Passiivirekisterissä oleva opiskelija ei voi suorittaa opintojaan, saada opintotukea, käyttää opintososiaalisia etuuksia tai saada opiskelija-alennuksia.

Jolleivät opinnot etene, on kohtalona passiivirekisteri

Oulun yliopisto otti tänä syksynä käyttöön passiivirekisterin. Sinne joutunut opiskelija ei voi edistää opintojaan, käyttää opintososiaalisia etuuksia tai saada ylioppilaskunnan tarraa opiskelijakorttiinsa. Passivoitumisen uhka herätti parisensataa opiskelijaa jatkamaan opintojaan.

Opiskelu  | 

Teksti Anni Hyypiö

Kuvat Anni Arffman

Oulun yliopisto otti passiivirekisterin käyttöön elokuun ensimmäisenä päivänä.

Nyt kaksi lukuvuotta opinnoissaan laahanneen perus- ja jatkotutkinto-opiskelijan opiskeluoikeus voidaan siirtää passiiviseksi. Passiivirekisterissä oleva opiskelija ei voi suorittaa opintojaan, saada opintotukea, käyttää opintososiaalisia etuuksia tai saada opiskelija-alennuksia.

Passiivirekisteri koskee ennen 1.8.2005 alkaneita perustutkinto-opiskeluoikeuksia sekä kaikkia jatkotutkinto-oikeuksia.

Perustutkinto-opiskelija siirretään passiivirekisteriin, jos hänen opiskeluoikeutensa on alkanut ennen 1.8.2005 eikä opintosuorituksia ole kertynyt kahden edellisen peräkkäisen lukuvuoden aikana. Jatko-opiskelijoilla opiskeluoikeuden alkamisella ei ole merkitystä – opiskelija siirretään passiivirekisteriin, mikäli hän ei ole kahden edellisen peräkkäisen lukuvuoden aikana suorittanut opintoja.

Passiivirekisteri odottaa myös heitä, jotka ovat ilmoittautuneet poissaolevaksi tai laiminlyöneet yliopistoon ilmoittautumisen viimeisen kahden lukuvuoden aikana.

Oulun yliopiston koulutuspalveluiden johtajan Eva Maria Raudasojan mukaan passiivirekisteristä hyötyy niin yliopisto kuin opiskelija. Yliopisto saa rekisterillä päivitetyn tiedon siitä, kuinka paljon sillä on aktiivisia opiskelijoita, ja kuinka paljon opintonsa keskeyttäneitä opiskelijoita. Opiskelija taas saa apua opintonsa saattamisessa päätökseen.

”Passiivirekisterin luomisen yhteydessä olemme kehittäneet erilaisia tukitoimenpiteitä opiskelijoille, joilla opinnot eivät ole edenneet.  Nyt meillä on esimerkiksi opinnäytetyöryhmä, jossa autetaan opiskelijoita saamaan opinnäytetyöt valmiiksi. Apua saa myös oman henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) päivittämiseen ajan tasalle.”

Koska opinto-oikeus säilyy passiivirekisterissäkin, eivät passivoidut opiskelijat katoa yliopiston opiskelijatilastoista minnekään.

”Uskon passiivirekisterin vaikuttavan niin, että rekisteriin laitetut opiskelijat siirtyvät ensin aktiivisiksi, läsnä oleviksi opiskelijoiksi ja saavat sen jälkeen tutkintonsa suoritettua”, Raudasoja sanoo.

Rekisteriin joutuneita opiskelijoita on Oulun yliopistossa tällä hetkellä 1365 kappaletta. Viime lukuvuonna läsnä olevaksi ilmoittautuneista opiskelijoista passiivirekisteriin joutui 708 perustutkinto-opiskelijaa ja 318 jatko-opiskelijaa.  Viime lukuvuonna poissaolevaksi ilmoittautuneita ja passiivirekisteriin passitettuja on 339, joista 289 on perustutkinto-opiskelijoita ja 50 jatko-opiskelijaa.

Koulutuspalveluiden palvelupäällikön Katja Puran mukaan passiivirekisterissä on paljon vanhoja opinto-oikeuksia, eli tapauksia, joissa opiskelija on laiminlyönyt ilmoittautumisen ja ollut kirjoilta poistettuna jo vuosikaudet.

Sen lisäksi rekisteristä löytyy myös opiskelijoita, jotka ovat kyllä vuosittain ilmoittautuneet yliopistoon läsnä oleviksi, mutta eivät ole suorittaneet yhtään opintoja vuosien aikana.

 

Passiivirekisteri syö OYY:n jäsenmaksutuloja

Passiivirekisteriin joutuva opiskelija ei voi enää kuulua ylioppilaskuntaan. Siten passiivirekisterin käyttöönotto luo Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) budjettiin ison loven.

OYY:n pääsihteerin Aino-Kaisa Mannisen arvion mukaan rekisterin vaikutus ylioppilaskunnan jäsenmaksutuloihin on noin 40 000 euroa.

”Voi olla, että osa rekisteriin joutuneista hakeutuu sieltä pois, tekee opintosuunnitelman ja edistää opintojaan. Opinto-oikeushan passiivirekisterissäkin olevilla säilyy edelleen”, Manninen sanoo.

Passiivirekisterin tulo on yksi syy sille, että OYY etsii Linnanmaalta paraikaa edullisempia tiloja itselleen. Neuvottelut uusien tilojen löytämisestä käynnistettiin viime vuonna.

Nyt OYY:lle on tarjottu mahdollisuutta muuttaa vuokralaiseksi joko luonnontieteellisen tiedekunnan entiseen opintotoimistoon Telluksen tietämille tai hallintosiipeen avoimen yliopiston vanhoihin tiloihin. Ensimmäistä tilaa tarjoaa yliopisto, toista Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiö (PSOAS).

OYY:n tila-asioita käsiteltiin edustajiston kokouksessa 14. syyskuuta, mutta asia päätettiin vielä pöydätä. Uusista tiloista päätetään 29. syyskuuta pidettävässä edustajiston kokouksessa.

Aino-Kaisa Mannisen mukaan OYY on saanut Oulun yliopistolta tälle vuodelle rahaa opiskelijarekrytoinnin kehittämistä varten, mutta varsinaista passiivirekisteriä koskevaa kompensaatiorahaa ylioppilaskunnalle ei ole myönnetty.

Mannisen mukaan OYY:n ajatuksena on kehittää yliopiston kanssa tehtävää yhteistyötä, jossa myös OYY:n rahoituspohjaa voisi laajentaa yhteistyöprojektien avulla.

”Ajatukset ovat kuitenkin vielä alustavia, ja yliopiston kanssa pitää neuvotella asiasta”, hän sanoo.

 

Passiivirekisteri vaikuttaa asumiseenkin

Rekisteri tullee vaikuttamaan myös PSOASin asuntovuokraukseen. PSOAS omistaa tällä hetkellä Oulussa 3000 opiskelija-asuntoa, joihin mahtuu yhteensä 5500 vuokralaista. Säätiön asunnoissa asuu sekä perustutkinto- että jatko-opiskelijoita.

PSOASin palvelupäällikön Jari Simosen mukaan säätiö käy paraikaa neuvotteluja Oulun yliopiston kanssa rekisterin hyödyntämisestä. Tällä hetkellä säätiöllä ei ole pääsyä passiivirekisterin tietoihin.

Simosen mukaan passiivirekisteriin joutuminen ei tarkoita automaattista häätöä. Säätiön tehtävänä on kuitenkin valvoa sitä, että opiskelija-asunnossa asuva myös oikeasti opiskelee.

”Me haluamme hyödyntää maalaisjärkeä ja olla asiassa inhimillisiä. Todennäköisesti asiassa edetään niin, että huomatessamme asukkaan olevan passiivirekisterissä keskustellaan ensin siitä, miksi näin on käynyt, ja onko hän jatkamassa opintojaan. Periaatteena on, että PSOASin asunnot on tarkoitettu opiskelijoille, ja jollei vuokralainen selkeästi opiskele, meidän tehtävänämme on vapauttaa asunto opiskelijalle. Jos asukas on asunut meillä vähintään vuoden, vuokranantajan irtisanomisaika on puoli vuotta. Jos vuokralainen on asunut PSOASilla alle vuoden, irtisanomisaika on kolme kuukautta.”

 

Rekisteristä pääsee pois suorittamalla opintoja

Passiivirekisteriin päätyminen ei tarkoita opiskelujen päättymistä. Mikäli passivoitu opiskelija haluaa jatkaa opintojaan, hänen tulee hakea opiskeluoikeuden aktivointia omalla hakulomakkeella. Passiivirekisteristä pääsy vaatii lisäksi ajantasaisen HOPSin eli henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisen. Lisäksi opiskelijalta odotetaan toki opintojen edistymistä.

Perustutkinto-opiskelija palauttaa hakulomakkeen ja HOPSin tiedekunnan koulutuksen lähipalveluihin, jatko-opiskelija taas palauttaa hakulomakkeen sekä pääohjaajan ja seurantaryhmän hyväksymä HOPSin ja tutkimussuunnitelman Opiskelijakeskukseen UniOGS:n koordinaattoreille.

Katja Puran mukaan passiiviuhan alla olleet opiskelijat saivat tiedon rekisteriin joutumisesta sähköpostitse. Tiedon saatuaan osa opiskelijoista havahtui edistämään opintojaan.

”Aktivoituneita, eli sellaisia opiskelijoita, jotka olivat menossa passiivirekisteriin, mutta suoritusten perusteella pääsivät pois, on tähän mennessä noin 200.”

Passiivirekisteri on ennen Oulua ollut käytössä Helsingin, Turun ja Jyväskylän yliopistoissa. Jyväskylässä passiivirekisteriin siirretään nykyään enää jatko-opiskelijoita.

Katja Puran mukaan passiivirekisteri on Oulun yliopistossa toistaiseksi voimassaoleva käytäntö, joka on linjattu yliopiston koulutuksen johtosäännössä. Mahdolliset muutokset koulutuksen johtosääntöön käsitellään tarvittaessa yliopiston hallituksessa.

Julkaistu 22.9.2016

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden päätoimittaja. Henkensä pitimiksi tuottaa säännöllisen epäsäännöllisesti kirjoituksia, kuvia ja kuvituksia maailmasta ja sen menosta. Instagram: @anniskelualue. Twitter: @AnniHyypio

Lue seuraavaksi

Kuusi haki Oulun yliopiston rehtoriksi – hakijoiden joukossa myös koulutusrehtori Helka-Liisa Hentilä ja professori Vesa Puuronen

Anni Hyypiö

Uutiset

21.5.2019

Liikenneonnettomuus esti osalta hakijoista pääsyn Linnanmaalle lääketieteellisten alojen pääsykokeisiin – yliopisto pahoittelee, mutta uusintakoetta ei voi järjestää

Anni Hyypiö

Uutiset

15.5.2019

Erkki Koiso-Kanttilan katu 1
2T-ovi, 1.krs
90570 Oulu

toimitus@oyy.fi
+358 40 526 7821