Olet lukija, luet miten tahansa

"En jaksa enää kuunnella marmatusta lukemisen katoamisesta teknologiayhteiskunnassa. Eikö ole parempi, että Netflix tai YouTube vaihtuu edes hetkeksi äänikirjaan?" kirjoittaa Petra Uusimaa kolumnissaan.

Onko äänikirjojen kuunteleminen lukemista ollenkaan? Tyhmistyykö ihminen äänikirjoja kuunnellessa?

Näitä kysymyksiä on pohdittu äänikirjoja koskevassa keskustelussa.

Kirjailija Laura Lindstedt kirjoitti 29.12.2019 Helsingin Sanomissa kirjallisuuden yksinkertaistuvan ja tyhmentyvän ”äänen ylivallan alla”. Lindstedt kertoi pelkäävänsä sitä, että kirjailijat alkavat työstää teoksiaan enemmän äänikirjaformaattiin sopivammaksi – siis suuhun sopivaksi. Tämä kehitys saattaisi lopulta kadottaa tekstistä kirjallisuuden ominaispiirteet.

On kuitenkin etuoikeutettua (kuten Maryan Abdulkarim kirjoittaa) väittää, että äänikirjat ovat vaaraksi “todellisen” kirjallisuuden katoamiselle. Äänikirjat mahdollistavat kirjoista nauttimisen myös heille, jotka eivät terveytensä tai elämäntilanteensa takia kykene lukemaan painettua tekstiä.

Yksi äänikirjadebatin keskeisiä kysymyksiä on se, rapauttaako kirjan kuunteleminen lukutaitoa. Osa vie keskustelun vielä pitemmälle ja väittää, että äänikirjojen kuunteleminen ei ole lukemista ollenkaan. Kuka nyt oikeasti voi sanoa lukeneensa James Joycen Odysseusta, jos on kuunnellut sen vain äänikirjana?

Mielestäni lukeminen täytyy nähdä laajempana toimintona, sillä äänikirjaa kuunnellessa ihminen prosessoi tekstiä, vaikka ei fyysisesti sitä näe.

Lukutaidon ja luku-innon rappeutuminen eivät ole turhia huolia. Mediassa on lähivuosina puhuttu erityisesti lasten ja nuorten lukemisen vähentymisestä. Lukukeskuksen toiminnanjohtaja Ilmi Villacís kertoo MTV:lle antamassa haastattelussa (8.1.2019), että vanhempien antama esimerkki vaikuttaa myös siihen, kuinka kiinnostuneita lapset ovat lukemisesta. 

Lukuinnon kasvattamiseksi tarvitaan myös uudenlaisia, jokaisen tavoitettavissa olevia innovaatioita. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat äänikirjapalvelut, jotka tarjoavat kirjoja kuunneltavaksi. Siksi uskon, että juuri äänikirjat voivat johdatella lukuharrastuksen aloitukseen. Ne ovat kirjaa helposti lähestyttävämpiä siksi, että niitä voi kuunnella esimerkiksi lenkkipolulla, tiskatessa ja siivotessa.

En tule koskaan kadottamaan uuden kirjan ostamisen iloa, vaikka kuuntelenkin muun lukemisen rinnalla miltei päivittäin äänikirjoja. Se, että valitsen äänikirjan fyysisen kirjan sijaan, ei tarkoita sitä, että väheksyisin perinteistä lukemista.

Lukeminen on fyysinen kokemus. Siihen kuuluvat paperin tuntu, kirjan tuoksu ja sivujen kääntämisestä lähtevä ääni. Se, miltä kirja tuntuu, linkittyy lapsuuden muistoihin. En voisi kuvitella, että hylkäisin pölyä keräävät kirjakasat ja siirtyisin pelkästään äänikirjapalveluiden käyttäjäksi. 

Näin koronan aikaan fyysisen kirjan tärkeys on jopa korostunut. Kun kirjastot suljettiin, mielessäni kävi ensimmäisenä pakokauhu siitä, kuinka kirjat tulevat loppumaan. Kotoani löytyneiden vanhojen lukemattomien kirjojen lisäksi äänikirjat ja sähköiset lukulaitteet ovat lievittäneet pelkoa lukemisen loppumisesta. Kaipuu kirjastoon tai kirjakauppaan on kuitenkin edelleen suuri, ja lievitän ikävääni kotimaisten nettiantikvariaattien sivuilla.

Äänikirjat ovat saaneet pysyvän sijan elämässäni. Kun mieli hortoilee eikä pysty keskittymään sanojen lukemiseen, tuo hyvä äänikirja minulle rauhaa. Yksi parhaista tavoista stressin selättämiseen on kutoa äänikirjaa kuunnellen. Äänikirja on helppo ottaa mukaan kävelylle tai kauppaan, vaikka joskus kirjaan uppoutuneena huomaankin eksyneeni tai unohtaneeni ostaa jonkun tietyn asian.

En jaksa enää kuunnella marmatusta lukemisen katoamisesta teknologiayhteiskunnassa. Eikö ole parempi, että Netflix tai YouTube vaihtuu edes hetkeksi äänikirjaan? Äänikirjan kuunteleminen tai e-kirjan lukeminen puhelimella voi olla askel kohti päivittäistä lukuharrastusta. 

Jokaiselle täytyisi antaa lukurauha; rauha lukea millä tavalla tahansa, kunhan vain lukee.

Lue lisää: Viikon 51 Tiedekysymys: Onko äänikirjojen kuunteleminen lukemista?

Petra Uusimaa

Tieteiden ja aatteiden historian maisteri, jonka mielestä mikään ei ole parempaa kuin kuppi tummapaahtoista kahvia ja hyvä kirja.

