Kuvituskuva: Pexels.com.

Viikon 51 Tiedekysymys: Onko äänikirjojen kuunteleminen lukemista?

Ensikuulemalta kysymys äänikirjoista voi kuulostaa hölmöltä: kuunteleminen on kuuntelemista, lukeminen lukemista, ja sillä hyvä. Oulun ylioppilaslehti lähti hakemaan kysymykseen tutkimukseen perustuvaa vastausta ja sai huomata, että vastaus on kysymystä moniulotteisempi. Kerromme myös, miksi jouluna kannattaa ahmia kirjoja.

Tiede  | 

Teksti Venla Tuohino

Mikäli tänä joulupyhänä nautinkin lahjakirjani äänikirjan muodossa, onko se lukemista?

Monilukutaidon näkökulmasta vastaus on kyllä, vakuuttaa väitöskirjatutkija Päivi Jokinen Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnasta.

Monilukutaito on yksi seitsemästä laaja-alaisen osaamisen tavoitteista, jotka Opetushallitus on linjannut perusopetuksen opetussuunnitelmassaan.

Monilukutaidolla tarkoitetaan kykyä tuottaa ja tulkita erilaisia tekstejä. Teksti ymmärretään tässä yhteydessä laajasti: tekstejä voidaan tulkita ja tuottaa esimerkiksi kirjoitetussa, puhutussa, painetussa, audiovisuaalisessa tai digitaalisessa muodossa.

Maailma on muuttunut monimediaiseksi ja globaaliksi digitaalisten ja sosiaalisten toimijoiden verkostoksi. Tekstit ympäröivät meitä kaikkialla ja kaikissa eri muodoissaan. Muutos heijastuu käsityksiimme lukutaidosta:

”Ollaan siirrytty merkittävällä tavalla eteenpäin perinteisestä käsityksestä, että lukutaito merkitsisi yksinomaisesti yksilön työskentelyä lyijykynän ja paperin tai printtikirjan äärellä ja että lukutaito opittaisiin koulurakennuksen seinien sisällä”, Jokinen kertoo.

”Niin maailma muuttuu, Eskoni”, toteaisi tähän Aleksis Kivi, kansalliskirjailijamme. Mutta olisiko hän arvannut, millaisten tekstien ristiaallokossa arkemme täällä soljuu?

Jokisen mukaan luku- ja kirjoitustaidon muuttumisen vaikutuksia tutkitaan tällä hetkellä kiivaasti, sillä onhan tunnistettu, miten esimerkiksi verkossa tapahtuva hypertekstien poukkoileva lukeminen vaikuttaa aivoihin. Tietotyöläisen aivoja jatkuvat keskeytykset kuormittavat, mutta lukeminen on lääkettä stressaantuneille aivoille.

Jokinen kertoo, että lukutaidon tutkimisen haasteita lisäävät useat eri muuttujat ja meneillään olevat, ennustamattomat muutokset. On eri asia tutkia sitä, miten tarinan kuunteleminen äänikirjana vaikuttaa esimerkiksi lukuinnostuksen viriämiseen kuin kysyä, mitä vaikutuksia auditiivisella viestikanavalla on lukemisen kognitiiviseen prosessointiin.

Helsingin yliopiston professori ja aivotutkija Minna Huotilainen on kertonut, että monet lukemisen hyödyt ovat saavutettavissa myös kuuntelemalla. Äänikirjojen kuunteleminen niin ikään kasvattaa sanavarastoa, rauhoittaa mieltä ja parantaa muistia.

Päivi Jokinen summaa, että äänikirjojen kuuntelu on yksi erinomaisen suositeltava tapa lukea liikkeellä ollessaan. Tarinat kulkevat mukana älylaitteessa ja ovat nopeasti saatavilla, mutta laatuun kannattaa välillä kiinnittää huomiota:

”Vaihtelevan tasoisten podcastien ja tube-vlogien seuraamisen rinnalla voi olla virkistävää vaihtelua kuunnella älylaitteelta vaikkapa kotimaisten kirjailijoiden klassikkoteoksia!”

Myös aivotutkija Huotilainen suosittelee pitkiin kertomuksiin paneutumista, sillä Twitter-virran kaltainen asiasta toiseen pomppiminen tyhmentää meitä ja taannuttaa kognitiivista kapasiteettiamme.

Äidinkielen opettajat ja lukutaidon tutkijat jakavat yhteisen huolen perinteisen, tekstin dekoodaamiseen ja analyyttiseen prosessointiin perustuvan lukutaidon heikkenemisestä ja sivistyksen käsitteen muuttumisesta.

Niinpä Päivi Jokisen viime hetken joululahjavinkki sellaista miettivälle onkin painettu printtikirja.

”Nykymaailma on täynnä rikkaita ja monimuotoisia mahdollisuuksia lukemiseen, ja niitä kaikkia voi innostuneesti ja samalla sopivan kriittisesti vaalia.”

 

Kuuntelevatko opiskelijat äänikirjoja? 

Oulun ylioppilaslehti jalkautui opiskelijoiden pariin kysymään, millaisia kokemuksia opiskelijoilla on äänikirjoista.  Saimme selville, että moni luottaa vielä paperisen kirjan tarjoamaan nautintoon.

 

Ei säännöllistä kuuntelua

Äänikirjat kiinnostavat, mutta harva kuuntelee niitä. Yksi vastaaja oli aikeissa aloittaa kuuntelun joululomansa aikana. Muutama vastaaja oli kuunnellut ainakin yhden kirjan. Vain yksi vastaajista oli kuunnellut äänikirjoja satunnaisesti yli vuoden ajan.

”Olen kuunnellut äänikirjoja vuoden 2017 alusta. Tykkään kirjoista, mutta niiden lukemisessa on haasteita, koska minulla on lukihäiriö. Minun tapauksessani äänikirjat tuovat helpotusta, kun voin nauttia kirjallisuudesta pienemmällä vaivalla ja nopeammin.” (Ilona, biologian opiskelija)

”Yhden kirjan olen kuunnellut äänikirjana vuosia sitten, mutta en oikein siitä innostunut. Muustakin lukemisesta olen luopunut, sillä lukemisesta on mennyt maku pakkolukemisen vuoksi.” (Oskar, maantieteen opiskelija)

”En kuuntele säännöllisesti äänikirjoja, mutta yhden kuuntelin, koska juuri se teos ei ollut vielä saatavilla muualla” (Lucie, informaatiotutkimuksen opiskelija)

Ei ykkösvaihtoehto, mutta hyvä lisä

Yllättävän moni opiskelija on mieltynyt vanhaan kunnon paperiseen käyttöliittymään, vaikka uudet tulokkaat, kuten äänikirjat, nähtiin tervetulleena lisänä markkinoille. Yksi vastaajista huomautti, että e-kirjoista ja äänikirjoista puuttuu yksi kirjoissa tärkeä ominaisuus −hypisteltävyys. Kirja voi olla kaunis esine, jonka graafisella ilmeelläkin on merkityksensä lukunautinnossa.

Sähköisten e-kirjojen sekä kuunneltavien äänikirjojen myyntikäyrä on noususuuntainen. Äänikirjoja tarjoavia palveluita on markkinoilla useampia, mutta pääsääntöisesti ne ovat tutustumisjakson jälkeen kaikki maksullisia. Opiskelijan näkökulmasta äänikirjat ovat yksi menoerä muiden joukossa, joten jos palvelusta maksaa, tulisi sitä käyttääkin.

”Pidän äänikirjan ideasta, sillä sehän avaa portin kirjojen maailmaan esimerkiksi näkövammaisille. Äänikirjat ovat vaihtoehtoinen tapa nauttia lukemisesta.” (Lucie, informaatiotutkimuksen opiskelija)

”Olen miettinyt, että tiskaamisen ohessa voisi hyvinkin kuunnella jotain kirjaa.” (Milla, biologian opiskelija)

”En ole kuunnellut äänikirjoja, mutta jos tenttikirjoja olisi saatavilla äänikirjoina, niin miksipä ei.” (Otto, prosessitekniikan opiskelija)

”Äänikirjat eivät ole iskeneet. Minua viehättää tekstin lukeminen itsessään, se lukukokemus siinä merkitsee.” (Eevi, maantieteen opiskelija)

”Minua miellyttävät sekä kirjat että äänikirjat molemmat, mutta käytän niitä eri tavoin. Romaaneja kuuntelen mieluummin, mutta sitten tietokirjoja tykkään lueskella tavalliseen tapaan ja enemmän selaillen sieltä täältä.” (Ilona, biologian opiskelija)

”Rakastan kirjojen lukemista, mutta tenttikirjat ja muu opiskelu verottavat lukemiseen jäävää aikaa. Äänikirjat kiinnostavat, mutta näin digifossiilina minua ahdistaa äänikirjoihin liittyvät applikaatiot ja kuukausimaksut.” (Hanna, logopedian opiskelija)

Julkaistu 20.12.2018

Venla Tuohino

Tiedeviestinnän maisteriohjelman kasvatti, graduntekijä ja skeptikko.

Lue seuraavaksi

Matti Pääaho tarvitsee sekä joogaa että kauppatiedettä auttaakseen ihmisiä

Helmi Juntunen

Alumnilta oppia

17.10.2019

Oulun yliopiston hallituksen opiskelijajäseniksi valittiin Joni Ollikainen ja Timo Veijola

Anni Hyypiö

Uutiset

15.10.2019

Erkki Koiso-Kanttilan katu 1
2T-ovi, 1.krs
90570 Oulu

toimitus@oyy.fi
+358 40 526 7821