Loputon taisto sormenjälkiä vastaan – yliopisto siivoojan silmin

Tiedämme miltä tuntuu kaataa kahvi tai pudottaa vahingossa ruokaa – mutta miltä tuntuu olla se, joka siivoaa vahinkoja päivästä toiseen? Tutustuimme siivoojan arkeen Linnanmaan kampuksella. Samalla selvisi, mikä yliopiston tila on kaikista haastavinta pitää puhtaana ja millaista on siivota yliopistoa erikoispäivinä.

Kuinka usein havahdumme ajattelemaan, miten kampuksemme ravintolat, wc-tilat ja kulkuväylät pysyvät päivästä päivään siistinä ja järjestyksessä? Valitettavan usein likatahroja vaanivan siivoojan työ huomataan vasta silloin, kun joku alue ei olekaan odotusten mukaisesti kiiltelevän puhdas.

Sain eräänä perjantaina tilaisuuden tutustua seitsemän vuotta Linnanmaalla työskennelleen siivooja Tarja Stenrothin tyypilliseen työpäivään.

”Tämä on ainoa paikka, missä kerkeämme toisiamme näkemään, mitä nyt tuolla kampuksen puolella törmätään päivän aikana”, Stenroth selostaa johdattaessaan minut tuttua Prosessinkatua pitkin. Päädymme SÄ118-luokan sisäänkäynnin viereiselle liukuovelle, johon en oikeastaan aikaisemmin ole kiinnittänyt ihmeempää huomiota.

Nyt oven takaa paljastuu siivoojien taukotila: heidän yliopistolla toimimisensa lähtöpiste, jossa säilytetään siivousvälineitä sekä vietetään yhdessä ruokataukoja. Taukotilassa onkin jo väkeä, joten siirrymme keskustelemaan rauhaisampaan luokkahuoneeseen.

Siivoojan aamu vaikuttaa melkoiselta rutistukselta – pitäähän iso talo saada siivottua kampuksen aamuvirkuimmille käyttäjille. Stenroth selventää, että virallisesti työpäivä alkaa kuudelta, mutta hän aloittaa aina viideltä, jotta iltapäivästä voi nipistää aamulla tehdyn tunnin ja päästä aikaisemmin kotiin.

Jokaisella siivoojalla on oma vastuualueensa, jonka pitää olla siivottuna kello kahdeksaan mennessä. Stenrothin alueeseen kuuluvat yliopiston päärakennuksen alakerta, kaksi kokoushuonetta, Saalastinsali, Kastarin ravintola, aulan wc-tilat, Saalastinsalin viereinen aula sekä sitä ympäröivät käytävät.

Shot for Oulun Ylioppilaslehti in January 2020. Pictured is a a clening lady in the campus bathroom of University of Oulu.
Yliopiston tulee olla puhtaana joka aamu ennen kahdeksaa, mikä tarkoittaa siivoojille aikaisia aamuja.

Stenroth kertoo työpäivien olevan hyvin vaihtelevia. Aamusiivouksen rytmin määrittää pitkälti se, miten tiloja on edellisenä päivänä käytetty. Hän toteaa esimerkiksi Saalastinsalissa toisinaan järjestettävien, jopa 3000–4500 kutsuvieraan, ruokakattausten lohkaisevan aamusta ison osan, kun samanaikaisesti pitää saada tehtyä aamun perustehtävät. 

”Pöydät ja tuolit pitää saada puhtaaksi, lattia puhdistettua sekä roskat vietyä. Lisäksi nevotteluhuoneessa saattaa olla ollut edellisenä päivänä kahvikattaus. Näiden päälle minulla on siivottavana jokapäiväisiin siivouskohteisiini kuuluva ravintola Kastari”, Stenroth luettelee aamuaskareitaan.

Modernit pinnoitteet siivoojan haasteena

Keskustelumme jälkeen pääsen Stenrothin mukaan seuraamaan hänen iltapäivävuoroaan. Peruspesijänä Stenroth on jokapaikan luottosiivooja: hänen iltapäivän työtehtävänsä vaihtelevat ja hänet lähetetään sinne, missä on kulloinkin tarve siivota.

Tämän iltapäivän siivouskohde sijaitsee yliopiston vanhassa humanistisiivessä, hälisevän ravintola Foodoon viereisellä rauhaisalla SYKin käytävällä. Stenrothin tehtäviin kuuluu käytävän pukuhuoneiden ja wc-tilojen siivoaminen.

Stenrothin aloittaessa siivouksen, käy heti ilmi, että yksi siivoojan työn haasteista on yliopiston eri  pintojen materiaalien käsittely. Siivooja osoittaa esimerkiksi pukuhuoneen suihkun lattiaa, kehottaen minua kokeilemaan sitä kengällä. Lattian karheus tuntuu kenkääni vasten röpelöisyytenä, ja huomaan myös, että kenkä ei liu’u lattialla tasaisesti, vaan töksähtelevän kömpelösti.

Siivooja kertoo, että röpelöinen pinta on turvallisuusratkaisu: sitä suositaan yleisesti pukuhuonetiloissa, jotta esimerkiksi suihkussa ollessa ei liukastu. Sen puhdistaminen ei kuitenkaan ole aivan yhtä yksinkertaista kuin sileäpintaisen lattian puhdistaminen, ja pukuhuoneen lattiaa varten onkin omat siivousvälineensä.

Shot for Oulun Ylioppilaslehti in January 2020. Pictured is a a clening lady in the campus bathroom of University of Oulu.
Stenroth arvostaa työssään pintoja, jotka on helppo pitää puhtaana.

Stenroth mainitsee lisäksi viime vuosien pahimpana villityksenä kokolattiamattojen laitattamisen ruokailutiloihin, esimerkiksi ravintoloihin ja kahvihuoneisiin. Ymmärrettävästi rasvatahrojen ja liiskaantuneiden tomaattien puhdistaminen maton pinnasta ei lukeudu siivojaan mieluisimpiin työtehtäviin.

”Kaikkien etu olisi, että kalustus ja materiaalit olisivat mahdollisimman yksinkertaisia ja helposti puhdistettavia”, Stenroth huokaisee.

Arkkitehtiosastolla toteutetaan Stenrothin mukaan uudistuksellisimmat, mutta siivoojan näkökulmasta kaikista kinkkisimmät kalustus- ja materiaaliratkaisut. Esimerkiksi osaston mustat wc-pöntöt ja seinät ovat herättäneet siivojassa ihmetystä: musta pinta on tunnetusti siivoojalle armoton, sillä se paljastaa heti pienimmätkin likaisuudet.

Stenroth mainitsee vaikeina siivouskohteina myös samoissa vessoissa olevat uudentyyppiset keraamiset käsienpesualtaat. Nämä altaat eivät ole perinteisen lasitepintaisia, kuten vaikkapa wc-tilojen pääaulan käsinpesualtaat, vaan mattapintaisia. Mattapintaisten altaiden puhtaaksi pyyhkiminen on vaikeampaa kuin lasitettujen altaiden.

Stenroth ehdottaakin leikillään, että arkkitehtiopiskelijoiden pitäisi suorittaa muutaman kuukauden siivousharjoittelu, jossa he oppisivat itse käsittelemään suunnittelemiaan pintoja ennen kuin pääsevät toteuttamaan modernistisia visioitaan käytännössä.

Tavoitteena saavuttamaton puhtaus

”Pidän siitä, että näen työni tuloksen – että tulee puhdasta”, Stenroth toteaa kertoessaan työnsä parhaista puolista. 

Käytännössä puhtaus on kuitenkin vain illuusio, jota on vaikea saavuttaa: halu saada yliopisto puhtaaksi vaikuttaa mahdottomalta ympäristössä, joka on jatkuvassa liikkeessä ja myllerryksessä. Stenroth osoittaa esimerkiksi käytävän lasiovia ja kertoo toisinaan pyyhkivänsä ne monta kertaa, kun hänen siivousvuoronsa aikana ovien laseihin ehtii jo ilmestyä uusia sormenjälkiä.

Shot for Oulun Ylioppilaslehti in January 2020. Pictured is a a clening lady in the campus bathroom of University of Oulu.
Siivooja on siellä, missä häntä tarvitaan.

Iltapäiväsiivous ajoittuu yliopiston kiireisimpään aikaan lounasruuhkan tienoille. Aluksi rauhalliselta vaikuttanut sivukäytäväkään ei sitä ole: käytävällä kulkee jatkuvasti ihmisiä, ja vähän ajan kuluttua eräs ohikulkija tulee ilmoittamaan käsipaperin loppuneen aulan wc:stä.

Puhtauden perinpohjainen tavoittelu ohjaa Stenrothin siivoamaan yliopistoa parhaansa mukaan myös työvuoronsa ulkopuolella. Hän saattaa esimerkiksi yliopistolle saapuessaan keräillä käytävältä roskia.