Lue lisää:

Korona tyhjensi kalenterin ja vei harjoittelutilat – Opiskelijajärjestöille yhteisöllisyys on tärkeää, vaikka kohdata voikin nyt vain verkon välityksellä

Vaikka harraste- ja ainejärjestöjen toiminta muuttui merkittävästi koronaviruksesta johtuvien rajoitusten vuoksi, halu kohdata ihmisiä ja harrastaa ei ole hävinnyt minnekään. Poikkeustilanteen myötä järjestöt ovat joutuneet keksimään etäratkaisuja. Lehden haastattelemien järjestöjen vastauksissa näkyvät toisaalta harmitus kevään suunnitelmista luopumisesta ja tulomenetyksistä, toisaalta halu varmistaa hyvän meiningin ja yhteisöllisyyden olemassaolo poikkeuksellisessa keväässäkin.

TEKSTI Petra Uusimaa

KUVAT Anni Hyypiö

Koronaviruksesta aiheutuneet poikkeusolot ovat vaikuttaneet myös oululaisten harraste- ja ainejärjestöjen toimintaan.

Tapahtumat etenivät nopeasti. Torstaina 12. maaliskuuta Suomen hallitus suositteli yli 500 hengen tapahtumien perumista toukokuun loppuun saakka, ja 13.3. aluehallintoviranomaiset antoivat asiasta määräyksen. 13. maaliskuuta myös Oulun yliopiston ylioppilaskunta suositteli harraste- ja ainejärjestöjä perumaan kontaktitapahtumat ja sulkemaan kiltahuoneet.  Pian päätös kiltahuoneiden sulkemisesta ei ollut enää järjestöjen käsissä, sillä 16. maaliskuuta Oulun yliopisto ilmoitti sulkevansa kampusten tilat. Aiempi ilmoitus tilojen sulkemisesta ulottui 13.4. asti, mutta myöhemmin sulkua jatkettiin ainakin 13.5. asti.

Muutokseen on ollut pakko sopeutua nopeasti. Kysyimme OYY:n alaisilta järjestöiltä, miten poikkeustilanne on vaikuttanut toimintaan. 

Vastanneiden aine- ja harrastejärjestöjen ratkaisuissa korostuu yhteisöllisyyden merkitys myös vaikeissa tilanteissa.

Pelaaminen jatkuu myös etänä

Oulun yliopiston roolipelikerho Cryo ry on joutunut perumaan viikottaiset peli-iltansa. Suurin pettymys puheenjohtaja Samuli Ranisen mukaan on kuitenkin pelitapahtuma Maraconin peruuntuminen. 

Peruutuksista huolimatta Raninen pitää tilanteessa positiivisena sitä, että toimintaa on ollut mahdollista kehittää myös verkossa etänä. Rajoitteet tuntuvat kuitenkin kovasti Cryon toiminnassa, sillä pöytäroolipelit vaativat fyysistä läsnäoloa.

“Nyt ei kauheasti ole menoja, koska ei tarvitse maksaa tilavuokria”, toteaa Raninen kysyttäessä mahdollisista taloudellisista vaikutuksista. Hän kertoo Cryon talouden olevan hyvällä pohjalla: perustoiminnasta ei sinänsä tule kuluja, sillä viikottaiset peli-illat on järjestetty perinteisesti yliopistolla.

Varsinaiset kustannuserät ovat Maraconit. Raninen sanoo hallituksen pohtivan sitä, kuinka perutun Maraconin menot voitaisiin ohjata esimerkiksi etäpelaamiseen.

“Parin kuukauden päästä on tulossa kevät-Maracon, mutta emme tiedä kannattaako sitä vielä silloin järjestää.”

Kuten moni muu harraste- ja ainejärjestö, myös Maracon on perustanut oman Discord-kanavan keskustelua varten. He tekevät myös yhteistyötä Suomen roolipeliseura SRS:n kanssa, sillä  SRS järjestää etäroolipelausservereitä.

“Meidän jäsenistöllä on myös koronakaranteenikanava, jossa muutama altruistinen jäsen tarjoaa mahdollisuuksia esimerkiksi käydä kaupassa, jos joku sattuu olemaan sairaana.”

Ranisen mukaan jäsenistö on suhtautunut muutoksiin ymmärtäväisesti. Kokouksissa on mahdollistettu etäyhteys, jotta koko jäsenistö saa varmasti tarpeeksi tietoa. Tiedotus on koskenut myös vaihtoehtoisia pelaamiskanavia. 

“Haluamme varmistaa sen, että jokaisella jäsenellä on mahdollisuus jatkaa pelaamista.”

Vappu tulee etänäkin

Oulun Teekkariyhdistyksen (OTY) isännän Riikka Haatajan mukaan myös OTY on perunut tapahtumia tai siirtänyt niitä syksylle. Esimerkiksi vapun suurtapahtumat on siirretty syksylle, mutta vappu tulee rajoituksista huolimatta, nyt vain etänä.

“Kuten kaikkiin muihinkin OTYn wapputapahtumiin, myös näihin etämeininkeihin ovat kaikki muutkin ainejärjestöt lämpimästi tervetulleita!”

Yhteisöllisyyden kannalta on tärkeää pitää huolta siitä, että jokainen kokee tuntevansa olevan osa yhteisöä vaikeana aikana.

“Haluamme auttaa ylläpitämään jäsenistön keskeistä kanssakäymistä, viihtyvyyttä ja hauskanpitoa erityisesti nyt, jotta koronan vaikutukset eivät käy liian raskaaksi”, tiivistää Haataja.

