Muutos alkaa keittiöstä

Ida Lämsälle eettisyys on tärkeintä ruuanlaitossa.

TEKSTI Heidi Hahtola

KUVAT Elina Korpi

Keittiöstä leijailee hurmaava mausteiden tuoksu. Kasvatuspsykologiaa opiskeleva Ida Lämsä lisää kattilassa porisevaan linssikeittoon aimo tujauksen kurkumaa ja currya. Keitto kuuluu vegaanista ruokavaliota noudattavan Lämsän luottoruokiin.

”Voimakkaasti maustetut itämaiset ja aasialaiset ruuat ovat suosikkejani ja niistä on helppo myös tehdä vegaaniversioita”, Lämsä kertoo.

Lämsä luopui eläinperäisistä tuotteista kokonaan kolme vuotta sitten. Tärkein syy vegaaniksi ryhtymiseen oli huoli tuotantoeläinten hyvinvoinnista. Etenkin jalostus ja eläinten elinolot mietityttivät Lämsää.

”Minulla oli ollut pitkään huono omatunto siitä, mitä syön. Vasta kun maistoin kunnon kasvisruokaa, tajusin, että lihansyönnille on olemassa vaihtoehtokin.”

Lämsä kertoo vegaaniuden muokanneen hänen ajatteluaan paljon. Hän pyrkii huomioimaan eläineettisyyden ja ekologisuuden joka asiassa.

”Uskon, että omilla valinnoillaan voi saada aikaan muutosta. Siksi suosin myös luomua ruuanlaitossa”, hän summaa.

Kasvisruoka tunnetuksi

Lämsä toimii Oulun Animalian vapaaehtoisena. Kasvisruuan puolesta puhuminen on keskeisessä roolissa järjestön toiminnassa.

”Olemme järjestäneet esimerkiksi vegaanisen jouluaterian ja pitäneet kahvilaa Ravintolapäivänä. Haluamme näyttää kasvisruoan olevan eettinen, ympäristöystävällinen ja terveellinen vaihtoehto”, Lämsä kertoo.

Hänelle vegaanius on ennen kaikkea henkilökohtainen valinta, eikä hän usko syyllistämisen muuttavan ihmisten asenteita. Monesti hänen ruokavalionsa herättää kuitenkin kysymyksiä.

”Jos asia tulee puheeksi, saatan kertoa valintojeni taustoista ja eläintuotannon ongelmista. Monille tulee yllätyksenä esimerkiksi se, että lehmä ei luonnostaan tuota jatkuvasti maitoa, vaan sen täytyy synnyttää vasikka vuosittain maidontuotannon ylläpitämiseksi.”

Oulu on vegaaniystävällinen

Lämsän mukaan Oulu on paljon vegaaniystävällisempi kaupunki kuin joitain vuosia sitten. Vegaaneilla on oma ryhmä Facebookissa, kaupoista löytyy erikoisempiakin aineksia ja ravintoloissa saa vegaanisia annoksia. Yliopiston ruokaloiden vegaanivaihtoehdot löytyvät Aapo-sovelluksen avulla.

Reissuun lähtiessä Lämsä ottaa kuitenkin yleensä omat eväät mukaan. Myös vaihto-opiskelu Japanissa asetti omat haasteensa.

”Japanissa käytetään kalaa todella paljon ja aina ei voinut mennä takuuseen, oliko kasvisruoka todella täysin kasvisperäistä. Helpointa olikin tehdä itse ruokansa.”

Lämsä ei silti koe vegaaniutta rajoittavana. Hän herkuttelee pitsalla ja tortilloilla kuten ennenkin, vain täytteet ovat erilaisia. Seuraavaksi suunnitelmissa on kokeilla vegaanista pulled pork -reseptiä.

Ainoa ruoka, mitä Lämsä alkuun kaipasi, oli juusto. Onneksi nykyään on saatavilla myös hyviä vegaanisia juustoja.

”Aiemmin ne maistuivat ihan jalkahieltä, mutta nyt olen löytänyt sellaisen, mikä maistuu ihan Oltermannilta! Tai ainakin muistelisin, että siltä Oltermanni maistuu”, Lämsä nauraa.

Heidi Hahtola

Tiedeviestinnän opiskelija ja freelancer, joka kurkottaa usein oman käsityskykynsä ulkopuolelle.

Lue lisää:

Arkkitehtiosaston korttelista tulee pelialan kampus

Aleksanterinkadun arkkitehtiosasto saa uuden elämän pelialan keskuksena. Suomen Yliopistokiinteistöt Oy myi syyskuussa Oulun keskustassa sijaitsevat arkkitehtiosaston tilat peliyhtiö Fingersoftille ja oululaiselle rakennusliikkelle Rakennusteholle. Fingersoft muuttaa toimistonsa Kempeleestä Aleksanterinkadulle. Neliöistä riittää myös muillekin, ja tiloja tullaan vuokraamaan myös muille pelialan yrityksille ja yhteistyökumppaneille. Kortteliin tulee oululaisten peliyritysten lisäksi myös esimerkiksi pelialan koulutusta ja erilaisia liitännäispalveluja kuten […]

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Minna Koivunen

Aleksanterinkadun arkkitehtiosasto saa uuden elämän pelialan keskuksena.

Suomen Yliopistokiinteistöt Oy myi syyskuussa Oulun keskustassa sijaitsevat arkkitehtiosaston tilat peliyhtiö Fingersoftille ja oululaiselle rakennusliikkelle Rakennusteholle.

Fingersoft muuttaa toimistonsa Kempeleestä Aleksanterinkadulle. Neliöistä riittää myös muillekin, ja tiloja tullaan vuokraamaan myös muille pelialan yrityksille ja yhteistyökumppaneille.

Kortteliin tulee oululaisten peliyritysten lisäksi myös esimerkiksi pelialan koulutusta ja erilaisia liitännäispalveluja kuten kuntosali, kahvila tai tilitoimisto.

Fingersoftin toimitusjohtajan Teemu Närhen mukaan koulutussuunnitelmista on kuitenkin vielä tässä vaiheessa liian aikaista sanoa enempää.

”Vaatimaton tarkoituksemme on kasvattaa Oulusta kansainvälisesti merkittävä pelialan keskus, josta lähtee maailmalle hittipelejä jatkuvalla syötöllä kuin tervaa aikoinaan. Kaupan myötä pystymme tarjoamaan aloittaville yrityksille rahoituksen ja julkaisusopimusten lisäksi nyt myös kunnon yrityshautomon sekä maailman parhaan toimintaympäristön”, Närhi visioi.

Oulun yliopistotoiminnot jatkuvat Aleksanterinkadulla vuoden 2016 loppuun saakka. Närhen mukaan Fingersoftin muutto etenee sitä mukaa kun tilat vapautuvat nykyisestä käyttötarkoituksesta.

”Teemme yhteistyötä Rakennustehon kanssa jotta tiloja saataisiin käyttöön mahdollisimman pian.”

Aleksanterinkadun korttelin historia ulottuu pitkälle 1800-luvulle saakka, ja osa rakennuksista on suojeltu.

Närhen mukaan Fingersoft ei ole näillä näkymin teettämässä iäkkääseen kiinteistöön isoa remonttia.

”Enimmäkseen panostamme sisustukseen ja työntekijöiden viihtyvyyteen sekä yritysten välisen kommunikaation edesauttamiseen.”

Iso projekti kertoo Fingersoftin luottavan pelialan vetovoiman säilymiseen jatkossakin.

”Laskun merkkejä ei näy. Oulu on hyvä paikka koska täällä on paljon osaamista ja pimeinä öinä on mukava koodata”, Närhi tiivistää.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Edustajistovaalien ehdokasmäärä laski jälleen

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) edustajistovaaliehdokkaiden määrä putosi jälleen. Marraskuun vaaleihin ehdolla on 155 ehdokasta, kun vuonna 2013 ehdokkaita oli 172, vuonna 2011 190 ja vuonna 2009 peräti 285. Syksyn edustajistovaaleissa ovat edustettuina kaikki aiemmista vaaleista tutut vaaliliitot. Mukana on sekä tieteenalaan perustuvia ryhmittymiä että puoluepoliittisia ryhmiä sekä yksi sitoutumaton ehdokas. Ylivoimaisesti eniten ehdokkaita on tuttuun […]

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) edustajistovaaliehdokkaiden määrä putosi jälleen. Marraskuun vaaleihin ehdolla on 155 ehdokasta, kun vuonna 2013 ehdokkaita oli 172, vuonna 2011 190 ja vuonna 2009 peräti 285.

Syksyn edustajistovaaleissa ovat edustettuina kaikki aiemmista vaaleista tutut vaaliliitot. Mukana on sekä tieteenalaan perustuvia ryhmittymiä että puoluepoliittisia ryhmiä sekä yksi sitoutumaton ehdokas.

Ylivoimaisesti eniten ehdokkaita on tuttuun tapaan tekniikan ja talouden opiskelijoiden vaalirenkaalla TeTalla (59 ehdokasta). Toiseksi suurin vaalirengas on humanistien ja kasvatustieteilijöiden HuKa 42 ehdokkaalla.

Lääkis-tieteellisellä vaalirenkaalla on 24 ehdokasta ja Solidaariset -renkaalla 14. Kokoomuksen Yksilön Valinta -vaaliliitolla on 12 ehdokasta ja Keskustaopiskelijoiden vaaliliitolla 9.

Uutena joukkona syksyn vaalikamppailuun tulee vaaliliitto Oulun Akateemiset perussuomalaiset viidellä ehdokkaalla.

Janne Hakkaraisesta OYY:n uusi viestintäasiantuntija

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) uudeksi viestintäasiantuntijaksi on valittu humanististen tieteiden kandidaatti Janne Hakkarainen. ”Janne vakuutti hallituksemme monipuolisella kokemuksellaan ja osaamisellaan. Lisäksi Jannella oli erittäin pitkälle ajateltu kuva siitä, mitä hän tulisi meille viestintäasiantuntijana tekemään. Motivaatio, osaaminen ja näkemyksellisyys suorastaan huokuivat Jannesta koko rekrytointiprosessin ajan”, ylioppilaskunnan pääsihteeri Eero Manninen iloitsee. Germaanista filologiaa opiskeleva Hakkarainen on tuttu […]

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) uudeksi viestintäasiantuntijaksi on valittu humanististen tieteiden kandidaatti Janne Hakkarainen.

”Janne vakuutti hallituksemme monipuolisella kokemuksellaan ja osaamisellaan. Lisäksi Jannella oli erittäin pitkälle ajateltu kuva siitä, mitä hän tulisi meille viestintäasiantuntijana tekemään. Motivaatio, osaaminen ja näkemyksellisyys suorastaan huokuivat Jannesta koko rekrytointiprosessin ajan”, ylioppilaskunnan pääsihteeri Eero Manninen iloitsee.

Germaanista filologiaa opiskeleva Hakkarainen on tuttu kasvo Oulun kunnallispolitiikkaa ja ylioppilaskunnan toimintaa seuraaville. Hän on Oulun vihreiden kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen varajäsen, Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuuston jäsen sekä OYY:n vihreän edustajistoryhmän puheenjohtaja.

Hakkarainen aloittaa perehtymisen työhönsä Oulun ylioppilaskunnassa maanantaina 19.10.

Liisa Hyssälä, Pasi Sahlberg ja Mari Walls uusina Oulun yliopiston hallitukseen

Oulun yliopiston hallitukseen on valittu kolme uutta ulkopuolista jäsentä. Nyt valitut uudet jäsenet ovat Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä, vieraileva professori Pasi Sahlberg Harvardin yliopistosta (Graduate School of Education in Cambridge) ja Luonnonvarakeskuksen pääjohtaja Mari Walls. Uudet jäsenet valittiin 1.1.2016 alkavalle nelivuotiskaudelle yliopistokollegion kokouksessa maanantaina 12.10. Liisa Hyssälä on Kelan pääjohtaja, joka toimi Keskustan kansanedustajana vuosina 1995–2010, peruspalveluministerinä 2003–2007 ja sosiaali- ja […]

Oulun yliopiston hallitukseen on valittu kolme uutta ulkopuolista jäsentä.

Nyt valitut uudet jäsenet ovat Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä, vieraileva professori Pasi Sahlberg Harvardin yliopistosta (Graduate School of Education in Cambridge) ja Luonnonvarakeskuksen pääjohtaja Mari Walls.

Uudet jäsenet valittiin 1.1.2016 alkavalle nelivuotiskaudelle yliopistokollegion kokouksessa maanantaina 12.10.

Liisa Hyssälä on Kelan pääjohtaja, joka toimi Keskustan kansanedustajana vuosina 1995–2010, peruspalveluministerinä 2003–2007 ja sosiaali- ja terveysministerinä 2007-2010. Koulutukseltaan Hyssälä on hammaslääketieteen tohtori ja valtiotieteiden maisteri.

Pasi Sahlberg on kansainvälisesti tunnettu opetusalan asiantuntija. Hän on toiminut kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen Cimon johtajana vuosina 2009–2013. Sahlberg on työskennellyt myös opettajana, opettajankouluttajana ja opetushallinnossa sekä koulutusasiantuntijana Maailmanpankissa Washingtonissa ja Euroopan koulutussäätiössä Torinossa.

Mari Walls aloitti Luonnonvarakeskuksen johtajana 1.1.2015. Sitä ennen hän toimi Suomen ympäristökeskuksen merikeskuksen johtajana. Hän on työskennellyt myös tutkimusjohtajana ja ohjelmajohtajana Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa, professorina Turun yliopistossa, johtajana Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa ja johtajana Turun yliopiston ympäristöntutkimuskeskuksessa. Hän on ekologian dosentti Helsingin yliopistossa.

Oulun yliopiston hallituksessa on kuusi jäsentä yliopiston ulkopuolelta ja kuusi yliopistoyhteisön edustajaa. Yliopiston ulkopuolisina jäseninä hallituksessa jatkavat tuottaja Katja Bargum, toimitusjohtaja Risto Murto ja hallituksen puheenjohtaja Juha Vidgrén.

Teknologiajohtaja Pekka Erkkilän, pääjohtaja Lea Kaupin ja tutkimusprofessori Hans Söderlundin kaudet hallituksessa päättyvät tämän vuoden lopussa.

Yliopiston hallitus päättää muun muassa yliopiston toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista, strategiasta ja ohjauksen periaatteista sekä toiminta- ja taloussuunnitelmasta ja talousarviosta. Hallitus kantaa laajasti taloudellista vastuuta yliopiston toiminnasta. Hallitus hyväksyy yliopiston merkittävät sopimukset, johtosäännöt ja muut määräykset, valitsee rehtorit ja päättää yliopiston toimintarakenteesta.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Snapchat rikkoo sosiaalisen median raja-aitoja

Sosiaalisen median videonjakopalvelu Snapchatin suosio on kasvanut räjähdysmäisesti viimeisen kuukauden aikana. Vielä muutama viikko sitten palvelu oli pienen piirin puuhastelua, mutta tämän hetken suosituimmilla suomalaissnäppääjillä on jo kymmeniä tuhansia seuraajia. Snapchat on siitä erikoinen, ettei omia eikä muiden seuraajien määrää näe ollenkaan. Suurimmat suomalaissnäppääjien katselukerrat ovat tv-julkkiksen Niko Saarisen 42 000 ja teinien suosikin Mikael […]

TEKSTI Laura Tauriainen

KUVAT Anni Hyypiö

Sosiaalisen median videonjakopalvelu Snapchatin suosio on kasvanut räjähdysmäisesti viimeisen kuukauden aikana. Vielä muutama viikko sitten palvelu oli pienen piirin puuhastelua, mutta tämän hetken suosituimmilla suomalaissnäppääjillä on jo kymmeniä tuhansia seuraajia.

Snapchat on siitä erikoinen, ettei omia eikä muiden seuraajien määrää näe ollenkaan. Suurimmat suomalaissnäppääjien katselukerrat ovat tv-julkkiksen Niko Saarisen 42 000 ja teinien suosikin Mikael Sundbergin 35 000.

Toukokuussa 2015 julkistetun tiedon mukaan palvelussa on maailmanlaajuisesti noin 100 miljoonaa aktiivista käyttäjää päivittäin (lähde), mutta todennäköisesti luku on tällä hetkellä paljon suurempi. MTV:n mukaan vuoden 2014 lopussa suomalaisista 15–55 vuotiastia 4,4% käytti aktiivisesti Snapchatiä.

Snapchatin juuret löytyvät yliopistomaailmasta. Sen ovat luoneet Evan Spiegel, Bobby Murphy ja Reggie Brown vuonna 2011 Stanfordin yliopistossa. Aluksi palvelun ideana olivat saman tien katoavat snäppikuvat ja -videot, mutta 24 tunnin ajan näkyvissä olevat MyStoryt ovat ohittaneet ne suosiossaan.

Tavallista arkea kiiltokuvien sijasta

Niille, jotka eivät ole Snapchatiin syvemmin tutustuneet, se voi tuoda mieleen taannoisen alastonkuvakohun, jossa nainen oli lähettänyt itsestään alastonkuvan snäppinä pomolleen – vahingossa tietenkin. Palvelusta liikkuu muutenkin paljon huhua, että sen kautta lähetellään vain likaisia kuvia, jotka sitten häviävät bittiavaruuteen. Eräs käyttäjä kertoikin, että oli aluksi ladannut sovelluksen pystyäkseen lähettämään tuhmia kuvia miehelleen.

Snapchat on kuitenkin paljon muutakin. Snapchatin avulla monet sosiaalisen median raja-aidat ovat kaatumassa. Instagramissa tutuksi tullut siloteltu, kaunisteltu arki loistaa Snapchatissä poissaolollaan. Snapchatiä käyttävä Janne Miettinen (@Jamppe3) sanookin palvelun viehätyksen olevan se, ettei siinä ole samalla tavalla filtteriä kuin vaikkapa Instagramissa. Ihmisistä on hänen mukaansa hienoa nähdä heidän oikeita puoliaan kiiltokuvien sijasta. Minna Gurney (@MinTheFin) sanookin Snapchatiä tirkistelijän paratiisiksi, missä voi nähdä tavallisten ihmisten elämää ja arkea.

Käyttäjät korostavat myös palvelun merkitystä itsetuntemukselle. Saara Shikeben (@saarafrank) vertaakin snäppäämistä päiväkirjan pitämiseen. Heidi Ahvenus (@daturainen) kertoo oppineensa snäppäämisen kautta itsestään asioita, joita ei ole ennen tajunnut.

Sekä Anne Kantola (@annemarikantola) että nimettömänä pysyvä Jenni paljastavat ihan tuntemattomille ihmisille itsestään asioita, joita ei muissa kanavissa jakaisi. Kipeistäkin asioista pystyy puhumaan. Jenni pohtiikin Snapchatin intimiteetin kuplan valheellisuutta. On nimittäin helppo unohtaa, että Snapchat on kuitenkin julkinen sosiaalinen media, jonka päivityksillä on loppujen lopuksi yleisöä aika paljon.

Ei pelkkää viihdettä

Valokuvaaja Petteri Löppönen (@lumoimage) myöntää, ettei nauti itsensä videoimisesta, mutta kutsuu snäppäämistä epämukavuusalueelle menemistä. Minni Eklund (@minnihei) sanoo voittaneensa Snapchatin avulla esiintymispelkoaan.

”Itseni videointi ei tunnu enää yhtään vaikealta”, Eklund iloitsee. ”Snäppi on hyvää viihdettä, mutta tuo myös henkisiä voimavaroja.”

Eklund myös nauttii snäppäämisen sosiaalisuudesta. Monet käyttäjät kertovat saaneensa Snapchatistä uusia ystäviä ja kontakteja. Linda Ahlroth (@lindusius) käyttää sovellusta keskusteluun ja kommunikointiin. Häntä kiinnostavat ihmiset, jotka ovat omia itsejään ja joiden kanssa saa aikaan vuoropuhelua.

Myös kirjailija, käsikirjoittaja, ohjaaja ja henkinen valmentaja Katri Manninen (@kutrinen) on hurahtanut Snapchatiin.

”Kirjoittajana on ollut kiinnostavaa päästä ihmisten pään sisään ja arjen sisään, nähdä millaisissa kodeissa ihmiset elävät.”

Hän alkoi käyttää Snapchatiä muistaakseen illalla, mitä on tehnyt aamulla, koska kärsii ”äitiysdementiasta”.

”Tämä merkitsee äärimmäisen hyvää työkalua oman päivän muistamiseen. Snapchat parantaa arjen hallintaa, parantaa itseymmärrystä ja parantaa omaa parisuhdetta.”

Pikaohjeet Snapchatin käytön aloittamiseen

Snapchatia on kritisoitu vaikeaselkoisesta käyttöliittymästä. Tässä kuitenkin pikaohje, jolla pääset palvelussa alkuun:

1. Kotinäyttö toimii myös kuvaustilana, josta näet keltaisella sinut lisänneet uudet seuraajat. Oikeassa alanurkassa näkyy uusien MyStoryjen lukumäärä violetilla ja vasemmassa alanurkassa uudet yksityissnäpit punaisella. Kuvaustila toimii (useimmilla puhelimilla) sekä etu- että takakameralla, ja kameraa voi vaihtaa kesken videon. Seuraajia ja seurattavia pääset tarkastelemaan kun pyyhkäiset kuvaustilasta alaspäin.

2. Kuvattuasi voit valita kuvan tai videon päälle filtterin pyyhkäisemällä sormella vasemmalle tai oikealle. Alareunasta snäpin voi tallentaa itselle, lähettää suoraan MyStoryyn tai valikoiduille käyttäjille. Yläreunasta löytyvät emojit, tekstityökalu sekä piirtotyökalu.

3. Kun pyyhkäiset kuvatilasta vasemmalle, pääset tarkastelemaan seurattaviesi MyStoreja. Recent Updates –otsikon alta löytyvät kaikkien seurattaviesi snäpit, joita et ole vielä katsonut. All Stories –otsikon alta löytyvät kaikkien seurattaviesi MyStoryt viimeisen 24 tunnin ajalta. Sitä vanhemmat snäpit katoavat.

4. Tässä valikossa on myös Discover-osio, jossa pääsee katselemaan erilaisten (pääasiassa media-alan) yritysten Snapchat-sisältöjä.

5. Kun pyyhkäiset oikealle, pääset katsomaan yksityissnäppejä. Ne voivat olla tekstiä, kuvia tai videota. Katsottuasi yksityissnäpin, se katoaa. Snapchat on juuri julkistanut maksullisen version, joka toimii vain Yhdysvalloissa ja sallii snäppien uudelleenkatsomisen. Oletettavasti maksullinen versio tulee jossain vaiheessa myös Suomeen.

Laura Tauriainen

34-vuotias tiedeviestinnän maisteri ja copywriter. Löydät hänet Instagramista nimellä @lauratau. Lisäksi hän harrastaa laulamista, koiran rapsuttelua ja lukemista.

Lue lisää: