




Tämän syyslukukauden ajan Oulun yliopiston opiskelijat opiskelevat vielä kolmella kampuksella: Linnanmaalla, Kontinkankaalla ja keskustassa. Tammikuusta 2017 alkaen kampuksia on enää kaksi, kun arkkitehtuurin tiedekunta on muuttanut keskustasta Linnanmaalle.





Markkinaoikeus on kumonnut Oulun yliopiston hankintapäätöksen ravintola- ja kahvilapalvelujen tarjoajasta.
TEKSTI Minna Koivunen
Markkinaoikeus on kumonnut Oulun yliopiston tekemän hankintapäätöksen ravintola- ja kahvilapalvelujen tarjoajasta. Oulun yliopiston tulee tehdä kilpailutus uudelleen, mikäli se haluaa toteuttaa ravintola- ja kahvilapalvelut julkisena hankintana. Oikeus asetti Oulun yliopistolle 300 000 euron uhkasakon.
Oulun yliopisto on toiminut tarjouskilpailussa virheellisesti ja vastoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti.
Markkinaoikeus katsoi, ettei Oulun yliopisto ole riittävän selkeästi tarjouspyynnössään yksilöinyt tarjouskilpailun arviointiperusteita. Lisäksi yliopisto on pisteytyksessä ottanut huomioon seikkoja, joista tarjouksien jättäjät eivät ole voineet etukäteen tietää.
Tarjouskilpailun voitti joulukuussa 2015 Fazer Food Services Oy, jonka ravintolat ja kahvilat ovat toimineet Linnanmaan kampuksella tammikuusta alkaen. Kolmanneksi tullut Uniresta valitti kilpailutuksesta, koska heidän mielestään tarjouskilpailu oli ratkaistu subjektiivisen arvioinnin perusteella eikä heidän aiempia investointeja oltu otettu pisteytyksessä huomioon. Markkinaoikeus teki päätöksensä 16. kesäkuuta.
Uniresta on tyytyväinen päätökseen.
“Tätä haimme, ja olemme mukana tulevassa mahdollisessa kilpailutuksessa”, Unirestan toimitusjohtaja Kaija-Liisa Silvennoinen toteaa.
Oulun yliopiston hallintojohtaja Essi Kiuru sanoo markkinaoikeuden päätöksen olleen yllätys, koska he olivat valmistelleet kilpailutuksen huolellisesti ja yliopistoyhteisöä ajatellen.
”Markkinaoikeus on tehnyt päätöksen ja sitä täytyy kunnioittaa ja ottaa huolellisesti huomioon yksityiskohdat, mitä kilpailutuksesta on sanottu.”
Näillä näkymin Oulun yliopisto ei aio valittaa päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. He järjestävät uuden kilpailutuksen mahdollisimman pian kesän jälkeen.
Nykyinen toimija jatkaa kilpailutukseen sisältyvissä ravintoloissa ja kahviloissa siihen saakka, että uuden kilpailutuksen tulos ratkeaa.
Suomen Akatemia on valinnut Oulun yliopiston tietoliikennetekniikan professori Matti Latva-ahon akatemiaprofessoriksi kaudeksi 1.1.2017–31.12.2021. Akatemiaprofessorin tehtävä on suomalaisen tutkimuskentän arvostettu tunnustus henkilön osaamisesta sekä omalla tieteenalallaan että koko suomalaisessa tiedeyhteisössä. Matti Latva-aho kuuluu maailman kärkitutkijoihin tietoliikennetekniikassa. Akatemiaprofessoriksi valitaan etevä tutkija, joka edistää tutkimusta oman tieteenalansa piirissä toimien täysipäiväisesti tutkimustyössä. Akatemiaprofessori toteuttaa omaa tutkimussuunnitelmaansa, johtaa tutkimusryhmänsä työtä […]
Suomen Akatemia on valinnut Oulun yliopiston tietoliikennetekniikan professori Matti Latva-ahon akatemiaprofessoriksi kaudeksi 1.1.2017–31.12.2021. Akatemiaprofessorin tehtävä on suomalaisen tutkimuskentän arvostettu tunnustus henkilön osaamisesta sekä omalla tieteenalallaan että koko suomalaisessa tiedeyhteisössä. Matti Latva-aho kuuluu maailman kärkitutkijoihin tietoliikennetekniikassa.
Akatemiaprofessoriksi valitaan etevä tutkija, joka edistää tutkimusta oman tieteenalansa piirissä toimien täysipäiväisesti tutkimustyössä. Akatemiaprofessori toteuttaa omaa tutkimussuunnitelmaansa, johtaa tutkimusryhmänsä työtä ja antaa ohjausta nuorille tieteenharjoittajille. Tehtävään sisältyy myös oman alan opinnäytetöiden ohjausta ja tutkimustyöhön liittyvää opetusta.
”Latva-ahon valinta akatemiaprofessoriksi osoittaa hänen painavat ansionsa tutkimusalallaan. Oulun yliopistossa tehtävä tietoliikennetekniikan tutkimus on aivan maailman kärjessä ja vaikuttaa merkittävästi alan kehittymiseen tulevaisuudessa”, Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki sanoo.
Akatemiaprofessorina Matti Latva-aho tulee tutkimustyössään keskittymään suuritaajuuksisiin langattomiin tietoliikennejärjestelmiin ja 5G-teknologian kehittämiseen. Langattomien tietoliikenneverkkojen kapasiteettia rajoittaa pohjimmiltaan rajallisesti käytettävissä oleva taajuuskaista. Uusia taajuuskaistoja mobiiliin tietoliikenteeseen on luvassa riittävästi vain nykyistä huomattavasti suuremmilla taajuuksilla. Tämä aiheuttaa suuria muutoksia siihen, miten tulevaisuuden langattomat radiojärjestelmät tulisi suunnitella ja optimoida.
Latva-ahon tutkimuksessa luodaan uraa uurtava ymmärrys siitä, miten tulevaisuuden langattomien järjestelmien suunnittelukriteerit muuttuvat ja millaisia siirtoteknisiä ja lähetin-vastaanotin -ratkaisuja niissä tulisi käyttää.
Akatemiaprofessuurin tavoitteena on antaa kansainvälisellä huipulla olevalle tieteenharjoittajalle mahdollisuus tehdä täysipäiväistä tieteellistä tutkimustyötä. Akatemiaprofessorin odotetaan edistävän alansa tutkimusta merkittävästi ja kehittävän luovaa tutkimusympäristöä. Akatemia rahoittaa tällä hetkellä 40 viisivuotista akatemiaprofessuuria monipuolisesti eri tieteenaloilla. Professuureista kaksi on määritelty tarkemmin: Minna Canth -akatemiaprofessuuri ja Martti Ahtisaari -akatemiaprofessuuri, jotka tulevat haettavaksi kerran viidessä vuodessa.
Suomen Akatemia valitsi kaikkiaan kahdeksan akatemiaprofessoria. Latva-ahon lisäksi uudet akatemiaprofessorit ovat neurotieteilijä Eero Castrén (Helsingin yliopisto), filosofi Sara Heinämaa (Jyväskylän yliopisto), fysiikan ja kemian tutkija Markku Kulmala (Helsingin yliopisto), evoluutiobiologi Craig Primmer (Turun yliopisto), historioitsija Hannu Salmi (Turun yliopisto), teoreettisen fysiikan tutkija Päivi Törmä (Aalto-yliopisto), ja mitokondriotutkimukseen erikoistunut kliininen tutkija Anu Wartiovaara (Helsingin yliopisto).
Lue lisää Matti Latva-ahon tutkimuksesta jutustamme 5G tekee ympäristöstämme älykkään.
Oulun yliopiston hallitus päätti keskiviikkona 15. kesäkuuta siirtymisestä laaja-alaisiin kandidaattiohjelmiin. Myös maisteriohjelmien määrä laskee.
Oulun yliopistossa on syksystä 2017 alkaen 22 kandidaatti- ja 35 maisteriohjelmaa. Tohtoriohjelmia tulee olemaan 21. Oulun yliopiston hallitus päätti asiasta kokouksessaan keskiviikkona 15. kesäkuuta.
Tällä hetkellä Oulun yliopistossa on 44 kandiohjelmaa, 56 maisteriohjelmaa ja 88 tohtoriohjelmaa.
”Uudet kandiohjelmat ovat usean tieteenalan yhteisiä. Opiskelija saa ensin perusvalmiudet ohjelman tieteenalojen laaja-alaiseen ymmärtämiseen pohjaksi maisterivaiheen pääainekohtaiselle opiskelulle. Suuntautuminen tapahtuu opintojen aikana, mikä mahdollistaa erilaiset opintopolut. Laaja-alaisilla tutkinto-ohjelmilla voidaan myös entistä paremmin vastata muuttuviin työelämän tarpeisiin”, koulutusrehtori Helka-Liisa Hentilä sanoo.
Tutkinto-ohjelmauudistuksessa kaikki tutkintoon johtava koulutus kootaan kandidaatti-, maisteri- ja tohtoriohjelmiin. Kandiohjelmia ryhmitellään laaja-alaisemmiksi kokonaisuuksiksi huomioiden yliopiston profiloituminen, opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa sovitut tutkintotavoitteet sekä hakupaine.
Uusia tutkinto-ohjelmia ovat muun muassa prosessi- ja ympäristötekniikka, historia-, kulttuuri- ja viestintätieteet, opetus- ja kasvatusala sekä kielet ja kirjallisuus.
Laajoihin kandiohjelmiin siirtyminen tarkoittaa isoa opetussuunnitelmatyötä, joka alkaa elokuussa. Aikataulu on tiukka, sillä aikaa suunnittelutyöhön on vain noin viisi kuukautta.
“Uudistuksen tarkoitus on parantaa opiskelijan asemaa. Eri asia on, miten kandiohjelmat toteutetaan. Sitä tulee seurata ja valvoa”, yliopiston hallituksen opiskelijajäsen Pauli Väisänen sanoo.
Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) hallituksen puheenjohtaja Kati Hannila on samoilla linjoilla.
“Emme ylioppilaskuntana vastusta laajoja kandiohjelmia, kunhan opetussuunnitelmatyö tehdään hyvin. Koska työllä on kiire, pelkona on, että se tulee hutaistua. Mutta uskon, että tiedekunnat hoitavat sen hyvin”, Hannila toteaa.
OYY on mukana opetussuunnitelmatyössä useiden opiskelijaedustajien ollessa sitä työstävissä työryhmissä.
Yliopiston hallitus päätti esittää opetus- ja kulttuuriministeriölle tilastotieteen, biofysiikan, teoreettisen fysiikan, ja geofysiikan pääaineiden lakkauttamista. Tämä liittyy opetus- ja kulttuuriministeriön vaatimukseen yliopistojen profiloitumisesta.
Tilastotieteen on tarkoitus jatkaa sivuaineena. Biofysiikan ja teoreettisen fysiikan tutkimus ja koulutus sulautetaan molekyyli- ja materiaalifysiikan alan toimintaan, ja geofysiikan muuhun kaivannaisalan tiedekunnan toimintaan. Keskusteluissa on ollut myös mahdollinen uusi biolääketieteen fysiikan suuntautumisvaihto yhteistyössä bio- ja molekyylilääketieteen tiedekunnan kanssa.
Biofysiikan, teoreettisen fysiikan sekä geofysiikan pääaineista luopumisen taustalla on pääainevaihtoehtojen määrän tarkastamisen suhteessa suoritettuihin tutkintoihin sekä tuleviin henkilökunnan eläköitymisiin.
Näiden pääaineiden lakkautukset eivät johda irtisanomisiin. Koulutusta koskevat muutokset tulevat voimaan vuoden 2017 opiskelijavalinnoissa ja syksyllä 2016 ja sitä aiemmin opintonsa aloittaneille opiskelijoille taataan mahdollisuus suorittaa opintonsa loppuun.
Oulun yliopisto on käynyt pitkin kevättä vuosia 2017-2020 koskevia tulossopimusneuvotteluja opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Ministeriö on pyytänyt yliopistoilta esityksiä koulutusvastuiden muuttamiseksi. Tarkastelussa ovat olleet erityisesti opiskelija- ja henkilöstömääriltään pienet koulutusalat.
Oulun yliopiston hallitus päätti olla esittämättä tarkasteluissa olleita musiikkikasvatuksen, germaanisen filologian, arkeologian, tähtitieteen ja kemian koulutusvastuista luopumista.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on esittänyt ja uutena alkavaa erityislastentarhanopettajien maisterikoulutusta, johon tulee 30 aloituspaikkaa.
Yliopiston hallitus hyväksyi ministeriön esityksen vahvistaa Oulun yliopiston lastentarhanopettajien koulutusta 20 aloituspaikalla ja lisätä erityislastentarhanopettajakoulutuksen yliopiston koulutusvastuisiin.
”Yliopiston hallitus on tyytyväinen siihen, että Oulun yliopistossa ollaan hyvässä kehittämisvauhdissa. Organisaatiolla on hyvä valmius viedä eteenpäin työnjakoon ja yliopistojen tiivistyneeseen yhteistyöhön liittyviä hankkeita, vaikka kaikki valmistelussa olleet hankkeet eivät nyt edenneetkään”, Oulun yliopiston hallituksen puheenjohtaja Risto Murto sanoo.
Lopulliset päätökset koulutusvastuiden muuttamisesta ja muun muassa niiden mukaan määräytyvästä strategiarahasta tekee opetus- ja kulttuuriministeriö syyskuun lopussa.
Keskiviikon kokouksessaan Oulun yliopiston hallitus päätti lisäksi lukuvuosimaksuista EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille. Oulun yliopiston tutkinto-ohjelmien lukuvuosimaksut tulevat olemaan 10 000, 12 000 ja 13 000 euroa. Määrät pohjautuvat koulutuksen kustannuksiin.
Lukuvuosimaksujen myötä perustetaan apurahajärjestelmä. Jokaiselle myönnetään vähintään 50 prosentin apuraha, mutta yliopiston hallitus suosittelee tiedekunnille täysiä apurahoja.
Kaikkien yliopistojen tulee alkaa periä vieraskielisissä ohjelmissa opiskelevilta EU- ja ETA-maiden ulkopuolisilta uusilta opiskelijoilta lukuvuosimaksua 1.8.2017 alkaen.
Lisäksi Oulun yliopiston hallitus keskusteli kokouksessaan koulutusviennistä. Hallitus tuli siihen tulokseen, ettei ole taloudellisesti eikä toiminnallisesti järkevää kannata lähteä tekemään sitä yksin.
“Selvitämme asiaa muiden yliopistojen kanssa”, Pauli Väisänen sanoo.
Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) peräänkuuluttaa kannanotossaan, että Oulun yliopiston hallitus tarkastelisi koulutustarjontaa opintojen sujuvuuden ja olemassaolevien yhteistyöprojektien kautta, kun hallitus keskiviikkona 15. kesäkuuta kokoontuu päättämään muun muassa uusista tutkinto-ohjelmista, lukuvuosimaksuista ja stipendijärjestelmästä. Ylioppilaskunta vaatii, että yliopiston tulisi taata koulutuksen olevan ajantasaista ja sen valmistavan opiskelijat vastaamaan työelämän tarpeisiin. Pitkin kevättä Oulun yliopisto on käynyt tulosneuvotteluja […]
Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) peräänkuuluttaa kannanotossaan, että Oulun yliopiston hallitus tarkastelisi koulutustarjontaa opintojen sujuvuuden ja olemassaolevien yhteistyöprojektien kautta, kun hallitus keskiviikkona 15. kesäkuuta kokoontuu päättämään muun muassa uusista tutkinto-ohjelmista, lukuvuosimaksuista ja stipendijärjestelmästä.
Ylioppilaskunta vaatii, että yliopiston tulisi taata koulutuksen olevan ajantasaista ja sen valmistavan opiskelijat vastaamaan työelämän tarpeisiin.
Pitkin kevättä Oulun yliopisto on käynyt tulosneuvotteluja muun muassa koulutusvastuista ja rahanjaosta opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. OYY kritisoi kevään kiireistä aikataulua sekä yliopiston heikkoa viestintää tulevista muutoksista.
“Tämä on aiheuttanut epävarmaa ilmapiiriä ja odottamattomia käänteitä, joissa lakkautusesitykset ovat tulleet yliopistoyhteisön tietoon hyvin nopealla aikataululla. Kiireisen aikataulun vuoksi yliopiston hallitus tulee tekemään päätöksiä ilman perusteellista valmistelua ja yliopistoyhteisön laajempaa osallistamista. OYY näkee, että profilointia ja rakenteellista kehittämistä tulisi tehdä avoimesti, keskustellen ja tutkittuun tietoon perustuen”, tiistaina 14. kesäkuussa julkaistussa kannanotossa todetaan.
Ylioppilaskunta näkee uudessa koulutustarjonnassa myös mahdollisuuksia.
“Hyvin toteutettuna tutkinto-ohjelmauudistus edesauttaa poikkitieteelllisyyttä sekä sujuvoittaa ja monipuolistaa opintopolkuja. Koulutustarjontakokonaisuuden tulee olla riittävän monipuolinen ja monitieteinen.”
Lisäksi ylioppilaskunta toivoo, että tehtyjen päätösten jälkeen yliopisto huolehtii hyvästä viestinnästä ja siitä, että lakkautettujen pääaineiden opiskelijat saavat opiskella laadukkaasti tutkintonsa loppuun.
Lue koko kannanotto Oulun yliopiston ylioppilaskunnan verkkosivuilta.
Yliopistot ovat pakotettuja tekemään muutoksia koulutusvastuisiin strategiarahan saamiseksi.
Pitkin kevättä on käyty yliopistojen ja Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) välillä tulosneuvotteluja, joissa on sovittu yliopistojen perusrahoitus vuosille 2017-2020.
Tiistaina 7. kesäkuussa pidetyssä infotilaisuudessa Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki totesi, ettei voi ennen elokuuta kertoa euromääräisiä tuloksia neuvotteluista.
“Emme saaneet niin paljon kuin halusimme, mutta emme niin vähän kuin pelkäsimme”, Niinimäki muotoili.
Lisäksi neuvotteluissa on käyty läpi yliopistojen ehdotuksia koulutusvastuiden muuttamiseksi. Ministeriö on vaatinut yliopistoilta profilointia, eli tiettyihin aloihin keskittymistä ja toisista aloista luopumista.
Sisällöllisistä muutoksistakaan Niinimäki ei vielä kertonut. Oulun yliopiston hallitus kokoontuu keskiviikkona 15. kesäkuuta, minkä jälkeen olemme viisaampia. Kokouksessa hallitus päättää esityksestään OKM:lle. Sen jälkeen päätösvalta on ministeriöllä. Lopulliset päätökset koulutusvastuiden muuttamisesta tulee 30. syyskuuta.
Jo ennen kokousta on varmaa, että pääaineiden lakkautuksia on väistämättä tulossa. Rakenteellisesta kehittämisestä jättäytyminen ei ole ollut Niinimäen mukaan missään vaiheessa vaihtoehto. Jos yliopisto ei itse ehdota tiettyjen oppiaineiden osittaisia lakkautuksia, jäisi strategiarahan osuus pieneksi.
Tällä hetkellä on tiedossa varmuudella se, että musiikkikasvatuksen pääaine on lakkautusuhan alla. Siitä kertoi oppiaine itse sosiaalisessa mediassa.
Oulun yliopisto ja Oulun yliopiston ylioppilaskunta järjestävät Koulutuksen missä mennään -tilaisuuden torstaina 16. kesäkuuta kello 14 Linnanmaan kampuksella Tellus Stagella. Tilaisuudessa pureudutaan muun muassa hallituksen päätöksien vaikutuksiin ja tulevaan opetussuunnitelmatyöhön.