”Oli kauhea kynnys lähteä opiskelemaan, koska olin aivan varma, että muut olivat tosi fiksuja ja älykkäitä” – Anne-Maria Haapala neuvoo fukseja unelmoimaan

Oulun ammattikorkeakoulun viestintäjohtaja Anne-Maria Haapala harrastaa intohimoisesti teatteria. “Minua on aina kiinnostanut ihmisten välinen vuorovaikutus.”

TEKSTI Laura Tauriainen

KUVAT Laura Tauriainen

Oulun ammattikorkeakoulun viestintäjohtaja Anne-Maria Haapala pohti kirjallisuuden ja teatterin opiskelua, mutta aloittikin suomen kielen opinnot Oulun yliopistossa vuonna 1986.

Kirjallisuuden opinnoissa oli hänen mielestään liian yhteiskunnallis-marxilainen sivumaku, ja teatterikorkeakoulua ei pidetty lestadiolaisperheessä soveliaana opinahjona.

Opintojen alettua Haapala kuitenkin tajusi, että joskus pitää vähän peruuttaa.

”Eräällä luennolla vieraillut Märta Tikkanen kertoi kirjoittamansa Vuosisadan rakkaustarinan kirjoittamisprosessista. Kuuntelin häntä ja itkin. Kirjallisuus oli sittenkin se minun juttuni”, Haapala muistelee.

Haapalan aloittaessa yliopisto-opintonsa takana oli pitkä jakso kotona oloa kolmen alle viisivuotiaan lapsen kanssa. Ylioppilaskirjoituksista oli vierähtänyt jo kymmenen vuotta. Samaan aikaan rakenteilla oli Kempeleeseen nouseva uusi koti, ja kiirieinen perheenäiti ehti työskennellä osa-aikaisesti sihteerinä.

”Oli kauhea kynnys lähteä opiskelemaan, koska olin aivan varma, että muut olivat tosi fiksuja ja älykkäitä.”

Haapala kuitenkin huomasi lasten kanssa kotona ollessaan oppineensa aikatauluttamaan elämäänsä ja olevansa motivoitunut päästessään pitkästä aikaa oppimaan uutta. Kempeleestä käsin kulkiessa tuli otettua kaikki mahdolliset kurssit jokaiselle päivälle, joten opinnot etenivät jouhevasti. Välillä tosin piti lukea keskellä yötä kylpyhuoneen lattialla ja mennä tenttiin samoilla silmillä.

Kaikesta selviäminen toi Haapalalle rohkeutta ja itsevarmuutta.

Takataskussa opettajan pätevyys

Anne-Maria Haapala ei missään nimessä halunnut opettajaksi. Silti hän päätyi auskultoimaan ja tekemään sijaisuuksia eri-ikäisiä opettaen.

”Opiskelukaverini sanoi, että aina on hyvä, jos ihmisellä on takataskussa opettajan pätevyys, joten menimme soveltuvuuskokeisiin ja yllättäen pärjäsimme. Halusin nähdä, millainen koulumaailma on.”

Etenkin kokemukset aikuisten opettamisesta ja heidän oppimisensa kanssa työskentelystä ovat auttaneet Haapalaa nykyisessä työssään koulutusmaailman viestinnän parissa, joten syrjähyppy opettajaksi ei ollut lainkaan turha.

Haapala haki valmistuttuaan uusia näkökulmia tekemällä monenlaisia töitä. Hän työskenteli opettajana väliaikaisessa ammattikorkeakoulussa, kirjoitti juttuja paikallislehtiin ja Ylelle sekä opiskeli muun muassa tiedotusoppia, markkinointia, viestintää ja johtamista Helsingin avoimen yliopiston kautta, koska Oulussa se ei ollut mahdollista. Niin hän päätyi lopulta viestintäjohtajaksi lähes 20 vuotta valmistumisensa jälkeen.

Hän kokee tarvitsevansa teatteriharrastustaan työn vastapainoksi, vaikka viestintäjohtajana hän tekeekin luovaa työtä. Haapala kertoo työskentelevänsä nuorten, innovatiivisten ja älykkäiden ihmisten kanssa. Alaiset kuvailevat häntä esimieheksi, joka luottaa ja kannustaa.

”Työni on luovaa, ja tiimissäni on nuoria, innovatiivisia ja älykkäitä ihmisiä. Olen etuoikeutettu, koska saan työskennellä heidän kanssaan. Alaisteni mukaan luotan heihin ja kannustan. Uskon, että niin syntyy vaikka mitä.”

Istu ja katsele aaltoa

Uusia fukseja Haapala neuvoo käymään ulkomailla, olemaan rohkeita ja uskomaan itseensä. Itse hän ei koskaan aio lakata unelmoimasta.

Siksi hän kehottaa tekemään unelmakarttoja: Haapalan mukaan ihminen lähtee kohti niitä asioita, joita sanoo ääneen.

Joskus suunnitelmat toteutuvat, joskus eivät, mutta katumiseen ei kannata tuhlata energiaa. Jokainen päivä on uusi mahdollisuus.

”Me usein jäämme johonkin arjen pieneen asiaan kiinni, jolloin tuntuu että koko maailma romahtaa. Silloin on hyvä mennä meren rannalle istumaan ja katsella mistä aalto tulee.”

 

Kuka?

Anne-Maria Haapala

» Valmistunut Oulun yliopiston humanistisesta tiedekunnasta, kirjallisuuden laitokselta vuonna 1995.
» Työskentelee Oulun ammattikorkeakoulun viestintäjohtajana.
» Asuu Hailuodossa yli 100 vuotiaassa vanhassa pappilassa, jonka pihapiirissä asuu lampaita, kanoja ja kissa.
» Yliopisto-opinnoissa parasta oli kannustavat opettajat ja hyvä ilmapiiri.
» Haastavinta opiskeluissa oli opiskelutekniikka.
» Ensimmäinen oman alan työ oli Kempeleen kunnalla opettajan sijaisena.
» Unelmoi heittäytymisestä uusiin asioihin. “Että olisin rohkea kokeilemaan ja uskaltaisin katsoa aidosti elämän moninaisuutta.”
» Vapaa-ajallaan kirjoittaa ja ohjaa näytelmiä, kasvattaa ruusuja ja neuloo tikkuryijyjä.

Laura Tauriainen

34-vuotias tiedeviestinnän maisteri ja copywriter. Löydät hänet Instagramista nimellä @lauratau. Lisäksi hän harrastaa laulamista, koiran rapsuttelua ja lukemista.

Lue lisää:

Oamkin osakekauppa sai sinetin – ”Haluamme osoittaa, että Oulu on tosissaan”

Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun yhteistyö syvenee entisestään, kun yliopistosta tulee Oamkin pääomistaja. "Omistuksen kautta syntyy myös henkistä yhteyttä, joka on omiaan rakentamaan yhteenkuuluvaisuuden tunnetta", sanoo yliopiston rehtori Jouko Niinimäki.

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Torstaina 7. kesäkuuta Oulun ammattikorkeakoulun osakkeiden myynti sai sinetin, kun kauppakirja allekirjoitettiin Oulun kaupungintalon juhlasalissa. Oulun yliopisto ostaa itselleen Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n osake-enemmistön, 50,5 prosenttia osakkeista. Niistä yliopisto maksaa 5,1 miljoonaa euroa.

Osakekaupan myötä Oulun yliopisto saa nimetä Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksen puheenjohtajan ja kolme jäsentä seitsenhenkiseen hallitukseen.

Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n kymmenen omistajakuntaa säilyvät edelleen omistajina, mutta aiempaa pienemmillä osuuksilla. Osakekaupan jälkeen Oulun kaupungille jää 37,83 prosenttia osakkeista, muiden omistajakuntien osuudet pienenevät noin puoleen aiemmasta.

Ostoaikeista tiedotettiin ensi kertaa ystävänpäivänä. Osapuolet ovat perustelleet järjestelyä halulla hyödyntää Linnanmaan yhteiskampuksen mahdollisuudet ja muodostaa ”vahva, kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä osaamiskeskittymä”. Oulun ammattikorkeakoulun Teuvo Pakkalan ja Kotkantien kampukset muuttavat Linnanmaalle syksyllä 2020.

Mutta mitä yliopisto osakekaupalla oikein ostaa?

Sama raha, paremmat palvelut

Samassa konsernissa toimiminen mahdollistaa Oulun korkeakoulujen yhteisten palveluiden rakentamisen ilman kilpailuttamista. ”Vähintäänkin samalla rahalla saamme huomattavasti parempia palveluita, niin opiskelijoille, opettajille kuin tutkijoillekin”, Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki sanoo.

Näillä palveluilla Niinimäki tarkoittaa esimerkiksi korkeakoulujen it-palveluita (”Erittäin kallis, erittäin suuri palvelu”), henkilöstöpalveluita, tilapalveluita, kiinteistöpalveluita ja lakipalveluita.

”Kun palvelut saadaan tehtyä tehokkaammin, pitkän ajan päästä meillä jää enemmän rahaa perustoimintaan, mikä nostaa sekä yliopiston että ammattikorkeakoulun toiminnan tasoa.”

Tehokkaammat palvelut eivät kuitenkaan Niinimäen mukaan tarkoita korkeakouluissa irtisanomisia. ”Meillä on edessä intensiivinen kehittämisen ajanjakso, jolloin henkilökuntaa tarvitaan runsaasti.”

Niinimäki näkee omistusjärjestelyn vaikuttavan myös korkeakoulujen väliseen henkiseen yhteyteen.

”Omistuksen kautta syntyy myös henkistä yhteyttä, joka on omiaan rakentamaan yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. Sen tunteen kautta yhteisiä strategioita, yhteistä näkemystä on helpompi rakentaa, vaikka molemmat korkeakoulut ovat edelleen omat organisaationsa, joilla on oma johto, hallinto, omat rahoitusmallit, omat lait.”

Lisäpontta tarvitaan kuusi miljoonaa

Korkeakoulujen yhteistyön konkretisoituminen käynnistyy elokuussa organisaatioiden välisissä työryhmissä. Jouko Niinimäen mukaan ensimmäisten työryhmien pohdintojen tuloksia on odotettavissa jo joulukuussa, koulutusta käsittelevissä ryhmissä keväällä.

Yhteistyöjärjestelyn toivotaan tuovan korkeakouluille lisärahaa opetus- ja kulttuuriministeriöltä.

Jouko Niinimäki kertoo olleensa opetus- ja kulttuuriministeriön tulosneuvotteluissa tällä viikolla, ja neuvotteluiden sujuneen Oulun kannalta ”oikein mukavasti”: ”Uskomme, että strategiarahaa rakenteelliseen kehittämiseen saadaan niin yliopiston kuin ammattikorkeakoulunkin puolelle. Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on jakamatta vielä kaksi rahoituserää: pääomituserä, ja strategisesta rahoituksesta irrotettu, jatkuvaan oppimiseen kytketty lisärahoituserä. Odotamme, että näistä [rahoista] saisimme lisäresursseja ja -pontta yhteistyön rakentamiseen.”

Niinimäen mukaan lisäraha on tarpeen, sillä rahaa rakenteelliseen kehittämiseen ei voi ottaa korkeakoulujen perustoiminnasta – muutoin opetus ja tutkimus kärsivät.

Kuinka paljon rahaa – eli lisäpontta – sitten tarvittaisiin?

”Toivoisin, että ministeriö myöntäisi meille kuusi miljoonaa euroa seuraavan neljän vuoden aikana.”

 

Paikalla kauppakirjan allekirjoittamisessa torstaina olivat osakaskuntien, Oamkin ja yliopiston edustajat.
Paikalla kauppakirjan allekirjoittamisessa torstaina 7.6. Oulun kaupungintalolla olivat osakaskuntien, Oamkin ja yliopiston edustajat.

Yliopistonkin etu, että ammattikorkeakoulu kehittyy

Oulun kaupunki suhtautui korkeakoulujen yhteistyöaikeisiin kaupunginjohtaja Päivi Laajalan mukaan hyvin myönteisesti. Kampusalueen hän uskoo kehittyvän tulevaisuudessa nuorekkaaksi, erottuvaksi, moderniksi alueeksi, josta tulee Oulun toiseksi merkittävin alue heti keskustan jälkeen.

”Olemme sitä mieltä, että se on yliopistonkin etu, että ammattikorkeakoulu kehittyy – ei yliopistolla ole muuta vaihtoehtoa.”

Laajalan mukaan päätös osakkeiden myynnistä herätti kyllä jonkin verran keskustelua Oulun kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa, mutta varsinaisia vastaesityksiä asiasta ei tehty. Hänen mukaansa yhtenä esitettynä huolenaiheena oli se, säilyttääkö ammattikorkeakoulu oman asemansa, ja toisaalta säilyykö Oulun yliopiston asema tiedeyliopistona. Toinen seikka koski sitä, osaako yliopisto huolehtia ammattikorkeakoulun edusta.

”Olemme sitä mieltä, että se on yliopistonkin etu, että ammattikorkeakoulu kehittyy – ei yliopistolla ole muuta vaihtoehtoa.”

Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu muodostavat konsernin, mutta molemmat säilyttävät omat tehtävänsä, profiilinsa ja tutkintonsa. Omistusjärjestelyn jälkeenkin Oulun ammattikorkeakoulu jatkaa itsenäisenä oikeushenkilönä, ja korkeakoulujen rahoitusjärjestelmät säilyvät erillisinä.

”Opetus- ja kulttuuriministeriölle tämä on viesti siitä, että Oulussa ollaan tosissaan.”

Omassa puheenvuorossaan torstain tilaisuudessa Oulun ammattikorkeakoulun rehtori Jouko Paaso korosti, kuinka molemmilla korkeakouluilla on edelleen omat roolinsa. Hänen mukaansa Oulu voi toimia malliesimerkkinä siitä, kuinka kaksi vahvaa korkeakoulua voi tehdä tiivistä yhteistyötä alueen parhaaksi, silti oman profiilinsa säilyttäen. Viitaten Tampere3:n tilanteeseen, Paason mukaan Oulussa yliopistolla ja ammattikorkeakoululla ei ole suuria kulttuurieroja, jotka vaikeuttaisivat yhteistyötä. Molemmissa organisaatioissa tarvitaan valmiutta muutoksiin.

Paaso kommentoi puheenvuorossaan myös hallituksen tulevaa kokoonpanoa.

”Ammattikorkeakoulun perustehtävän mukaisesti on toivottavaa, että hallituksesta löytyy korkeakoulutusjärjestelmän asiantuntemusta ja verkosto-osaamista. Näen, että osakeyhtiölaki ja ammattikorkeakoululaki sekä erillisinä säilyvät rahoitusjärjestelmät yhdistettynä asiantuntevaan hallitukseen takaavat ammattikorkeakoulun edun päätöksenteossa.”

Paaso korosti myös hyvän suunnittelun ja lisärahan tarpeen merkitystä.

”Opetus- ja kulttuuriministeriölle tämä on viesti siitä, että Oulussa ollaan tosissaan.”

Opiskelija ei yhteistä konsernia juuri näe

Opiskelijoille omistusjärjestely ei Jouko Niinimäen mukaan juuri näy. Oamkin muutto Linnanmaan kampukselle näkyy kaikille kampuksella opiskeleville, erityisesti Oamkin tieltä muuttaville humanisteille ja kasvatustieteilijöille, mutta opiskelijan arkeen samaan konserniin siirtymisellä ei ole juuri vaikutuksia – ainakaan parin seuraavan vuoden aikana.

”Palveluiden kehittäminen tehdään taustalla ja niin, ettei se häiritse toimintaa. Pidemmän päälle rakentuu uudenlaisia toimintatapoja ja yhteistyötä, mutta ne eivät tapahdu kovin nopeasti. Opiskelijoille näkyvät muutokset ovat olemattomia ennen vuotta 2020. ”

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajan Kalle Parviaisen mukaan omistusjärjestely avaa uusia mahdollisuuksia ja helpottaa yhteistyön tekemistä: ”Toki katsomme, että uudistuksia tulee tehdä aina koulutuksen ja tutkimuksen laatu edellä.”

”Toivomme, että tämä mahdollistaa ammattikorkeakoulun ja yliopiston yhteistyön niin, että myös ammattikorkeakoulu hyötyy siitä. Molemmilla korkeakouluilla on silti edelleen omat tehtävänsä, vaikka tällainen konsernijärjestely nyt syntyykin”, kommentoi Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Osakon hallituksen puheenjohtaja Anttijussi Ripaoja.

”Varmasti jokainen Suomen ammattikorkeakoulu ja yliopistokin miettii nyt tulevaisuuttaan.”

Samankaltaista korkeakoulujen yhteistyötä on käynnissä Rovaniemellä, Lappeenrannassa ja Tampereella. Päivi Laajala uskoo, että kehitys jatkuu edelleen.

”Varmasti jokainen Suomen ammattikorkeakoulu ja yliopistokin miettii nyt tulevaisuuttaan. Rakenteellisia muutoksia tapahtuu. Siinä mielessä on hyvä, että Oulussa oltiin itse tekemässä ratkaisuja ja luomassa pohjaa tulevaisuudelle. Olemme halunneet itse osoittaa ministeriölle, että Oulussa ollaan todella tosissaan.”

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Oulun yliopistosta Oamkin pääomistaja, kauppahinta 5,1 miljoonaa euroa

Oulun yliopiston hallitus päätti keskiviikkona 30.5. pidetyssä kokouksessaan, että Oulun yliopisto ostaa osake-enemmistön Oulun ammattikorkeakoulu Oy:stä (Oamk), yliopisto tiedottaa. Kauppa sisältää 50,5 prosenttia Oamkin osakekannasta. Kauppahinta on 5 151 000 euroa. ”Tämä päätös ja Oamkin muutto vahvistavat edelleen Oulun Linnanmaan kampusta poikkeuksellisen vahvana koulutuksen ja tutkimuksen keskuksena. Kokonaisuudesta tulee entistä vetovoimaisempi opiskelijoille ja henkilökunnalle”, Oulun […]

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Oulun yliopiston hallitus päätti keskiviikkona 30.5. pidetyssä kokouksessaan, että Oulun yliopisto ostaa osake-enemmistön Oulun ammattikorkeakoulu Oy:stä (Oamk), yliopisto tiedottaa.

Kauppa sisältää 50,5 prosenttia Oamkin osakekannasta. Kauppahinta on 5 151 000 euroa.

”Tämä päätös ja Oamkin muutto vahvistavat edelleen Oulun Linnanmaan kampusta poikkeuksellisen vahvana koulutuksen ja tutkimuksen keskuksena. Kokonaisuudesta tulee entistä vetovoimaisempi opiskelijoille ja henkilökunnalle”, Oulun yliopiston hallituksen puheenjohtaja Risto Murto sanoo tiedotteessa.

”Palveluiden ja koulutusohjelmien yhteistyön pohtimiseksi perustetaan organisaatioiden välisiä työryhmiä, jotka sitten aikanaan antavat ehdotuksensa siitä, kuinka kukin kokonaisuus toimisi parhaalla tavalla. Konkreettisten linjausten aika on vasta näiden ryhmien työskentelyn jälkeen. Aikaa ei ole hukattavana, koska syksyllä 2020 meillä pitäisi olla jo paljon valmista”, yliopiston rehtori Jouko Niinimäki sanoo tiedotteessa.

Oamk muuttaa Linnanmaalle vuoden 2020 aikana.

Omistusjärjestelyn jälkeen Oulun yliopisto ja Oamk muodostavat konsernin. Molempien korkeakoulujen perustehtävät säilyvät edelleen yliopistolain ja ammattikorkeakoululain mukaisina, joten korkeakouluilla on jatkossakin omat tehtävänsä ja profiilinsa. Lisäksi molemmat korkeakoulut tuottavat edelleen niille annettujen tutkinto-oikeuksien mukaisia tutkintoja. Omistusjärjestelyn jälkeenkin Oulun ammattikorkeakoulu jatkaa itsenäisenä oikeushenkilönä, ja korkeakoulujen rahoitusjärjestelmät säilyvät erillisinä.

Ostoaikeista tiedotettiin ensi kertaa 14. helmikuuta.

Oulun kaupunki omistaa Oulun ammattikorkeakoulu Oy:stä 76 prosenttia. Muita omistajia ovat Hailuoto, Ii, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Tyrnävä, Raahe ja Oulainen. Omistajakunnat ovat käsitelleet ja hyväksyneet osakkeiden myynnin kevään aikana. Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala totesi jo 3.5. järjestetyssä Linnanmaan keskustelutilaisuudessa, että kauppa toteutuu.

Osapuolet allekirjoittavat kauppakirjan torstaina 7. kesäkuuta. Osakassopimus allekirjoitetaan aikaisintaan kesäkuun lopussa.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Oamkin muutto muuttaa Linnanmaata – luvassa nopeampia bussilinjoja, pyöräilybaanaa ja aluebrändi

Oulun ammattikorkeakoulun muutto Linnanmaalle mullistaa kampuksen tilankäytön, kun pohjoispääty siirtyy yliopistolta Oamkin käyttöön. Muuton myötä muuttuu myös koko Linnanmaan ja Kaijonharjun alue.

TEKSTI Marko Heikkinen

KUVAT Anni Hyypiö

Oulun ammattikorkeakoulun muuton myötä Linnanmaan kampuksella opiskelee ja työskentelee tulevaisuudessa yli 20 000 henkeä.

Tuleva muutto herättää paljon kysymyksiä molempien korkeakoulujen henkilökunnassa ja opiskelijoissa. Linnanmaan yhteiskampuksesta järjestettiin siksi torstaina 3.5. kaikille avoin keskustelutilaisuus.

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan, Oulun yliopiston ja Oulun kaupungin järjestämässä tapahtumassa keskusteltiin siitä, millaisia vaikutuksia Oamkin muutolla on alueen arkkitehtuuriin, joukkoliikenteeseen, kevyen liikenteen kehitykseen ja imagoon. Aiheita olivat avaamassa muutoksia johtavat työryhmät ja Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala.

Omassa puheenvuorossaan Laajala kertoi, että Oulun ammattikorkeakoulun ja Oulun yliopiston välinen omistusjärjestely todella toteutuu. Oulun yliopisto ostaa enemmistön Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n osakkeista, ja siitä tulee siten pääomistaja.

Tähän osakekauppaan viitaten hän kertoi vastaavanlaisista järjestelyistä Tampereella, Lappeenrannassa ja Rovaniemellä. Laajala arvelikin koulutuspoliittisena trendinä olevan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyön kasvaminen entisestään.

Samassa yhteydessä Laajala sanoi, että opiskelijajärjestöille tulee todennäköisesti läsnäolo-oikeus Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n yhtiökokouksiin. ”Tähän asiaan palataan osakassopimuksen valmistelun yhteydessä.”

 

Yliopisto vai innovaatiokeskittymä?

Linnanmaan kampusalueen maankäyttötyöryhmän tilannekatsauksen antoi Oulun kaupungin kaavoitusarkkitehti Eini Vasu.

Vasu esitteli EUROPAN 14 -arkkitehtuurikilpailun palkittuja töitä, joita hyödynnetään Linnanmaa-Kaijonharjun alueen kaavarunkotyön valmistelussa. Voittaneessa ehdotuksessa, espanjalaisen työryhmän luomassa Kaljamassa poistettaisiin yliopistoa ympäröivät parkkipaikat ja tuotaisiin tilalle nykyaikaisen ihanteen mukaisia hybridirakennuksia. Samalla Kaijonharjun keskusta siirrettäisiin Yliopistokadun varteen. Toiselle sijalle tullut A Tale of Two Lakes puolestaan esitteli käärmemäisen, metsässä mutkittelevan megastruktuurin.

Kaavarunkotyö on käynnistynyt helmikuussa. Ensi maanantaina Oulun kaupungin sivuilla avautuu verkkokysely, jossa voi kertoa mielipiteensä alueen kehittämisestä.

Oulun yliopiston koulutusrehtori Helka-Liisa Hentilä kiinnitti huomiota kampusaluetta koskevan kaavamerkinnän nimeen, innovaatiokeskittymään. Hän painotti kommentissaan sitä, kuinka alueesta puhuttaessa tulisi pyrkiä tarkempaan kielenkäyttöön. Innovaatiokeskittymästä puhuminen herättää mielikuvia liiketoiminnasta, vaikka yliopiston varsinaisena tehtävänä on bisneksen sijaan uuden tiedon ja tiedontuottajien luominen, eli tutkimus ja koulutus.

Vasun mukaan yleiskaavamerkinnöillä on tarkoitus kattaa laajasti koko alueen toimintaa. ”Nyt kaavarunkotyössä täsmennetään, mitä se tarkoittaa ja minkälaisia alueita tähän ympäristöön luodaan myöhemmin. Sisältöä ei ole yleiskaavavaiheessa tarkkaan mietitty, sen tarkoituksena on olla laaja merkintä, joka mahdollistaa mahdollisimman paljon.”

Muissa yleisökysymyksissä Vasulta tiedusteltiin, voisiko Linnanmaalle saada lisää parkkipaikkoja, majoitustilaa sekä sitä, voisiko maan alle rakentaa pysäköintitilaa keskustan Kivisydämen tapaan.

 

Pyöräilybaanalla pääsee keskustasta Linnanmaalle

Tuhansilla kasvava opiskelija- ja työntekijämäärä vaatii satsauksia joukkoliikenteeseen ja pyöräilymahdollisuuksiin.

Linnanmaan joukkoliikennettä koskevista tulevaisuudensuunnitelmista kertoi liikenneinsinööri Saija Räinä. 

Räinän mukaan Alakyläntielle Iskosta Linnanmaantielle asti rakennetaan kaksi kilometriä uutta joukkoliikennekaistaa. Molempiin suuntiin tulevien kaistojen rakentaminen ajoittuisi vuosiin 2019–2020.

Linnanmaalle on kaavailtu nopeampia yhteyksiä Oulun seudun eteläisistä kunnista. Nämä yhteydet eivät kulkisi Oulun keskustan kautta, vaan nopeasti moottoritietä pitkin. Myös Kontinkankaan ja Linnanmaan yhteyksiä pyritään parantamaan: välille on suunnitteilla nykyistä nopeampi bussiyhteys. Kontinkangasta ei siis ole unohdettu, vaan alue on tärkeä opiskelu- ja työskentelyalue, Räinä vakuutti.

Oulun keskustan ja Linnanmaan välille rakennetaan pyöräilybaana, pyöräilyn laatukäytävä. Baanaa rakennetaan kahdessa vaiheessa: väli Linnanmaalta Tervahovintielle rakennetaan tänä kesänä, toisessa vaiheessa vuonna 2019 rakennetaan yhteysväli Tervahovintieltä kauppatorille. Baanalla pyöräily ja jalankulku on erotettu toisistaan. Baanalla on Räinän mukaan myös parempi talvikunnossapito.

Vuonna 2019 tulee voimaan uusi tieliikennelaki, joka tuo pyöräilijöiden avuksi uusia pyöräilyn opastus- ja suunnistustauluja sekä paikannimikylttejä. Uusia opastustauluja tulee Oulun pyöräilyn pääreittien varrelle. Uusien opasteiden teettäminen maksaa 520 000 euron verran.

Pyöräteiden ja bussiyhteyksien lisäksi Linnanmaalla kehitetään myös kampusalueen brändiä. Sitä pohditaan omassa imagotyöryhmässä.

Yliopiston viestintäjohtaja Marja Jokinen kertoi, että työryhmän tehtävänä on parantaa alueen tunnettuutta ja laatia esitys Linnanmaan alueen ja yliopistokampuksen brändin parantamiseksi. Lisäksi työryhmän tulee tuottaa kehittämissuunnitelma ja omaleimainen, visuaalinen brändi-ilme. Jokisen arvion mukaan työryhmän visio julkistetaan vuoden loppuun mennessä. Yhtenä toimenpiteenä Jokinen pohdiskeli, voisiko kampukselle saada nykyistä pidempää, näyttävämpää Yliopistokatua, oikeaa Yliopistobulevardia.

Brändiin liittyen OYY:n hallituksen jäsen David Delahunty kyseli yhteiskampuksen yhtenäisen englanninkielisen nimen perään. Jokisen mukaan yhteistä nimeä ei ole vielä päätetty.  

Oulun ammattikorkeakoulun Kotkantien ja Teuvo Pakkalan kadun kampukset muuttavat Linnanmaalle syksyllä 2020. Sitä ennen Suomen Yliopistokiinteistöt Oy (SYK) remontoi Oamkille tulevat tilat.

 

Kirjoittajat: Marko Heikkinen ja Anni Hyypiö

Marko Heikkinen

Äärimmäisen vakava kirjallisuuden pääaineopiskelija, joka kutsuu itseään "muoti & lifestyle" -toimittajaksi.

Lue lisää:

Oulun yliopistosta tulossa Oamkin enemmistöomistaja

Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n omistajakunnat Hailuoto, Ii, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulainen, Oulu, Raahe ja Tyrnävä esittävät valtuustoilleen, että kunnat hyväksyisivät Oulun yliopiston 14.2. tekemän esityksen Oulun ammattikorkeakoulua koskevasta osakekaupasta. Esityksen mukaan omistajakuntien ja Oulun yliopiston välillä tehtäisiin osakekauppa, jolla kunnat myisivät osan osakkeistaan Oulun yliopistolle. Yliopistosta tulisi kaupan myötä Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n enemmistöomistaja 50,5 prosentin […]

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n omistajakunnat Hailuoto, Ii, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulainen, Oulu, Raahe ja Tyrnävä esittävät valtuustoilleen, että kunnat hyväksyisivät Oulun yliopiston 14.2. tekemän esityksen Oulun ammattikorkeakoulua koskevasta osakekaupasta.

Esityksen mukaan omistajakuntien ja Oulun yliopiston välillä tehtäisiin osakekauppa, jolla kunnat myisivät osan osakkeistaan Oulun yliopistolle. Yliopistosta tulisi kaupan myötä Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n enemmistöomistaja 50,5 prosentin omistusosuudella.

Oulun yliopiston omistuksen kokonais­kauppahinta on 5,151 miljoonaa euroa.

Asiasta tiedottivat Oulun kaupunki, Oulun yliopisto, Oulun ammattikorkeakoulu ja Iin kunta torstaina 5.4.

Oulun kaupunki omistaa Oulun ammattikorkeakoulu Oy:stä 76 prosenttia. Muilla omistajakunnilla osuudet ovat huomattavasti pienempiä.

 

Kauppa hallituksen käsittelyyn toukokuussa

Osakekauppa etenee ensin omistajakuntien päätöksentekoon ja sen jälkeen yliopiston hallituksen käsittelyyn. 

Omistajakunnat käsittelevät asian valtuustoissaan toukokuun puoliväliin mennessä ja Oulun yliopiston hallitus kokouksessaan toukokuun lopulla.

Osakekaupan tavoitteeksi on kerrottu yliopiston ja ammattikorkeakoulun toiminnallisen ja taloudellisen yhteistyön syventäminen. Omistusjärjestely helpottaisi esimerkiksi yhteisiin tietojärjestelmiin siirtymistä, yhteisen kampuksen palvelutoimintojen rakentamista ja tutkimusinfrastruktuurien yhteiskäyttöä.

Molempien korkeakoulujen perustehtävät säilyisivät yliopistolain ja ammattikorkeakoululain mukaisina, joten Oulun yliopistolla ja Oamkilla olisi jatkossakin omat tehtävänsä ja profiilinsa. Lisäksi molemmat korkeakoulut tuottaisivat edelleen niille annettujen tutkinto-oikeuksien mukaisia tutkintoja.

Omistusjärjestelyn jälkeenkin Oulun ammattikorkeakoulu jatkaisi itsenäisenä oikeushenkilönä. Myös korkeakoulujen rahoitusjärjestelmät säilyisivät erillisinä.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Oulun yliopisto haluaa Oamkin osake-enemmistön – ”Tavoitteena vahvistaa kumpaakin korkeakoulua”

Oulun yliopisto ehdottaa Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n omistajille Oulun kaupungille sekä Oulun seudun kunnille omistusjärjestelyä, jossa Oulun yliopisto tulisi Oamkin enemmistöomistajaksi. Ratkaisu toisi joustavuutta korkeakoulujen yhteistyöhön. Toisena porkkanana on raha, sanoo yliopiston viestintäjohtaja Marja Jokinen.

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Oulun yliopisto ehdottaa Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n omistajille Oulun kaupungille sekä Oulun seudun kunnille omistusjärjestelyä, jossa Oulun yliopisto tulisi Oamkin enemmistöomistajaksi.

Korkeakoulut tiedottivat asiasta keskiviikkona 14.2.

Tiedotteen mukaan järjestelyn tavoitteena on muodostaa vahva, kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä osaamiskeskittymä ja hyödyntää yhteiskampuksen tarjoamat mahdollisuudet. Oamk muuttaa Linnanmaalle vuoden 2020 aikana.

Molempien korkeakoulujen perustehtävät säilyisivät yliopistolain ja ammattikorkeakoululain mukaisina, joten Oulun yliopistolla ja Oamkilla olisi jatkossakin omat tehtävänsä ja profiilinsa. Lisäksi molemmat korkeakoulut tuottaisivat edelleen niille annettujen tutkinto-oikeuksien mukaisia tutkintoja.

Omistusjärjestelyn jälkeenkin Oulun ammattikorkeakoulu jatkaisi itsenäisenä oikeushenkilönä. Myös korkeakoulujen rahoitusjärjestelmät säilyisivät erillisinä.

Korkeakoulukonserneja on tehty tai niiden muodostaminen on käynnissä Lappeenrannassa, Lapissa ja Tampereella.

Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki totesi kuitenkin marraskuussa sanomalehti Kalevan haastattelussa (1.11.2017), että ammattikorkeakoulun ja yliopiston on parempi pysyä erillisinä organisaatioina, ja molemmilla on syytä olla omat roolinsa.

Mikä muuttui?

 

Samassa konsernissa on joustavampaa

Uuden omistusjärjestelyn kerrotaan antavan korkeakouluille merkittäviä toiminnallisia hyötyjä: se helpottaisi yhteisiin tietojärjestelmiin siirtymistä, yhteisen kampuksen palvelutoimintojen rakentamista ja tutkimusinfrastruktuurien yhteiskäyttöä.

Oulun yliopiston viestintäjohtaja Marja Jokinen sanoo järjestelyn tuovan joustavuutta yliopiston ja Oamkin yhteistyöhön.

”Samassa konsernissa voi toimia joustavammin: voit esimerkiksi tuottaa yhdessä palveluita ilman kilpailuttamisvelvotteita. Muutoin jos yliopisto haluaisi esimerkiksi ostaa palveluita Oamkilta, se pitäisi kilpailuttaa.”

Tämän lisäksi tiivimpään yhteistyöhön motivoi raha.

”Toivomme opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittavan tämänkaltaista yhteistyötä”, Jokinen sanoo.

Sekä yliopistolla että Oulun ammattikorkeakoululla käytiin vuonna 2017 yt-neuvotteluita.

Marja Jokisen mukaan omistusjärjestelyllä ei ole suoria vaikutuksia kummankaan korkeakoulun henkilöstöön.

”Ennemmin sanoisin niin, että toivottavasti meillä on riittävästi tekijöitä tulevaisuuden suunnitteluun. Molemmissa korkeakouluissa on jo tehty sopeutuksia”, hän sanoo.

Mikäli järjestely toteutuu, Oulun yliopisto saisi Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksesta hallituspaikan.

”Oamk tekee jatkossakin päätöksensä itsenäisenä korkeakouluna. Korkeakoulujen johtoryhmät tekevät toki yhteistyötä”, Marja Jokinen sanoo.

Tiedotteessa yhteistyön kerrotaan lisäävän opiskelijoiden opintopolkujen joustavuutta ja parantavan opintojen suorittamismahdollisuuksia.

”Kahden korkeakoulun ja tutkimuslaitosten kampuksemme ovat kilpailukykyisiä ja palvelevat yhteiskuntaa. Arvioimme, että omistusjärjestely helpottaa yhteistyön hyötyjen saavuttamista. Tavoitteena on vahvistaa kumpaakin korkeakoulua”, Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki sanoo tiedotteessa.

”Molempien korkeakoulujen on menestyttävä omilla sektoreillaan ja yhteistyö tukee sitä, kun voimme toteuttaa yhteiskampuksen palvelut tehokkaasti yhdessä. Oamk pystyy yhteistyön myötä edelleen vahvistamaan rooliaan alueen ja koko Pohjois-Suomen työelämän tarpeet huomioivana kouluttajana ja kehittäjänä. Vahvistamme myös yliopiston alueellista vaikuttavuutta toteuttamalla ja jatkojalostamalla yliopiston tutkimustuloksia työ- ja elinkeinoelämän hyödyksi”, Oamkin rehtori Jouko Paaso sanoo.

Oulun kaupunki omistaa Oulun ammattikorkeakoulu Oy:stä 76 prosenttia. Muita omistajia ovat Hailuoto, Ii, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Tyrnävä, Raahe ja Oulainen.

”Vastikään valtuuston hyväksymissä omistajapoliittisissa linjauksissa on todettu, että kaupungin omistus arvioidaan, joten yliopiston ehdottaman selvityksen tekemiselle ei ole estettä”, Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala toteaa tiedotteessa.

Järjestelyn tarkemmista ehdoista ei ole vielä tietoja.

”Tänään on tehty esitys Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n omistajille ja pyydetty heitä selvittämään omistusjärjestelyä. Sitten valmistellaan esitys, joka voidaan viedä Oulun yliopiston hallituksen hyväksyttäväksi. Sen tulisi olla hallituksen kokouksen käsittelyssä viimeistään toukokuussa”, Marja Jokinen kertoo aikatauluista.

 

Miksi yhteistyöstä kerrottiin ystävänpäivänä?

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Kalle Parviainen toteaa, että OYY suhtautuu uutiseen varovaisen positiivisesti.

”Yhteistyön tiivistämisessä on järkeä, sillä muuten puheet yhteiskampuksesta vuonna 2020 jäävät vain puheiden tasolle. Syvennetty yhteistyö ei kuitenkaan saa tarkoittaa opetuksen tai tutkimuksen laadullista ja sisällöllistä heikkenemistä. Tämänkaltaisten suurien muutosten tulee myös olla korkeakouluyhteisöjä aidosti osallistavaa ja avointa, ja niin työntekijöitä kuin opiskelijoitakin pitää kuulla sekä pitää heidät ajan tasalla.”

Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Osakon hallituksen puheenjohtaja Anttijussi Ripaoja kertoo kuulleensa ehdotuksesta ensimmäistä kertaa keskiviikkona kello 12 pidetyssä tiedotustilaisuudessa. Hän ei halunnut tässä vaiheessa kommentoida asiaa Oulun ylioppilaslehdelle.

OYY ja Osako julkaisivat yhteisen kannanoton keskiviikko-iltana. Kannanoton mukaan ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyön tiivistäminen hyödyttää kaikkia osapuolia, mikäli yhteistyötä tehdään koulutuksen sekä tutkimuksen laatu ja sisältö edellä.

Oliko korkeakoulujen yhteistyöstä tiedottaminen juuri ystävänpäivänä tietoinen valinta?

Marja Jokisen mukaan uutisten julkaisua ei suunniteltu päivämäärä mielessä.

”Päivä oli toki tiedossa, mietimme, onko se hyvä tästä asiasta kertomiseen – katsoimme, että on. Nyt oli hyvä aika laittaa esitykset liikkeelle omistajille ja kertoa asiasta myös henkilöstölle. Molemmissa tänään pidetyissä henkilöstön tiedotustilaisuuksissa oli hyvä henki. ”

 

Muokattu 15.2.2017 kello 8.14: Lisätty linkki OYY:n ja Osakon kannanottoon. 

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää: