OYY:n koronakysely: Oulussa poikkeuskevät vaikeutti opiskelua ja kuormitti, tiedekuntien välillä vaihtelua tyytyväisyydessä opetukseen ja tiedotukseen

Oululaiset yliopisto-opiskelijat listasivat OYY:n kyselyssä opiskeluidensa vaikeutuneen esimerkiksi opintojaksoon vaadittavien välineiden puutteen, lisääntyneen työmäärän sekä toimeentulon vaarantumisen vuoksi. Helpotusta tilanteeseen ovat antaneet opintojaksojen järjestelyiden joustavuus ja toimivuus.

In English

Poikkeuksellinen kevät on aiheuttanut monelle oululaiselle yliopisto-opiskelijalle kuormitusta, lisätyötä ja hidastanut opintojen etenemistä. Opiskelijat ovat tarvinneet eniten ohjausta tai tukea eristyksissä olemiseen ja yhteisöllisyyden puuttumiseen sekä tilanteen aiheuttamaan epävarmuuteen ja ahdistukseen liittyen. Etäopetukseen on oltu pääasiassa tyytyväisiä, ja pienellä osalla poikkeustila on jopa helpottanut opiskelua.

Nämä tiedot selviävät Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) kyselystä Oulun yliopiston opiskelijoille. Kyselyyn vastasi 1603 Oulun yliopiston opiskelijaa, eli 12 prosenttia kaikista yliopiston opiskelijoista. Kysely oli avoinna perustutkinto-opiskelijoiden lisäksi jatko- ja vaihto-opiskelijoille sekä avoimen yliopiston opiskelijoille.

Lähes puolet kyselyyn vastanneista koki poikkeusolojen vaikeuttaneen opiskelua hieman (47 %). Vastanneista lähes neljäsosa (24 %) koki poikkeusolojen vaikuttaneen opiskeluihin merkittävästi.

Hieman yli puolet vastaajista (57 %) koki, että heidän oli ollut mahdollista edistää opintojaan suunnitellusti poikkeusoloista huolimatta. 32 prosenttia vastanneista taas näki, etteivät opinnot olleet edenneet halutulla tavalla.

Toisaalta 13 prosenttia vastaajista koki poikkeusolojen jopa helpottaneen opiskelua joko hieman (9 %) tai merkittävästi (5 %). Lisäksi 15 prosenttia vastanneista arvioi, etteivät poikkeusolot olleet helpottaneet eivätkä vaikeuttaneet opiskelua.

Oulun yliopistossa siirryttiin koronaviruksen aiheuttamien rajoitusten vuoksi etäopetukseen lyhyellä siirtymäajalla. Koronarajoitusten asteittainen purkaminen kampuksilla alkoi 14.5., mutta etäopetus jatkuu vielä toistaiseksi. Oulun ylioppilaslehti kertoi neljän opiskelijan etäopiskelukokemuksista 31.3. julkaistussa jutussa.

Laboratoriot jäivät lukkojen taakse

Mahdollisuus edistää opintoja suunnitelmien mukaan on vaihdellut tiedekunnittain. Kyselyn mukaan parhaiten opinnot ovat edenneet lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoilla. Verraten hyvin opintoja on voinut edistää myös kasvatustieteiden tiedekunnassa, Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa ja luonnontieteellisessä tiedekunnassa.

Kyselyn perusteella teknillisessä tiedekunnassa opintoja on voitu edistää keskiarvoa huonommin. Eniten vaikeuksia opintojen edistämisessä on ollut biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnassa, humanistisessa tiedekunnassa ja tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnassa.

Biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnan koulutusdekaani Tuomo Glumoffin mukaan ilmiselvä syy opintojen edistymisen vaikeuksille on tiedekunnassa annetun opetuksen luonne: biokemia on laboratoriotiede. Kun kampusten ovet suljettiin maaliskuussa, sulkeutuivat samalla opetuslaboratoriot. Kaksi laboratoriossa tehtäviä harjoituksia sisältänyttä kurssia jäi keskeneräisiksi, ja niiden suorittamista siirrettiin toukokuulle. Edelleenkin voimassa on poikkeusmenettely, jonka mukaan laboratoriossa saa olla samaan aikaan korkeintaan yhdeksän opiskelijaa ja yksi assistentti.

Osalla tiedekunnan opiskelijoista jäi kesken myös gradun kokeellinen osuus. He, joilla olisi edessä valmistuminen viimeistään 31.7., pääsivät Glumoffin mukaan poikkeusluvalla takaisin laboratorioon jo pari viikkoa sitten, ja muillakin työ jatkui 14. toukokuuta alkaen.

”Laboratoriotaitoja ei voi oppia kirjekurssilla, vaan pitää itse päästä tekemään.”

Glumoffin mukaan osaa kevään kursseista on muokattu sellaisiksi, että niitä voi suorittaa myös etänä. Esimerkiksi joitain käytännön töitä on muokattu ongelmatehtäväksi, jota voi ratkoa myös laboratorion ulkopuolella.

”Laboratoriotaitoja ei voi oppia kirjekurssilla, vaan pitää itse päästä tekemään.”

OYY:n koulutuspoliittisen asiantuntijan Aino Rossin mukaan noin neljä prosenttia kevään opinnoista on ollut sellaisia, ettei niitä ole voitu syystä tai toisesta järjestää etäopetuksena. Näistä osa on joko siirretty toiseen ajankohtaan tai järjestetty kampuksella poikkeusluvalla. Rossin mukaan opintojen siirtäminen suunnitellusta vaikeuttaa myös opintojen etenemistä.

OYY:n sosiaalipoliittisen asiantuntijan Sanna Kangasniemen mukaan osalla opiskelijoista toimeentulo on vaarantunut töiden vuoksi. Se taas vaikuttaa siihen, miten opinnot etenevät – tai voiko opintoja ylipäänsä jatkaa.

Kyselyn mukaan toimeentulon vaarantuminen oli vaikeuttanut vastaajien opintoja 23 prosentilla hieman ja 13 prosentilla merkittävästi. Henkilökohtaiset syyt vaikeuttivat opintoja 31 prosentilla hieman ja 21 prosentilla merkittävästi.

Avoimista vastauksista ilmeni, että merkittävästi tai hieman opintoja vaikeuttaneita henkilökohtaisia syitä olivat esimerkiksi stressiin, motivaatioon sekä omaan tai muiden terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät tekijät.

Poikkeusolojen kielteisiksi vaikutuksiksi opiskelijat listasivat kyselyssä muun muassa opiskelumateriaalien ja fyysisten opiskeluympäristöjen muuttuneen saatavuuden, opintojaksoon vaadittavien välineiden puutteen, opintojaksojen lisääntyneen työmäärän, vaikeudet opintojaksojen toimivuudessa, toimeentulon vaarantumisen ja henkilökohtaiset syyt.

Kyselyssä on listattu opiskelua vaikeuttaviksi asioiksi myös esimerkiksi lapsen jääminen kotiin tai vaikeudet tiedon saamisessa, neuvonnassa ja kommunikaatiossa.

Helpotusta asiaan taas on saatu opintojaksojen järjestelyiden joustavuudesta ja toimivuudesta.

Nopea muutos kuormitti

Suurin osa kyselyn vastaajista arvioi etäopiskeluun siirtymisen ja etäopiskelun olleen hieman, kohtalaisen tai todella kuormittavaa. 

Etäopiskeluun siirtymisen ja etäopiskelemisen koki kohtalaisen kuormittavana 26 prosenttia vastanneista ja todella kuormittavaa se oli 16 prosentille. 28 prosenttia vastanneista arvioi siirtymän ja etäopiskelun olevan hieman kuormittavaa.

Sen sijaan 28 prosenttia vastanneista näki, että siirtymä ja etäopiskelu eivät olleet kuormittaneet heitä lainkaan.

”Avoimissa vastauksissa puhuttiin paljon viikoittaisista tehtävistä. Jos kursseja ja niissä olevia viikoittaisia tehtäviä on paljon, on se iso muutos siihen, että olisi luentojen lisäksi vain oppimispäiväkirja tai tentti.”

OYY:n asiantuntijoiden mukaan kokemusta kuormittumisesta voivat selittää esimerkiksi muuttuneet suoritustavat.

”Avoimissa vastauksissa puhuttiin paljon viikoittaisista tehtävistä. Jos kursseja ja niissä olevia viikoittaisia tehtäviä on paljon, on se iso muutos siihen, että olisi luentojen lisäksi vain oppimispäiväkirja tai tentti”, Aino Rossi sanoo.