Teekkarit eivät harmistuksestaan huolimatta ole jääneet pyörittämään peukaloitaan, vaan ovat olleet mukana aktiivisesti luomassa etäyhteyksiä.

OTY on Haatajan mukaan luonut Discord-kanavia esimerkiksi etävappua varten. Vaikka siirtyminen etätapahtumiin harmittaa, on uusien viestintäkanavoiden kehittäminen varmasti apuna myös tulevaisuudessa. Teekkariyhdistys onkin panostanut etäyhteyksien parantamiseen ja aikoo järjestää perinteisiä opiskelijatapahtumia etänä.

Tuutortuvat jatkavat toimintaansa

Myös matematiikan ja fysiikan opiskelijoiden ainejärjestö Sigma on joutunut sulkemaan kiltahuoneensa ja tuutortupansa, kertoo puheenjohtaja Paula Kvist. Hallituksen kokoukset tullaan myös järjestämään etänä, mahdollisesti myös kevätkokous. 

“Kaikki on kuitenkin sujunut yllättävän hyvin tilanteeseen nähden. Jäsenistö on ollut hyvin ymmärtäväinen, vaikka tämä eristäytyminen ei varmasti montaa miellytäkään.”

Kvistin mukaan Sigmassa on puhuttu Discord-kanavan perustamisesta, mutta ainakaan haastatteluhetkellä sellaista ei oltu vielä kehitelty. Kontaktitapaamisten korvaajaksi on kehitetty etäyhteyksiä.

“Tutkinto-ohjelman puolesta matematiikan tuutortupa on siirretty etäyhteyden päähän, ja olemme kartoittaneet mahdollisuutta tehdä sama myös fysiikan tuutortuvalle.”

Kvist kertoo, että etäyhteyksien kehittäminen on tärkeää sekä yksittäisen jäsenen hyvinvoinnille että edunvalvonnalle. Hänen mukaansa on tärkeää päästä myös tekemään yhteistyötä henkilökunnan kanssa, jotta opetus saadaan siirrettyä verkkoon kaikkien tavoitettavaksi.

“Veikkaisin että yhteisöllisyyden lisääminen on mahdoton tehtävä. Voimme koettaa vaan etäyhteydenpidon kanavien luomisella ylläpitää yhteisöllisyyttä mahdollisimman paljon.”

Kuorotoiminta ei ole pelkkää laulamista

Teekkarikuoro TeeKu menetti harjoittelupaikkansa Linnanmaan kampuksen sulkeutuessa. Puheenjohtaja Pekka Nyrösen mukaan alussa oli suunnitelmissa harjoitella turvavälien kanssa, mutta rajoitukset estivät lopulta tämänkin.

“Onhan se ankeaa käydä läpi kevään suunnitelmia ja todeta kaikki yksi kerrallaan perutuiksi.”

Hallituksen kokoukset ja vuosikokous on pidetty etänä.

Rajoitukset ovat tuoneet myös rahallisia muutoksia, kun keikkoja on peruuntunut ja tavallinen toiminta ei pyöri.

“Keikkoja on peruuntunut ja se on luonnollisesti syönyt kuoron tuloja, samoin harjoitusten perusteella saatavat avustukset ainakin kevään osalta.”

Nyrösen mukaan kevään konserttien peruuntuminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö niitä voisi siirtää esimerkiksi syksyyn. Kuoroharjoitukset eivät sovellu hyvin etätarkoitukseen, mutta TeeKu on perustanut monen muun tavoin Discord-kanavan. Nyrönen toivoo kanavan helpottavan yksinäisyyttä nyt kun kaikki on peruuntunut.

“Varta vasten myös keräännymme puhekanavalle keskiviikkoisin kello 18 kuten kerääntyisimme viikkoharjoituksiin.”

Etäyhteydetkään eivät aina korvaa kaikkea.

“Yleinen mieliala tuntuu olevan harmistus ja ikävä niin kuoroporukan kuin yhdessä laulamisen pariin.”

Nyrönen toteaa etätoiminnan kehittämisen ja poikkeusolojen ovat osoittaneen sen, että kuorotoiminnan ei tarvitse olla välttämättä pelkkää laulamista.  

Hyvä meininki rajoituksista huolimatta

Oulun ylioppilasteatterin johtokunnan puheenjohtaja Jenna Kurikkala kertoo, että kulttuuritalo Valveen sulkeutuessa myös ylioppilasteatterin toiminta on vaikeutunut. Valveella aikaisemmin sijainnut toimisto on siirtynyt etätoimistoksi, ja myös teatterin tavallinen harjoittelupaikka on myös sulkeutunut rajoitusten myötä.

“Kyllähän se tuntui omituiselta, kun piti kirjoittaa jäsenistölle viestiä, että Valve menee kiinni.”

Oulun ylioppilasteatteri oli valmistellut uutta näytelmää, mutta esitykset jouduttiin perumaan rajoitusten takia. Kurikkalan mukaan tämä tarkoittaa taloudellisia menetyksiä esimerkiksi lipputuloissa.

“Oulun kaupunki on onneksi tullut vastaan. Vuokria ei tarvitse maksaa siltä ajalta, kun Valve on suljettu.”

Ylioppilasteatterissa toimii aktiivinen improvisaatioryhmä Ulla&Bori, joka on siirtynyt järjestämään improjameja etänä Zoomissa. Ylioppilasteatteri on myös mukana Valve Livessä, jossa striimataan taidesisältöä. Kurikkala kertoo, että heiltä on tulossa sinne esimerkiksi lyhytelokuva.

“Minun mielestäni on tärkeää, että ihmisille luodaan mahdollisuuksia viettää aikaa yhdessä ja harrastaa näin etänäkin. Monelle meidän jäsenelle tämä harrastus on henkireikä.”

Ylioppilasteatteri haluaa tarjota jäsenistölle toimintaa, joka saa kaikki unohtamaan hetkeksi tilanteen huonot puolet.

“Meillä on hyvä meininki ja uskon, että juuri se auttaa kantamaan meidät läpi huonotkin ajat.”

Lue lisää: Oulun yliopisto ja korona: miten opiskelu turvataan, kuinka käy järjestötoiminnan ja vapun?, Kampus karanteenissa – Miten opiskelu etänä sujuu eri tiedekunnissa?, ”Kun tilanne maailmalla paheni, tutkijamme tajusivat, että he voisivat auttaa” – Oulussa suunnitellaan sovellusta ja suojavarusteita

Petra Uusimaa

Tieteiden ja aatteiden historian maisteri, jonka mielestä mikään ei ole parempaa kuin kuppi tummapaahtoista kahvia ja hyvä kirja.

Lue lisää:

Kulttuuria kampukselta: Sirakh on vaaran tunnetta, inhimillisyyttä ja intohimoa

Tummanpuhuvaa vaihtoehtorockia, 70-luvun hevirockia höysteillä kasaripoppia, industrialia ja goottilaistunnelmia. Sirakh-yhtye sai alkunsa jo vuonna 2013. Muutamien jäsenvaihdosten myötä yhtyeeksi ovat asettuneet taiteilijanimien takaa puhuvat laulajat Marina Trench ja Padre Mortis, kitaristi Nikki Angelus, rumpali D. Bonefield, kosketinsoittaja Julius Seizure sekä bassosta ja bassosyntetisaattorista vastaava T.P. Jo kolmen vuoden ajan työstetty debyyttilevy, Crisis of Faith, on tarkoitus julkaista vuoden sisällä.

D. Bonefield: ”Jos Sirakh olisi tunne, se olisi Kummelia lainaten: ahdistus, kiusaus ja synti.”

Nikki Angelus: ”Mielestäni musiikkimme on monitahoisesti hyvin inhimillistä. Biiseissä käsittelemme rakkautta, seksiä, päihteitä, itseinhoa, asioita mitä jokainen suunnilleen parikymppinen kaupunkilaisihminen sukupuoleen katsomatta joutunee kokemaan. Sex, Drugs and Rock ’n Roll hieman mustan huumorin kyllästämällä twistillä.

Nokkelimmat pokkelimmat ovat saattaneet havaita kaksi Buffy Vampyyrintappaja -viittausta diskografiassamme. Beneath Me tulee Fool For Love -jakson sydäntäsärkevästä You’re Beneath Me-repliikistä ja edellä mainitun Violet Dawnin The Master on lähes suora viittaus Buffy Vampyyrintappajan ensimmäisen kauden pahikseen. Olen retrojuuston ystävä, siitä ei pääse mihinkään.

Soitan bändissä, koska suoraan sanoen en osaa mitään muutakaan. En ole koskaan oikein pärjännyt töissä enkä koulussa. En pidä siitä, että joku komentelee minua. Musiikki ja monen muunkinlainen taidehörhöily antaa elämälleni tarkoituksen.”

D. Bonefield: ”Monesta yksityiskohdasta on tullut muiden kanssa vääntöä tässä parin vuoden aikana. Levyn tekeminen vaatii sopivan balanssin hermoja ja järjestelmällisyyttä, mutta myös hulluutta. Ironisesti voisi sanoa, että jokainen on käynyt levyn tekovaiheen aikana läpi oman ”uskonkriisinsä”. Levyn nimi, Crisis of Faith, on siis varsin osuva.”

Nikki Angelus: ”Me halutaan tehdä asiat isosti suuren maailman tyyliin. Kuluissa ei siis säästellä, mikä toivottavasti kuuluu musassakin. Bändi on käynyt useita riitoja ja olemme pariin otteeseen meinanneet hajotakin. Tunteet ovat pinnassa kun kyseessä on näin mittava ”passion project”.

Ilokseni voinkin siis ilmoittaa, että levyn demovaihe on ollut valmis jo kotvasen ajan! Tarkkaa julkaisuajankohtaa en uskalla antaa, sillä nämä hommat ovat täynnään muuttujia. Olemme kuitenkin kaavailleet levyn ilmestyvän aikaisintaan jo tämän vuoden syksyllä. Viimeistään taas ensi vuoden alkukeväästä. Jää nähtäväksi!

Olen hyvin ulospäinsuuntautunut ja mielestäni jokainen taiteilija, joka väittää tekevänsä taidetta vain itselleen on valehtelija. Kyllä minä ainakin haluan esittää taidettani muille ihmisille. Meidänkin keikoilla on usein ollut energia katossa ja yleisön vastaanotto paikkapaikoin lähes hurmioitunut. Se on mahtava tunne. Ei se mitään sen suurempaa kemiallista kaavaa omalta osaltani tarvitse.”

D. Bonefield: ”Keikalla bändin ja yleisön välillä jaettu raaka energia on kokemus, jota on mahdoton pukea sanoiksi. Me astumme myös usein puhtaan improvisaation puolelle, joka tuo musiikkiin aivan omanlaisensa, joka kerralla uniikin, vaaran tunteen. ”

Marina Trench: ”Minulle live-esiintyminen antaa voimaa. Haluan välittää yleisölle tunnetta, oli se tunne sitten mikä tahansa. Kun on jossain oikeasti hyvä, on ihanaa, että joku on paikalla todistamassa, nauttimassa ja jakamassa ainutlaatuisen hetken kanssani.”

T.P: ”Musiikin esittäminen livetilanteessa on lähtökohtaisesti haaste, mutta voi olla palkitsevaakin. Olen taipuvainen kokemaan epäonnistumisen tunnetta vähäisistäkin virheistä osuuksissani, mutta silloin tuntee olevansa juurikin enemmän elossa ja läsnä.

Jos pitäisi valita jokin optimiskenaario muusikon uralta, parhaassa tapauksessa olisi onnistunut jättämään jonkin jäljen maailmaan itsestään.”

Marina Trench: ”Minun ei tarvitse olla kenenkään idoli ja rahakin on vain bonus, mutta urallani haluaisin olla sellainen laulaja tai muusikko, joka on onnistunut koskettamaan mahdollisimman monia ihmisiä ja vaikuttamaan positiivisesti heidän elämäänsä. Oli se sitten millä musiikin tiellä tahansa.”

Kerttu Juutilainen

Tieteiden ja aatteiden historian opiskelija, runojen ystävä ja Saul Goodmanin salainen ihailija.

Lue lisää:

”Kunhan tullaan tutummiksi, löytyy uusiakin opetusyhteistyön kohteita” – Oulun korkeakoulut kehittävät yhteisiä opintoja

Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu järjestävät ensi syksystä alkaen yhteisiä opintoja. Kummankin korkeakoulun opiskelijoiden on myös mahdollista valita opintoja toisesta oppilaitoksesta.

Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu ovat kehittelemässä yhteistä koulutusyhteistyötä ja lisäämässä mahdollisuuksia tehdä yksittäisiä opintojaksoja sekä kokonaisia opintokokonaisuuksia toisesta korkeakoulusta. Opintokokonaisuudet sisältävät yleensä useita kursseja ja ne voivat vaihdella opintopistemäärissä yksittäisistä kursseista laajempiin kokonaisuuksiin.

Oulun yliopiston koulutusrehtorin Helka-Liisa Hentilän mukaan opintojaksoja ja opintokokonaisuuksia pääsisi valitsemaan syksyllä 2020. Yhteistyö lähtee pyörimään asteittain ja opintoja on valittavissa useilla eri aloilla.

Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) vararehtori Jyrki Laitinen korostaa koulutusyhteistyön pohjana opiskelijan etua, sillä yhteistyö lisää uusia opintopolkuja ja -tarjontaa.

Korkeakoulut tekevät nyt laajasti yhteistyötä. Tänä vuonna valtaosa Oamkista muuttaa Linnanmaan kampukselle. Oulun yliopisto on lisäksi Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n enemmistöomistaja, ja korkeakoulut kuuluvat samaan konserniin.

Yhteistyömuotona ristiinopiskelu

Yksi yhteistyömuoto on ristiinopiskelu. Ristiinopiskelulla tarkoitetaan sitä, että toinen korkeakoulu järjestää opintokokonaisuuden tai -jakson, joka sisältyy toisen korkeakoulun opintosuunnitelmaan ja siten myös tutkintoon. Hentilän mukaan oma korkeakoulu vastaa siitä, että opintojaksot täyttävät tutkinnon opetussuunnitelmaan kuuluvat tavoitteet.

Ristiinopiskelua ja muuta koulutusyhteistyötä on yhteistyön alkuvaiheessa suunniteltu eri tekniikan aloille, kuten arkkitehtuuriin ja rakennus- ja yhdyskuntatekniikkaan, sekä tietojenkäsittelytieteeseen, kauppatieteisiin, musiikkikasvatukseen, hammaslääketieteeseen ja terveystieteisiin. 

Kurssit eivät rajoitu pelkästään perusopintoihin, ja kokonaisuuksien opintopistemäärät vaihtelevat aina yksittäisestä 3–5 opintopisteestä 30 opintopisteen kokonaisuuksiin. Ristiinopiskeltavat kurssit sisällytetään opintosuunnitelmiin, mutta kehitteillä on myös vapaasti valittavia opintoja, jotka sisällytetään tutkintoon valinnaisina opintoina.

Korvaako ristiinopiskelu sitten jo olemassa olevia kursseja? Hentilän mukaan tarkoituksena on ennemminkin hyödyntää opetusta järjestettäessä kummankin oppilaitoksen parasta osaamista opetussuunnitelman mukaisen opetuksen järjestämisessä.

“Ristiinopiskeluna ei tuoteta sellaisia opintojaksoja, jotka tarjotaan saman sisältöisinä molemmissa korkeakouluissa. Tarkoitus on, että tietyt opintojaksot tuotetaan vain toisessa korkeakoulussa molempien korkeakoulujen opiskelijoille.”

Yhteisiä tiloja ja opettajia

Yhteistyötä on aikaisemmin ollut pienemmässä mittakaavassa esimerkiksi viestinnässä. Nyt suunnitteilla oleva yhteistyö on uutta Oulun korkeakouluissa. Laitisen mukaan aiemmat yhteistyökuviot ovat auttaneet rakentamaan pohjaa koulutusyhteistyölle.

Helka-Liisa Hentilä mainitsee myös suunnitelmista koskien opetustilojen yhteiskäyttöä ja yhteisiä opettajia. Hänen mukaansa korkeakoulut ovat järjestämässä mielenkiintoisia yhteistyökursseja.

“Itse odotan kovasti yliopiston musiikkikasvatuksen ja Oamkin musiikkipedagogiopiskelijoiden yhteistä musiikkiproduktiota eli suomeksi sanottuna yhteistä konserttia!”

Jyrki Laitinen mainitsee myös monialaiset projektiryhmät, joissa tarvitaan enemmän teoreettisempaa tai käytännöllisempää osaamista, kuten koodaamista. Näissä ryhmissä yhdistyvät kummankin korkeakoulun tiedot ja taidot. 

“Koulutusyhteistyön avulla tällaisten projektien järjestäminen helpottuu.”

Laitinen kokee ammattikorkeakoulun tuovan yliopisto-opiskelijoille käytännönläheisempää näkökulmaa ja kosketuspintaa työelämän kanssa. 

“Rakennamme isompaa maailmaa, jossa opiskelija, saapuu hän sitten Oamkiin tai yliopistoon, voi suorittaa eri opintopolkuja seuraten opintoja hyvin monipuolisesti.”

Helka-Liisa Hentilä uskoo, että yhteistyö ei jää tähän, vaan koulutusyhteistyötä tullaan kehittämään jatkuvasti.

“Arvelen, että kunhan tullaan tutummiksi, löytyy uusiakin opetusyhteistyön kohteita näiden pilottivaiheessa tunnistettujen lisäksi.”

Epätasa-arvon korjaamista

Tiedotteessa mainitaan myös, että koulutusyhteistyö voi koskea myös tohtoriopintoihin suuntaavia ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (YAMK) suorittaneita. Tutkintoon halutaan vastaisuudessa lisätä tohtoriopintoja tukevia teoriaopintoja opiskelijoille, jotka ovat halukkaita siirtymään yliopiston puolelle tohtoriopintoihin.

Kristiina Ojalan vuonna 2017 valmistunut väitöskirja antaa osviittaa siitä, kuinka YAMK-tutkinnon suorittaneet jäävät alakynteen maisteriopiskelijoille sekä työmarkkinoilla että tohtoriopintoihin hakiessa. Ojalan mukaan YAMK-tutkinnon suorittaneiden siirtyminen tohtorikoulutukseen on mahdollista, mutta hankalaa. Yliopistot ovat aikaisemmin vaatineet hyvinkin laajoja täydentäviä opintoja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneilta.

Myös Jyrki Laitisen mukaan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ensisijainen tavoite ei ole siirtyminen tohtoriopintoihin.

“Ylemmän tutkinnon suorittaneissa voi olla opiskelijoita, joilla on kykyjä ja haluja jatkaa tohtoropintoihin. Tällaisille opiskelijoille tarjotaan ylempien opintojen vaiheessa ottaa opintokokonaisuuksia, jotka tukisivat tätä reittiä.”

Laitinen kuitenkin kertoo että kyse on yksittäisistä opiskelijoista per koulutusala.

Hentilän mukaan YAMK-tutkinnon suorittaneiden hakeutumista tohtorikoulutukseen halutaan kehittää mahdollisimman sujuvaksi. Asiaa valmistellaan kolmessa koulutusalakohtaisessa ryhmässä, kuten esimerkiksi tietojenkäsittely, kauppatiede ja terveystieteet.

Petra Uusimaa

Tieteiden ja aatteiden historian maisteri, jonka mielestä mikään ei ole parempaa kuin kuppi tummapaahtoista kahvia ja hyvä kirja.

Lue lisää:

”Kun tilanne maailmalla paheni, tutkijamme tajusivat, että he voisivat auttaa” – Oulussa suunnitellaan sovellusta ja suojavarusteita

Koronavirus on vaikuttanut merkittävästi yliopistoilla tehtävään opetukseen ja tutkimukseen. Muuttuneeseen tilanteeseen sopeutumisen lisäksi yliopistoilla on ideoitu erilaisia tapoja auttaa tilanteen ratkaisemisessa. Oulussa yliopisto on avustanut Nordlabia koronavirusdiagnostiikassa ja on mukana kehittämässä epidemian seuraamista helpottavaa sovellusta.

TEKSTI Laura Juntunen

KUVAT Anni Hyypiö

Kun koronaepidemia alkoi levitä Suomessa, yliopistoissa siirryttiin etäopiskeluun tartuntojen vähentämiseksi. Vaikka yliopistojen tilat on suljettu ainakin 13.5. asti, opetus ja tutkimus ei ole pysähtynyt. 

Lähiopetuksen keskeydyttyä Oulun yliopiston tutkinto-opiskelijoille tarjotaan maksuttomasti avoimen yliopiston etäopintoja, joita voi suorittaa kevään ja kesän aikana. Mikro- ja yksinyrittäjien ahdinkoa on myös pyritty helpottamaan maksuttomalla mikroyrittäjyyden perusteisiin keskittyvällä täydennyskoulutuskurssilla.  

Opiskelijoihin kohdistuvien poikkeusjärjestelyiden lisäksi Oulun yliopisto osallistuu epidemian nujertamiseen eri tieteenalojen voimin. 

Professori Peppi Karppinen biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnasta kertoo, että yliopisto on avustanut Nordlabia koronavirusdiagnostiikassa lainaamalla heille laboratorioreagensseja ja materiaaleja analyysien suorittamiseen. 

”Olemme tarjonneet avuksi myös laitteistoamme ja henkilökuntaamme, joita ei ole toistaiseksi tarvittu. Olemme olleet aikalailla päivittäin viestin vaihdossa Nordlabin kanssa ja avustaneet heitä osaamisellamme.”

Yliopistolla on mahdollisuus kouluttaa myös uusia työntekijöitä koronanäytteiden ottoon. Lisäksi yliopiston työntekijät, joilla on terveydenhuollon koulutus, voivat halutessaan hakeutua alan töihin.

Lääkäriopiskelijat kriisivalmiuteen

Lääketieteellisessä tiedekunnassa on perinteisesti paljon kontaktiopetusta, mutta sielläkin kaikki luennot ja ryhmäopetus, jossa ei ole potilaita, on poikkeustilan alkamisen jälkeen järjestetty verkkoalustoilla.

Tiedekunnan dekaani Anne Remes kiittelee henkilökuntaa ja opiskelijoita siitä, että nämä ovat kyenneet sopeutumaan nopeisiin ja suuriin muutoksiin ketterästi. Välillä on vaadittu luovia ratkaisuja. Eräässäkin loppuvaiheen osaamistentissä potilaana toimi näyttelijä.

Poikkeustilanne on vaikuttanut ennen kaikkea 4. ja 5. vuosikurssien opiskelijoihin. Näiden vuosikurssien osalta annettiin valtakunnallinen poikkeuslupa, jolla mahdollistettiin alle 10 hengen sairaalatiloissa tapahtuva ryhmäopetus, jossa on potilaskontakteja.

”Koko idean ydin on varmistaa neljännen ja viidennen vuoden opiskelijoiden opintojen saaminen pakettiin, jotta he voivat tulevana kesänä toimia lääkärin sijaisina osastoilla ja terveyskeskuksissa. Heitä tullaan todennäköisesti tarvitsemaan lääkärityövoimassamme.”

Neljännen vuoden jälkeen opiskelijat voivat toimia vuodeosastoilla, viidennen jälkeen terveyskeskuslääkäreiden sijaisina.

”Kriisin alkaessa kaikkien yliopistosairaaloiden ehdoton kanta oli, että kaikki, joiden pätevyysvaatimukset riittävät toimimaan lääkärin sijaisena, tullaan tarvitsemaan eturintamaan”, Remes kertoo.

Työvoiman tarve on arvioitu suureksi, sillä vaikka lääkärit ja hoitajat eivät itse sairastuisi, heitä joudutaan asettamaan karanteeniin altistumisten myötä.

Oulun yliopistollinen sairaala on tiedustellut opiskelijoiden innokkuutta tulla töihin tarpeen vaatiessa. Yli 300 opiskelijaa on ilmoittanut olevansa käytettävissä.  

Hammaslääketieteellisen puolellakin on pystytty mukautumaan poikkeustilaan. Remes kertoo, että harjoitteluiden osalta tilannetta on helpottanut lupa avata Fantom-sali, jossa opiskelijat voivat harjoitella tekopäiden avulla.

”Näissä alle 10 hengen ryhmissä saadaan viedä läpi kolmannen vuoden opiskelijoiden harjoitteluita. Jos he eivät pystyisi suorittamaan niitä nyt, syksyllä se olisi jo mahdotonta, kun salit on varattu seuraaville opiskelijoille.”

Mobiilisovelluksella epidemiaa vastaan

Maailmalla etsitään kuumeisesti keinoja viruksen leviämisen hidastamiseen. Oulun, Helsingin ja Tokion yliopistojen yhteistyössä kehittämä Encounter-sovellus tarjoaa tähän yhden mahdollisuuden. Sovelluksen avulla käyttäjät voivat seurata epidemian etenemistä ja saada puhelimeensa tiedon, jos he ovat altistuneet virukselle.  

Sovelluksen rakentanut akatemiatutkija Denzil Ferreira UBICOMP-tutkimusyksiköstä kertoo, että Encounterin toiminta perustuu bluetoothiin, wifiin ja ultraääneen. Se ei tarvitse toimiakseen serveriä, koska dataa tallennetaan vain käyttäjän omaan puhelimeen. Näin data pysyy koko ajan käyttäjän omassa hallinnassa. 

Encounterin toimintaperiaate on anonyymi, ja jokainen käyttäjä toimii sovelluksessa vain yksilöllisellä käyttäjätunnuksella. 

Sovellus on jo melkein valmis ja käännetty useille eri kielille. Ennen julkaisua Ferreira haluaa kuitenkin vielä varmistaa, ettei Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ole ottamassa käyttöön jotain toista vastaavaa ratkaisua. 

”Tällaisten sovellusten idea toimii vain, jos kaikki käyttävät samaa applikaatiota. Jos ihmiset alkavat käyttää useita eri ohjelmia, syntyy vain lisää ongelmia”, hän selittää. 

Yhteistyöllä eteenpäin

Yliopistolla kehitetään paraikaa myös konkreettisia varusteita terveydenhuollon käyttöön. Fab Lab Oulu on valmistellut sairaalakäyttöön tarkoitettujen suojavisiireiden tuotantoa 3D-tulostimilla ja laserleikkureilla. 

Tutkimusryhmän johtaja Susanna Pirttikangas kertoo, että idea lähti tutkijoilta.

”Kun tilanne maailmalla paheni, tutkijamme tajusivat, että he voisivat auttaa.”

Fab Lab  seuraa myös Ventilator Crowd Finlandin hanketta, jonka tavoitteena on valmistaa tuhat hengitystä avustavaa konetta.  

”Olemme kuulolla heidän kanavillaan ja jos jotain tarvetta tulee, niin autamme. Toistaiseksi ei ole tullut.”

3D-tulostimen avulla yhden suojavisiirin tekeminen vie vain muutaman minuutin ja on suhteellisen edullista. 

Pirttikangas sanoo, että laajempi tuotanto aloitetaan tarpeen mukaan.

”Olemme nyt valmistaneet suojavisiireiden prototyyppeja ja niitä on lähtenyt testiin terveydenhuollon ammattilaisille. Jos mallimme ovat hyviä, arvioidaan, kannattaako niitä ryhtyä valmistamaan Fab Labin tiloissa.”

Pirttikangas kertoo, että tuotantoon tarvittavaa laitteistoa löytyy useista Suomen Fab Lab -toimipisteistä, myös kouluilta. Parhaillaan kymmenen organisaation edustajat osallistuvat Fab Lab Oulun vetämään suojavisiirihankkeeseen. 

Ryhmittymä on valmis jakamaan laitteistoa, osaamista sekä työskentelemään yhdessä myös paikallisten yritysten kanssa, mikäli tarve pandemian aikana nousee.

”Kyllä tässä näkyy sellainen yhteisöllisyys. Kaikki puhaltavat yhteen hiileen.”

Lue lisää: Yliopisto sulkee ovensa 18.3. – Käytöstä poistuvat 24/7-kortti, Linnanmaan liikuntahalli ja kirjastot, Oulun yliopisto ja korona: miten opiskelu turvataan, kuinka käy järjestötoiminnan ja vapun?, Kampus karanteenissa – Miten opiskelu etänä sujuu eri tiedekunnissa?

Laura Juntunen

Toimittaja, joka innostuu kaikesta ja elää tarinoista.

Lue lisää:

Suoritukset tuovat järjestystä outoon kevääseen

"Etenkin kriisin keskellä suoritteiden tekeminen ja listaaminen tuo järjestystä kaaokseen. Tarmokas puuhastelu luo uskoa siihen, että vaikka muuten elämme keskellä mieletöntä kaaosta, jokin asia menee silti eteenpäin – edistyy, valmistuu, tulee päätökseen", kirjoittaa Anni Hyypiö pääkirjoituksessaan.

Tämä kummallinen kevät muutti suhtautumisemme ajankäyttöön. Maaliskuun puolivälin jälkeen ei ole ollut asiaa entiseen tapaan vierailuille, bileille, elokuvateattereihin, kahviloihin, kirjastoihin tai kokouksiin. 

Kodin ulkopuoliselta elämältä sulkeutuminen on vapauttanut käyttöömme aikaa: kun kalenteri tyhjenee menoista, olisi periaatteessa mahdollisuus tehdä vaikka mitä. Kerrankin olisi siis aikaa siivota keittiön kaapit, lukea klassikoita, kuunnella äänikirjoina klassikoita, leipoa hapanjuurileipää, katsoa sinfoniaorkestereiden etälähetyksiä, kirjoittaa kirjeitä tärkeille ihmisille, aloittaa juoksukoulu ja ilmoittautua puolimaratonille, kilistellä kavereiden kanssa zoom-aftereilla. 

Nyt olisi siis hyvä aika tehdä kaikki ne asiat, joita normaalissa arjessa ei ehdi tehdä.

Koska asun kahden etätöitä tekevän aikuisen muodostamassa taloudessa, työpäivieni jälkeiset tunnit ovat olleet pääasiassa vapaita velvoitteista. Kun on siis kerrankin ollut aikaa, olen käyttänyt poikkeustilaa erilaisten suoritteiden tekemiseen: siivonnut kaappeja, leiponut pikkurieskoja ja kakkuja, kirjannut ylös juoksuminuutteja. (Ostin myös uuden sieni- ja kasvikuivurin, hinta 39,90.) 

Syynä tälle on pelko siitä, että jos nyt en tee kaikkia hyödyllisiä, kehittäviä ja opettavaisia asioita kun kerrankin aikaa olisi, en tee niitä koskaan. Silloin koko poikkeustila olisi mennyt hukkaan. 

Vasta myöhemmin olen herännyt miettimään sitä, miksi kriisitilanne ylipäänsä pitäisi käyttää hyödyksi. 

Vaikka pidän kotoilua myös rentouttavana puuhana sinänsä, olen välillä miettinyt, tuotammeko nyt leipomis-, siivoamis- ynnä muita -suoritteita myös siksi, että olemme niin kasvaneet ja tottuneet siihen jatkuvan toiston myötä. Niin opinnoissa kuin työelämässä meitä jatkuvasti mitataan ja arvioidaan tuottamiemme suoritusten perusteella. Jotta voimme osoittaa olevamme tuottavia ja aikaansaavia yksilöitä, tarvitaan jotain, jota voi mitata. 

Toisaalta etenkin nyt kriisin keskellä suoritteiden tekeminen ja listaaminen tuo järjestystä kaaokseen. Tarmokas puuhastelu luo uskoa siihen, että vaikka muuten elämme keskellä mieletöntä kaaosta, jokin asia menee silti eteenpäin – edistyy, valmistuu, tulee päätökseen. En tiedä, milloin ja millä keinoin poikkeustila päättyy, mutta tiedän, että edessäni on tämä valmis, tuoksuva hapanjuurileipä. 

Tai ehkä leipä on lopulta vain leipä – ehkä omatkin analyysi-yritykseni ovat vain kriisille ominaista sijaistoimintaa, halua selittää outo poikkeustilanne itselle ymmärrettäväksi.

Olen omalla kohdallani huomannut, että erilaisia toimeliaita suoritteita tekemällä ostan mielenrauhaa vain olemiselle. Kun olen käyttänyt päiväni tunnit hyödyllisesti, voin mennä rauhallisin mielin sänkyyn selaamaan puhelinta ja nukkumaan. Nukkumisessa parasta on se, että silloin saa kerrankin vain olla. 

Tosin toimittaja Anu Silfverberg kirjoittaa unettomuutta käsittelevässä Long Play -artikkelissaan Unen sankarit, että myös unesta on tullut suorite. Nukkumisenkin voi tehdä paremmin – nukkua vaadittava määrä (ainakin 8 tuntia), optimaalisissa olosuhteissa (viileä, hiljainen, pimeä tila), kaikkensa sen eteen tehneenä (älylaitteet pois tuntia ennen nukkumista).

Toistaiseksi olen nukkunut ilman minuuttien laskemista. Mutta illalla aion kuitenkin pestä saunan.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää: