Mistä nyt äänestetään?
Eurovaaleissa valitaan edustajat Euroopan parlamenttiin. Vaalit järjestetään kaikissa unionin jäsenmaissa viiden vuoden välein.
Euroopan parlamentin jäsenten (Member of the European Parliament, tuttavallisesti meppi) enimmäismäärä on 751. Jäsenmaista valittavien meppien lukumäärä on suurin piirtein suhteutettu maan väkilukuun: kullakin unionin jäsenvaltiolla voi olla enintään 96, mutta vähintään 6 jäsentä.
Suomesta valitaan 14 jäsentä, jos Iso-Britannia ei ole enää EU:n jäsenvaltio vielä uuden vaalikauden alkaessa. Muutoin Suomesta valitaan 13 jäsentä.
Suomesta valitut mepit kaudelle 2014–2019 löytyvät parlamentin sivuilta.
Miten parlamentin päätökset vaikuttavat Suomeen?
Euroopan parlamentti päättää yhdessä jäsenvaltioita edustavan Euroopan unionin neuvoston eli ministerineuvoston kanssa EU:n lainsäädännöstä.
EU:n tärkeimmät lainsäädännön välineet ovat asetukset ja direktiivit, joiden lisäksi unioni antaa päätöksiä ja suosituksia. Asetukset tulevat välittömästi voimaan Suomessa, mutta direktiivit edellyttävät, että Suomi toteuttaa direktiivillä määritellyt tavoitteet kansallisesti. Se taas tarkoittaa usein kansallisen lainsäädännön muuttamista.
Kaikkeen ei EU voi puuttua, sillä unionin toimivalta on rajattua: esimerkiksi maatalouspolitiikassa EU:lla on laaja toimivalta, mutta vaikkapa terveyspolitiikassa toimivalta on huomattavasti rajoitetumpi.
Sen arvioiminen, kuinka iso osa Suomen lainsäädännöstä tulee EU:sta, on hankalaa. Faktabaarin arvion mukaan ainakaan myyttinen 80 prosenttia ei pidä paikkaansa. Eduskunnan kirjaston tietopalvelu on vuonna 2017 arvioinut prosenttimääräksi 11,8–17,8 prosenttia.
Selvää on, että Strasbourgissa tehdyt päätökset näkyvät kuitenkin myös suomalaisten arjessa. Muutama esimerkki: vuonna 2018 parlamentti hyväksyi joukon kertakäyttöisiä muovituotteita kieltävän lain, maaliskuussa 2019 päätettiin kellojen siirtelyn lopettamisesta ja kiistellystä tekijänoikeusdirektiivistä. (Puhumattakaan tietosuoja-asetus GDPR:stä!)
Parlamentti päättää EU:n talousarviosta yhdessä ministerineuvoston kanssa. Parlamentti myös hyväksyy EU:n pitkän aikavälin talousarvion. Parhaillaan käydään keskustelua unionin rahankäytöstä vuosille 2021–2027.
Parlamentti päättää EU:n laajentumisesta. Se hyväksyy EU:n uudet jäsenvaltiot ja merkittävät kansainväliset sopimukset, kuten suuret kauppasopimukset.
Parlamentti valitsee Euroopan komission puheenjohtajan jäsenvaltioiden valtion- tai hallitusten päämiehistä koostuvan Eurooppa-neuvoston ehdotuksesta. Parlamentti myös hyväksyy muut komission jäsenet ja sillä on mahdollisuus antaa epäluottamuslause komissiolle.
Parlamentti valvoo erityisesti komission toimintaa ja nimittää Euroopan oikeusasiamiehen, joka tutkii kanteluja, jotka liittyvät EU:n toimielinten ja laitosten toiminnassa ilmenneeseen huonoon hallintoon.
Ovatko nämä nyt ilmastovaalit, maahanmuuttovaalit, turvallisuusvaalit, protestivaalit vai ehkä koulutusvaalit?
Riippuu, keneltä kysyy. Koska käsillä on suuret vaalit (yli 400 miljoonaa äänioikeutettua!), myös vaaliteemoja on esitetty paljon.
Kyseessä on rauhanvaalit, perustelee taloustieteen emeritusprofessori, talousvaikuttaja Sixten Korkman Helsingin Sanomissa.
Näiden tulisi olla ilmastovaalit, perustelee ilmastoaktivisti Greta Thunberg puheessaan parlamentin jäsenille.
Nämä ovat EU-kriittisten vaalit ja maahanmuuttovaalit, toteavat kannatuskyselyiden mukaan paikkamääräänsä parlamentissa kasvattavat oikeistopuolueet.
Nyt on koulutuksen, liikkuvuuden ja osallisuuden aika, sanoo suomalainen opiskelijaliike.
Ja niin edelleen.
Politico on koonnut verkkojuttuunsa kartan, jossa voi tarkastella EU-komission kyselytutkimukseen perustuvia äänestäjien merkittävimpien huolenaiheita EU:n jäsenmaissa vuodesta 2014 vuoteen 2018. Sen tietojen mukaan vuonna 2014 suomalaisia mietityttivät eniten talous ja työttömyys, kun taas vuonna 2018 suomalaisia huolestuttivat eniten maahanmuutto, terrorismi ja ilmastonmuutos.
Viimeisimmän parlamentin tuottaman kyselytutkimuksen tulosten mukaan suomalaiset äänestäjät pitävät vaalien tärkeimpinä teemoina ilmastonmuutoksen vastustamista, turvallisuutta ja ihmisoikeuksien ja demokratian edistämistä.
Helsingin Sanomien haastattelussa (21.4.) politiikan tutkija Ivan Krastev arvioi, etteivät EU-vaalit olisi kansanäänestys maahanmuuttopolitiikasta. Hän perustelee tätä neljällä syyllä: Eurooppaan ei juuri enää tule turvapaikanhakijoita, uutiskanavat eivät ole enää täynnä pakolaiskuvastoa, Euroopassa ei ole yhtään puoluetta, joka pitäisi rajat auki ja ottaisi Eurooppaan kaikki tulijat ja se, että monissa jäsenmaissa maahanmuuttoa isompi murheenaihe on maastamuutto, eli kansalaisten lähteminen kotimaastaan muualle Eurooppaan töiden perässä.
Jokainen äänestäjä kuitenkin määrittelee itse sen, minkä asian ajaminen on hänelle tärkeintä.
Kuinka moni nuori äänestää EU-vaaleissa?
Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan tuoreen arvo- ja asennetutkimuksen mukaan suomalaiset suhtautuvat EU:hun aiempaa myönteisemmin, ja alle 25-vuotiaat ovat vielä muita ikäluokkia EU-myönteisempiä.
Myönteinen suhtautuminen näkyy myös Eurobarometrissä. Helmikuussa julkaistujen tulosten mukaan mukaan suomalaisista 64 prosentilla on toiveikas käsitys EU:n tulevaisuudesta. Samaten enemmistö (55 %) suomalaisista kokee saavansa äänensä kuuluviin EU:ssa. Tosin enemmistö (55 %) suomalaisista myös arvioi, ettei ole kovin tai lainkaan kiintynyt Euroopan unioniin. (Kiintymystä unioniin ilmoitti kokevansa 42 prosenttia.)
Parlamentin teettämän kyselytutkimuksen mukaan 15–24-vuotiaista suomalaisista 75 prosenttia kokee äänensä kuuluvan EU:ssa.
Vaikka nuoret suhtautuvat EU:hun sinänsä lämpimin mielin, silti vain harva suomalaisnuori on lopulta äänestänyt eurovaaleissa. Viime eurovaaleissa vuonna 2014 18–24-vuotiaiden äänestysprosentti oli Suomessa vain 10 prosenttia, kun Ruotsissa samanikäisten äänestysprosentti oli 66.
Toisaalta: 15. toukokuuta julkaistun Valtion nuorisoneuvoston mielipidemittauksen mukaan peräti 67,2 prosenttia nuorista (18–29-vuotiaat) aikoo äänestää EU-vaaleissa!
Missä ja milloin voin äänestää? Pitääkö postitettu äänioikeuslippu olla mukana?
Vaalit toimitetaan kaikissa unionin jäsenvaltioissa 23.–26.5. välisellä ajalla. Suomessa virallinen vaalipäivä on sunnuntai 26. toukokuuta. Ennakkoäänestys kotimaassa kestää 15.–21.5., ulkomailla ennakkoäänestys oli käynnissä 15.–18.5.
Eurovaaleissa Suomi on yhtenä vaalipiirinä. Siksi voit äänestää ketä suomalaista ehdokasta tahansa. Suomalaisia eurovaaliehdokkaita on yhteensä 269.
Äänestät sitten ennakkoon tai vasta vaalipäivänä, et tarvitse mukaan postissa tullutta ilmoituskorttia, mutta henkilöllisyystodistus on pakollinen.
Mikäli äänestät ennakkoon, voit äänestää missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa kotimaassa tai ulkomailla. Oulun kaikki ennakkoäänestyspaikat löytyvät tämän linkin takaa. Linnanmaan äänestyspiste löytyy niin sanotusta hipsterikuutiosta vihreiden naulakoiden vierestä. Myös Oulun ammattikorkeakoulun Kotkantien kampuksella on äänestyspiste.
Varsinaisena vaalipäivänä voit äänestää vain siinä äänestyspaikassa, joka on merkitty äänioikeusrekisteriin ja postissa tulleeseen ilmoituskorttiin. Vaalipäivänä äänestyspaikat ovat avoinna aamuyhdeksästä iltakahdeksaan.
Jos on ehdokkaana sekä eduskuntavaaleissa että eurovaaleissa ja tulee valituksi molempiin, mitä sitten tapahtuu?
Jos kansanedustajaksi äänestetty ehdokas valitaan myös parlamenttiin ja hän myös ottaa mepin paikan vastaan, hänen tilalleen eduskunnassa nousee vaalipiirissä varasijalla oleva saman puolueen kansanedustaja. Tällaisia ehdokkaita on neljällä puolueella: perussuomalaisilla, vihreillä, vasemmistoliitolla ja kristillisdemokraateilla.
Oulun vaalipiiristä eurovaaleissa ehdolla olevia vastavalittuja kansanedustajia ovat Sebastian Tynkkynen (ps.), Hanna Sarkkinen (vas.) ja Merja Kyllönen (vas.). Kyllönen on tosin jo ilmoittanut, ettei ottaisi mepin paikkaa vastaan, vaikka hänet valittaisiinkin. Tosin Kyllösenkin täytyisi lain mukaan ottaa paikka ensin muodollisesti vastaan, ja erota sitten.
Tuplaehdokkuutta on kritisoitu siitä, että ehdokkaat haluavat vain kerätä ääniä puolueelle aikomatta edes ottaa paikkaa vastaan.
Yleisradion haastattelussa (20.4.) Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Kimmo Elo kuitenkin kyseenalaisti oletuksen siitä, että ehdokkuus olisi automaattisesti ongelma; äänestäjäthän päättävät, missä poliitikko vaikuttaa: ”Voidaan kysyä, jos nämä henkilöt saavat myöskin EU-vaaleissa suuren määrän ääniä, eikö se silloin kerro, että ihmiset haluavat heidän siirtyvän Euroopan parlamenttiin?”
Entä Brexitiin valmistautuvat britit? Äänestävätkö he näissä vaaleissa?
Britannian piti alkuperäisen ilmoituksensa mukaan erota EU:sta 29. maaliskuuta. Näin ei käynyt, sillä maan parlamentti ei lopulta hyväksynyt sille tarjottua erosopimusta, mutta ei myöskään sopimuksetonta eroa, eron perumista tai uutta kansanäänestystä Brexitistä. Siksi pääministeri Theresa May pyysi EU:lta lykkäystä. EU-maiden johtajat päättivät pidentää Britannian EU-eron määräaikaa 31. lokakuuta asti.
Iso-Britannia onkin nyt varsin erikoisessa tilanteessa: vaikka maa on edelleen eroamassa EU:stä, se joutuu järjestämään eurovaalit 23. toukokuuta. Vaalien järjestäminen oli yksi ehdoista, joita EU-maiden johtajat antoivat lisäajan järjestämiseksi.
Kiinnostavaa kyllä, vaaleissa on tuoreiden gallup-lukujen mukaan hyvin vahvoilla Brexitiä ajaneen, perustamansa UKIP-puolueen sittemmin hylänneen Nigel Faragen uusi Brexit-puolue. Farage on kertonut uuden puolueen paljastavan poliittisen linjansa vasta vaalien jälkeen.
Mistä löydän eurovaalikoneita?
Vaalikoneita on verkko pullollaan: vaikka Oulun ylioppilaslehdellä ei omaa vaalikonetta olekaan, niin esimerkiksi Helsingin Sanomilla, Maaseudun Tulevaisuudella, Ilta-Sanomilla, Iltalehdellä ja Ylellä on omat koneensa. Allianssilla on tarjolla Nuorten vaalikone.
Mikäli haluat äänestää nimenomaan pohjoissuomalaista ehdokasta, Kaleva on listannut heidät jutussaan.
Löytyisikö EU-aiheisia lukuvinkkejä?
Vuoden 2014 kaltaista laajaa meppigalleriaa ei ole näissä vaaleissa tarjolla, mutta Yleisradio seuraa vaaleja verkossa, radiossa ja televisiossa.
Ylen tarjonnasta muutama tärppi:
>> Ylen erikoisartikkelin Pimeyden ytimessä voi joko lukea, seurata kuvatarinana tai kuunnella. Artikkeli vie pitkälle ja perusteelliselle matkalle Euroopan parlamenttiin.
>> Yle Kioski x Punch Up! – EU Goes Drag! Yle Kioski ja Punch Up! -klubi yhdistävät voimansa EU Goes Drag! -spektaakkelissa. Kuvauksen mukaan ”esitys muistuttaa katsojiaan dragin ja stand up -komiikan keinoin siitä, mihin kaikkeen EU elämässämme vaikuttaa, ja miksi EU on meille tärkeä – kritiikkiä unohtamatta”. Katsottavissa Yle Areenasta.
>> Kuka johtaa Eurooppaa? Europarlamenttiryhmien kärkiehdokkaat kohtasivat Brysselissä koko Eurooppaan televisioitavassa tv-väittelyssä 15. toukokuuta. Yle Areenassa debatti alkukielillä, eli englanniksi ja ranskaksi.
>> Ilahduitko eduskuntavaalien aikaan pienpuoluetentistä? Toimittaja Jari Niemelä tenttaa pienpuolueita myös EU-kannoissa 22. toukokuuta (TV1:ssä kello 21–23, Radio Suomessa kello 20.03–21.00).
>> Mitä puheenjohtajilla on sanottavaa EU:sta? Eduskuntapuolueiden puheenjohtajat osallistuvat 23. toukokuuta Ylen vaaliväittelyyn Heli Suomisen ja Robert Sundmanin johdolla. Katsottavissa Yle TV1:sessä ja Yle Areenassa 23.5. kello 21.
Kiinnostuitko siitä, millaista suomalaismeppien työskentely käytännössä on? Helsingin Sanomat seurasi keväällä Strasbourgin täysistuntoviikkoa juttusarjassa. Lue esimerkiksi tämä: HS etsi ja löysi EU:n ytimen Strasbourgista: Bakteeri vei mepeiltä suihkut, täysistuntoviikolla kuluu 750 voisarvea.
Oliko tässä nyt aivan liikaa tietoa EU:sta? Vastalääkkeenä toimii Timo Harakan perusteellinen ja pisteliäs reportaasi Spagettivatikaani vuodelta 1994.
Lue lisää: Vaikka politiikka kiinnostaa, nuorten äänestysprosentti on alhainen – vaikeinta on saada matalasti koulutetut nuoret äänestämään