Kuormitusta on lisännyt myös siirtymän nopeus ja toteutus.

”Kun on ollut poikkeuksellinen tilanne ja tehty nopeasti niin sanottu digiloikka, on ollut hankaluutta opintojen organisoimisessa ja epävarmuutta siinä, miten tehtäviä tehdään. Sekin vaikuttaa kokemukseen työmäärästä”, Sanna Kangasniemi toteaa.

Viestinkulussa vaihtelua tiedekunnissa

Viestintä on poikkeustilanteissa yleensä aina kritiikin kohteena. Myös Oulun yliopiston viestintää etenkin koronakriisin alussa kritisoitiin esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ja Ylen uutisessa (13.3.).

Kyselyn mukaan suurin osa vastaajista koki saaneensa tietoa yliopiston ja tiedekunnan linjauksista ja ohjeista sekä opintojaksojen suorittamisesta hyvin tai todella hyvin. Puolet vastanneista koki saaneensa tietoa ohjeista hyvin, 19 prosenttia sai tietoa todella hyvin.

Vastanneista 11 prosenttia koki saaneensa tietoa huonosti, 3 prosenttia taas todella huonosti. Vastanneista 16 prosenttia vastasi, ettei kokenut saaneensa tietoa hyvin eikä huonosti, 2 prosenttia ei osannut sanoa.

Kysely näyttää eri tiedekunnissa olevan eroja siinä, kuinka hyvin tieto kulkee.

Biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnassa opiskelevista yksikään ei kertonut kyselyssä saaneensa tietoa tiedekuntien linjauksista huonosti tai todella huonosti. Samaten tiedekunta pärjäsi parhaiten myös opintojaksojen suorittamista koskevassa tiedottamisessa.

Tuomo Glumoffin mukaan tiedekunnassa on järjestetty kriisin alusta lähtien viikottaisia infotilaisuuksia Zoomissa.

”Funktiona oli tiedon antamisen lisäksi se, että kun opiskelijat eivät pääse kampuksille, yhteisöllisyys kärsii. Nyt ainakin kerran viikossa tavataan Zoomissa. Tästä on ollut monenlaista hyötyä: opiskelijat sai ajankohtaista tietoa ja vastauksia kysymyksiin. Lisäksi opiskelijoiden antamasta ehdotuksesta voidaan pitää kaksi kurssia kesäopintoina, joita ei olisi muuten pidetty. ”

Kyselyn mukaan verraten hyvin linjauksistaan ja ohjeistaan tiedottaneita tiedekuntia ovat kasvatustieteiden tiedekunta ja lääketieteellinen tiedekunta.

Verraten kohtalaisesti linjauksistaan tiedottaneita ovat tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta, teknillinen tiedekunta, luonnontieteellinen tiedekunta ja humanistinen tiedekunta.

Verraten huonosti linjauksistaan ja ohjeistaan on kyselyn mukaan tiedottanut Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu. Se erottui joukosta negatiivisessa mielessä myös opintojaksojen suorittamisen tiedottamisen osalta.

Miksi tieto ei ole keväällä kulkenut?

Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun koulutusdekaani, laskentatoimen professori Janne Järvinen toteaa, että tiedekunnassa on keskenään hyvin erilaisia oppiaineita, ja niissä taas erilaisia kurssien suoritustapoja. Kenties siksi tiedotuksessa on ollut sekavuutta, Järvinen pohtii.

Vastuu kurssien järjestämisestä tiedottamisesta on ollut kurssien opettajilla. Viestintää on tehty myös kauppatieteilijöiden ainejärjestön Finanssin kautta.

”[Tiedekunnassa] ei järjestetty omia infoja, niitä olisi toki voinut olla. Toki BMTK on [kauppakorkeakoulua] pienempi tiedekunta. Opiskelijajärjestön kanssa on oltu yhteydessä ja ajateltu, että sieltä menee tieto eteenpäin. Finanssin kanssa on keskusteltu hyvin rakentavasti. Olisi [tiedottamiseen] varmasti voinut olla erilaisia keinojakin”, Järvinen toteaa.

Janne Järvinen huomauttaa, että tilanteen nopea muuttuminen on kuormittanut opiskelijoiden lisäksi myös opettajia. Nopeassa muutoksessa olisivat lisäresurssit tai apukädet olleet tarpeen.

”Kaikilla on ollut kiire opetuksen kanssa: minullakin oli keskeneräisiä kursseja, joista piti siirtyä etäopetukseen muutaman päivän varoitusajalla. Voi olla iso kandikurssi jossa on satoja opiskelijoita, ja vaihtoehtoiset tavat opetukseen piti kehittää parissa päivässä. Ymmärrän, että on ollut hirveän haastava tilanne, mutta kohtuullisen hyvin selvittiin.”

Finanssin koulutuspoliittinen vastaava Lotta Leinonen kertoo järjestön keräävän kokemuksia koronan vaikutuksista nyt myös omalla, yhdessä tiedekunnan kanssa tehtävällä kyselyllä.

Finanssin jäsenille tarkoitettu kysely on avoinna vielä toukokuun loppuun saakka, mutta nyt annettujen vastausten perusteella muutama pointti toistuu.

Leinosen mukaan yleiskuva opetuksen toteutumisesta kevään aikana on positiivinen. Kiitosta ovat saaneet etenkin videoidut luennot ja graduohjaus. ”Erityisesti maisterivaiheessa löytyy kursseja, joista on tullut kiitosta.”

Leinosen mukaan etenkin fuksivuoden opiskelijoilla on ollut joitakin kursseja, joissa etäopetusta ei ole ollut juuri lainkaan, tai tentti oli korvattu viikoittaisilla tehtävillä. Leinosen mukaan ne vetävät kaikkea palautetta alaspäin.

”Jos on kurssi, jossa ei saa yhteyttä [opettajaan] tai työmäärä on kasvanut aiemmasta, se heijastuu heti kyselyn tuloksiin.”

Viestimisen osalta kritiikkiä on tullut Finanssin kyselyyn tilanteista, joissa tentin järjestelyistä on tiedotettu myöhään. Palautetta on annettu myös siitä, jos jollain kurssilla etäopetus on järjestynyt lähes samalla tavalla kuin lähiopetuskin, mutta toisella taas ei ole ollut minkäänlaisia luentoja: ”Miksi toisella kurssilla opetus voitiin järjestää sataprosenttisesti verkkoon, toisella taas jätettiin kokonaan pois.”

Osalla opinnot joustivat, osalla eivät

Myös työmäärän lisääntymisen ja opintojakson järjestelyiden joustavuuden osalta oli hajontaa tiedekunnittain.

Työmäärän lisääntymisen haitallista vaikutusta opintoihin kokivat keskimääräistä enemmän opiskelijat kasvatustieteiden tiedekunnassa, humanistisessa tiedekunnassa, luonnontieteiden tiedekunnassa ja Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa.

Verraten parhaat tulokset olivat biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnassa sekä lääketieteellisessä tiedekunnassa.

Opintojaksojen joustavuuden osalta keskimääräistä paremmin pärjäsivät biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunta ja tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta. Keskimääräistä enemmän joustavuuden puute vaikeutti opintoja kauppakorkeakoulussa ja humanistisessa tiedekunnassa.

Vastanneista kauppakorkeakoulun opiskelijoista 19 prosenttia arvioi joustavuuden puuttumisen vaikeuttaneen opintoja hieman ja 14 prosenttia merkittävästi.

Koulutusdekaani Janne Järvisen mukaan kauppakorkeakoulun opinnoissa joustavuuden toteutumiseen vaikuttaa opintojen rakenne. Kandivaiheessa on maisteriopintoja vähemmän mahdollisuuksia joustavuuteen ja vaihtoehtoisiin suoritustapoihin.

Järvisen mukaan moni kyselyyn vastanneista kauppakorkeakoulun opiskelijoista on ollut juuri kandivaiheen opiskelija. Se vaikuttaa myös siihen, kuinka kuormittavalta opinnot tuntuvat. Opintojen alkuvaiheessa tukea tarvittaisiin ylipäänsä enemmän ja poikkeustilanteessa tuen tarve vain kasvaa.

Lotta Leinosen mukaan joustavuuden osalta huolta opiskelijoissa on aiheuttanut myös harjoitteluiden peruuntumisten vaikutus opintoihin.

”Kun korona on vienyt harjoittelupaikan ja pakollista harjoittelua ei voi korvata uudistetussa kandiohjelmassa käytännössä millään muulla, se on ollut huolenaihe – ei kai valmistuminen jää siitä kiinni.”

Janne Järvisen mukaan myös kandikurssien kilpailullisuus vaikuttaa kokemukseen.

”Kandiohjelmassa tietyillä kursseilla menestyminen ratkaisee pääsyn suosittuihin pääaineisiin. Osa koki kurssin työmäärän kuormittavuuden kasvavan, ja samanaikaisesti on ollut painetta saada hyvä arvosana.”

Tälle kilpailuasetelmalle tiedekunta ei voi mitään: ”Pääaineissa on rajattu määrä paikkoja, ja jos sinne haluaa enemmän kuin mahtuu, syntyy arvosanoilla ratkaistava kilpailu. Näkisin, että heillä, joilla akateeminen suoriutuminen ei ole huipputasoa, tilanne stressaa ja kuormittaa.”

Lotta Leinosen mukaan kurssin suoritustavan vaihtuminen tentistä tehtäviin on stressannut kandivaiheen opiskelijoita.

”Jos on aikaisemmin on ollut pelkkä tentti, on ollut helpompaa arvioida sitä, kuinka paljon pitää osata hyvän arvosanan saamiseksi. Nyt kun toteutustapa on vaihtunut tentistä viikoittaisiin tehtäviin, se on ollut kyllä oppimisen kannalta hyvä, mutta jos on ollut kovat tavoitteet, se on lisännyt painetta: [tehtävien kohdalla] on vaikeampaa arvioida, miten paljon täytyy osata hyvän arvosanan saamiseksi. On se varmasti tuottanut lisästressiä heille, jotka stressaisivat siitä muutenkin. ”

Entä itse etäopetus?

Kyselyn perusteella etäopetus on toiminut Oulussa verraten hyvin, mutta tulos vaihtelee taas tiedekunnittain.

Niistä vastaajista, joilla etäopetusta on opinnoissa ollut, 67 prosenttia koki etäopetuksen toimineen hyvin tai todella hyvin.

Vastaajista 12 prosentilla etäopetus on toiminut huonosti ja kolmella prosentilla todella huonosti. Kyselyn perusteella tiedekuntien keskiarvoa paremmin etäopetus on onnistunut lääketieteellisessä tiedekunnassa, heikoiten taas Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa.

Lääkärilehti uutisoi 24.4., että lääketieteen opiskelijat ympäri Suomen ovat olleet varsin tyytyväisiä opetuksen järjestelyihin ja toteutukseen.

Moni vastaaja kertoi kotona opiskelun vaikeuttaneen rutiinin ylläpitoa, ajanhallintaa ja yleistä elämänhallintaa.

Muiden haasteiden osalta kysely osoitti, että erityisesti mielenterveyteen ja elämänhallintaan sekä toimeentuloon ja opetuksen järjestelyihin liittyvät asiat ovat vaikeuttaneet opiskelua.

Vastauksissa ilmeni esimerkiksi vaikeuksia työharjoitteluiden ja harjoitustuntien järjestelyissä, ongelmia liittyen toimeentuloon sekä pelkoa opintojen ja valmistumisen viivästymisestä. Lisäksi kyselyssä mainittiin vaikeudet kommunikaatiossa, tiedon saannissa sekä opintojaksojen vastuuopettajien tavoitettavuudessa.

Moni vastaaja kertoi kotona opiskelun vaikeuttaneen rutiinin ylläpitoa, ajanhallintaa ja yleistä elämänhallintaa.

Kyselyssä selviteltiin myös eri suoritustapojen toimivuutta.

Tenttien osalta kotitentit ja Moodle-tentit sekä muiden kirjallisten suoritteiden osalta esseet, raportit, referaatit ja tiivistelmät toimivat pääosin hyvin. Huonoimpana taas koettiin etänä tehtävät ryhmätyöt. 

Kyselyssä selvitettiin vaikeuksien lisäksi myös kevään onnistumisia. Suurin osa opiskelijoiden kiitoksista koski etäopetusta, luentoja ja seminaareja, joiden yhteydessä vastaajat kehuivat etäopetuksen sujuvuutta ja opettajien osaamista etävälineiden ja opetuksen osalta. Erityisesti luentojen tallentamista pidettiin hyvänä, sillä asioihin palaamisen mahdollisuus koettiin helpottaneen oppimista ja tuoneen joustavuutta opiskelun aikataulutukseen. 

Opiskelun välineiden ja tilojen osalta erityiskiitosta saivat IT-palveluiden sekä tiedekirjasto Pegasuksen järjestelyt ja etävälineistä Zoom ja Moodle. Myös useita yksittäisiä opettajia ja tiedekuntia kiitettiin erityisen hyvästä toiminnasta.

Opinnot etenivät ja laatu pysyi hyvänä

Vaikka OYY:n kyselyssä ilmeni kritiikkiä niin tiedotukseen, joustavuuteen kuin kuormitukseen liittyen, Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelijoiden opinnot ovat kevään aikana edenneet eikä valmistuminen ole viivästynyt.

Tätä Janne Järvinen pitää tärkeänä.

”Viikkotehtävien seurannan perusteella tehtävien palautusprosentit ovat olleet korkeat ja arvioitu [laadultaan] hyväksi. Tiedekunnan näkökulmasta tämä on hyvä asia.”

”Jotkut kokivat, että työmäärä lisääntyi. Sanotaanko näin, että työskentely on hyväksi – oliko joku odottanut, että asiat muuttuisi helpommaksi tässä tilanteessa.”

Voisiko opintoihin tuoda jatkossa lisää joustavuutta? Janne Järvisen mukaan opintojen järjestämisessä on iso ero kandi- ja maisteriohjelmien välillä. Hänen mukaansa kandiohjelma on käytännössä ”putki”, johon nykyisillä opiskelija- ja opettajamäärillä ei voi tehdä muutoksia.

”Opetus on käytännössä suurten väkijoukkujen hallintaa. Kandiopiskelussa haasteena on, että opetus olisi tästä huolimatta laadukasta. Olen varma, että kandiopintomme ovat laadukkaita, mutta suuruus tuo niihin omat erityispiirteensä.”

Sen sijaan ”maisteriopinnoissa voi olla taas ihan eri systeemit”.

Esimerkkinä maisterivaiheen vaihtoehtoisesta järjestämistavasta Järvinen nostaa esille keväällä pitämänsä etägraduseminaarin. Etänä osallistuminen sopii erityisen hyvin heille, jotka tekevät töitä gradun ohella: nyt kokonaista työpäivää ei tarvitse ottaa vapaaksi seminaariin osallistumiseksi.

Janne Järvisen mukaan vaihtoehtoisten suoritustapojen käyttöönoton ongelmana on toisaalta vaatimus tehokkuudesta: tulosta, eli valmiita tutkintoja, tulisi syntyä.

”Vaihtoehtoisten suoritustapojen käyttäminen aiheuttaa käytännössä prosessin viivästymistä. Meidän täytyy saada isoja määriä opiskelijoita laadukkaasti ja ajoissa ulos. Se on realiteetti: yliopiston rahanjakomallissa [kauppatieteet] ovat matalan kustannuskertoimen ala.”

Eri koulutusalojen opetuksen järjestämisen kalleus yliopistoille vaihtelee muun muassa opetuksen vaatimasta laitteistosta ja kontaktiopetuksen määrästä riippuen. Osa tutkinnoista onkin yliopistoille toisia kalliimpia, ja ne huomioidaan rahoitusmallissa korkeammalla kustannuskertoimella.

Jos opetus jatkuisi etänä myös syksyllä, Finanssin kyselyn perusteella jäsenistölle mieluisaa olisi saada lisää verkkoluentoja ja enemmän tietoa opintojen suorittamisesta ja niiden aikataulutuksesta. Toisaalta videoluennot voisivat olla ratkaisu myös muulloin kuin korona-aikaan, sillä ne voisivat mahdollistaa työssäkäyvän opiskelijan osallistumisen läsnäolopakollisille kursseille, Leinonen sanoo.

Janne Järvisen mukaan tiedekunta käy kyselyiden tulokset läpi tiedekunnan omissa toimielimissä.

”Olemme hyvin kiinnostuneita siitä, mitä kyselyissä on ilmennyt.”

Mitä seuraavaksi?

Oulun yliopiston ylioppilaskunnalta kyselyn tulokset vaativat reagointia, Sanna Kangasniemi arvioi. Tulokset on välitetty yliopistolle, ja raportti kokonaisuudessaan on julkistettu myös OYY:n verkkosivuilla.

”Toki meillä on tällä hetkellä on vain tietoa poikkeustilanteesta – olisi kiinnostavaa, että meillä olisi myös normaalioloista saatua dataa. Näidenkin tulosten perusteella on seikkoja, joihin oli jo reagoitu ennen kyselyä. Nyt lähdetään kohdentamaan vielä lisää huomiota niihin.”

”Emme vielä tiedä, miten kauan tilanne jatkuu. Opiskelijat olivat toivoneet, että hyviksi todettuja käytäntöjä voisi jatkaa, vaikka ei olisi koronapandemiakaan.”

Kangasniemen mukaan kyselyssä kiitosta saanut opintojen joustavuus on OYY:n linjojen mukaista. OYY aikoo ajaa sen edistämistä jatkossakin.

”Emme vielä tiedä, miten kauan tilanne jatkuu. Opiskelijat olivat toivoneet, että hyviksi todettuja käytäntöjä voisi jatkaa, vaikka ei olisi koronapandemiakaan.”

Onko OYY saanut palautetta edunvalvonnan onnistumisesta koronan aikaan?

Sanna Kangasniemen mukaan kyselyn avoimissa vastauksissa oli muutamia yksittäisiä kysymyksiä siitä, miksei ylioppilaskunta tee mitään.

Aino Rossi sanoo, ettei ole saanut suoraa palautetta. Neuvontapyyntöjä on keväänkin aikana tullut, ja se on vain toivottavaa. Rossia ovat työllistäneet esimerkiksi kysymykset tenteistä ja opinnäytteistä: ”Opinnäytteet ovat kriittisiä, kun ollaan valmistumassa.”

Lisäksi kansainvälisten opiskelijoiden kohdalla huolta ovat aiheuttaneet syksyn lukukausimaksut.

Kangasniemen mukaan opiskelijoiden sosiaalipoliittisina huolina ovat olleet muun muassa opintotuki, lomautukset sekä perheellisten opiskelijoiden kohdalla se, voiko nostaa opintorahaa, jos on joutunut jäämään lapsen kanssa kotiin.

Kangasniemen mukaan olisi mielenkiintoista tehdä vastaavanlainen kysely vielä syksyllä, oli edessä sitten etäopetuksen jatkuminen tai paluu arkeen.

”Siinä näkisi, mitä muutoksia tämänhetkiseen tilanteeseen on tehty.”

Mikä?

OYY:n koronakysely

»Koronan vaikutuksia selvittänyt verkkokysely oli avoinna 3.–11. huhtikuuta. Kysely lähetettiin sähköpostitse kaikille Oulun yliopiston opiskelijoille, eli perustutkinto-opiskelijoiden lisäksi mukaan kuuluivat myös jatko-opiskelijat, avoimen yliopiston opiskelijat ja vaihto-opiskelijat.
» Kyselyyn vastasi 1603 opiskelijaa, eli 12 prosenttia kaikista Oulun yliopiston opiskelijoista.
» Vastaajista valtaosa (93 prosenttia) vastasi kyselyyn suomeksi ja 7 prosenttia englanniksi.
» Kyselyyn tuli vastauksia kaikista tiedekunnista.
» OYY:n mukaan biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnan kohdalla kyselyn vastaajamäärä oli tiedekunnan opiskelijamäärään suhteessa edustava otos. Hieman yliedustettuina olivat lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat, ja hieman aliedustettuja taas teknillisen sekä tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnan opiskelijat.
» Oulun yliopiston tutkijakoulun (UniOGS) merkitsi tiedekunnakseen 2 prosenttia vastaajista. Tiedekunnittain jaoteltuna kyselyn tuloksissa on mukana myös jatko-opiskelijoita.
» Koko kysely löytyy suomeksi ja englanniksi OYY:n verkkosivuilta.

Lue lisää: Kampus karanteenissa – Miten etäopiskelu onnistuu eri tiedekunnissa?, Miten korona muutti opiskelija-arjen? Kokemuksia kerätty kyselyillä, julkaistujen tulosten mukaan etäopinnot kasvattaneet työmäärää

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

OYY otti kantaa Linnanmaan kampuksen muuttoon

Oulun yliopiston ylioppilaskunta otti kantaa Linnanmaan kampuksen muuttoon kaupungin keskustaan 23. maaliskuuta. Kannanoton toivotaan auttavan yliopiston hallitusta päätöksenteossa. OYY on ottanut aikaisemmin kantaa Linnanmaan kampuksen muuttoon marraskuussa 2019. Kannanoton taustalla on Oulun yliopiston aloittama kiinteistöstrateginen selvitys, jossa selvitetään Linnanmaan kampuksen tulevaisuutta. Vaihtoehtona on joko vanhojen tilojen remontointi, uuden kampuksen rakentaminen Linnanmaalle tai koko kampuksen siirtäminen […]

Oulun yliopiston ylioppilaskunta otti kantaa Linnanmaan kampuksen muuttoon kaupungin keskustaan 23. maaliskuuta. Kannanoton toivotaan auttavan yliopiston hallitusta päätöksenteossa. OYY on ottanut aikaisemmin kantaa Linnanmaan kampuksen muuttoon marraskuussa 2019.

Kannanoton taustalla on Oulun yliopiston aloittama kiinteistöstrateginen selvitys, jossa selvitetään Linnanmaan kampuksen tulevaisuutta. Vaihtoehtona on joko vanhojen tilojen remontointi, uuden kampuksen rakentaminen Linnanmaalle tai koko kampuksen siirtäminen Oulun kaupungin keskustaan. 

Kannanotossaan OYY toteaa kampuksen mahdollisessa muutoksessa olevan sekä mahdollisuuksia että uhkia. Uusi rakennus antaisi mahdollisuuksia uudenlaisille ja nykyaikaisille tiloille. Kampuksen uusi sijainti voisi ylioppilaskunnan mukaan myös parhaillaan nostaa Oulun profiilia opiskelijakaupunkina.

”Olemme pyrkineet selvittämään asiaa monesta näkökulmasta ja ylioppilaskunta suhtautuu muuttoon positiivisesti, kuitenkin edellyttäen, että opiskelijat ovat mukana uuden kampuksen suunnittelussa heti alusta alkaen”, tiivistää OYY:n puheenjohtaja Eetu Leinonen.

Ehdoksi muuttoon ylioppilaskunta asettaakin kannanotossaan sen, että opiskelijoiden ja henkilökunnan on saatava osallistua koko prosessiin. Tärkeää olisi, että kaikki olisivat tietoisia tulevista muutoksista ja pystyisivät vaikuttamaan sekä suunnittelussa että itse muutossa. OYY:n mukaan ennen kaikkea koko prosessissa on tärkeää toimiva tiedotus ja läpinäkyvyys.

Erityisen tärkeää OYY:lle uuden kampuksen rakentamisessa on huomioida kaikki erikoistilat, joita eri tieteenalat tarvitsevat. Lisäksi tilaa tulisi varata myös opiskelijoiden järjestötoiminnalle. Kannanotossa esitetään myös huoli yhteiskampuksen hajoamisesta, jos eri tiedeyksiköitä sijoitettaisiin eri kaupungin alueille. OYY perustelee huoltansa sanoen yhteiskampuksen edistävän poikkitieteellisyyttä ja opiskelijoiden yhteisöllisyyttä.

Jos uusi kampus tulee muuttamaan keskustaan, se tarkoittaa, että yhä useampi opiskelija haluaa muuttaa lähemmäs kampusta. Ylioppilaskunnan mukaan tämä edellyttää sitä, että kampuksen lähettyville on rakennettava tarpeeksi opiskelija-asuntoja. Lisäksi on huolehdittava, että joukkoliikenne kampukselle muualta Oulusta toimii jouhevasti.

Lopuksi OYY esittää lisäksi toiveensa siitä, ettei mahdollisia rakennusprojekteja Linnanmaalla, kuten uimahallia, peruutettaisi. Kannanotossaan OYY pitää tärkeänä Linnanmaan elinvoimaisuuden säilyttämistä.

”Toivomme myöskin, ettei kaupunki unohtaisi Linnanmaan ja Kaijonharjun alueiden kehittämistä, sillä nykyisen kampuksen siirrossa kestää yli kymmenen vuotta, joka on kuitenkin pitkä aika opiskella yhdellä alueella”, perustelee Leinonen.

Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki esittää muuton hallitukselle ja hallitus tulee päättämään aiheesta kevään aikana.

Petra Uusimaa

Tieteiden ja aatteiden historian maisteri, jonka mielestä mikään ei ole parempaa kuin kuppi tummapaahtoista kahvia ja hyvä kirja.

Lue lisää:

Oulun yliopisto ja korona: miten opiskelu turvataan, kuinka käy järjestötoiminnan ja vapun?

Oulun yliopisto pyrkii siirtymään etäopetukseen ja -opiskeluun koronan leviämisen estämiseksi. Yliopiston linjaukset vaikuttavat niin opintoihin kuin vapaa-aikaan.

Read this article in English.

Oulun yliopisto on päivittänyt ohjeistustaan COVID-19-viruksen suhteen 12. maaliskuuta. Aiemmin yliopisto linjasi, että epidemia-alueelle ei tulisi matkustaa ja alueelta palanneiden tulisi tehdä etätöitä. Eilen yliopisto tiedotti, että se tulee jatkossa lisäämään henkilöiden välistä etäisyyttä, jotta korona ei leviä yliopistolla. Käytännössä tämä tarkoittaa etätöitä niin henkilökunnalle kuin opiskelijoille.

Yliopiston päätösten taustalla vaikuttavat oululaisilla yliopisto-opiskelijoilla todetut tapaukset. Oulun yliopiston opiskelijoilla todettiin 17 uutta tapausta 12. maaliskuuta. Tapaukset ovat yhteyksissä Itävallan hiihtokeskuksiin. Altistuneet opiskelijat on asetettu karanteeniin 13. maaliskuuta.

Lisäksi yliopiston toimenpiteisiin vaikuttaa se, että Suomen hallitus päätti eilen 12. maaliskuuta toimenpiteistä koronaepidemiaa vastaan suojautumiseksi. Hallitus suositteli, että kaikki yli 500 hengen yleisötilaisuudet perutaan 31. toukokuuta saakka. Myös matkustamista ja muiden tilaisuuksien järjestämistä tulisi hallituksen mukaan harkita ja ei-välttämätöntä toimintaa kuten lähikontakteja harrastetoiminnassa tulisi vähentää.

Rajoitusten seurauksena yliopisto on esimerkiksi siirtänyt kevään tohtoripromootion syksylle 2020.

Opetus tapahtuu verkossa, läppärit opettajille

Oulun yliopisto suosittelee etätyön lisäämistä ja kertoo lisäävänsä etäopetusta. Flunssaoireista kärsivät eivät saa osallistua luennoille, tentteihin eivätkä tulla kampuksille.

Käytännössä etäopetus tapahtuu siten, että opettajat järjestävät luennot verkossa.

Yliopiston tietohallintojohtaja Kari Keinänen kertoo, että yliopisto valmistautuu tarjoamaan kaikille opettajille kannettavan tietokoneen opetuksen takaamiseksi.

”Yliopistolle tilattiin 209 kappaletta tietokoneita: kaikki mitä toimittajalla oli varastossa. Sillä pyritään varmistamaan, että myös opettajille on tarvittaessa käytössä kannettavat tietokoneet, jotta he pystyvät antamaan opetusta verkossa”, Keinänen kommentoi ylioppilaslehdelle 13. maaliskuuta.

Tietohallintojohtaja kertoo, että arvion mukaan 300 opettajaa saattaa tarvita tietokonetta. Jos tilatut koneet eivät riitä, otetaan opetuskäyttöön osittain myös läppärilainaamon koneita.

”Läppärilainaamon koneet ovat opiskeloiden käytössä myös jatkossakin, niin kauan kuin siellä on koneita. Niissä on tällä hetkellä 140 kappaletta normaalikäytössä.”

Sujuvan opetuksen turvaamiseksi yliopisto järjestää koulutuksia opetushenkilökunnalle, Keinänen kertoo.

”Järjestämme ensi viikolla webinaareja, joissa pyritään kouluttamaan opettajia käyttämään verkko-opetuksen välineitä. Muotoilemme uudelleen tukipalveluita opettajille, että pystymme auttamaan heitä, kun he tekevät töitä etänä.”

Myös opiskelijat, joilta ei löydy tietokonetta etätöihin on huomioitu. Koulutusrehtori Helka-Liisa Hentilä kertoi 12. maaliskuuta, että opetus pyritään tarjoamaan myös mobiililaitteille sopivalla tavalla. Myös tähän on tulossa ohjeistusta ja tukea opiskelijoille.

Oulun yliopiston kirjasto tiedotti perjantaina 13. maaliskuuta, että asiakaspalvelu lopetetaan toistaiseksi maanantaina 16. maaliskuuta. Kirjaston käyttäminen, kirjojen lainaaminen ja palauttaminen ovat yhä normaalisti käytössä automaattien avulla. Tiedekirjasto Pegasuksen aukioloajat rajataan 8–17 välisiksi arkipäivisin. Kirjasto on toistaiseksi lauantaisin kiinni huomisesta 14. maaliskuuta alkaen. Lääketieteen kampuksen sekä Oamkin kirjastot ovat auki yhä normaalisti.

Opintoja tavalliseen tahtiin

Oulun yliopisto pyrkii turvaamaan opetuksen jatkumisen niin, ettei kenenkään opintojen suorittaminen hidastu epidemian takia. Opintotuki on sidonnainen opintojen etenemiseen ja Kela tarkistaa suoritetut opinnot syksyllä. Kuitenkin hyväksyttäviä syitä opintojen hidastumiseen ovat oma tai lähiomaisen sairaus tai muu vaikea elämäntilanne. Hyväksyttävää on Kelan mukaan koronaepidemiassa myös sairastumisen pelko.

Kela tiedotti 12. maaliskuuta, että opiskelijana sairastuessaan voi hakea normaaliin tapaan sairaspäivärahaa. Iltapäivällä 13. maaliskuuta Kela tiedotti Facebook-sivuillaan, että koronaviruksen aiheuttama poikkeustilanne tullaan ottamaan huomioon opintotuen päätöksissä. Opintotukea tullaan jatkossa maksamaan, vaikka opintojen suorittaminen olisi estynyt. Myös opintotuen enimmäisaikaa voidaan tarvittaessa pidentää.

Myöskään opintojen aloittamisen ei pitäisi viivästyä viruksen seurauksena. Yliopisto linjasi eilen, että vaikka yli 500 hengen tilaisuuksien kielto koskee myös korkeakoulun pääsykokeita, tullaan kokeet järjestämään rajoitteiden puitteissa erikoisjärjestelyin. Tavoitteena on järjestää kokeet niin, ettei enimmäishenkilömäärä ylity. Päätös kokeiden järjestelyistä tehdään kaikkien yliopistojen kesken ja suunnittelutyö on käynnissä. Ensimmäiset pääsykokeet Oulun yliopistolla on määrä järjestää 23. huhtikuuta.

Vaihto-opiskelu peruuntuu

Oulun yliopiston linja on, että kaikki vaihdossa olevat Oulun yliopiston opiskelijat palaavat Suomeen. Taustalla on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n linjaus siitä, ettei epidemia-aluetta voida enää määrittää tarkalleen, vaan korona voi tarttua missä tahansa.

Vaihdosta palatessa Oulun yliopisto korvaa ylimääräiset paluumatkojen kulut, joita matkavakuutus tai apuraha eivät kata. Opiskelijat saavat yliopiston mukaan myös pääsääntöisesti pitää vaihtoon myönnetyt apurahat vaihtojakson keskeytymisestä huolimatta.

Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu suositelevat, että myös keväälle 2020 suunnitellut vaihtojaksot perutaan, eivätkä opiskelijat lähde vaihtoon.

Vaihdosta palatessa opiskelijoiden on tehtävä opintonsa etänä 14 vuorokauden ajan. Tarkemmat ohjeet vaihdosta palaamiseen on lähetetty SoleMove-järjestelmän kautta 12. maaliskuuta.

Vappu ja vapaa-aika etänä?

Toimenpiteet vaikuttavat opiskelun lisäksi myös opiskelijoiden vapaa-aikaan. Oulun yliopiston ylioppilaskunta OYY tiedotti harraste- ja ainejärjestöjä aiheesta 13. maaliskuuta. OYY suosittelee, että järjestöt harkitsevat tulevien tapahtumien järjestämistä vakavasti. Tulevissa tapahtumissa tulisi ottaa huomioon mahdollisuus osallistua etänä sekä riittävä käsihygienian varmistaminen, jotta korona ei pääse leviämään myöskään vapaa-ajalla. Myös OYY:n toimisto suljetaan toistaiseksi.

OYY suosittelee myös järjestöjen kiltahuoneiden sulkemista sekä hallitusten kokousten järjestämistä etänä. Syinä tähän tiedotteessa mainitaan tartuntatautien tehokas leviäminen pienissä, suljetuissa tiloissa.

Yli 500 hengen yleisötilaisuuksien peruminen toukokuun loppuun saakka vaikuttaa myös opiskelijoiden perinteiseen vappuun. Oulun teekkariyhdistys OTYn isäntä Riikka Haataja kommentoi asiaa lehdelle 12. maaliskuuta.

”OTY seuraa tilannetta koronaviruksen suhteen. Wapun suhteen huoleen ei
ole syytä, sillä Wappu tulee joka tapauksessa, tarvittaessa kokonaan
etänä Twitchin, Snapchatin, Instagramin ja muiden sosiaalisten medioiden
kautta. Tarkempaa tiedotusta seuraa lähitulevaisuudessa.”

Henkilömäärän ylittäviä tilaisuuksia ovat vapun aikaan muun muassa kirkkovenesoudut ja fuksiuitot.

Myös Oulun korkeakoululiikunta OKKL on toistaiseksi lakkauttanut kaiken toimintansa 13. maaliskuuta alkaen varotoimenpiteenä.

Oulun yliopisto tiedotti 12. maaliskuuta laajennetuista toimista koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Yliopisto kokoontuu jatkossa päivittäin keskustelemaan toimenpiteistä. Ajankohtaista tietoa löydät yliopiston nettisivuilta. Myös OYY on koonnut oman tietopakettinsa.

Tietoa koronaviruksesta löydät THL:n sivuilta. Toimintaohjeita sairaustapauksessa löytyy Oulun kaupungin sivuilta sekä YTHS:n sivuilta.

Juttua muokattu 13.3. 13.48. Lisätty linkki OYY:n infosivulle.

13.59: Lisätty tieto kirjastojen palvelumuutoksista. 14.17 Lisätty päivitys Kelan opintotukitiedotuksesta.

Iida Putkonen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Tiedeviestinnän maisteri ja glögin ympärivuotinen kuluttaja. Etsii revontulia, riippumattoja ja juuri oikeita sanoja.

Lue lisää:

Uusi koulutuspoliittinen asiantuntija Aino Rossi haluaa saada tavallisetkin opiskelijat vaikuttamaan

OYY valitsi koulutuspoliittiseksi asiantuntijaksi Aino Rossin. Rossi pitää itseään ruohonjuuritason vaikuttajana. Hän haluaa aktivoida opiskelijoita vaikuttamaan opiskelijapolitiikassa.

TEKSTI Petra Uusimaa

KUVAT Petra Uusimaa

Luokanopettajaksi opiskeleva Aino Rossi valittiin Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) koulutuspoliittiseksi asiantuntijaksi helmikuussa 2020. Rossin vahva kiinnostus opiskelijavaikuttamiseen syntyi, kun hän tajusi, ettei hänestä välttämättä tulisikaan luokanopettajaa.

Rossi kertoo, että lähtökohtaisesti idea luokanopettajan urasta syntyi siitä, että kumpikin hänen vanhemmistaan on opettajia.

“Kävin Teuvo Pakkalan koulussa työkokeilussa lukion jälkeen. Minusta piti tulla lääkäri, mutta rakastuinkin ykkösluokkalaisiin. Tajusin, ettei ole mitään parempaa kuin lasten kanssa oleminen.”

Rossin tulevaisuudensuunnitelmat ovat kuitenkin muuttuneet. Hän ei näe unelma-ammattinaan enää luokanopettajaa, vaan haaveilee tutkijan urasta kasvatussosiologian alalla. Hän nimittää tulevaisuudensuunnitelmien muutosta naurahtaen eräänlaiseksi kriisiksi.

“Tajusin nopeasti opiskellessani, ettei minusta välttämättä tule luokanopettajaa. Minussa heräsi sen sijaan suuri kiinnostus kasvatusalan politiikkaa kohtaan”, hän sanoo.

Huolena muuttava arki Linnanmaan kampuksella 

Oulun yliopistossa tapahtuu muutoksia, sillä Oulun ammattikorkeakoulu OAMK on muuttamassa kampukselle. Opiskelijamäärä lisääntyy, mikä pahimmassa tapauksessa tarkoittaa joukkoliikenteen ruuhkautumista ja pitkiä ruokajonoja. 

Rossi kiinnittää huomion juuri muuttuvaan arkeen ja näkee tämän muutoksen tärkeänä aiheena opiskelijapolitiikalle. Hänen mukaansa olisi tärkeää luoda pohjaa yhteistyölle, joka tukisi kaikkien opiskelijoiden arkea muuttuvalla kampuksella. Rossi haluaisi varmistaa esimerkiksi joukkoliikenteen saumattoman kulun.

Rossi on myös kiinnostunut kielipolitiikasta ja kansainvälisten opiskelijoiden sopeutumisesta yliopistoelämään Suomessa.

“Minun käsitykseni mukaan osa heistä kokee ulkopuolisuuden tunnetta yliopistoyhteisössä”, hän sanoo, jatkaen: “Täytyisi löytää reittejä, joissa heille tuntuisi luontevalta osallistua ja toisaalta myös vaikuttaa.”

Ruohojuuritason vaikuttaja

Uusi koulutuspoliittinen asiantuntija ei ole puoluepoliittisesti sitoutunut, vaan pitää itseään enemmänkin ruohojuuritason vaikuttajana. Hänelle tärkeitä teemoja ovat muun muassa vähemmistöjen oikeudet sekä ilmastonmuutos.

“Käyn jatkuvasti kamppailua sosiaalisessa mediassa näiden asioiden puolesta”, tiivistää Rossi.

Rossi sanoo oppineensa koulutuspoliittisen asiantuntijan hakuprosessissa paljon.

“Lähdin oikeastaan vähän niin kuin soitellen sotaan”, hän naurahtaa.

Rossi haluaisi työssään kannustaa opiskelijoita vaikuttamaan yliopiston rakenteisiin.

“Haluaisin, että opiskelijavaikuttaminen tulisi lähemmäksi riviopiskelijaa, koska heissä on  paljon mahdollisuuksia”, toteaa Rossi. Hänen mukaansa monella on kykyjä ja halua vaikuttaa, mutta vaikutusmahdollisuudet saattavat tuntua tavalliselle opiskelijalle kaukaisilta tai jopa pelottavilta.

Rossin vastauksista korostuu vahva halu saada opiskelija-arki sujumaan kaikkien osalta. Erityisen tärkeää olisi saada opiskelijat liikkeelle rakentamaan kampusta, joka olisi kaikille yhdenmukainen ja tasa-arvoinen. 

“Ei sitä saa, jos ei hae”, hän kommentoi valintaansa hakea koulutuspoliittiseksi asiantuntijaksi. Sama lienee hänen ohjeensa opiskelijoille; kannattaa yrittää saada aikaan muutosta, sillä ilman yritystä ei tule tuloksiakaan.

Kuka?

Aino Rossi

» 24-vuotias.

» Oulun yliopiston ylioppilaskunnan koulutuspoliittinen asiantuntija.

» Maisterivaiheen luokanopettajaopiskelija.

» Kotoisin Kempeleestä, mutta kokee oululaistuneensa.

» Toimii vapaa-aikana kuoronjohtajana ja tekee musiikkia.

» Intohimona viherkasvit.


Petra Uusimaa

Tieteiden ja aatteiden historian maisteri, jonka mielestä mikään ei ole parempaa kuin kuppi tummapaahtoista kahvia ja hyvä kirja.

Lue lisää:

OYY:n koulutuspoliittiseksi asiantuntijaksi valittiin Aino Rossi

Oulun ylioppilaskunnan (OYY) uudeksi koulutuspoliittiseksi asiantuntijaksi on valittu Aino Rossi. Ylioppilaskunnan hallitus päätti asiasta kokouksessa 20. helmikuuta. Rossi opiskelee Oulun yliopistossa luokanopettajaksi. Hän on toiminut hallinnon opiskelijaedustajana vuodesta 2019 alkaen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnassa sekä opettajankoulutuksen johtoryhmän luokanopettaja-opiskelijoiden edustajana 2020 alkaen. Rossi aloittaa tehtävässään maanantaina 24. helmikuuta. ”Rossilta löytyy kokemusta hallinnon opiskelijaedustajatoiminnasta sekä kokemusta Oulun yliopistosta […]

Oulun ylioppilaskunnan (OYY) uudeksi koulutuspoliittiseksi asiantuntijaksi on valittu Aino Rossi. Ylioppilaskunnan hallitus päätti asiasta kokouksessa 20. helmikuuta.

Rossi opiskelee Oulun yliopistossa luokanopettajaksi. Hän on toiminut hallinnon opiskelijaedustajana vuodesta 2019 alkaen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnassa sekä opettajankoulutuksen johtoryhmän luokanopettaja-opiskelijoiden edustajana 2020 alkaen.

Rossi aloittaa tehtävässään maanantaina 24. helmikuuta.

”Rossilta löytyy kokemusta hallinnon opiskelijaedustajatoiminnasta sekä kokemusta Oulun yliopistosta oppimisympäristönä. Tämän lisäksi hän on rohkea, aloitekykyinen ja sanavalmis. Rossin lähestyminen opiskelijarajapintaan on tuore ja häneltä löytyy myös hyviä ideoita hallinnon opiskelijaedustajatoiminnan kehittämiseen”, OYY:n pääsihteeri Kauko Keskisärkkä perustelee.

Haku päättyi 31. tammikuuta. Tehtävää haki 12 henkilöä, joista neljä haastateltiin.

Iida Putkonen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Tiedeviestinnän maisteri ja glögin ympärivuotinen kuluttaja. Etsii revontulia, riippumattoja ja juuri oikeita sanoja.

Lue lisää:

Hyödyllinen ja läheinen OYY – tätä toivoo uusi ylioppilaskunnan hallitus

Ylioppilaskunnan hallituksen tavoitteena on tänä vuonna olla helposti lähestyttävä. Kokoonpano toivoo voivansa tarjota kaikille jäsenilleen jotain, oli se edunvalvontaa tai tapahtumia.

TEKSTI Iida Putkonen

KUVAT Iida Putkonen

 

In English.

Ylioppilaskunnan vapaaehtoinen jäsenyys ja Oamkin muutto – ainakin nämä asiat haastavat ylioppilaskunnan uutta hallitusta. Kokoonpano haluaa tänä vuonna erityisesti varmistaa sujuvan ammattikorkeakoulun muuton, yhteistyön opiskelijakuntien välillä ja tarjota yhä sopivampia palveluita opiskelijoille.

Puheenjohtajaksi valittu Eetu Leinonen kuvailee uutta hallitusta monipuoliseksi ja tasapainoiseksi.

”Meillä edustus monelta eri alalta ja erilaisia kokemuksia opiskelijavaikuttamisesta.”

”Olemme kaikki eri alojen järjestötoimijoita, eikä hallituksessa oleminen vaadi pitkää poliittista uraa tai sitä, että on opintojen loppuvaiheessa”, Eevasisko Mehtätalo jatkaa.

Monipuolisista taustoistaan huolimatta yksi asia yhdistää kaikkia hallituslaisia: he eivät olisi lähteneet mukaan, ellei heitä olisi kannustettu hakemaan.

Uusi hallitus järjestäytyi 9. tammikuuta ja jäsenet saivat vastuualueensa tulevalle vuodelle. Haastattelimme uutta kokoonpanoa siitä, millaisin mielin he lähtevät tulevaan hallitusvuoteen.

Hallituksen puheenjohtaja ja jäsenet vastasivat kaikki samoihin kysymyksiin. Lue vastaukset alta.

  1. Miksi hait hallitukseen?
  2. Millainen historia sinulla on opiskelijavaikuttajana?
  3. Mitä haluat saavuttaa hallituksessa 2020?
  4. Innostaako jokin erityisesti tulevassa vuodessa? Jännittääkö jokin?
  5. Miten sovitat hallituksen elämääsi, aiotko opiskella samalla? Miten pidät huolen jaksamisestasi? 
  6. Mitä OYY on aiemmin tehnyt hyvin, tai missä näet parannettavaa?
  7. Millaisen ylioppilaskunnan haluat jättää?  
  8. Mitä haluaisit sanoa kanssaopiskelijoillesi?

Eetu Leinonen

Eetu Leinonen, 21, matematiikan ja tilastotieteiden neljännen vuoden opiskelija sekä suomen kielen ensimmäisen vuoden opiskelija

Hallituksen puheenjohtaja, vastuuna omistajaohjaus ja ulkoinen sidosryhmätoiminta

”Toimin viime vuonna edunvalvontajaoston ja talousvaliokunnan puheenjohtajana, jossa pääsin tutustumaan syvemmin talouteen ja edunvalvontatyöhön. Siellä kehittyi ajatus siitä, että voisin lähteä hallitukseen. Lopulta ajatus kehittyi vielä pidemmälle ja päätin hakea puheenjohtajaksi.

Opiskelijavaikuttajana olen toiminut edellä mainitun lisäksi myös Oulun luonnontieteilijöiden OLuT ry:n puheenjohtajana.

Haluan hallituksessa lisätä sitä, että ihmiset kokevat OYY:n hyödylliseksi. Toivon myös, että hommat sujuvat jouhevasti, koska organisaation rakenne ja hallituksen toiminta ovat muuttuneet. Toivottavasti voisimme auttaa myös seuraavan hallituksen hyvään alkuun.

Erityisesti minua innostavat vuosijuhlat.

Jännitän vielä vähän siirtymistä ylioppilaskunta-arkeen. Tämä on erilaista ainejärjestötoimintaan verrattuna. Olen kuitenkin luottavaisin mielin.

Aion jatkaa opintoja ja tehdä graduni loppuun. Käyn esimerkiksi udmurtin kielen kurssia.

Haluaisin tulevaisuuden OYY:n olevan avoin ja läheisempi jäsenille. Toivoisin, että ylioppilaskunta voisi tarjota kaikille jäsenille jotain, sillä teemme kuitenkin tätä työtä opiskelijoilta opiskelijoille.

Minulle saa tulla puhumaan ihan mistä tahansa. Asian ei tarvitse liittyä ylioppilaskuntaan. Tykkään myös olla ihmisten epävirallinen opinto-ohjaaja ja osaan WebOodin sisällöt ulkoa.”

 

Tia Rahkila

Tia Rahkila, 23, kauppatieteiden kolmannen vuoden opiskelija

Hallituksen 1. varapuheenjohtaja, vastuualueena koulutuspolitiikka

”Olin aiemmin miettinyt, että olisi mukava päästä vaikuttamaan enemmän. Hain hallitukseen vasta täydennyshaussa, koska Santeri kannusti hakemaan.

Olen toiminut kauppatieteiden ainejärjestö Finanssin useassa toimikunnassa ja hallituksessa viime vuonna.

Eniten odotan ensimmäistä kiltojen koulutuspoliittisten vastaavien kokoontumista eli kopokahveja, haluan jo päästä asiaan!

Minua jännittää vastuu. Se on kylläkin hyvää jännitystä.

Aion opiskella samalla, tavoitteenani on tehdä kandi kesällä loppuun. Jaksan liikunnan avulla, esimerkiksi juoksemalla ja tanssimalla.

Tykkäsin aiemmista tapahtumista eniten kaverikoirien vierailuista!

Kirjoitin hakemukseenikin, että haluan tuoda OYY:tä lähemmäksi jokaista jäsentä. Haluaisin, että OYY antaisi jäsenille takaisin. Tahdon myös kehittää koulutuspolitiikkaa ja edunvalvontaa vielä enemmän.

Haluaisin sanoa, että minua ei kannata pelätä, vaikka puhun paljon. Osaan myös kuunnella.”

 

Jarkko Impola

Jarkko Impola, 23, yleisen kasvatustieteen neljännen vuoden opiskelija

Hallituksen 2. varapuheenjohtaja, vastuualueina OSAKO-yhteistyö ja talous 

”Hallitukseen lähtö oli viime hetken päätös. Homma houkutteli, mutta en ollut varma onko minulla tarpeeksi kokemusta tai osaamista. Sain kuitenkin rohkaisua ja hain.

Olen toiminut aiemmin kasvatustieteiden ainejärjestö Motivan hallituksessa 3 vuotta, viimeisimmän vuoden puheenjohtajana.

Haluan tämän vuoden aikana luoda mahdollisimman hyvän pohjan ylioppilaskunnan ja opiskelijakunnan  väliselle yhteistyölle kampuksella. Lisäksi haluan  ylipäätään olla edistämässä ilmapiiriä, jossa jatkossa voitaisiin ajatella, että olemme kaikki yhtä lailla opiskelijoita koulusta ilman jakoa yliopiston ja ammattikorkeakoulun välillä. Henkilökohtaisesti haluaisin hallituksessa oppia paremmaksi esiintyjäksi.

Erityisesti olen innoissani mahdollisuudesta päästä oppimaan yliopistoyhteistöstä laajemmin. Pääsen ulos oman tiedekuntani kuplasta ja tapaamaan opiskelijoita ja henkilökuntaa muualta. Se on innostavaa.

Hallitusvuodessa jännittää elämän ja ajan hallinta. Tässä pestissä joutuu suunnittelemaan omaa elämää ihan uudella tavalla: kuinka paljon aikaa käytän tähän, opintoihin ja muuhun elämään. Gradu on ainakin tällä hetkellä jäissä.

Haluan auttaa kehittämään OYY:stä sellaista, että siihen halutaan jatkossa kuulua myös vapaaehtoisesti.

Toivon, että minua uskalletaan lähestyä erityisesti Oamkin muuttoa koskevissa asioissa.”

 

Petra Nieminen

Petra Nieminen, 25, biologian neljännen vuoden opiskelija

Hallituksen jäsen, vastuualueina sosiaalipolitiikka, pienryhmäohjaajakoulutukset ja kansainvälisyys

”Edustajiston ryhmänjohtajakokouksessa joku kysyi, mikä on meidän syymme sille, ettei kukaan ole hakenut hallitukseen. Mietin, että olisi hienoa lähteä mukaan, mutta en ollut varma miten ehdin. Edellisen hallituksen Benjamin Michelin käytti yhden sunnuntai-illan siihen, että vastaili kysymyksiini, ja on itse tehnyt gradun hallitushommien ohella, mikä auttoi minua uskaltamaan mukaan.

Olen aiemmin toiminut OLuT ry:n hallituksessa kaksi vuotta ja sen lisäksi edustajistossa.

Toivon saavani hallituksessa tekemisen kautta lisää itsevarmuutta ja luottamusta siihen, miten teen asiat.

Odotan innolla sitä, miten yhteistyö opiskelijakunta OSAKOn kanssa lähtee muototumaan. Siinä on hyviä mahdollisuuksia.

Jännitän aikatauluja, koska yritän tehdä gradua hallitushommien ohella. Olen yrittänyt rajata omaa elämääni niin, etten tuo toimiston hommia kotiin ja se näkyy jaksamisessa jo nyt.

OYY:tä ei ole ehkä onnistuttu tuomaan läheiseksi opiskelijoille.

Haluan jättää tasa-arvoisen ylioppilaskunnan, johon kaikki kokevat kuuluvansa – ja haluavat kuulua.

Haluaisin sanoa, että en ole kylmä vaikka olen välillä hiljainen. Jos en tiedä jotain, otan selvää. Minua saa lähestyä asiasta kuin asiasta.”

 

Santeri Siira

Santeri Siira, 24, konetekniikan viidennen vuoden opiskelija

Hallituksen jäsen, vastuualueina tapahtumat ja niihin liittyvät projektit

”Olin aiemmin miettinyt hallitukseen lähtemistä, mutta en oikein uskaltanut hakea. Kuitenkin edellisen hallituksen väki kehotti jo keväällä hakemaan. Syksyn mittaan mietin enemmän ja sain paljon kannustusta.

Aiemmin olen toiminut Koneinsinöörikillan hallituksessa kaksi vuotta ja lääketieteen tekniikan opiskelijoiden OLTO ry:n hallituksessa vuoden. Olen myös ollut edustajistossa kauden.

Haluan osaltani hallituksessa kehittää tapahtumia. Haluaisin, että jäsenistö kokee OYY:n omakseen, eikä vieraana tahona, ja kokee tapahtumat sellaisina, että niihin on helppo ja mukava osallistua.

Jo ennen hallitusvuoden alkua meillä oli hyvä ryhmähenki, joten uskon että hallitus tulee olemaan hyvä. Eniten jännittää Annos60-vuosijuhlat.

Hallitushommissa mietityttää se, että edunvalvontatyötä ei voi saada koskaan valmiiksi. Aina voisi tehdä enemmän, eikä oman kauden aikana voi saada kaikkea valmiiksi. OYY:n hallituksessa ei ole yhtä selkeitä raameja kuin kiltatyössä.

Tarkoituksenani on opiskella ohella vähän, jotta saisin kandivaiheen saatettua loppuun.

Minulle saa ihmeessä tulla juttelemaan, varsinkin jos on kehittämisideoita tapahtumiin tai OYY:hyn liittyen. Myös kaverimielessä saa tulla jutustelemaan, jos haluaa tietää OYY:stä.”

 

Eevasisko Mehtätalo

Eevasisko Mehtätalo, 24, molekyylilääketieteen n. vuoden opiskelija

Hallituksen jäsen, vastuualueina viestintä ja kampuskehittäminen

”Hain hallitukseen jälkihaussa, kun minua rohkaistiin hakemaan. Aluksi koin, etten ole kykenevä tai minulle ei ole tarpeeksi meriittejä. Ajattelin myös, että tämä on kokopäivätyö. Viime vuoden hallituslaiset kuitenkin selvensivät, että voin tehdä gradua ja opintoja myös hallitushommien ohessa.

Olen aiemmin ollut mukana kaikessa missä opiskelija voi olla. Tärkeimpinä ovat kaksi vuotta biokemian killan Histonin hallituksessa ja 5 vuotta hallinnon opiskelijaedustajana biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnassa.

Haluaisin, että tämän vuoden jälkeen OYY näkyisi myös Kontinkankaan kampuksella ja että siellä opiskelevilla olisi samalla tavalla saatavilla palveluita ja mahdollisuus osallistua tapahtumiin. Haluan myös oppia viestintään liittyviä asioita, kuten taittamista ja napakampaa ilmaisua.

Erityisesti tässä vuodessa innostaa mielenkiintoinen viestintäprojekti, jossa pystyn haastamaan itseäni.

Jännitän oman aikani käyttöä. Tammikuu on ollut paikoittain kuormittava infoähkyn takia. Aion opiskella samalla ja saada graduni tehtyä ennen juhannusta. Muussa elämässä panostan omaan terveyteeni ja ihmissuhteisiin.

Haluaisin, että kaikki opiskelijat tietäisivät olevansa osa OYY:tä. Ylioppilaskuntaan kuuluvat kaikki, eikä se ole mikään ’korkeampi taho’.”

 

Reeta Mäki-Pollari

Reeta Mäki-Pollari, 25, kasvatustieteiden viidennen vuoden opiskelija

Hallituksen jäsen, vastuualueina kuntapolitiikka ja järjestöt

”Minua on houkuteltu hallitukseen jo muutaman vuoden ajan, mutta olen halunnut saada opintoni siihen malliin, että minun on hyvä olla. Hyvien kannustuspuheiden jälkeen päätin kokeilla. Tänä vuonna kuntavaikuttamisen projekti on niin hyvä, että koin että pääsen näyttämään vielä potentiaaliani.

Olen opiskeluaikanani ollut mukana melkein kaikessa, missä opiskelija voi olla. Toimin varhaiskasvatuksen killan, Lastareiden, puheenjohtajana ja edustajistossa kaksi kautta.

Haluaisin, että OYY on tuttu kaikille ja myös ne opiskelijat, jotka eivät olla aktiivisesti mukana, tuntisivat ylioppilaskunnan rakenteen ja sen toimintamallit. Omassa sektorissani toivoisin, että kuntavaikuttamisessa näkyisi opiskelijan ääni esimerkiksi vaaleissa.

Minua jännittää se, toteutuvatko kaikki suunnitelmat ja saadaanko kaikki asiat tehtyä oikein. Aion tehdä gradua myös hallituskauden aikana.

Mielestäni OYY on onnistunut tekemään itsestään läpinäkyvämmän ja avoimemman: ylioppilaskunta ei ole enää samalla tavalla sisäpiirin hommaa, kuin joskus aiemmin.

Toivon, että hallituksesta näkyy ulospäin hyvä yhteishenki.

Haluaisin sanoa että vaikka olen pitkä, kuulen sinut ylös asti.”

Iida Putkonen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Tiedeviestinnän maisteri ja glögin ympärivuotinen kuluttaja. Etsii revontulia, riippumattoja ja juuri oikeita sanoja.

Lue lisää: