakoulun muuttaessa Linnanmaan kampukselle. Opetustilojen pieneneminen vaikuttaa kaikkien opiskelijoiden arkeen.

Opetustilojen vähyys pakottaa suunnittelemaan tarkoin tilajaon sekä opetuksen ja tenttien aikataulutuksen. Aiemmin yleisten tenttien järjestämisessä on ollut tiedekuntakohtaista vaihtelua, mutta helmikuussa yliopisto päätti tenttikäytäntöjen yhtenäistämisestä. Tiedekuntien ja OYY:n lausuntokierroksen jälkeen uudet tenttijärjestelyt ovat nyt selvillä.

Koulutuspalveluiden johtajan Vesa-Matti Sareniuksen mukaan yleiset tentit alkavat ensi syksystä alkaen kello 16.15. Tenttiaikaa on kolme tuntia, eli tentit kestävät kello 19.15 saakka.

“Vaihtoehtona oli, että opetus siirtyisi ja luennot sijoitettaisiin myöhäiseen iltapäivään. Katsoimme järkevämmäksi sen, että tentit alkavat neljältä. Tenttejä on opiskelijalla vähemmän kuin opetusta”, Sarenius perustelee.

Sekä yleiset tentit että opetus eivät mahdu saleihin kello kahdeksan ja kuudentoista välillä, vaan jotain on siirrettävä iltaan, hän sanoo.

Kontinkaalla tenttejä voidaan järjestää myös päiväsaikaan, eli alkamisajan muutos koskee vain Linnanmaan kampusta.

“Kontinkankaalla ei ole tilaongelmaa”, Sarenius toteaa. Kontinkankaallakin yleisten tenttien kesto on kolme tuntia.

Yleiset tentit pyritään järjestämään pääsääntöisesti tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin. Tenttipäivät jaetaan tiedekuntaklustereittain, jotta eri tiedekuntien tentit eivät olisi päällekkäin. Tämä helpottaa esimerkiksi sivuaineiden tenttimistä eri tiedekuntiin.

Sareniuksen mukaan lukujärjestysten suunnittelu on kesken, eikä syksyn tenttipäiviä ole vielä lyöty lukkoon.

Tenttiuudistus ei ulotu luentotentteihin, eli kurssin yhteydessä pidettäviin tentteihin. Luentotenttikäytännöt pysyvät samanlaisina kuin aiemminkin.

Henkilökohtaiset järjestelyt kuten häiriötön tenttitila tai lisäaika hoituvat jatkossakin opintopsykologin kautta. Lisäksi tentteihin ilmoittaudutaan jatkossakin WebOodin kautta.

OYY huolissaan opiskelijoiden jaksamisesta

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan koulutuspoliittinen asiantuntija Henna Määttä on pääosin tyytyväinen tenttiuudistuksen lopputulokseen. Hän kuitenkin korostaa monipuolisten arvostelumenetelmien kehittämisen ja käyttämisen etuja: joustavat suoritustavat edistävät opintoja.

OYY rohkaisee kannanotossaan tiedekuntia huomioimaan muutkin opiskelusuoritukset kuin tenttimisen.

“Tentti ei välttämättä ole paras tapa mitata opiskelijan osaamista. Mikä on se ala ja työtehtävä, missä istut hiljaa kolme tuntia kirjoittamassa asioita ulkomuistista”, Määttä huomauttaa.

Yleisten tenttien siirtäminen iltapäivään ei hänen mukaansa ole ongelmatonta. Hän kantaa huolta opiskelijoiden jaksamisesta. Kahdeksantuntisen opiskelupäivän jälkeen opiskelija ei ole virkeimmillään suorittamaan tenttiä. Ylipitkäksi venyvät päivät kuormittavat opiskelijaa sekä nakertavat hyvinvointia.

Ylioppilaskunta painottaa opiskelijoiden oikeutta turvalliseen ja terveelliseen opiskeluun.

“Opettaja voi valita kurssille sopivimman tavan arvioida oppimista”, Määttä kertoo.

OYY on kannustanut opiskelijoita jakamaan opettajille tietoa tenttiakvaarion käyttöönotosta. Määttä toivoo, että opettajat ovat valmiita monimuotoisiin suoritustapoihin myös muissa kuin yhdenvertaisuuslain edellyttämissä tapauksissa. Opinnoissaan edistyvät opiskelijat ovat kaikkien etu, hän sanoo.

Oulun ylioppilaslehti 2018. — Linnanmaan tenttiakvaariotila löytyy Fysiikankadulta, Telluksen lähistöltä. Myös Kontinkankaan kampus saa keväällä oman tenttiakvaariotilan.

Tenttiakvaariosta joustoa kohta myös Kontinkankaalla

Lausuntokierroksen myötä nousi esiin huoli perheellisten ja työssäkäyvien opiskelijoiden tilanteesta. OYY otti opetuksen tuelle annetussa kommentissa kantaa joustavien suoritusmenetelmien puolesta.

Lastenhoidon järjestelyt eivät aiheuta pulmia vain opiskelijoille, sillä tenttiä valvovan henkilökunnan aikataulut venyvät yhtä lailla iltamyöhään.

Yliopistolla ei Vesa-Matti Sareniuksen mukaan ole mahdollisuuksia järjestää lastenhoitoa, mutta tenttimiseen joustoa onneksi löytyy tarvittaessa.

Tenttiakvaario mahdollistaa opiskelijan aikatauluihin sopivan tenttimisen.

“Siellä on sama kolmen tunnin tenttiaika ja samanlaiset tenttimahdollisuudet”, Sarenius kertoo.

Hän suosittelee joustavaa akvaariotenttiä erityisesti perheellisille ja iltatöitä tekeville opiskelijoille. Kevään aikana myös Kontinkangas saa oman tenttiakvaarion. Tähän asti Linnanmaan tenttiakvaario on palvellut kumpaakin kampusta.

Akvaariotentissä opettaja voi ladata Exam-järjestelmään kysymyspatteriston, josta järjestelmä arpoo opiskelijalle kysymykset halutulla tavalla.

Sareniuksen mukaan akvaariotenttien suosio on kasvussa, ja erityisesti kypsyysnäytteitä tehdään paljon akvaariossa.

Maanantaisin tenttiakvaariossa voi vastata paperille, muulloin tenttivastaukset kirjoitetaan sähköiseen järjestelmään.

“Opettajia voi kannustaa ottamaan akvaariotentin käyttöön”, Sarenius kertoo. Hänen mielestään myös opetuksen arvioinnin muotoja tulisi kehittää osana pedagogista kehittämistä.

“Olisi hyvä tilanteen mahdollistaessa miettiä muitakin suoritustapoja kuin tenttimistä.”

Lausuntokierroksella tenttiajan riittävyys herätti huolta erityisesti humanistisilla ja matemaattisilla aloilla. Kysyimme Oulun yliopiston opiskelijoilta miten pitkään he istuvat tenttisalissa.

Gallup: Kuinka pitkään sinulla menee tentissä?

Jaakko Metsola, 21, sähkötekniikka

”Pyrin käyttämään tenttiin koko tenttiajan. Yleensä minulla kestää vastaamisessa kolme tuntia.”

Atso Simojoki, 22, sähkötekniikka

”Harvoin käytän kolme tuntia. Melkein poikkeuksetta minulla menee vastaamiseen 1,5–2 tuntia.”

Aleksi Peltoperä, 21, kauppatiede ja Anetta Dobrus, 20, kauppatiede

Peltoperä:

”Kyllä minulla menee aikaa se kaksi tuntia.”

Dobrus:

”Käytän aikaa maksimissaan kaksi tuntia. Yleensä noin 1,5 tuntia.”

Ida Holmberg, 26, biologia

”Teen tenttiä ihan loppuun asti. Hyödynnän koko tenttiajan, eli kahdesta kolmeen tuntia. Kahden tunnin tentti on mielestäni liian lyhyt.”

Emilia Käsmä, 24, suomen kieli

”Riippuu niin paljon tentistä. Meidän alamme tentit vievät vähintään 1,5–2 tuntia. Tentissä ei halua rampata joka viikko, joten tulee kiire jos haluaa tehdä kaksi tenttiä kerralla. Kolme tuntia on siihen lyhyt aika.”

Julkaistu 20.3.201820.3.2018

Heidi Niemi

Tiedeviestinnän ja kirjallisuuden opiskelija, joka ei tiedä, mutta ottaa selvää.

Lue lisää:

Kansainväliset opiskelijat, keynote-puhujat ja Oulun alueen yritykset menevät saunaan

Löyly 2018 yhdistää kv-opiskelijat ja oululaisen työelämän. Tapahtumaa järjestävät Asta Salomaa ja Jenna Suorsa kertovat, miksi tänä keväänä rekrytointikiukaat sihisevät kuumana.

Opiskelu Työelämä

TEKSTI Marko Heikkinen

KUVAT Marko Heikkinen

In English.

Suomalainen on perinteisesti säikytellyt kansainvälisiä vieraita käskemällä ottaa vaatteet pois ja viemällä saunaan. Löylyttäminen on kuitenkin vieraanvaraisuuden merkki, ja kertoo halusta integroida uusi tuttava koivuvastan tuoksuiseen yhteiskuntaan.

Tilastot kertovat molemminpuolisesta lämmöstä.

”Suuri osa oululaisista yrityksistä haluaisi ottaa kansainvälisen opiskelijan harjoitteluun tai töihin”, lataa Asta Salomaa, OYY:n tapahtumatuottaja-yhteisöasiantuntija.

”Ja ISB 2010-kyselyn mukaan 70 prosenttia kansainvälisistä opiskelijoista piti mahdollisuutta työskennellä Suomessa tärkeänä tekijänä valitessaan maata, jossa opiskelevat tutkintonsa.”

Linnanmaan kampuksella 6.4. järjestettävä Löyly 2018 vastaa tähän kohtaamisen tarpeeseen. Tapahtuman ideana on tuoda yhteen paikalliset työnantajat ja kansainväliset opiskelijat. Tavoitteena on, että opiskelijat löytäisivät töitä Oulusta, ja haluaisivat jäädä Ouluun.

”Yksi poismuuttava opiskelija merkitsee 50 000 euron koulutusinvestoinnin menetystä”, Salomaa huolestuu. Väite on helppo uskoa: hän jatkaa, että tänä lukuvuonna vain yksi Oulun yliopiston tutkinto-opiskelija maksaa lukukausimaksun ilman stipendiä.

Suomikulttuurin saunasopimukset selviksi

Paikalle toivotaan sekä Oulun yliopiston että Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Paikallisten yritysten ja muiden työnantajien lisäksi Löylyssä nähdään keynote-puhujia ja alumneja. Työpajoissa koulitaan suomalaisia työelämätaitoja. Puhujat esiintyvät Arkkitehtuurin tiedekunnan uudessa Agora-tilassa (2T-sisäänkäynnin vieressä), työpajat ja uramarkkinat järjestetään Telluksen ja Business Kitchenin tiloissa Linnanmaan kampuksella.

Ohjelmassa pyritään ottamaan huomioon se, kuinka yliopistolla ja ammattikorkeakoululla on kansainvälisiä opiskelijoita erittäin laaja-alaisesti kasvatustieteestä arkkitehtuuriin.

OYY:n hallituksen varapuheenjohtaja Jenna Suorsa painottaa, että Löylyssä on normaalia hieman hikoilla: ”Tarvitaan avointa mieltä, halua oppia ja verkostoitua. Työpajoihin pitää myös ilmoittautua etukäteen.”

Mukaan kannattaa ottaa myös käyntikortteja, CV ja mahdollinen portfolio. Tapahtumassa voi otattaa itsestään täydellisen CV-kuvan, ja saa paikan päältä myös vinkkejä siihen, millainen ansioluettelo vetoaa suomalaisiin yrityksiin.

Kansainvälisen opiskelijan synkkä todellisuus

Salomaa uskoo kansainvälisten opiskelijoiden arvoon ja painottaa heidän kulttuuritietoaan. Kv-opiskelijat tarvitsevat oman tapahtuman, koska työn saaminen Oulun alueelta on haastavaa, ja aikaraja on armoton.

”Opiskelijat saavat oleskeluluvan työnhakua varten valmistumisen jälkeen korkeintaan vuodeksi”, Salomaa kertoo. ”Aika saattaa olla lyhyempi kuin vuosi, mikäli työnhakijalla ei ole tarpeeksi varallisuutta. Paine saada töitä on kova.”

Oman alan paikkaa ei välttämättä löydy, vaan työksi on kelvattava mikä tahansa.

Onnistumisen ei tarvitsisi olla näin vaikeaa, sillä houkuttelemiseen ei tarvita ihmetemppuja. ”Yritykset voisivat joustaa työ- ja harjoittelupaikkojen kielivaatimuksissa ja tehdä työpaikkailmoituksia myös englanniksi”, Salomaa vinkkaa.

”Avasimme hiljattain Vulcanalian harjoitteluhaun myös suomea osaamattomille. Harjoitteluhakemuksia tuli kolme kertaa aiempaa enemmän, ja myös Oulun ulkopuolelta.”

Tavoitteena Oulun Slush?

Oulun alueella Löyly 2018 on ainutlaatuinen tapahtuma, josta järjestäjät toivovat kasvavaa ja joka vuosi jatkuvaa. Salomaa ja Suorsa aikovat laittaa kaiken osaamisensa ja kontaktinsa likoon, jotta tapahtumasta tulisi mahdollisimman vaikuttava. Salomaa kertoo suunnitelleensa tapahtumaa jo viime vuodesta lähtien, ja Suorsalla on yrittäjäkokemusta Oulu Entrepreunership Society -verkostosta.

Tapahtumalla on annettavaa sekä kokeneemmille että uusille opiskelijoille, koska tuttavien suositukset ovat kansainvälisille opiskelijoille yleisin tapa löytää töitä.

”Jo ensimmäisenä vuotena on tärkeä rakentaa verkostoja”, Suorsa neuvoo. ”Ei kannata ajautua siihen tilanteeseen, että opintojen loppuessa tuntee Oulusta vain lähimmät opiskelukaverinsa.”

Luultavasti jokainen tietää liian elävän esimerkin siitä, kuinka näin voi käydä kenelle tahansa opiskelijalle.

Löyly 2018 järjestetään Oulussa 6.4. Puhujat esiintyvät Arkkitehtuurin tiedekunnan uudessa Agora-tilassa (2T-sisäänkäynnin vieressä), työpajat ja uramarkkinat järjestetään Café Telluksen ja Business Kitchenin tiloissa Linnanmaan kampuksella. Päivätapahtuma kestää kello 9–16, jonka jälkeen ilta jatkuu keskustassa After Löylyssä kello 18–21. Tilaisuuden järjestää OYY yhteistyössä BusinessOulun, Business Kitchenin, Oulun yliopiston ja Oulu Entrepreunership Societyn kanssa.

Lisätty 27.3.2018 kello 13.38: puhujaohjelma siirtyy Agoraan.

Julkaistu 9.3.201828.3.2018

Marko Heikkinen

Äärimmäisen vakava kirjallisuuden pääaineopiskelija, joka kutsuu itseään "muoti & lifestyle" -toimittajaksi.

Lue lisää:

Lafka elää!

Viime vuonna oululaisten arkkitehtien kuuluisa Lafkan henki saattoi olla muuttohulinan ja väistötiloihin totuttelun vuoksi hetken hakusessa. Nyt aurinkoisena tiistai-iltapäivänä uusissa tiloissa järjestetyn avajaistapahtuman hyväntuulisessa tunnelmassa oli taas lupaus Lafkasta.

Opiskelu

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Oulun yliopiston arkkitehtuurin yksikkö on muuttanut uusiin tiloihinsa Linnanmaan kampuksella.

Entisiin konetekniikan tiloihin saneeratun tilan keskeisiä elementtejä ovat muun muassa kampuksen uuden pääsisäänkäynnin näyttävä lasifasadi, suuri yhtenäinen agora-tila, istuskeluportaat lasikaiteineen, aulan kaareva seinä ja lattiassa kulkeva ”sininen virta”, kunnianosoitus rakennuksen alkuperäiselle suunnittelijalle Kari Virralle.

Arkkitehtien uusien tilojen oli alkuperäisten suunnitelmien mukaan määrä valmistua niin, että muuttolaatikot olisi voinut kantaa sisään jo vuodenvaihteessa. Toisin kävi – työmaa viivästyi parilla kuukaudella pienten asbestilöydösten vuoksi.

Nyt urakka on kuitenkin valmis, ja pöydät, tuolit, säkkituolit ja studiot aika lailla oikeilla paikoillaan. Uusien tilojen juhlistamiseksi tiloissa järjestettiin tiistaina 27.2. avajaiset ja juhlaseminaari. Useissa tiistain tapahtuman juhlapuheessa toistui sama teema: Lafkan hengen paluu.

Viime vuonna oululaisten arkkitehtien kuuluisa Lafkan henki saattoi olla muuttohulinan ja väistötiloihin totuttelun vuoksi hetken hakusessa. (Voit lukea opiskelijoiden silloisista tunnelmista syksyllä 2017 julkaistusta jutustamme.)

Nyt aurinkoisena tiistai-iltapäivänä uusissa tiloissa järjestetyn avajaistapahtuman hyväntuulisessa tunnelmassa oli taas lupaus Lafkasta.

Avajaissanoissaan yksikön johtaja, professori Janne Pihlajaniemi muistutti, ettei ole ollenkaan samantekevää, missä arkkitehdit opiskelevat – tila jättää jäljen siihen, millaista arkkitehtuuria näiden opiskelijoiden kynästä myöhemmin syntyy.

Toisaalta muistettava oli myös, että Lafka ei tarkoita vaan tilaa, vaan se tarvitsee myös yhteisöä, niitä ihmisiä, jotka tilan jakavat.

Oulun ylioppilaslehti pääsi tutustumaan yksikön upouusiin tiloihin ja kurkkaamaan, miltä opiskelu remontoiduissa tiloissa oikein näyttää.

Aulan agora sopii loistavasti luentotilaksi. Ajatuksena on, että avoin, kutsuva tila houkuttelee myös ohikulkijoita pysähtymään ja kuuntelemaan. Agoralle luentoa kuuntelemaan mahtuu kerralla noin parisataahenkinen yleisö. Kun tila ei ole luentokäytössä, tuolit voi esimerkiksi järjestää pöytien ympärille tai viedä varastoon, jolloin tilaa voi käyttää muuhun opiskeluun. Kuvassa vasemmalla kuvanveistäjä Ari Kochin puuveistos Pakkassavu (2003), joka tuotiin muuton mukana keskustasta.

Opiskelijat viettävät ison osan opiskeluajastaan studiossa. Studiossa jokaisella opiskelijalla on oma työskentelypisteensä. Tilaan tuodaan oma läppäri, pöytätietokoneet löytyvät tietokoneluokista. Studiossa työtä tehdään harjoitustöiden parissa usein yötä myöten. Jokaiseen studioon mahtuu noin neljäkymmentä opiskelijaa, eli yhden vuosikurssin verran.

Kiitos suurien ikkunoiden, uudet tilat (kuten kuvan studiotila) kylpevät luonnonvalossa. Arkkitehtiopiskelijalle valo on tärkeää: ”Luonnonvalossa on parhaat mahdollisuudet työskennellä. Toki onhan luonnonvalo muutenkin miellyttävää”, sanoo professori Matti Sanaksenaho. Tilojen suunnittelusta on vastannut arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy.

Arkkitehtuurin opinnot ovat yhdistelmä suunnittelutehtäviä, kuvataidetta, historiaa sekä rakenteiden opiskelua. Piirtoluokassa puiset maalaustelineet odottavat jo käyttäjiään.

Vaikka tiistaina joissakin luokissa jo työskenneltiin täyttä päätä, muuton merkkejä näkyi edelleen kaikkialla. Kuvassa purkamattomia muuttolaatikoita piirtoluokassa.

Arkkitehtiopiskelijan ensimmäisenä opiskeluvuonna painottuvat taideaineet ja luovuus, myöhemmin teknillinen puoli ja tietokoneella tekeminen kasvaa. Uusissa tiloissa on kaksi tietokoneluokkaa, iso ja pieni.

Ennen muuttoa arkkitehtien ja Linnanmaalla opiskelevien välillä oli kuusi kilometriä etäisyyttä. Nyt uusissa tiloissa kaarevassa seinässä olevasta ikkunarivistöstä näkee Fab Labin ja kampuksen väylälle. Matti Sanaksenahon mukaan tilaa aiotaan hyödyntää myös opiskelijoiden harjoitustöiden esittelyyn. Lattiassa kulkeva sininen virta muistuttaa Oulun yliopiston edesmenneestä pääsuunnittelijasta, Kari Virrasta.

Kakkoskerroksesta löytyvät henkilökunnan tilat, sekä avokonttoritilaa että työhuoneita. Monessa työhuoneessa oli tiistaina vielä paljon tyhjiä hyllyjä ja täysiä muuttolaatikoita. ”Väistötiloista muuttaminen itsessään ei vienyt kuin muutaman päivän, mutta pakkaaminen vei paljon aikaa. Onneksi olimme tehneet jo karsintaa muuttaessamme keskustasta Linnanmaalle”, toteaa professori Matti Sanaksenaho työhuoneessaan.

Myös Oulun Arkkitehtikillan kiltahuoneessa on vielä paljon täysiä muuttolaatikoita. Kuvassa killan hallituksen puheenjohtaja Jaakko Ihalainen hengähtää kesken avajaistiistain kiireiden. Ihalainen arvelee, että omalla kiltahuoneella ei keskustassa opiskellessa ollut yhtä suuri merkitys kun monelle muulle opiskelijajärjestölle, olihan oma kiltatalo Pikisaaressa vain lyhyen matkan päässä.

Yläkerrasta avautuu huikea näkymä luonnonvalossa kylpevään agoraan. Matti Sanaksenahon mukaan myös uusien tilojen portailla on osaltaan symbolinen merkitys. Vaikka opiskelijoiden tilat ovat alhaalla ja henkilökunnan huoneet ovat ylhäällä, ylä- ja alakerran eli henkilökunnan ja opiskelijoiden välillä tulee olla mahdollisimman luonteva ja hyvä kontakti. Kuuluisa Lafkan henki näkyy tässäkin?

Muokattu 28.2.2018 kello 8.13: Täsmennetty agoran käyttöä koskevaa kuvatekstiä.

Julkaistu 27.2.201828.2.2018

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

OYY:n muskarivideoilla esiintynyt saamelaisrumpu joutui kohun keskelle – käyttö ja alkuperä selvitetty

OYY:n järjestämän muskarin mainostusta varten kuvatuissa Instagram Stories -videoissa esiintyi saamelaiskulttuuriin kuuluva rumpu, eli kannus. Saatuaan kritiikkiä OYY poisti videot, pyysi tapahtunutta anteeksi ja ilmoitti pyytävänsä yliopistolta että rumpu poistetaan yliopiston tiloista ja käytöstä. Oulun ylioppilaslehti selvitti kyseisen rummun käyttötarkoituksen ja historian.

Opiskelu Uutiset

TEKSTI Juho Karjalainen

Oulun yliopiston ylioppilaskunta järjesti osana vuosijuhlaviikkoaan muskarin perheellisille opiskelijoille.

Osana muskarin mainostusta varten kuvatuissa Instagram Stories -videoissa esiintyi myös saamelaiskulttuuriin kuuluva rumpu, eli kannus. Itse muskaria ei osallistujien vähyyden takia järjestetty. OYY poisti videot saatuaan kritiikkiä.

OYY pyysi tapahtunutta nopeasti anteeksi ja ilmoitti ryhtyvänsä toimenpiteisiin, jotta asia ei pääse enää toistumaan.

”Saamelaiset kohtaavat toistuvasti vähättelyä, kulttuurinsa omimista ja heidän historiansa on täynnä sortoa. Emme halua olla osana tätä jatkumoa”, ylioppilaskunnan anteeksipyynnössä todettiin.

Lisäksi ylioppilaskunta ilmoitti pyytävänsä yliopistolta että rumpu poistetaan yliopiston tiloista ja käytöstä.

Anteeksipyyntö herätti kuohuntaa sosiaalisessa mediassa. OYY joutui poistamaan kommentoinnin Instagram-päivityksestään epäasiallisten ja halventavien ilmaisujen vuoksi. Aiheesta kertoi torstaina myös Iltalehti.

Oulun ylioppilaslehti on selvittänyt rummun käyttötarkoituksen ja historian.

Varhaiskasvatuksen koulutusohjelman musiikkikasvatuksen vastuuopettaja Leena Poikela, mistä rumpu on peräisin?

“Saamelaisrumpu on hankittu noin 30 vuotta sitten Oulun Lastentarhanopettajaopistolle henkilökunnan opintomatkalla saamelaiseen kulttuuriin. Rumpu hankittiin saamelaisalueelta ja sen avulla muun muassa saamelaisopiskelijat saattoivat esitellä omaa kulttuuriaan. Lastentarhaopettajakoulutuksessa oli aikoinaan kiintiöt saamelaisopiskelijoille. Rumpua ei hankittu pilailupuodista.”

Missä rumpua säilytetään ja mihin sitä käytetään nykyään?

“Rumpua säilytetään musiikkiluokan kaapissa, eikä sitä käytetä osana opetusta. Soittoa opetetaan ainoastaan djembeillä, käsirummuilla ja kehärummuilla. Saamelaisrummun avulla on ennen esitelty esimerkiksi pyhän rummun käsitettä osana saamelaiskulttuuria ja sen musiikillista monimuotoisuutta. Rumpu on ollut mukana lapsille suunnatuissa kulttuurikasvatusesityksissä. Eri kulttuurit esitellään lapsille mahdollisimman elävästi ja ainutlaatuisesti, näin tehdään tasa-arvoisesti niin eri maiden kansanmusiikkien kuin oman maan kansanmusiikin suhteen.

Rumpua käsitellään kunnioituksella. En voisi opettaa rummun soittamista. Sen erityisyyttä vaalitaan. Rumpu ei ole siellä hömppää varten.”

Kuinka rumpu on päätynyt ylioppilaskunnan levittämään muskarin mainosmateriaaliin?

“En osaa sanoa, en ole kyseisiä kuvia ollut ottamassa enkä tiedä niistä. Rumpu on todennäköisesti vahingossa jäänyt esille.”

Saamelaiskulttuuri on tärkeää ja arvokasta, ja siihen suhtaudutaan varhaiskasvatuksen koulutuksessa suurella kunnioituksella.”

Kasvatustieteiden tiedekunnan koulutussuunnittelija Petteri Klintrup, mitä rummun suhteen aiotaan tehdä?

“Jatkossa rumpu tullaan pitämään lukitussa kaapissa. Pohdimme tiedekunnassa toimenpiteitä ja konsultoimme Giellagas-instituuttia. Totta kai olemme kulttuurisensitiivisiä emmekä halua loukata minkään kulttuurin itseisarvoa. “

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Kalle Parviainen, millaista palautetta ylioppilaskunta on saanut tapahtuman johdosta?

“Olemme tavanneet saamen kielen ja saamelaisen kulttuurin opiskelijoiden ainejärjestö Gieku ry:n kanssa ja keskustelleet asiasta. Sosiaalisessa mediassa kommentointi on ollut aktiivista ja valitettavasti myös osin negatiivista.

Suuri osa negatiivisesta kommentoinnista liittyy varmasti puhtaaseen epätietoisuuteen saamelaisuudesta. Ihmiset eivät tiedä, mitä saamelaisuus on ja mitä siihen kulttuurisesti ja historiallisesti kuuluu. Ylioppilaskuntaa on kiitetty nopeasta reagoinnista tapahtuneeseen.”

Mitä ylioppilaskunta aikoo tehdä asian tiimoilta?

“Olemme keskustelleet asiasta kasvatustieteiden tiedekunnan kanssa ja rummun käyttöön liittyvät asiat selvitetään.”

Gieku ry kertoo tiedotteessaan, että rumpu symboloi menetettyä uskontoa, joka on yksi saamelaisten menneisyyteen liittyvistä herkistä asioista.

Tästä johtuen saamelaisten identiteettiin liittyvien symbolien, kuten saamenpuvun käyttö kaupallisiin tai muuten julkisiin tarkoituksiin herättää saamelaisissa tunteita.

Netin keskustelualustoilla syntyneet aggressiiviset reaktiot ja verbaaliset hyökkäykset saamelaisnuoria kohtaan huolettavat Gieku ry:tä.

“Toivomme yliopistolta toimenpiteitä, tukea ja keskusteluapua, jotta saamelaisiin kohdistuva vihapuhe saadaan kitkettyä pois Oulun yliopistosta.”

Muokattu 22.2.2018 kello 23:54: Korjattu Leena Poikelan titteli varhaiskasvatuksen koulutusohjelman musiikkikasvatuksen vastuuopettajaksi, täsmennetty kohtaa rummun historiasta ja siitä, mihin sitä käytetään nykyään.

Julkaistu 22.2.201827.11.2019

Juho Karjalainen

Oulun yliopiston alumni, joka on valmistunut tiedeviestinnästä filosofian maisteriksi.

Lue lisää:

Oulun yliopisto haluaa Oamkin osake-enemmistön – ”Tavoitteena vahvistaa kumpaakin korkeakoulua”

Oulun yliopisto ehdottaa Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n omistajille Oulun kaupungille sekä Oulun seudun kunnille omistusjärjestelyä, jossa Oulun yliopisto tulisi Oamkin enemmistöomistajaksi. Ratkaisu toisi joustavuutta korkeakoulujen yhteistyöhön. Toisena porkkanana on raha, sanoo yliopiston viestintäjohtaja Marja Jokinen.

Opiskelu

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Oulun yliopisto ehdottaa Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n omistajille Oulun kaupungille sekä Oulun seudun kunnille omistusjärjestelyä, jossa Oulun yliopisto tulisi Oamkin enemmistöomistajaksi.

Korkeakoulut tiedottivat asiasta keskiviikkona 14.2.

Tiedotteen mukaan järjestelyn tavoitteena on muodostaa vahva, kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä osaamiskeskittymä ja hyödyntää yhteiskampuksen tarjoamat mahdollisuudet. Oamk muuttaa Linnanmaalle vuoden 2020 aikana.

Molempien korkeakoulujen perustehtävät säilyisivät yliopistolain ja ammattikorkeakoululain mukaisina, joten Oulun yliopistolla ja Oamkilla olisi jatkossakin omat tehtävänsä ja profiilinsa. Lisäksi molemmat korkeakoulut tuottaisivat edelleen niille annettujen tutkinto-oikeuksien mukaisia tutkintoja.

Omistusjärjestelyn jälkeenkin Oulun ammattikorkeakoulu jatkaisi itsenäisenä oikeushenkilönä. Myös korkeakoulujen rahoitusjärjestelmät säilyisivät erillisinä.

Korkeakoulukonserneja on tehty tai niiden muodostaminen on käynnissä Lappeenrannassa, Lapissa ja Tampereella.

Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki totesi kuitenkin marraskuussa sanomalehti Kalevan haastattelussa (1.11.2017), että ammattikorkeakoulun ja yliopiston on parempi pysyä erillisinä organisaatioina, ja molemmilla on syytä olla omat roolinsa.

Mikä muuttui?

Samassa konsernissa on joustavampaa

Uuden omistusjärjestelyn kerrotaan antavan korkeakouluille merkittäviä toiminnallisia hyötyjä: se helpottaisi yhteisiin tietojärjestelmiin siirtymistä, yhteisen kampuksen palvelutoimintojen rakentamista ja tutkimusinfrastruktuurien yhteiskäyttöä.

Oulun yliopiston viestintäjohtaja Marja Jokinen sanoo järjestelyn tuovan joustavuutta yliopiston ja Oamkin yhteistyöhön.

”Samassa konsernissa voi toimia joustavammin: voit esimerkiksi tuottaa yhdessä palveluita ilman kilpailuttamisvelvotteita. Muutoin jos yliopisto haluaisi esimerkiksi ostaa palveluita Oamkilta, se pitäisi kilpailuttaa.”

Tämän lisäksi tiivimpään yhteistyöhön motivoi raha.

”Toivomme opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittavan tämänkaltaista yhteistyötä”, Jokinen sanoo.

Sekä yliopistolla että Oulun ammattikorkeakoululla käytiin vuonna 2017 yt-neuvotteluita.

Marja Jokisen mukaan omistusjärjestelyllä ei ole suoria vaikutuksia kummankaan korkeakoulun henkilöstöön.

”Ennemmin sanoisin niin, että toivottavasti meillä on riittävästi tekijöitä tulevaisuuden suunnitteluun. Molemmissa korkeakouluissa on jo tehty sopeutuksia”, hän sanoo.

Mikäli järjestely toteutuu, Oulun yliopisto saisi Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksesta hallituspaikan.

”Oamk tekee jatkossakin päätöksensä itsenäisenä korkeakouluna. Korkeakoulujen johtoryhmät tekevät toki yhteistyötä”, Marja Jokinen sanoo.

Tiedotteessa yhteistyön kerrotaan lisäävän opiskelijoiden opintopolkujen joustavuutta ja parantavan opintojen suorittamismahdollisuuksia.

”Kahden korkeakoulun ja tutkimuslaitosten kampuksemme ovat kilpailukykyisiä ja palvelevat yhteiskuntaa. Arvioimme, että omistusjärjestely helpottaa yhteistyön hyötyjen saavuttamista. Tavoitteena on vahvistaa kumpaakin korkeakoulua”, Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki sanoo tiedotteessa.

”Molempien korkeakoulujen on menestyttävä omilla sektoreillaan ja yhteistyö tukee sitä, kun voimme toteuttaa yhteiskampuksen palvelut tehokkaasti yhdessä. Oamk pystyy yhteistyön myötä edelleen vahvistamaan rooliaan alueen ja koko Pohjois-Suomen työelämän tarpeet huomioivana kouluttajana ja kehittäjänä. Vahvistamme myös yliopiston alueellista vaikuttavuutta toteuttamalla ja jatkojalostamalla yliopiston tutkimustuloksia työ- ja elinkeinoelämän hyödyksi”, Oamkin rehtori Jouko Paaso sanoo.

Oulun kaupunki omistaa Oulun ammattikorkeakoulu Oy:stä 76 prosenttia. Muita omistajia ovat Hailuoto, Ii, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Tyrnävä, Raahe ja Oulainen.

”Vastikään valtuuston hyväksymissä omistajapoliittisissa linjauksissa on todettu, että kaupungin omistus arvioidaan, joten yliopiston ehdottaman selvityksen tekemiselle ei ole estettä”, Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala toteaa tiedotteessa.

Järjestelyn tarkemmista ehdoista ei ole vielä tietoja.

”Tänään on tehty esitys Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n omistajille ja pyydetty heitä selvittämään omistusjärjestelyä. Sitten valmistellaan esitys, joka voidaan viedä Oulun yliopiston hallituksen hyväksyttäväksi. Sen tulisi olla hallituksen kokouksen käsittelyssä viimeistään toukokuussa”, Marja Jokinen kertoo aikatauluista.

Miksi yhteistyöstä kerrottiin ystävänpäivänä?

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Kalle Parviainen toteaa, että OYY suhtautuu uutiseen varovaisen positiivisesti.

”Yhteistyön tiivistämisessä on järkeä, sillä muuten puheet yhteiskampuksesta vuonna 2020 jäävät vain puheiden tasolle. Syvennetty yhteistyö ei kuitenkaan saa tarkoittaa opetuksen tai tutkimuksen laadullista ja sisällöllistä heikkenemistä. Tämänkaltaisten suurien muutosten tulee myös olla korkeakouluyhteisöjä aidosti osallistavaa ja avointa, ja niin työntekijöitä kuin opiskelijoitakin pitää kuulla sekä pitää heidät ajan tasalla.”

Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Osakon hallituksen puheenjohtaja Anttijussi Ripaoja kertoo kuulleensa ehdotuksesta ensimmäistä kertaa keskiviikkona kello 12 pidetyssä tiedotustilaisuudessa. Hän ei halunnut tässä vaiheessa kommentoida asiaa Oulun ylioppilaslehdelle.

OYY ja Osako julkaisivat yhteisen kannanoton keskiviikko-iltana. Kannanoton mukaan ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyön tiivistäminen hyödyttää kaikkia osapuolia, mikäli yhteistyötä tehdään koulutuksen sekä tutkimuksen laatu ja sisältö edellä.

Oliko korkeakoulujen yhteistyöstä tiedottaminen juuri ystävänpäivänä tietoinen valinta?

Marja Jokisen mukaan uutisten julkaisua ei suunniteltu päivämäärä mielessä.

”Päivä oli toki tiedossa, mietimme, onko se hyvä tästä asiasta kertomiseen – katsoimme, että on. Nyt oli hyvä aika laittaa esitykset liikkeelle omistajille ja kertoa asiasta myös henkilöstölle. Molemmissa tänään pidetyissä henkilöstön tiedotustilaisuuksissa oli hyvä henki. ”

Muokattu 15.2.2017 kello 8.14: Lisätty linkki OYY:n ja Osakon kannanottoon.

Julkaistu 14.2.20185.4.2018

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Torstain Pesti-päivillä ennätyksellisesti yli 90 esittelijää

Oulun yliopiston Linnanmaan kampuksella järjestetään torstaina 25.1. perinteiset Pesti-päivät. Jo 29. kertaa järjestettävässä rekrytointitapahtumassa riittää kierrettävää, sillä messuilla on tänä vuonna mukana ennätysmäärä työnantajia. ”Varsinaisella messualueella väylän varrella päärakennuksen käytävältä Virransillalle saakka esittäytyy noin 90 yritystä tai muuta organisaatiota”, Pesti-koordinaattori Outi Simi kertoo. Tämän lisäksi Telluksessa on samaan aikaan käynnissä start up –tapahtuma, jossa on […]

Opiskelu

TEKSTI Anni Hyypiö

Oulun yliopiston Linnanmaan kampuksella järjestetään torstaina 25.1. perinteiset Pesti-päivät.

Jo 29. kertaa järjestettävässä rekrytointitapahtumassa riittää kierrettävää, sillä messuilla on tänä vuonna mukana ennätysmäärä työnantajia.

”Varsinaisella messualueella väylän varrella päärakennuksen käytävältä Virransillalle saakka esittäytyy noin 90 yritystä tai muuta organisaatiota”, Pesti-koordinaattori Outi Simi kertoo.

Tämän lisäksi Telluksessa on samaan aikaan käynnissä start up –tapahtuma, jossa on mukana yli 20 yritystä.

Pesti-päivien messuilla voi tuttuun tapaan tutustua laajasti teollisuuden eri aloihin. Toimialoista ovat edustettuina muun muassa ICT-ala, elektroniikka-, metalli-, rakennus- ja metsäteollisuus.

Moni yritys toimii joko Pohjois-Suomessa tai Oulussa. Eteläisempää edustusta tuo Turun seudun ja Rauman yhteinen messuosasto, jossa markkinoidaan alueen kesäteekkarikampanjaa ja houkutellaan tekniikan alojen opiskelijoita paikallisiin teknologia- ja rakennusalan yrityksiin.

Mikäli mieli halajaa ulkomaille, Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimiston osastolla on mahdollista tutustua esimerkiksi Pohjois-Ruotsin ja Norjan rekrytointitarpeisiin. Nordic Jobs Worldwiden osastolla taas etsitään pohjoismaisia osaajia kaikkialle maailmaan.

Kiertelijä, ota selvää yrityksistä

Pesti-päivien aikana Linnanmaan kampus täyttyy sadoista toiveikkaista työnhakijoista.

Mutta millä keinoilla tungoksessa vaeltelusta saisi irti enemmän kuin kourallisen karkkia, heijastimia ja yritysten logolla varustettuja kyniä?

Pesti-koordinaattori Outi Simi vinkkaa kaikkia duunia vailla olevia valmistautumaan huolella.

”Yrityksiä on mukana niin paljon, että tapahtumaan kannattaa ehdottomasti valmistautua etukäteen tutustumalla messualueeseen ja yritysten profiileihin tapahtuman nettisivuilla, jotta löytää itseä kiinnostavat kohteet. Messuosastoja kannattaa lähestyä rohkeasti ja käydä juttelemassa.”

Juttusille uskaltautuminen taas on aina helpompaa, mikäli yritykseen on tutustunut jo ennalta.

”Näin kertyy arvokasta kokemusta tulevia työhaastatteluja varten ja hyödyllistä tietoa hakemusten ja CV:n viilaamiseen. ”

Pesti-päivien messualue on avoinna Linnanmaalla torstaina 25.1. kello 9–15. Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Oulun yliopiston tekniikan koulutusala ja sen opiskelijat sekä Teekkarilupi Oy.

Julkaistu 24.1.2018

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio