Oulun yliopisto arkistot - Sivu 40 54:stä

Jolleivät opinnot etene, on kohtalona passiivirekisteri

Oulun yliopisto otti tänä syksynä käyttöön passiivirekisterin. Sinne joutunut opiskelija ei voi edistää opintojaan, käyttää opintososiaalisia etuuksia tai saada ylioppilaskunnan tarraa opiskelijakorttiinsa. Passivoitumisen uhka herätti parisensataa opiskelijaa jatkamaan opintojaan.

Opiskelu

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Arffman

Oulun yliopisto otti passiivirekisterin käyttöön elokuun ensimmäisenä päivänä.

Nyt kaksi lukuvuotta opinnoissaan laahanneen perus- ja jatkotutkinto-opiskelijan opiskeluoikeus voidaan siirtää passiiviseksi. Passiivirekisterissä oleva opiskelija ei voi suorittaa opintojaan, saada opintotukea, käyttää opintososiaalisia etuuksia tai saada opiskelija-alennuksia.

Passiivirekisteri koskee ennen 1.8.2005 alkaneita perustutkinto-opiskeluoikeuksia sekä kaikkia jatkotutkinto-oikeuksia.

Perustutkinto-opiskelija siirretään passiivirekisteriin, jos hänen opiskeluoikeutensa on alkanut ennen 1.8.2005 eikä opintosuorituksia ole kertynyt kahden edellisen peräkkäisen lukuvuoden aikana. Jatko-opiskelijoilla opiskeluoikeuden alkamisella ei ole merkitystä – opiskelija siirretään passiivirekisteriin, mikäli hän ei ole kahden edellisen peräkkäisen lukuvuoden aikana suorittanut opintoja.

Passiivirekisteri odottaa myös heitä, jotka ovat ilmoittautuneet poissaolevaksi tai laiminlyöneet yliopistoon ilmoittautumisen viimeisen kahden lukuvuoden aikana.

Oulun yliopiston koulutuspalveluiden johtajan Eva Maria Raudasojan mukaan passiivirekisteristä hyötyy niin yliopisto kuin opiskelija. Yliopisto saa rekisterillä päivitetyn tiedon siitä, kuinka paljon sillä on aktiivisia opiskelijoita, ja kuinka paljon opintonsa keskeyttäneitä opiskelijoita. Opiskelija taas saa apua opintonsa saattamisessa päätökseen.

”Passiivirekisterin luomisen yhteydessä olemme kehittäneet erilaisia tukitoimenpiteitä opiskelijoille, joilla opinnot eivät ole edenneet. Nyt meillä on esimerkiksi opinnäytetyöryhmä, jossa autetaan opiskelijoita saamaan opinnäytetyöt valmiiksi. Apua saa myös oman henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) päivittämiseen ajan tasalle.”

Koska opinto-oikeus säilyy passiivirekisterissäkin, eivät passivoidut opiskelijat katoa yliopiston opiskelijatilastoista minnekään.

”Uskon passiivirekisterin vaikuttavan niin, että rekisteriin laitetut opiskelijat siirtyvät ensin aktiivisiksi, läsnä oleviksi opiskelijoiksi ja saavat sen jälkeen tutkintonsa suoritettua”, Raudasoja sanoo.

Rekisteriin joutuneita opiskelijoita on Oulun yliopistossa tällä hetkellä 1365 kappaletta. Viime lukuvuonna läsnä olevaksi ilmoittautuneista opiskelijoista passiivirekisteriin joutui 708 perustutkinto-opiskelijaa ja 318 jatko-opiskelijaa. Viime lukuvuonna poissaolevaksi ilmoittautuneita ja passiivirekisteriin passitettuja on 339, joista 289 on perustutkinto-opiskelijoita ja 50 jatko-opiskelijaa.

Koulutuspalveluiden palvelupäällikön Katja Puran mukaan passiivirekisterissä on paljon vanhoja opinto-oikeuksia, eli tapauksia, joissa opiskelija on laiminlyönyt ilmoittautumisen ja ollut kirjoilta poistettuna jo vuosikaudet.

Sen lisäksi rekisteristä löytyy myös opiskelijoita, jotka ovat kyllä vuosittain ilmoittautuneet yliopistoon läsnä oleviksi, mutta eivät ole suorittaneet yhtään opintoja vuosien aikana.

Passiivirekisteri syö OYY:n jäsenmaksutuloja

Passiivirekisteriin joutuva opiskelija ei voi enää kuulua ylioppilaskuntaan. Siten passiivirekisterin käyttöönotto luo Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) budjettiin ison loven.

OYY:n pääsihteerin Aino-Kaisa Mannisen arvion mukaan rekisterin vaikutus ylioppilaskunnan jäsenmaksutuloihin on noin 40 000 euroa.

”Voi olla, että osa rekisteriin joutuneista hakeutuu sieltä pois, tekee opintosuunnitelman ja edistää opintojaan. Opinto-oikeushan passiivirekisterissäkin olevilla säilyy edelleen”, Manninen sanoo.

Passiivirekisterin tulo on yksi syy sille, että OYY etsii Linnanmaalta paraikaa edullisempia tiloja itselleen. Neuvottelut uusien tilojen löytämisestä käynnistettiin viime vuonna.

Nyt OYY:lle on tarjottu mahdollisuutta muuttaa vuokralaiseksi joko luonnontieteellisen tiedekunnan entiseen opintotoimistoon Telluksen tietämille tai hallintosiipeen avoimen yliopiston vanhoihin tiloihin. Ensimmäistä tilaa tarjoaa yliopisto, toista Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiö (PSOAS).

OYY:n tila-asioita käsiteltiin edustajiston kokouksessa 14. syyskuuta, mutta asia päätettiin vielä pöydätä. Uusista tiloista päätetään 29. syyskuuta pidettävässä edustajiston kokouksessa.

Aino-Kaisa Mannisen mukaan OYY on saanut Oulun yliopistolta tälle vuodelle rahaa opiskelijarekrytoinnin kehittämistä varten, mutta varsinaista passiivirekisteriä koskevaa kompensaatiorahaa ylioppilaskunnalle ei ole myönnetty.

Mannisen mukaan OYY:n ajatuksena on kehittää yliopiston kanssa tehtävää yhteistyötä, jossa myös OYY:n rahoituspohjaa voisi laajentaa yhteistyöprojektien avulla.

”Ajatukset ovat kuitenkin vielä alustavia, ja yliopiston kanssa pitää neuvotella asiasta”, hän sanoo.

Passiivirekisteri vaikuttaa asumiseenkin

Rekisteri tullee vaikuttamaan myös PSOASin asuntovuokraukseen. PSOAS omistaa tällä hetkellä Oulussa 3000 opiskelija-asuntoa, joihin mahtuu yhteensä 5500 vuokralaista. Säätiön asunnoissa asuu sekä perustutkinto- että jatko-opiskelijoita.

PSOASin palvelupäällikön Jari Simosen mukaan säätiö käy paraikaa neuvotteluja Oulun yliopiston kanssa rekisterin hyödyntämisestä. Tällä hetkellä säätiöllä ei ole pääsyä passiivirekisterin tietoihin.

Simosen mukaan passiivirekisteriin joutuminen ei tarkoita automaattista häätöä. Säätiön tehtävänä on kuitenkin valvoa sitä, että opiskelija-asunnossa asuva myös oikeasti opiskelee.

”Me haluamme hyödyntää maalaisjärkeä ja olla asiassa inhimillisiä. Todennäköisesti asiassa edetään niin, että huomatessamme asukkaan olevan passiivirekisterissä keskustellaan ensin siitä, miksi näin on käynyt, ja onko hän jatkamassa opintojaan. Periaatteena on, että PSOASin asunnot on tarkoitettu opiskelijoille, ja jollei vuokralainen selkeästi opiskele, meidän tehtävänämme on vapauttaa asunto opiskelijalle. Jos asukas on asunut meillä vähintään vuoden, vuokranantajan irtisanomisaika on puoli vuotta. Jos vuokralainen on asunut PSOASilla alle vuoden, irtisanomisaika on kolme kuukautta.”

Rekisteristä pääsee pois suorittamalla opintoja

Passiivirekisteriin päätyminen ei tarkoita opiskelujen päättymistä. Mikäli passivoitu opiskelija haluaa jatkaa opintojaan, hänen tulee hakea opiskeluoikeuden aktivointia omalla hakulomakkeella. Passiivirekisteristä pääsy vaatii lisäksi ajantasaisen HOPSin eli henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisen. Lisäksi opiskelijalta odotetaan toki opintojen edistymistä.

Perustutkinto-opiskelija palauttaa hakulomakkeen ja HOPSin tiedekunnan koulutuksen lähipalveluihin, jatko-opiskelija taas palauttaa hakulomakkeen sekä pääohjaajan ja seurantaryhmän hyväksymä HOPSin ja tutkimussuunnitelman Opiskelijakeskukseen UniOGS:n koordinaattoreille.

Katja Puran mukaan passiiviuhan alla olleet opiskelijat saivat tiedon rekisteriin joutumisesta sähköpostitse. Tiedon saatuaan osa opiskelijoista havahtui edistämään opintojaan.

”Aktivoituneita, eli sellaisia opiskelijoita, jotka olivat menossa passiivirekisteriin, mutta suoritusten perusteella pääsivät pois, on tähän mennessä noin 200.”

Passiivirekisteri on ennen Oulua ollut käytössä Helsingin, Turun ja Jyväskylän yliopistoissa. Jyväskylässä passiivirekisteriin siirretään nykyään enää jatko-opiskelijoita.

Katja Puran mukaan passiivirekisteri on Oulun yliopistossa toistaiseksi voimassaoleva käytäntö, joka on linjattu yliopiston koulutuksen johtosäännössä. Mahdolliset muutokset koulutuksen johtosääntöön käsitellään tarvittaessa yliopiston hallituksessa.

Julkaistu 22.9.201611.10.2017

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Kolmen kampuksen elämää

Tämän syyslukukauden ajan Oulun yliopiston opiskelijat opiskelevat vielä kolmella kampuksella: Linnanmaalla, Kontinkankaalla ja keskustassa. Tammikuusta 2017 alkaen kampuksia on enää kaksi, kun arkkitehtuurin tiedekunta on muuttanut keskustasta Linnanmaalle.

Opiskelu

TEKSTI Anna Mansisto

KUVAT Anna Mansisto

Oulun ylioppilaslehti 2016 — POTKULAUTA. Suurin osa lääketieteelisen tiedekunnan opiskelijoista liikkuu Kontinkankaan kampuksella potkulaudoilla, koska välimatkat ovat pitkiä sairaalan ja luentosalien välillä.

Julkaistu 1.9.201615.9.2016

Anna Mansisto

Ensimmäisen kertakäyttökameran osti Madeiran reissulle 6-vuotiaana. Siitä asti kamera on pysynyt tiivisti kädessä ja hän kuvaa aina, kun hammaslääketieteen opinnoiltansa ehtii. Instagram: @aannakatariina

Lue lisää:

Unirestan valitus meni läpi

Markkinaoikeus on kumonnut Oulun yliopiston hankintapäätöksen ravintola- ja kahvilapalvelujen tarjoajasta.

Uutiset

TEKSTI Minna Koivunen

Markkinaoikeus on kumonnut Oulun yliopiston tekemän hankintapäätöksen ravintola- ja kahvilapalvelujen tarjoajasta. Oulun yliopiston tulee tehdä kilpailutus uudelleen, mikäli se haluaa toteuttaa ravintola- ja kahvilapalvelut julkisena hankintana. Oikeus asetti Oulun yliopistolle 300 000 euron uhkasakon.

Oulun yliopisto on toiminut tarjouskilpailussa virheellisesti ja vastoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti.

Markkinaoikeus katsoi, ettei Oulun yliopisto ole riittävän selkeästi tarjouspyynnössään yksilöinyt tarjouskilpailun arviointiperusteita. Lisäksi yliopisto on pisteytyksessä ottanut huomioon seikkoja, joista tarjouksien jättäjät eivät ole voineet etukäteen tietää.

Tarjouskilpailun voitti joulukuussa 2015 Fazer Food Services Oy, jonka ravintolat ja kahvilat ovat toimineet Linnanmaan kampuksella tammikuusta alkaen. Kolmanneksi tullut Uniresta valitti kilpailutuksesta, koska heidän mielestään tarjouskilpailu oli ratkaistu subjektiivisen arvioinnin perusteella eikä heidän aiempia investointeja oltu otettu pisteytyksessä huomioon. Markkinaoikeus teki päätöksensä 16. kesäkuuta.

Uniresta on tyytyväinen päätökseen.

“Tätä haimme, ja olemme mukana tulevassa mahdollisessa kilpailutuksessa”, Unirestan toimitusjohtaja Kaija-Liisa Silvennoinen toteaa.

Oulun yliopiston hallintojohtaja Essi Kiuru sanoo markkinaoikeuden päätöksen olleen yllätys, koska he olivat valmistelleet kilpailutuksen huolellisesti ja yliopistoyhteisöä ajatellen.

”Markkinaoikeus on tehnyt päätöksen ja sitä täytyy kunnioittaa ja ottaa huolellisesti huomioon yksityiskohdat, mitä kilpailutuksesta on sanottu.”

Näillä näkymin Oulun yliopisto ei aio valittaa päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. He järjestävät uuden kilpailutuksen mahdollisimman pian kesän jälkeen.

Nykyinen toimija jatkaa kilpailutukseen sisältyvissä ravintoloissa ja kahviloissa siihen saakka, että uuden kilpailutuksen tulos ratkeaa.

Julkaistu 29.6.201611.10.2017

Minna Koivunen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja, joka pyrkii ymmärtämään maailmaa pala palalta, oppii joka päivä jotain uutta ja rakastaa uimista. Twitter: @koominna

Lue lisää:

Oulun yliopiston tietoliikennetekniikan professori Matti Latva-aho akatemiaprofessoriksi

Suomen Akatemia on valinnut Oulun yliopiston tietoliikennetekniikan professori Matti Latva-ahon akatemiaprofessoriksi kaudeksi 1.1.2017–31.12.2021. Akatemiaprofessorin tehtävä on suomalaisen tutkimuskentän arvostettu tunnustus henkilön osaamisesta sekä omalla tieteenalallaan että koko suomalaisessa tiedeyhteisössä. Matti Latva-aho kuuluu maailman kärkitutkijoihin tietoliikennetekniikassa. Akatemiaprofessoriksi valitaan etevä tutkija, joka edistää tutkimusta oman tieteenalansa piirissä toimien täysipäiväisesti tutkimustyössä. Akatemiaprofessori toteuttaa omaa tutkimussuunnitelmaansa, johtaa tutkimusryhmänsä työtä […]

Uutiset

Suomen Akatemia on valinnut Oulun yliopiston tietoliikennetekniikan professori Matti Latva-ahon akatemiaprofessoriksi kaudeksi 1.1.2017–31.12.2021. Akatemiaprofessorin tehtävä on suomalaisen tutkimuskentän arvostettu tunnustus henkilön osaamisesta sekä omalla tieteenalallaan että koko suomalaisessa tiedeyhteisössä. Matti Latva-aho kuuluu maailman kärkitutkijoihin tietoliikennetekniikassa.

Akatemiaprofessoriksi valitaan etevä tutkija, joka edistää tutkimusta oman tieteenalansa piirissä toimien täysipäiväisesti tutkimustyössä. Akatemiaprofessori toteuttaa omaa tutkimussuunnitelmaansa, johtaa tutkimusryhmänsä työtä ja antaa ohjausta nuorille tieteenharjoittajille. Tehtävään sisältyy myös oman alan opinnäytetöiden ohjausta ja tutkimustyöhön liittyvää opetusta.

”Latva-ahon valinta akatemiaprofessoriksi osoittaa hänen painavat ansionsa tutkimusalallaan. Oulun yliopistossa tehtävä tietoliikennetekniikan tutkimus on aivan maailman kärjessä ja vaikuttaa merkittävästi alan kehittymiseen tulevaisuudessa”, Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki sanoo.

Akatemiaprofessorina Matti Latva-aho tulee tutkimustyössään keskittymään suuritaajuuksisiin langattomiin tietoliikennejärjestelmiin ja 5G-teknologian kehittämiseen. Langattomien tietoliikenneverkkojen kapasiteettia rajoittaa pohjimmiltaan rajallisesti käytettävissä oleva taajuuskaista. Uusia taajuuskaistoja mobiiliin tietoliikenteeseen on luvassa riittävästi vain nykyistä huomattavasti suuremmilla taajuuksilla. Tämä aiheuttaa suuria muutoksia siihen, miten tulevaisuuden langattomat radiojärjestelmät tulisi suunnitella ja optimoida.

Latva-ahon tutkimuksessa luodaan uraa uurtava ymmärrys siitä, miten tulevaisuuden langattomien järjestelmien suunnittelukriteerit muuttuvat ja millaisia siirtoteknisiä ja lähetin-vastaanotin -ratkaisuja niissä tulisi käyttää.

Akatemiaprofessuurin tavoitteena on antaa kansainvälisellä huipulla olevalle tieteenharjoittajalle mahdollisuus tehdä täysipäiväistä tieteellistä tutkimustyötä. Akatemiaprofessorin odotetaan edistävän alansa tutkimusta merkittävästi ja kehittävän luovaa tutkimusympäristöä. Akatemia rahoittaa tällä hetkellä 40 viisivuotista akatemiaprofessuuria monipuolisesti eri tieteenaloilla. Professuureista kaksi on määritelty tarkemmin: Minna Canth -akatemiaprofessuuri ja Martti Ahtisaari -akatemiaprofessuuri, jotka tulevat haettavaksi kerran viidessä vuodessa.

Suomen Akatemia valitsi kaikkiaan kahdeksan akatemiaprofessoria. Latva-ahon lisäksi uudet akatemiaprofessorit ovat neurotieteilijä Eero Castrén (Helsingin yliopisto), filosofi Sara Heinämaa (Jyväskylän yliopisto), fysiikan ja kemian tutkija Markku Kulmala (Helsingin yliopisto), evoluutiobiologi Craig Primmer (Turun yliopisto), historioitsija Hannu Salmi (Turun yliopisto), teoreettisen fysiikan tutkija Päivi Törmä (Aalto-yliopisto), ja mitokondriotutkimukseen erikoistunut kliininen tutkija Anu Wartiovaara (Helsingin yliopisto).

Lue lisää Matti Latva-ahon tutkimuksesta jutustamme 5G tekee ympäristöstämme älykkään.

Julkaistu 22.6.2016

Oulun yliopisto siirtyy laaja-alaisiin kandidaattiohjelmiin

Oulun yliopiston hallitus päätti keskiviikkona 15. kesäkuuta siirtymisestä laaja-alaisiin kandidaattiohjelmiin. Myös maisteriohjelmien määrä laskee.

Opiskelu

TEKSTI Minna Koivunen

KUVAT Minna Koivunen

Oulun yliopistossa on syksystä 2017 alkaen 22 kandidaatti- ja 35 maisteriohjelmaa. Tohtoriohjelmia tulee olemaan 21. Oulun yliopiston hallitus päätti asiasta kokouksessaan keskiviikkona 15. kesäkuuta.

Tällä hetkellä Oulun yliopistossa on 44 kandiohjelmaa, 56 maisteriohjelmaa ja 88 tohtoriohjelmaa.

”Uudet kandiohjelmat ovat usean tieteenalan yhteisiä. Opiskelija saa ensin perusvalmiudet ohjelman tieteenalojen laaja-alaiseen ymmärtämiseen pohjaksi maisterivaiheen pääainekohtaiselle opiskelulle. Suuntautuminen tapahtuu opintojen aikana, mikä mahdollistaa erilaiset opintopolut. Laaja-alaisilla tutkinto-ohjelmilla voidaan myös entistä paremmin vastata muuttuviin työelämän tarpeisiin”, koulutusrehtori Helka-Liisa Hentilä sanoo.

Tutkinto-ohjelmauudistuksessa kaikki tutkintoon johtava koulutus kootaan kandidaatti-, maisteri- ja tohtoriohjelmiin. Kandiohjelmia ryhmitellään laaja-alaisemmiksi kokonaisuuksiksi huomioiden yliopiston profiloituminen, opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa sovitut tutkintotavoitteet sekä hakupaine.

Uusia tutkinto-ohjelmia ovat muun muassa prosessi- ja ympäristötekniikka, historia-, kulttuuri- ja viestintätieteet, opetus- ja kasvatusala sekä kielet ja kirjallisuus.

Laajoihin kandiohjelmiin siirtyminen tarkoittaa isoa opetussuunnitelmatyötä, joka alkaa elokuussa. Aikataulu on tiukka, sillä aikaa suunnittelutyöhön on vain noin viisi kuukautta.

“Uudistuksen tarkoitus on parantaa opiskelijan asemaa. Eri asia on, miten kandiohjelmat toteutetaan. Sitä tulee seurata ja valvoa”, yliopiston hallituksen opiskelijajäsen Pauli Väisänen sanoo.

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) hallituksen puheenjohtaja Kati Hannila on samoilla linjoilla.

“Emme ylioppilaskuntana vastusta laajoja kandiohjelmia, kunhan opetussuunnitelmatyö tehdään hyvin. Koska työllä on kiire, pelkona on, että se tulee hutaistua. Mutta uskon, että tiedekunnat hoitavat sen hyvin”, Hannila toteaa.

OYY on mukana opetussuunnitelmatyössä useiden opiskelijaedustajien ollessa sitä työstävissä työryhmissä.

Tilastotieteen, biofysiikan, teoreettisen fysiikan, ja geofysiikan pääaineiden lakkauttamista esitetään

Yliopiston hallitus päätti esittää opetus- ja kulttuuriministeriölle tilastotieteen, biofysiikan, teoreettisen fysiikan, ja geofysiikan pääaineiden lakkauttamista. Tämä liittyy opetus- ja kulttuuriministeriön vaatimukseen yliopistojen profiloitumisesta.

Tilastotieteen on tarkoitus jatkaa sivuaineena. Biofysiikan ja teoreettisen fysiikan tutkimus ja koulutus sulautetaan molekyyli- ja materiaalifysiikan alan toimintaan, ja geofysiikan muuhun kaivannaisalan tiedekunnan toimintaan. Keskusteluissa on ollut myös mahdollinen uusi biolääketieteen fysiikan suuntautumisvaihto yhteistyössä bio- ja molekyylilääketieteen tiedekunnan kanssa.

Biofysiikan, teoreettisen fysiikan sekä geofysiikan pääaineista luopumisen taustalla on pääainevaihtoehtojen määrän tarkastamisen suhteessa suoritettuihin tutkintoihin sekä tuleviin henkilökunnan eläköitymisiin.

Näiden pääaineiden lakkautukset eivät johda irtisanomisiin. Koulutusta koskevat muutokset tulevat voimaan vuoden 2017 opiskelijavalinnoissa ja syksyllä 2016 ja sitä aiemmin opintonsa aloittaneille opiskelijoille taataan mahdollisuus suorittaa opintonsa loppuun.

Oulun yliopisto on käynyt pitkin kevättä vuosia 2017-2020 koskevia tulossopimusneuvotteluja opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Ministeriö on pyytänyt yliopistoilta esityksiä koulutusvastuiden muuttamiseksi. Tarkastelussa ovat olleet erityisesti opiskelija- ja henkilöstömääriltään pienet koulutusalat.

Oulun yliopiston hallitus päätti olla esittämättä tarkasteluissa olleita musiikkikasvatuksen, germaanisen filologian, arkeologian, tähtitieteen ja kemian koulutusvastuista luopumista.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on esittänyt ja uutena alkavaa erityislastentarhanopettajien maisterikoulutusta, johon tulee 30 aloituspaikkaa.

Yliopiston hallitus hyväksyi ministeriön esityksen vahvistaa Oulun yliopiston lastentarhanopettajien koulutusta 20 aloituspaikalla ja lisätä erityislastentarhanopettajakoulutuksen yliopiston koulutusvastuisiin.

”Yliopiston hallitus on tyytyväinen siihen, että Oulun yliopistossa ollaan hyvässä kehittämisvauhdissa. Organisaatiolla on hyvä valmius viedä eteenpäin työnjakoon ja yliopistojen tiivistyneeseen yhteistyöhön liittyviä hankkeita, vaikka kaikki valmistelussa olleet hankkeet eivät nyt edenneetkään”, Oulun yliopiston hallituksen puheenjohtaja Risto Murto sanoo.

Lopulliset päätökset koulutusvastuiden muuttamisesta ja muun muassa niiden mukaan määräytyvästä strategiarahasta tekee opetus- ja kulttuuriministeriö syyskuun lopussa.

Lukuvuosimaksujen suuruus päätettiin

Keskiviikon kokouksessaan Oulun yliopiston hallitus päätti lisäksi lukuvuosimaksuista EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille. Oulun yliopiston tutkinto-ohjelmien lukuvuosimaksut tulevat olemaan 10 000, 12 000 ja 13 000 euroa. Määrät pohjautuvat koulutuksen kustannuksiin.

Lukuvuosimaksujen myötä perustetaan apurahajärjestelmä. Jokaiselle myönnetään vähintään 50 prosentin apuraha, mutta yliopiston hallitus suosittelee tiedekunnille täysiä apurahoja.

Kaikkien yliopistojen tulee alkaa periä vieraskielisissä ohjelmissa opiskelevilta EU- ja ETA-maiden ulkopuolisilta uusilta opiskelijoilta lukuvuosimaksua 1.8.2017 alkaen.

Lisäksi Oulun yliopiston hallitus keskusteli kokouksessaan koulutusviennistä. Hallitus tuli siihen tulokseen, ettei ole taloudellisesti eikä toiminnallisesti järkevää kannata lähteä tekemään sitä yksin.

“Selvitämme asiaa muiden yliopistojen kanssa”, Pauli Väisänen sanoo.

Julkaistu 15.6.2016

Minna Koivunen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja, joka pyrkii ymmärtämään maailmaa pala palalta, oppii joka päivä jotain uutta ja rakastaa uimista. Twitter: @koominna

Lue lisää:

Oulun yliopiston ylioppilaskunta peräänkuuluttaa perusteellista valmistelua

Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) peräänkuuluttaa kannanotossaan, että Oulun yliopiston hallitus tarkastelisi koulutustarjontaa opintojen sujuvuuden ja olemassaolevien yhteistyöprojektien kautta, kun hallitus keskiviikkona 15. kesäkuuta kokoontuu päättämään muun muassa uusista tutkinto-ohjelmista, lukuvuosimaksuista ja stipendijärjestelmästä. Ylioppilaskunta vaatii, että yliopiston tulisi taata koulutuksen olevan ajantasaista ja sen valmistavan opiskelijat vastaamaan työelämän tarpeisiin. Pitkin kevättä Oulun yliopisto on käynyt tulosneuvotteluja […]

Uutiset

Ylioppilaskunta vaatii, että yliopiston tulisi taata koulutuksen olevan ajantasaista ja sen valmistavan opiskelijat vastaamaan työelämän tarpeisiin.

Pitkin kevättä Oulun yliopisto on käynyt tulosneuvotteluja muun muassa koulutusvastuista ja rahanjaosta opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. OYY kritisoi kevään kiireistä aikataulua sekä yliopiston heikkoa viestintää tulevista muutoksista.

“Tämä on aiheuttanut epävarmaa ilmapiiriä ja odottamattomia käänteitä, joissa lakkautusesitykset ovat tulleet yliopistoyhteisön tietoon hyvin nopealla aikataululla. Kiireisen aikataulun vuoksi yliopiston hallitus tulee tekemään päätöksiä ilman perusteellista valmistelua ja yliopistoyhteisön laajempaa osallistamista. OYY näkee, että profilointia ja rakenteellista kehittämistä tulisi tehdä avoimesti, keskustellen ja tutkittuun tietoon perustuen”, tiistaina 14. kesäkuussa julkaistussa kannanotossa todetaan.

Ylioppilaskunta näkee uudessa koulutustarjonnassa myös mahdollisuuksia.

“Hyvin toteutettuna tutkinto-ohjelmauudistus edesauttaa poikkitieteelllisyyttä sekä sujuvoittaa ja monipuolistaa opintopolkuja. Koulutustarjontakokonaisuuden tulee olla riittävän monipuolinen ja monitieteinen.”

Lisäksi ylioppilaskunta toivoo, että tehtyjen päätösten jälkeen yliopisto huolehtii hyvästä viestinnästä ja siitä, että lakkautettujen pääaineiden opiskelijat saavat opiskella laadukkaasti tutkintonsa loppuun.

Lue koko kannanotto Oulun yliopiston ylioppilaskunnan verkkosivuilta.

Julkaistu 14.6.201627.11.2019