Lisäksi Stenrothille on tärkeää kunnioittaa työvälineitänsä ja käyttää niitä oikein. Huomatessaan, että siivoustilanteesta otetaan kuvia, Stenroth huomauttaa heti käyttävänsä vain poikkeuksellisesti pukuhuoneiden lattioille varattua moppia myös käytävän wc:n lattian puhdistamiseen. ”Ethän vain sellaisia kuvia julkaise”, Stenroth pyytää nauraen.

Loppumaton kuhina tuo päiviin vaihtelua

Koska Stenrothin haastatteluiltapäivän työtehtävät sijoittuvat yliopiston remontissa olevaan siipeen, puhe kääntyy luontevasti yliopiston muutoksen tuomiin haasteisiin. Siivoojalle muutos – uudet tilat, kalusteet ja materiaalit – tarkoittaa myös uusien työtehtävien ja -käytänteiden omaksumista.

Viimeisin suurin siivoojia koskettanut muutos oli palvelutuottajan vaihtuminen reilu vuosi sitten. Stenrothin mukaan asiat ovat kuitenkin pysyneet kutakuinkin entisellä mallillaan.

Siivoojalle yliopisto näyttäytyy myös ilman isoja remontteja tai muita uudistuksia jatkuvasti uudelleenmuotoutuvana tilana. 

”Tämä yliopisto on kuin muurahaispesä: sesonkiaikaan täällä on jatkuva kuhina. Kun yliopistolla järjestetään tapahtumia, esimerkiksi festivaalipäiviä ja abipäiviä, kuhina vielä kiihtyy.”

Shot for Oulun Ylioppilaslehti in January 2020. Pictured is a a clening lady in the campus bathroom of University of Oulu.
Stenroth on löytänyt täydellisen ratkaisun myös ruuhkaisina päivinä yliopiston käytävillä liikkumiseen: pienimmät mahdolliset siivouskärryt.

Parhaiten siivoojan mieleen ovat jääneet erilaiset lippujen jonotukset. Hän kuvailee jonotuspäivien tunnelmia kaoottisen euforisiksi, kun jonottavat opiskelijat valtaavat yliopiston aulat ja käytävät. Aamulla töihin tullessa aulassa on joinakin vuosina ollut kolme telttaa ja puhallettavia patjoja.

Yliopistoarjen hyörinä – erityisesti siitä innostuneet opiskelijat – on Stenrothista hauskaa seurattavaa. Toisaalta myös kesä on siivoojalle mieluisaa aikaa, sillä opiskelijoiden kesälaitumilla lekotellessa voi tehdä kunnolla aikaa vievät ylläpitopuhdistukset.

Linnanmaan muurahaispesässä jokaisella oma paikkansa

Stenrothin työskentelyä seuratessa huomaa heti hänen olevan kuin kotonaan yliopistolla. Hän tervehtii tuon tuosta käytävällä kulkevia opiskelijoita ja työntekijöitä. Haastattelutuokiomme saa myös siivoojalle tutuilta ohikulkijoilta huomiota: ”Sinä oletkin päässyt filmitähdeksi”, huikkaa eräs.

Stenroth kertoo, että hänellä on joka osastolla tuttuja, joiden kanssa hän puhuu muistakin kuin vain työhön liittyvistä asioista. Hän arvostaa yliopiston hyväksyvää ilmapiiriä, jossa hän kokee voivansa työskennellä rennosti ja tervehtiä kaikkia. 

”Minun mielestäni täällä on helpompi kulkea, kun tuntee aina jonkun jostakin. Ei tarvitse katsella varpaita, kun kävelee”, Stenroth nauraa.

Shot for Oulun Ylioppilaslehti in January 2020. Pictured is a a clening lady in the campus bathroom of University of Oulu.
Siivoojan painajainen on tahallaan sotkettu wc.

Muista kotoa opitut käytössäännöt

Mitä me opiskelijat sitten voisimme tehdä helpottaaksemme siivoojan kiireisestä työpäivää? Stenroth muistuttaa peruskäytössääntöjen tärkeydestä: ”Yksi oleellisimmista asioista olisi, että purukumeja ei liimailtaisi pöytien alle ja jos jotain tipahtaa käsistä, niin se pistettäisiin roska-astiaan. Ei roskaa tarvitse jättää lattialle odottamaan, että siivooja tulee ja nostaa sen.” 

Stenroth huomauttaa myös pöytiin piirtelemisen ja tarrojen liimailemisen vessan seinille olevan valitettavan yleistä. Hän toivoo, että jokainen toimisi jo kotona opittujen peruskäyttäytymismallien mukaisesti ja tekisi omalta osaltaan parhaansa koulun siisteyden hyväksi.

Petrattavaa Linnanmaan opiskelijoilla vaikuttaisi olevan hygieniatilojen käyttämisessä. Stenroth maalaa minulle hetkessä siivoojan pahimman painajaisen: käsipaperia on heitelty pitkin lattioita, lavuaarista roiskittu käsienpesuvettä ympäriinsä, wc-koppien seinät töhritty täyteen kirjoituksia ja joku on ajan kuluksi virtsannut vessanpesuharjakuppiin.

Shot for Oulun Ylioppilaslehti in January 2020. Pictured is a a clening lady in the campus bathroom of University of Oulu.
Siivoojan työtä on yksinkertaista helpottaa: siivoa omat jälkesi, äläkä odota siivoojaa nostamaan roskiasi.

”Onneksi tapaukset ovat marginaalisia. Ne ovat olleet aivan ihania ja reippaita opiskelijoita, mitä itselle on sattunut kohdalle”, Stenroth hymyilee.

 Hän kertoo  opiskelijoiden tulevan joskus jopa käytävällä halaamaan ja kiittämään siivojien työstä. Stenroth onkin jo suunnitellut jäävänsä mahdollisuuksien mukaan yliopistolle puolipäiväisesti töihin eläkkeellepääsyn jälkeenkin.

~

Olemme jääneet toviksi juttelemaan käytävän wc:n edustalle, kun Steroth huomaa, että hänen työpäivänsä on oikeastaan jo päättynyt. Hän lähtee luovimaan tietään ketterine siivouskärryineen iltapäiväruuhkan läpi kohti Prosessinkatua, ja minä lähden jatkamaan perjantaista opiskelupäivääni, astetta itsekriittisempänä yliopiston käyttäjänä.

Huomaan seuraavan viikon tentissä miettiväni omaa toimintaani siivoojan näkökulmasta, kun joudun tenttiin vastaamisen kiireessä tyhjentämään terottimeni pulpetille. Tentin jälkeen siivoan, äärimmäistä huolellisuutta noudattaen jokaisen pudottamani lyijykynän kuoren palasen ja tiputan ne tenttisalin roskakoriin.

 

Frida Ahonen

Suomen kielen ensimmäisen vuoden opiskelija, joka on valmistunut valtiotieteiden kandidaatiksi ranskalaisesta Sciences Po Pariisin yliopistosta.

Lue lisää:

Oamkin opetus Linnanmaalla alkoi

Oamk aloitti opetuksen Linnanmaalla. Ensimmäiset oppitunnit olivat informaatioteknologian koulutusosaston, joka siirtyi Teuvo Pakkalan kampukselta yliopiston yhteyteen.

TEKSTI Iida Putkonen

KUVAT Iida Putkonen

Oulun ammattikorkeakoulun opetus Linnanmaan kampuksella alkoi torstaina 9. tammikuuta. Vuodenvaihteessa yliopistolla aloittaneita opiskelijoita on noin tuhat. Yhteensä muuton on arvioitu koskevan noin 4000–6000 opiskelijaa.

Ensimmäisenä uusia opetustiloja pääsivät testaamaan informaatioteknologian koulutusosaston opiskelijat. Uusien informaatioteknologian opiskelijoiden kurssit alkoivat tänään torstaina. Myös vanhempien vuosikurssien opetus alkaa ensi viikon alussa 13. tammikuuta.

Oamkin käyttöön remontoidaan parhaillaan vanhoja kasvatustieteilijöiden ja humanistien tiloja. Vuoden vaihteessa opintonsa aloittaneet ammattikorkeakouluopiskelijat eivät opiskele vielä näissä tiloissa, vaan käyttöön on otettu vasta pieni osa uusista tiloista entisen biologian laitoksen tiloista, vanhan eläinmuseon läheisyydestä. Nykyiset tilat sijaitsevat Terveystalon lähettyvissä 2. ja 3. kerroksessa.

Suurin remontti valmistuu kevään aikana ja viimeiset Oamkin palvelut muutetaan Linnanmaalle kesällä. Tilojen lisäksi muutoksia tapahtuu myös henkilöstössä, kun yliopisto ja ammattikorkeakoulu yhdistävät sisäiset palvelunsa.

Oamkin hallintojohtaja Marja Sarajärvi siirtyy helmikuussa palvelujohtajaksi yliopiston palvelukseen ja on ollut mukana suunnittelemassa ammattikorkeakoulun muuttoa alusta asti. Hän kertoo olevansa muutosta innoissaan.

”Olen seurannut muutosta vaihe vaiheelta tarjouskilpailusta lähtien. Aikaa myöten innostuin enemmän ja enemmän ja uskon, että tämä on hyvä ratkaisu.”

Remontin alla olevista tiloista valmistuu uudenlaisia oppimistiloja, joita on kehitetty eri koulutusohjelmien tarpeiden mukaan, Sarajärvi kertoo.

”Uudet tilat ovat muunneltavia monitiloja, jotka sopivat tähän päivään. Meidän monialainen koulutustarjontamme tarkoittaa sitä, että tarvitsemme erityistiloja. On hienoa, että tilat ovat remontin jälkeen ajan mukaiset.”

Remontti ja muutot jatkuvat vuoden aikana vaiheittain. Seuraavana muuttovuorossa ovat laboratoriot.

 

Kuvia uusista opetustiloista löydät Oamkin nettisivuilta

Iida Putkonen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Tiedeviestinnän maisteri ja glögin ympärivuotinen kuluttaja. Etsii revontulia, riippumattoja ja juuri oikeita sanoja.

Lue lisää:

Yliopiston hallitus päätti: kiinteistöstrategian selvitystyö aloitetaan, kolme skenaariota selvitettävänä

Oulun yliopiston hallitus on päättänyt valtuuttaa rehtori Jouko Niinimäen aloittamaan selvitystyön yliopiston uuden kiinteistöstrategian pohjaksi, yliopisto tiedotti keskiviikkona. Hallitus päätti asiasta kokouksessaan 20. marraskuuta. Selvitystyössä määritellään yliopistolle pitkän aikavälin kiinteistöstrategia. Työssä selvitetään kolmen vaihtoehdon taloudellisia, toiminnallisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia: nykyisen rakennuskannan ylläpito ja peruskorjaaminen, nykyisen rakennuskannan osittainen purku ja uudisrakentaminen nykyisillä kampuksilla ja uudisrakentaminen Oulun kaupungin ydinkeskustan välittömässä läheisyydessä. […]

Oulun yliopiston hallitus on päättänyt valtuuttaa rehtori Jouko Niinimäen aloittamaan selvitystyön yliopiston uuden kiinteistöstrategian pohjaksi, yliopisto tiedotti keskiviikkona. Hallitus päätti asiasta kokouksessaan 20. marraskuuta.

Selvitystyössä määritellään yliopistolle pitkän aikavälin kiinteistöstrategia. Työssä selvitetään kolmen vaihtoehdon taloudellisia, toiminnallisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia: nykyisen rakennuskannan ylläpito ja peruskorjaaminen, nykyisen rakennuskannan osittainen purku ja uudisrakentaminen nykyisillä kampuksilla ja uudisrakentaminen Oulun kaupungin ydinkeskustan välittömässä läheisyydessä.

Yliopisto tiedotti suunnitelmista ensimmäisen kerran 13.11. Kalevassa. Oulun ylioppilaslehti avasi asian taustoja omassa jutussaan.

Kiinteistöselvityksen arvioidaan valmistuvan toukokuuhun 2020 mennessä.

Selvityksen taustalla ovat laskelmat yliopiston kampusten kiinteistökustannuksista tulevina vuosina. Yliopiston mukaan alustavien laskelmien ja tähän mennessä toteutettujen peruskorjausten vuokravaikutusten perusteella suurelta osin 1970-luvulla rakennetun Linnanmaan kampuksen jatkuva peruskorjaustarve tulee nostamaan kiinteistöjen vuokratasoa vielä merkittävästi nykyisestä tasosta. Yliopiston kokonaiskustannuksista kiinteistökustannukset ovat toiseksi suurin kustannuserä henkilöstökulujen jälkeen.

Oulun yliopiston tilat Linnanmaalla ja Kontinkankaalla ovat Suomen Yliopistokiinteistöt oy:n (SYK) omistamia.

”Kiinteistöselvitys ja etenkin mahdollisuus yliopiston sijaintipaikan vaihtumiseen ovat herättäneet runsaasti keskustelua. Tämä on hyvä asia, koska päätös vaikuttaa moniin toimijoihin ja vaatii laajaa yhteistyötä Oulussa. Kiinteistöjen käytön näkökulmasta on tavallista, että joskus on järkevämpää rakentaa uutta kuin korjata vanhaa. Esimerkkinä voi käyttää Oulun yliopistollista sairaalaa, jonka rakennuskanta on saman ikäistä kuin valtaosa yliopiston tiloista ja jota ollaan nyt korvaamassa uudella sairaalalla”, hallituksen puheenjohtaja Risto Murto sanoo yliopiston tiedotteessa.

Tiedotteessa todetaan, että mikäli selvityksessä todettaisiin uudisrakentaminen järkevimmäksi vaihtoehdoksi, rakentaminen ja mahdolliset muutot ajoittuisivat jopa 20 vuoden aikavälille. Muutto keskustan läheisyyteen koskisi vain Linnanmaata, ei Kontinkangasta, totesi rehtori Niinimäki lehden aiemmassa haastattelussa.

Oulun yliopiston ylioppilaskunta ja opiskelijoiden kattojärjestöt ottivat asiaan kantaa tiistaina 19.11. julkaistussa kannanotossa.

Samassa kokouksessa hallitus hyväksyi myös Oulun yliopiston päivitetyn strategian, johon kuuluvat yliopiston tehtävä, fokusalueet, tieteellinen profiili, strategiset kehitysohjelmat sekä tiedekuntien ja fokusinstituuttien strategiat. Hallitus on käsitellyt strategiaa tänä vuonna lähes jokaisessa kokouksessa. Strategian toimeenpano ja siitä viestiminen alkavat joulukuussa, jolloin aineistot myös julkaistaan.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

OYY: Kiinteistöstrategian selvitystyö ei saa jäädyttää Linnanmaan alueen kehitystä

Oulun yliopiston ylioppilaskunta on ottanut kantaa yliopiston suunnitelmiin kiinteistöstrategian selvitystyöstä. Kannanotossaan OYY toteaa pitävänsä hyvänä, että yliopisto selvittää mahdolliset vaihtoehdot kampustilojen osalta, koska jo nykyisin Suomen Yliopistokiinteistöjen vuokrat ovat kestämättömällä tasolla. OYY:n mukaan korkea ja todennäköisesti remonttien myötä tulevaisuudessa nouseva vuokrataso on pois yliopiston perustehtävistä: laadukkaasta opetuksesta ja tutkimuksesta sekä opiskelijoiden hyvinvoinnista. ”Tällä hetkellä monet […]

Oulun yliopiston ylioppilaskunta on ottanut kantaa yliopiston suunnitelmiin kiinteistöstrategian selvitystyöstä.

Kannanotossaan OYY toteaa pitävänsä hyvänä, että yliopisto selvittää mahdolliset vaihtoehdot kampustilojen osalta, koska jo nykyisin Suomen Yliopistokiinteistöjen vuokrat ovat kestämättömällä tasolla. OYY:n mukaan korkea ja todennäköisesti remonttien myötä tulevaisuudessa nouseva vuokrataso on pois yliopiston perustehtävistä: laadukkaasta opetuksesta ja tutkimuksesta sekä opiskelijoiden hyvinvoinnista.

”Tällä hetkellä monet yliopiston itseopiskelutilat ovat ruuhkaisia ja luentosaleista on pulaa, vaikka yliopistolta löytyy tuhansia neliöitä tyhjää tilaa ja yksin jo se kertoo liian korkeista vuokrista”, OYY:n hallituksen puheenjohtaja Miriam Putula sanoo kannanotossa.

Aloitettava selvitystyö ei ylioppilaskunnan mielestä saa jäädyttää Linnanmaan alueelle suunnitteilla olevia investointeja.

“Epävarmuus yliopiston sijainnista voi johtaa siihen, ettei kaupunki uskalla satsata esimerkiksi joukkoliikenteen parantamiseen Linnanmaalle tai että uusien opiskelija-asuntojen rakentaminen viivästyy yhdessä alueen palvelutarjonnan kehittämisen kanssa. Linnanmaalla tullaan joka tapauksessa opiskelemaan vielä seuraavat kaksikymmentä vuotta oli selvityksen lopputulos mikä tahansa ja siksi alueen kehittäminen ei voi pysähtyä”, Putula lisää.

Kannanoton mukaan opiskelijoilla on oikeus hyviin, riittäviin ja terveellisiin opiskelutiloihin, mikä pitää huomioida selvitystyössä. Ylioppilaskunta toivoo, että SYK ja yliopisto käyvät rakentavaa ja vastuullista keskustelua tilanteesta sekä osallistavat laajasti opiskelijoita keskustelussa ja selvitystyössä. Opiskelijan edun on oltava selvitystyön keskiössä.

Kannanotossa ovat mukana OYY:n lisäksi Oulun Teekkariyhdistys, Oulun yliopiston Humanistinen Kilta, Oulun Lääketieteellinen Kilta, Oulun kasvatustieteiden kilta Kaski ja Finanssi.

Oulun yliopiston hallitus käsittelee kampusten kiinteistöstrategian selvitystyön aloittamista kokouksessaan 20. marraskuuta.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Kaleva: Oulun yliopisto suunnittelee kiinteistöstrategian selvitystyön käynnistämistä, yhtenä vaihtoehtona myös uudisrakentaminen Oulun keskustan lähelle

Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki esittää yliopiston hallitukselle kiinteistöstrategian selvitystyön aloittamista. Selvityksen tavoitteena on löytää ”taloudellisesti kestävät, toimintaa tukevat pitkän aikavälin ratkaisut yliopiston toimitiloille”. Aiheesta kertoi ensimmäisenä Kaleva. Yliopisto myös tiedotti asiasta keskiviikkoaamuna 13.11. Selvityksen vaihtoehtoina tarkastellaan nykyisen rakennuskannan ylläpitoa, nykyisen rakennuskannan osittaista purkamista ja uudisrakentamista yliopistokampuksilla sekä uudisrakentamista Oulun keskustan läheisyydessä. Syyksi selvitykselle kerrotaan korkeat vuokrakustannukset. ”Oulun yliopisto […]

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki esittää yliopiston hallitukselle kiinteistöstrategian selvitystyön aloittamista. Selvityksen tavoitteena on löytää ”taloudellisesti kestävät, toimintaa tukevat pitkän aikavälin ratkaisut yliopiston toimitiloille”.

Aiheesta kertoi ensimmäisenä Kaleva. Yliopisto myös tiedotti asiasta keskiviikkoaamuna 13.11.

Selvityksen vaihtoehtoina tarkastellaan nykyisen rakennuskannan ylläpitoa, nykyisen rakennuskannan osittaista purkamista ja uudisrakentamista yliopistokampuksilla sekä uudisrakentamista Oulun keskustan läheisyydessä.

Syyksi selvitykselle kerrotaan korkeat vuokrakustannukset.

”Oulun yliopisto on yrittänyt monin tavoin hillitä vuokrakustannusten nousua. Kampustemme rakennuskanta on sen ikäistä, että peruskorjausten tarve jatkuu ja nykymallilla vuokrataso tulisi sen myötä tuntuvasti nousemaan. Alustavat vertailut ovat herättäneet kysymyksen, onko nykyinen kiinteistöstrategia tarkoituksenmukainen ja sitä on nyt arvioitava eri vaihtoehtojen pohjalta”, rehtori Niinimäki sanoo nettisivuilla ja intranet Notiossa julkaistussa yliopiston tiedotteessa.

Yliopiston mukaan kiinteistökustannukset ovat yliopiston toiseksi suurin menoerä henkilöstökustannusten jälkeen. Yliopisto on jo tiivistänyt tilankäyttöään sekä Linnanmaan että Kontinkankaan kampuksilla, mutta peruskorjausten takia tilakustannukset ovat siitä huolimatta nousseet. Tulevat peruskorjaustarpeet tulisivat vielä jatkamaan tätä kehitystä.

Yliopiston tilat sekä Linnanmaalla että Kontinkankaalla omistaa Suomen yliopistokiinteistöt (SYK). Yliopistojen maksamien tilavuokrien korkeudesta on käyty keskustelua aiemminkin: esimerkiksi Ylen haastattelussa vuonna 2017 Niinimäki esitti arvionsa siitä, että ”tilavuokrat Oulun yliopistossa ovat korkeammat kuin ympärillämme vallitsevat keskivuokrat”.

Oulun yliopiston tiedotteen mukaan alustavassa vertailussa on todettu, että ”Linnanmaan peruskorjattujen tilojen vuokrataso saattaa olla korkeampi kuin vastaavien tilojen markkinavuokra alueella”. Siksi uudisrakentaminen saattaisi olla nykyisten tilojen peruskorjaamista taloudellisempi ratkaisu. Yliopisto katsoo, että uudisrakentamisella voitaisiin myös parantaa yliopiston tilojen energiatehokkuutta ja kestävää resurssien käyttöä.

Yliopisto on käynyt Oulun kaupungin kanssa alustavia keskusteluja uudisrakentamisen mahdollisuuksista. Kalevan haastattelussa Oulun kaupungin yhdyskuntajohtaja Matti Matinheikki arvioi, että tässä vaiheessa on liian aikaista arvioida mihin kampus voisi keskustan läheisyydessä sijoittua.

”Jos yliopisto päätyy päätökseen sijoittua keskustan alueelle, kyse olisi merkittävästä asiasta Oulun kaupunkikehitykselle ja kaupungin historialle. Pitää kuitenkin sanoa, että isot asiat eivät koskaan tapahdu mukavuusalueella”, Matinheikki toteaa jutussa.

Linnanmaan alueen kehitykseen on viime vuosina satsattu kovasti, sillä suurin osa Oulun ammattikorkeakoulun toiminnoista muuttaa kampukselle vuonna 2020. Kalevan haastattelussa Niinimäki toteaa, että jos yliopisto muuttaisi Linnanmaalta, Oamk muuttaisi sen mukana. Korkeakoulut kuuluvat nyt samaan konserniin.

Jos yliopiston kiinteistöstrategiassa päädyttäisiin uudisrakentamiseen Oulun keskustan läheisyydessä, rakentamisen ja toimintojen siirtymisen aikajänne ulottuisi seuraavien kahdenkymmenen vuoden ajalle. Yliopiston tiedotteen mukaan sinä aikana Linnanmaan alueelle ehtisi rakentua uusia käyttötarkoituksia.

Kalevan haastattelussa Niinimäki arvioi, että Linnanmaan kampus voisi toimia ”ei-savupiipputeollisuuden alueena”, ja Teknologiakylä, VTT ja hyvät liikenneyhteydet voisivat kiinnostaa esimerkiksi ICT-alaa ja sen tuotekehitystä.

Oulun yliopiston hallitus käsittelee asiaa kokouksessaan 20. marraskuuta.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Oulun yliopisto tiedottaa: Telluksen nimi on nyt Tellus

Tellus Innovation Arenasta tuli virallisesti Tellus. "Eihän Tellus ole fyysisenä tilana areena eikä Telluksen toiminta keskity yksin innovaatioihin", nimenvaihdosta perustellaan.

Oulun yliopisto tiedotti perjantaina 20. syyskuuta nimenvaihdoksesta. Tiedotteessa kerrotaan, että Telluksen virallinen nimi on nyt Tellus.

Tiedotteen mukaan aiemmasta Telluksen nimeen kuuluneesta Innovation arena -määritteestä luovuttiin sen harhaanjohtavuuden vuoksi: ”Eihän Tellus ole fyysisenä tilana areena eikä Telluksen toiminta keskity yksin innovaatioihin.”

”Nimen perään haluttiin lisätä toimintaa kuvaava määriteosa, kun Tellus muuttui kirjastosta yhteisölliseksi tilaksi. Silloin Telluksen tuleva rooli ei vielä ollut tiedossa ja yrittäjyyden juhlavuoden kunniaksi tila nimettiin innovaatioareenaksi. Telluksen toiminta ja funktio ovat eläneet ja muovautuneet yliopiston tarpeisiin kokeilukulttuurin myötä ja nykyisin Telluksen funktio on paljon innovaatioita laajempi. Lisäksi yliopistolla avattiin tänä vuonna Innovaatiokeskus, joka auttaa tutkijoita kaupallistamaan keksintönsä”, nimenvaihdosta avataan.

Tellus avattiin Linnanmaalla tammikuussa 2016, ja Kontinkankaan kampus sai oman Telluksensa tänä syksynä. Molempien kampuksien Telluksissa on tiloja esimerkiksi hiljaiselle työskentelylle ja ryhmätöille.

Nimenvaihdosta koskevassa tiedotteessa huomautetaan, että ”Telluksen nimi oli Tellus jo silloin, kun se oli tiedekirjasto”. Tiedekirjasto Tellus syntyi, kun arkkitehtuurin osaston kirjastoa lukuun ottamatta kaikki teknillisiä ja luonnontieteellisiä tieteenaloja palvelevat kirjastoyksiköt sulautettiin yhdeksi kirjastoksi. Se taas liitettiin vuonna 2015 osaksi tiedekirjasto Pegasusta.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää: