kampus arkistot - Sivu 2 2:stä - Oulun ylioppilaslehti

Kampus karanteenissa – Miten opiskelu etänä sujuu eri tiedekunnissa?

Yliopisto on kiinni ja opinnot suoritettava etänä koulutusohjelmasta huolimatta. Miten etänä opiskelu onnistuu eri tiedekunnissa?

Ilmiöt Opiskelu

TEKSTI Iida Putkonen

Oulun yliopisto sulki ovensa 18. maaliskuuta. Kampuksien sulkeutumisen mukana kaikki opiskelijat siirtyivät etäopetukseen. Kysyimme neljältä opiskelijalta, miten opiskelu etänä onnistuu – vai onnistuuko opiskelu ollenkaan.

WENNY SANTANIEMI, BIOKEMIA

Miten rajoitteet ovat vaikuttaneet opintoihisi?

Teen pro graduun liittyvää laboratoriotyötä, joten yliopiston sulkeminen vaikuttaa opintojeni etenemiseen huomattavasti. Työ on virallisesti jäissä rajoitusten loppumiseen asti ja gradun viimeinen palautuspäivä tulee siirtymään menetettyjen päivien verran tulevaisuuteen. Kursseja minulla ei tällä hetkellä ole.

Tuliko tilanne yllätyksenä, vai osasitko varautua tähän?

Tilanne ei tullut kovinkaa suurena yllätyksenä. Yliopisto oli jo aiemmin kannustanut etätyöhön ja Kontinkankaan kampus oli alkanut hiljentyä lääketieteen opiskelijoiden karanteenin takia. Itse olin kuitenkin olettanut, että graduopiskelijat pääsisivät yhä labraan, sillä työntekijöille tämä oli vielä sallittua. Määräykset kuitenkin tarkentuivat yliopiston sulkemisilmoitusta seuraavana päivänä ja minutkin passitettiin kotiin.

Jos asiat tästä pitkittyvät niin valmistuminen tulee kyllä lykkääntymään.

Millaista arki on, kun kampus on suljettu?

Tällä hetkellä paras vertaus siihen, miltä tämä tuntuu, on varmaan pitkitetty esseen teko tai tenttiinlukuviikonloppu. Olen koittanut aikatauluttaa päiväni siten, että vietän arkipäivien työtunnit gradun kirjallisuuskatsausta ja muita ei-tuloksia-vaativia osioita kirjoittaen ja vietän illat sitten normaalisti. Välissä olen päässyt myös mukavasti tekemään rästissä olevia kotihommia ja aloittelemaan kevätsiivousta.

Miltä muutokset tuntuvat? Vaikuttaako tämä opintojesi etenemiseen tai valmistumiseen? Entä esimerkiksi kesätöiden saamiseen?

Harmittaahan se tietenkin, varsinkin koska aloitin laboratoriotyö vaiheeni vasta maaliskuun alussa. Jos rajoitukset kestävät vain kuukauden niin valmistumiseni ei onneksi pitäisi myöhästyä kovin paljoa, koska saan muuten syksyyn sijoittuneen kirjoitusvaiheen mukavasti aloitettua jo nyt. Jos asiat tästä pitkittyvät niin valmistuminen tulee kyllä lykkääntymään.

Mikä mietityttää tai pelottaa? Olisitko kaivannut tilanteeseen lisäohjeita yliopistolta? Mikä auttaisi nyt opintojen kanssa?

Itseäni tilanne ei juuri ahdista. Nyt odotan hieman mielenkiinnolla miten matkustamista ruvetaan rajoittamaan, sillä suunnittelin viettäväni aikaa vanhempieni luona Keski-Suomessa. Yliopistolta olisin toivonut hieman nopeampaa ja selkeämpää tiedonsaantia alkuvaiheessa.

Onko jotain, mitä haluaisit vielä sanoa tilanteesta ja opinnoistasi?

Ei tässä kai muuta kuin tsemppiä ja jaksamista kaikille opiskelijoille, etenkin graduaan kirjoittaville.

TIIA SIVULA, LOGOPEDIA

Miten rajoitteet ovat vaikuttaneet opintoihisi?

Pystyn suorittamaan kaikki kurssini tilanteesta huolimatta, mutta niihin on tullut toki muutoksia. Suoritustapa joissakin on muuttunut esimerkiksi tentistä esseisiin ja osan kohdalla tilanne on vielä epäselvä. Ilmeisesti joitakin kursseja on jouduttu siirtämään syksylle. Opiskelu on itsenäisempää kuin normaalitilanteessa.

Luovuus tehdä ja keksiä käyttökelpoista materiaalia ja mukautumiskyky tulevat tarpeeseen.

Suurin vaikutus tilanteella on pitämiimme puheterapioihin. Vaihtoehtoina on käytännössä pitää terapia etänä videoyhteyden välityksellä, jättää tauolle tai keskeyttää. Opinnoissani ei ainakaan tähän mennessä ole ollut lähes ollenkaan opetusta etäkuntoutuksen toteuttamisesta. Luovuus tehdä ja keksiä käyttökelpoista materiaalia ja mukautumiskyky tulevat tarpeeseen. Koen, että tilanteesta oppii hyvin paljon tulevaisuuden työtä varten. On hienoa, että tilanteeseen reagoitiin, ja meille järjestettiin mahdollisuus osallistua etäkuntoutuskoulutukseen.

Tuliko tilanne yllätyksenä, vai osasitko varautua tähän?

Tulihan se, enkä ollut oikeastaan osannut varautua. Eniten on yllättänyt se, kuinka nopeasti tilanne muuttuu kaiken suhteen. On kuitenkin hienoa, että asia otetaan vakavasti ja muutoksia tehdään nopeasti.

Jos olet etäopetuksessa, miltä opiskelu tuntuu? Onko sinulla kursseja, joita ei pysty opettamaan etänä?

Etäopetus ei itselleni ole niinkään ongelma, sillä varsinkin aamuluentoja on mielestäni mukava seurata kotoa käsin. Toisaalta kuitenkin kaipaan lähiopetusta, sillä tietynlaiset asiat, kuten opintopiirit tai ryhmätyöt, eivät onnistu etänä yhtä sujuvasti. Kursseihini etäopetus aiheuttaa haasteita, mutta niitä kaikkia on käytännössä mahdollista opettaa etänä.

Erääksi ongelmaksi on kuitenkin muodostunut vaadittavien kurssikirjojen saaminen, kun kirjasto on kiinni. Tärkeää mielestäni olisi, että kurssien pitäjät yrittäisivät pitää opetuksen laadun ja määrän mahdollisimman muuttumattomana suoritustapojen ja opetustapojen vaihtuessakin.

Millaista arki on, kun kampus on suljettu?

Joinakin päivinä on vaikea löytää motivaatiota hommien tekemiseen, sillä usein tein koulujuttuja yliopistolla. Vaikka kotonakin saan tarvittavat tehtävät tehtyä, päivistä puuttuvat monet itselle tärkeät rutiinit; tärkeimpänä aamulla yliopistolle lähteminen. Toisaalta on mukava, että omaan päivärytmiin pystyy vaikuttamaan enemmän. Arkeen vaikuttaa myös paljon se, ettei opiskelukavereita näe päivittäin. Yhdessä opiskelu on motivoivaa ja minulle tärkeää, joten olemme järjestäneet yhteisiä etäopiskeluhetkiä.

Miltä muutokset tuntuvat? Vaikuttaako tämä opintojesi etenemiseen tai valmistumiseen? Entä esimerkiksi kesätöiden saamiseen?

Vaikka opintojen suorittaminen on nyt erilaista ja tämä aiheuttaa välillä stressiä, en koe etäopintoja ylitsepääsemättömiksi. Tilanne on myös henkilökunnalle uusi ja odottamaton, joten en odota täydellisyyttä.

Tämä ei vaikuta valmistumiseeni eikä myöhästytä opintojani, mutta olenkin vasta toisella vuosikurssilla. En tiedä, onko tilanne monimutkaisempi logopedian opiskelijoilla, jotka ovat tällä hetkellä esimerkiksi loppuharjoittelussa.

Itselläni on työpaikka opiskeluiden ohella, jossa työskentelen myös kesällä. Siksi kohdallani kesätöiden hakeminen ei ole ajankohtaista. Lomautuksen ja töiden vähyyden mahdollisuus on silti ahdistava, sillä tilanne monella alalla on hyvin epävarma ja muuttuva.

Mikä mietityttää tai pelottaa? Olisitko kaivannut tilanteeseen lisäohjeita yliopistolta? Mikä auttaisi nyt opintojen kanssa?

Epävarmuus mietityttää, mutta ajattelen, että tilanteeseen on yritettävä parhaansa mukaan sopeutua. Olen mielestäni saanut varsinkin logopedian henkilökunnalta riittävästi ohjeita ja koen, että meitä autetaan tarpeen tullessa. Mielestäni tässä tilanteessa on tärkeää, että eri tahot ovat ymmärtäväisiä ja joustavia ottaen huomioon opiskelijoiden erilaiset lähtökohdat etäopiskelun suorittamiselle.

Onko jotain, mitä haluaisit vielä sanoa tilanteesta ja opinnoistasi?

Koska itselleni hyvin tärkeää opiskelussa on yhteisöllisyys, on ollut tosi kiva huomata, kuinka ainejärjestöt pyrkivät järjestämään toimintaa myös etänä. Hyvä yhteishenki opiskelijoiden välillä auttaa jaksamaan ja vertaistuen saaminen on mielestäni arvokasta. Tsemppiä kaikille!

HANNU OIKARINEN, HAMMASLÄÄKETIEDE

Miten rajoitteet ovat vaikuttaneet opintoihisi?

Harvat luennot ovat siirtyneet etäluennoiksi, osa luennoista myös siirretty. Tietosuoja rajoittaa osin etäluentoja. Kliininen harjoittelu on täysin tauolla, potilaita ei oikein voi etänä hoitaa. Etätehtäviä on tulossa myös kliinisen osaamisen tueksi, mutta on kaikille ymmärrettävää että käytännön harjoittelua ei voi korvata.

Etätehtäviä on tulossa myös kliinisen osaamisen tueksi, mutta on kaikille ymmärrettävää että käytännön harjoittelua ei voi korvata.

Tuliko tilanne yllätyksenä, vai osasitko varautua tähän?

Henkilökohtaisesti arvasin tilanteen kehittyvän tähän, mutta yliopiston sulkeminen tuli silti nopeammin kuin kuvittelin.

Jos olet etäopetuksessa, miltä opiskelu tuntuu? Onko sinulla kursseja, joita ei pysty opettamaan etänä?

Luennot on sujuneet hyvin etäyhteydellä. Kliininen harjoittelu ei onnistu.

Millaista arki on, kun kampus on suljettu?

Arki on melko pitkäveteistä, mutta saapahan välillä levätä.

Miltä muutokset tuntuvat? Vaikuttaako tämä opintojesi etenemiseen tai valmistumiseen? Entä esimerkiksi kesätöiden saamiseen?

Hammaslääketieteen opiskelijoilla viransijaisuuskelpoisuuden saaminen on vielä vähän auki, samoin 5. vuosikurssilla valmistuminen. Katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Kesätyötkin näyttävät olevan liipasimella, kun monet kunnat ajavat kiireetöntä hammashoitoa alas. Kysymyksiä on paljon enemmän kuin vastauksia.

Mikä mietityttää tai pelottaa? Olisitko kaivannut tilanteeseen lisäohjeita yliopistolta? Mikä auttaisi nyt opintojen kanssa?

Kommunikaatio on sujunut hyvin yliopiston ja opiskelijoiden välillä. On ymmärrettävää, ettei vastauksia kaikkeen ole.

Onko jotain, mitä haluaisit vielä sanoa tilanteesta ja opinnoistasi?

Yliopiston CS-turnausta odotellessa.

MARKETTA JUOLA, KEMIA

Miten rajoitteet ovat vaikuttaneet opintoihisi?

Koronan takia kurssit ovat muuttuneet etäkursseiksi. Onnekseni minulla ei ollut tälle jaksolle enää oman pääaineen laboratoriokursseja, sillä ne on kai jouduttu perumaan ja tehdään ehkä kesällä. Tilanne niiden suhteen vaikuttaa aika epäselvältä. Fysiikassa esimerkiksi laboratoriokurssi muutetaan etänä suoritettavaksi, minkä toteutus hämmentää minua. Erään tällä hetkellä käymäni kurssin luennoitsija on karanteenissa Saksassa.

Etäopiskelu myös pahentaa tunnetta, että pitäisi olla koko ajan opiskelemassa ilman vapaa-aikaa, sillä opiskelua ei voi sitoa kodin ulkopuoliseen paikkaan.

Tuliko tilanne yllätyksenä, vai osasitko varautua tähän?

Tilanne eskaloitui aika nopeasti, mutta en itse tuntenut missään vaiheessa järkytystä tai paniikkia. Olin kai jo alitajuisesti varautunut siihen, että epidemia iskisi Suomeenkin kunnolla.

Jos olet etäopetuksessa, miltä opiskelu tuntuu? Onko sinulla kursseja, joita ei pysty opettamaan etänä?

Etäopetus tuntuu aika kankealta. Kaikilla opettajilla ei ole teknistä osaamista, jota vaadittaisiin kunnollisen etäopetuksen järjestämiseen. Etäopiskelu vaatii myös opiskelijalta paljon. On yllättävän vaikeaa saada itsensä opiskelemaan jos koko päivä on vain yksin kotona istumista. Olen myös aika hajamielinen, joten nyt rutiinin puuttuessa minun on vaikea muistaa, mikä viikonpäivä on menossa ja mitä minun pitäisi milloinkin palauttaa, vaikka palautuspäivät lukevatkin Moodlessa. Etäopiskelu myös pahentaa tunnetta, että pitäisi olla koko ajan opiskelemassa ilman vapaa-aikaa, sillä opiskelua ei voi sitoa kodin ulkopuoliseen paikkaan.

Millaista arki on, kun kampus on suljettu?

Eläminen tuntuu jotenkin irralliselta, kun ei näe tuttuja tai käy harrastuksissa. Tavallaan se on helpottavaa, sillä normaalisti saatan viettää pitkiäkin päiviä yliopistolla ilman kunnon taukoja. Tämä tuntuu mahdollisuudelta yrittää oppia kuuntelemaan enemmän omaa kehoaan. Kun kaikki opinnot ovat etänä niin vanhempani ovat suostutelleet minua opiskelemaan kotipaikkakunnalta käsin.

Miltä muutokset tuntuvat? Vaikuttaako tämä opintojesi etenemiseen tai valmistumiseen? Entä esimerkiksi kesätöiden saamiseen?

Tilanne vaikuttaa siltä, että pystyn suorittamaan kaikki kurssini suunnitelmien mukaisesti, joten tämän ei toivon mukaan pitäisi vaikuttaa opintojeni etenemiseen. Itselläni tilanne ei vaikuta kesätöiden saamiseen, mutta voi olla että tämä vaikuttaa varsinaiseen työhön. Tiedän, että joillakin tulee vaikeuksia suorittaa kaikkia kursseja, mikä vaikuttaa heidän palkkaansa, sillä palkka on riippuvainen opintopisteiden määrästä.

Mikä mietityttää tai pelottaa? Olisitko kaivannut tilanteeseen lisäohjeita yliopistolta?

Itseäni pelottaa ensisijaisesti viruksen taloudelliset seuraukset ja tuleva työllisyystilanne. Olen myös huolissani ihmisistä joiden mielenterveyden kannalta ihmiskontaktit ovat hyvin tärkeitä ja jotka voivat nyt olla huonommin yhteydessä turvaverkkoonsa. Varsinkin, kun tällainen kriisi voi lisätä ahdistusta.

Olisin yliopistolta toivonut nopeampaa ja selkeämpää tiedotusta, kun havaittiin yliopisto-opiskelijoiden sairastuneen. Itse kuulin tapahtumasta Whatsapp-ryhmästä.

Mikä auttaisi nyt opintojen kanssa?

Suoraan sanottuna en tiedä. Itseäni auttaisi jos voisi opiskella yhdessä jonkun kanssa, mutta siinä on omat ongelmansa.

Onko jotain, mitä haluaisit vielä sanoa tilanteesta ja opinnoistasi?

Toivon että kaikki ottaisivat tilanteen vakavasti, mutta ymmärtäisivät että maailma ei tähän kaadu.

Julkaistu 31.3.202014.4.2020

Iida Putkonen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Tiedeviestinnän maisteri ja glögin ympärivuotinen kuluttaja. Etsii revontulia, riippumattoja ja juuri oikeita sanoja.

Lue lisää:

Linnanmaa, keskusta ja opiskelijakokemus – miten käy kampuksen?

Yliopisto tiedotti syksyllä kiinteistöselvityksestä, jossa yhtenä Linnanmaan kampuksen tulevaisuuskuvana oli kampuksen siirtäminen keskustaan. Rehtori Niinimäen mukaan uusi kampus olisi sijoitus nykyaikaan niin opiskelijoiden, ympäristön kuin kaupungin näkökulmasta.

Ilmiöt Uutiset

TEKSTI Iida Putkonen

Read this article in English.

Linnanmaan kampuksen muutto pääsi otsikoihin viime syksynä. Yliopisto aloitti marraskuussa kiinteistöstrategian selvityksen, jossa vaihtoehtoina kampuksen tulevaisuudelle ovat peruskorjaaminen, uudisrakentaminen tai muutto.

Selvityksen syiksi kerrottiin vanhentuva kampus ja korkeat tilavuokrat, jotka nousisivat entisestään, jos tiloja alettaisiin remontoida.

Muuttaisiko yliopisto todella Linnanmaalta, kysyttiin. Kyllä muuttaisi, vastaa nyt kiinteistöselvitystyön johtaja rehtori Jouko Niinimäki.

“Kysymys on strategisempi, kuin pelkästään vuokra”, Niinimäki aloittaa.

Rehtorin mukaan tilavuokra on neuvoteltavissa, mutta se ei ole ainoa ongelma, joka nykyisiä tiloja koskee.

“Rakennukset tulevat luonnostaan elinkaarensa päähän. Nykyinen kampus on palvellut tarkoitustaan hyvin 50 vuotta, mutta sen yhä vanhentuessa tulee eteen väistämättä joko peruskorjaus, uusi rakennus tai muutto.”

Miksi sitten muutto olisi parempi vaihtoehto kuin remontointi tai uudisrakentaminen tutulle Linnanmaan kampusalueelle?

Niinimäki kertoo päätöksen liittyvän koko yliopiston tulevaisuuteen ja tuleviin sukupolviin. Yhä pienemmät ikäluokat johtavat ennusteissa opiskelijamäärien laskuun, mikä vuorostaan tarkoittaa kiihtyvää kilpailua yliopistojen kesken.

“Oulun yliopiston tulee olla yhä vetovoimaisempi, jotta opiskelijoita saadaan myös muista kasvukeskuksista. Uudella kampuksella ja muutolla Oulun yliopistosta tulisi valtakunnallinen puheenaihe myös mediassa”, Niinimäki sanoo.

Muutto keskustaan näyttäytyykin rehtorille kiinteistökysymyksen sijaan mainekysymyksenä; keinona tehdä yliopistosta yhä houkuttelevampi. Sana, joka hänen puheessaan toistuu on opiskelijakokemus.

“Yhä useampi opiskelija näyttää haluavan asua keskustassa. Jos eläminen, opiskelu ja vapaa-aika olisivat samassa ympäristössä, olisi opiskelijan kokemus myös yliopistosta ja kampuksesta parempi.”

Niinimäen mukaan yliopisto pyrkii positiivisten kokemuksien lisäksi helppoon saavutettavuuteen. Uutta kampusta on kaavailtu rautatieaseman läheisyyteen, mikä takaisi helpomman siirtymisen kampukselle myös muilta paikkakunnilta saapuville.

“Aalto ja kaikki suuren sarjan yliopistot ovat liikenneyhteyksien keskellä. Keskeinen sijainti houkuttelisi opiskelijoita niin pohjoisesta, etelästä kuin idästä”, Niinimäki tiivistää.

Huolena hiilijalanjälki

Tulevan kampuksen suunnittelussa tullaan ottamaan huomioon myös ympäristö ja hiilijajalanjälki.

“Linnanmaan kampus on vanha ja muodoltaan litteä. Täällä on isoja lasiseiniä, eikä rakennus ole energiatehokas”, Niinimäki kertoo.

Siirtämällä kampus keskustaan vähennettäisiin tarvetta yksityisautoilulle, mikä osaltaan vähentäisi yliopiston hiilijalanjälkeä.

“Nykyinen julkinen liikenne ei tule pysymään yhteiskampuksen perässä. Nyt jo saan palautetta opiskelijoilta, että bussilinjat ovat tukossa. Emme voi pyrkiä hiilineutraaliuteen ja nojata yksityisautoiluun kampukselle siirtymisessä.”

Yksityisautoilu on Niinimäelle ongelma myös opiskelijoiden kokemuksen kannalta: hän kertoo lukeneensa, että Helsingissä vain joka kolmas nuori hankkii ajokortin, eikä usko, että nuoret haluavat jatkossa autoilla opiskelupaikkaansa.

Vuosikymmenien projekti

Selvityksen on määrä valmistua tänä keväänä. Niinimäki kertoo pyrkivänsä tuomaan asian yliopiston hallitukselle huhtikuussa, jolloin hallitus linjaa onko edessä remontti, rakentaminen vai kampuksen muutto.

Jos hallitus päätyy puoltamaan muuttoa, muutokset tapahtuisivat kuitenkin vasta vuosien päästä. Yliopisto muuttaisi uusiin tiloihin tiedekunta kerrallaan. Arvioitu muutto sijoittuisi vuosille 2026–2040.

“Useimmat nykyiset opiskelijat eivät tulisi näkemään uutta kampusta nykyisen tutkintonsa puitteissa opiskelijoina”, Niinimäki sanoo.

Projektin suuruudesta huolimatta rehtori on positiivisin mielin, ja toivoo opiskelijoilta samaa.

“Oli ratkaisu mikä tahansa, opiskelijoiden hyvinvointi on aina mielessä. Tätäkin päätöstä tehdään opiskelijaa varten, jotta voidaan varmistaa hyvä opiskelukokemus.”

Millainen on uusi kampus?

Vaikka suunnitelmat uuden kampuksen rakentamisesta ovat vasta suunnitteluvaiheilla, on ideoita jo heitetty ilmaan. Sijaintina rautatieaseman läheisyys vaikuttaa jo lukkoon lyödyltä.

Keskustassa sijaitseva kampus näyttäytyy Niinimäelle myös keinona tuoda Ouluun elinvoimaa.

“Vaikka elinvoimaistaminen ei ole varsinaisesti yliopiston tehtävä, voisimme auttaa tuomaan vireyttä keskustaan ja tehdä osaltamme Oulusta vetovoimainen kaupunki.”

Inspiraationa uudelle kampusrakennukselle Niinimäki mainitsee oululaisarkkitehti Rainer Mahlamäen suunnitteleman Metropolian Myllypuron kampuksen.

Virallisia suunnitelmia ei ole, vaikka Oulun yliopiston arkkitehtiopiskelijat suunnittelevatkin Mahlamäen ohjauksessa kurssityönään Niinimäen sanojen mukaan “leikkimielisesti” uutta kampusta.

“Uusi kampus olisi sijoitus nykyaikaan. Haluaisin sanoa opiskelijoille, että huoli pois!” Niinimäki tiivistää.

Julkaistu 27.2.202028.4.2020

Iida Putkonen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Tiedeviestinnän maisteri ja glögin ympärivuotinen kuluttaja. Etsii revontulia, riippumattoja ja juuri oikeita sanoja.

Lue lisää:

Loputon taisto sormenjälkiä vastaan – yliopisto siivoojan silmin

Tiedämme miltä tuntuu kaataa kahvi tai pudottaa vahingossa ruokaa – mutta miltä tuntuu olla se, joka siivoaa vahinkoja päivästä toiseen? Tutustuimme siivoojan arkeen Linnanmaan kampuksella. Samalla selvisi, mikä yliopiston tila on kaikista haastavinta pitää puhtaana ja millaista on siivota yliopistoa erikoispäivinä.

Ihmiset Tuttu kasvo kampukselta

TEKSTI Frida Ahonen

KUVAT Elina Korpi

Kuinka usein havahdumme ajattelemaan, miten kampuksemme ravintolat, wc-tilat ja kulkuväylät pysyvät päivästä päivään siistinä ja järjestyksessä? Valitettavan usein likatahroja vaanivan siivoojan työ huomataan vasta silloin, kun joku alue ei olekaan odotusten mukaisesti kiiltelevän puhdas.

Sain eräänä perjantaina tilaisuuden tutustua seitsemän vuotta Linnanmaalla työskennelleen siivooja Tarja Stenrothin tyypilliseen työpäivään.

”Tämä on ainoa paikka, missä kerkeämme toisiamme näkemään, mitä nyt tuolla kampuksen puolella törmätään päivän aikana”, Stenroth selostaa johdattaessaan minut tuttua Prosessinkatua pitkin. Päädymme SÄ118-luokan sisäänkäynnin viereiselle liukuovelle, johon en oikeastaan aikaisemmin ole kiinnittänyt ihmeempää huomiota.

Nyt oven takaa paljastuu siivoojien taukotila: heidän yliopistolla toimimisensa lähtöpiste, jossa säilytetään siivousvälineitä sekä vietetään yhdessä ruokataukoja. Taukotilassa onkin jo väkeä, joten siirrymme keskustelemaan rauhaisampaan luokkahuoneeseen.

Siivoojan aamu vaikuttaa melkoiselta rutistukselta – pitäähän iso talo saada siivottua kampuksen aamuvirkuimmille käyttäjille. Stenroth selventää, että virallisesti työpäivä alkaa kuudelta, mutta hän aloittaa aina viideltä, jotta iltapäivästä voi nipistää aamulla tehdyn tunnin ja päästä aikaisemmin kotiin.

Jokaisella siivoojalla on oma vastuualueensa, jonka pitää olla siivottuna kello kahdeksaan mennessä. Stenrothin alueeseen kuuluvat yliopiston päärakennuksen alakerta, kaksi kokoushuonetta, Saalastinsali, Kastarin ravintola, aulan wc-tilat, Saalastinsalin viereinen aula sekä sitä ympäröivät käytävät.

Shot for Oulun Ylioppilaslehti in January 2020. Pictured is a a clening lady in the campus bathroom of University of Oulu. — Yliopiston tulee olla puhtaana joka aamu ennen kahdeksaa, mikä tarkoittaa siivoojille aikaisia aamuja.

Stenroth kertoo työpäivien olevan hyvin vaihtelevia. Aamusiivouksen rytmin määrittää pitkälti se, miten tiloja on edellisenä päivänä käytetty. Hän toteaa esimerkiksi Saalastinsalissa toisinaan järjestettävien, jopa 3000–4500 kutsuvieraan, ruokakattausten lohkaisevan aamusta ison osan, kun samanaikaisesti pitää saada tehtyä aamun perustehtävät.

”Pöydät ja tuolit pitää saada puhtaaksi, lattia puhdistettua sekä roskat vietyä. Lisäksi nevotteluhuoneessa saattaa olla ollut edellisenä päivänä kahvikattaus. Näiden päälle minulla on siivottavana jokapäiväisiin siivouskohteisiini kuuluva ravintola Kastari”, Stenroth luettelee aamuaskareitaan.

Modernit pinnoitteet siivoojan haasteena

Keskustelumme jälkeen pääsen Stenrothin mukaan seuraamaan hänen iltapäivävuoroaan. Peruspesijänä Stenroth on jokapaikan luottosiivooja: hänen iltapäivän työtehtävänsä vaihtelevat ja hänet lähetetään sinne, missä on kulloinkin tarve siivota.

Tämän iltapäivän siivouskohde sijaitsee yliopiston vanhassa humanistisiivessä, hälisevän ravintola Foodoon viereisellä rauhaisalla SYKin käytävällä. Stenrothin tehtäviin kuuluu käytävän pukuhuoneiden ja wc-tilojen siivoaminen.

Stenrothin aloittaessa siivouksen, käy heti ilmi, että yksi siivoojan työn haasteista on yliopiston eri pintojen materiaalien käsittely. Siivooja osoittaa esimerkiksi pukuhuoneen suihkun lattiaa, kehottaen minua kokeilemaan sitä kengällä. Lattian karheus tuntuu kenkääni vasten röpelöisyytenä, ja huomaan myös, että kenkä ei liu’u lattialla tasaisesti, vaan töksähtelevän kömpelösti.

Siivooja kertoo, että röpelöinen pinta on turvallisuusratkaisu: sitä suositaan yleisesti pukuhuonetiloissa, jotta esimerkiksi suihkussa ollessa ei liukastu. Sen puhdistaminen ei kuitenkaan ole aivan yhtä yksinkertaista kuin sileäpintaisen lattian puhdistaminen, ja pukuhuoneen lattiaa varten onkin omat siivousvälineensä.

Stenroth mainitsee lisäksi viime vuosien pahimpana villityksenä kokolattiamattojen laitattamisen ruokailutiloihin, esimerkiksi ravintoloihin ja kahvihuoneisiin. Ymmärrettävästi rasvatahrojen ja liiskaantuneiden tomaattien puhdistaminen maton pinnasta ei lukeudu siivojaan mieluisimpiin työtehtäviin.

”Kaikkien etu olisi, että kalustus ja materiaalit olisivat mahdollisimman yksinkertaisia ja helposti puhdistettavia”, Stenroth huokaisee.

Arkkitehtiosastolla toteutetaan Stenrothin mukaan uudistuksellisimmat, mutta siivoojan näkökulmasta kaikista kinkkisimmät kalustus- ja materiaaliratkaisut. Esimerkiksi osaston mustat wc-pöntöt ja seinät ovat herättäneet siivojassa ihmetystä: musta pinta on tunnetusti siivoojalle armoton, sillä se paljastaa heti pienimmätkin likaisuudet.

Stenroth mainitsee vaikeina siivouskohteina myös samoissa vessoissa olevat uudentyyppiset keraamiset käsienpesualtaat. Nämä altaat eivät ole perinteisen lasitepintaisia, kuten vaikkapa wc-tilojen pääaulan käsinpesualtaat, vaan mattapintaisia. Mattapintaisten altaiden puhtaaksi pyyhkiminen on vaikeampaa kuin lasitettujen altaiden.

Stenroth ehdottaakin leikillään, että arkkitehtiopiskelijoiden pitäisi suorittaa muutaman kuukauden siivousharjoittelu, jossa he oppisivat itse käsittelemään suunnittelemiaan pintoja ennen kuin pääsevät toteuttamaan modernistisia visioitaan käytännössä.

Tavoitteena saavuttamaton puhtaus

”Pidän siitä, että näen työni tuloksen – että tulee puhdasta”, Stenroth toteaa kertoessaan työnsä parhaista puolista.

Käytännössä puhtaus on kuitenkin vain illuusio, jota on vaikea saavuttaa: halu saada yliopisto puhtaaksi vaikuttaa mahdottomalta ympäristössä, joka on jatkuvassa liikkeessä ja myllerryksessä. Stenroth osoittaa esimerkiksi käytävän lasiovia ja kertoo toisinaan pyyhkivänsä ne monta kertaa, kun hänen siivousvuoronsa aikana ovien laseihin ehtii jo ilmestyä uusia sormenjälkiä.

Iltapäiväsiivous ajoittuu yliopiston kiireisimpään aikaan lounasruuhkan tienoille. Aluksi rauhalliselta vaikuttanut sivukäytäväkään ei sitä ole: käytävällä kulkee jatkuvasti ihmisiä, ja vähän ajan kuluttua eräs ohikulkija tulee ilmoittamaan käsipaperin loppuneen aulan wc:stä.

Puhtauden perinpohjainen tavoittelu ohjaa Stenrothin siivoamaan yliopistoa parhaansa mukaan myös työvuoronsa ulkopuolella. Hän saattaa esimerkiksi yliopistolle saapuessaan keräillä käytävältä roskia.

Lisäksi Stenrothille on tärkeää kunnioittaa työvälineitänsä ja käyttää niitä oikein. Huomatessaan, että siivoustilanteesta otetaan kuvia, Stenroth huomauttaa heti käyttävänsä vain poikkeuksellisesti pukuhuoneiden lattioille varattua moppia myös käytävän wc:n lattian puhdistamiseen. ”Ethän vain sellaisia kuvia julkaise”, Stenroth pyytää nauraen.

Loppumaton kuhina tuo päiviin vaihtelua

Koska Stenrothin haastatteluiltapäivän työtehtävät sijoittuvat yliopiston remontissa olevaan siipeen, puhe kääntyy luontevasti yliopiston muutoksen tuomiin haasteisiin. Siivoojalle muutos – uudet tilat, kalusteet ja materiaalit – tarkoittaa myös uusien työtehtävien ja -käytänteiden omaksumista.

Viimeisin suurin siivoojia koskettanut muutos oli palvelutuottajan vaihtuminen reilu vuosi sitten. Stenrothin mukaan asiat ovat kuitenkin pysyneet kutakuinkin entisellä mallillaan.

Siivoojalle yliopisto näyttäytyy myös ilman isoja remontteja tai muita uudistuksia jatkuvasti uudelleenmuotoutuvana tilana.

”Tämä yliopisto on kuin muurahaispesä: sesonkiaikaan täällä on jatkuva kuhina. Kun yliopistolla järjestetään tapahtumia, esimerkiksi festivaalipäiviä ja abipäiviä, kuhina vielä kiihtyy.”

Parhaiten siivoojan mieleen ovat jääneet erilaiset lippujen jonotukset. Hän kuvailee jonotuspäivien tunnelmia kaoottisen euforisiksi, kun jonottavat opiskelijat valtaavat yliopiston aulat ja käytävät. Aamulla töihin tullessa aulassa on joinakin vuosina ollut kolme telttaa ja puhallettavia patjoja.

Yliopistoarjen hyörinä – erityisesti siitä innostuneet opiskelijat – on Stenrothista hauskaa seurattavaa. Toisaalta myös kesä on siivoojalle mieluisaa aikaa, sillä opiskelijoiden kesälaitumilla lekotellessa voi tehdä kunnolla aikaa vievät ylläpitopuhdistukset.

Linnanmaan muurahaispesässä jokaisella oma paikkansa

Stenrothin työskentelyä seuratessa huomaa heti hänen olevan kuin kotonaan yliopistolla. Hän tervehtii tuon tuosta käytävällä kulkevia opiskelijoita ja työntekijöitä. Haastattelutuokiomme saa myös siivoojalle tutuilta ohikulkijoilta huomiota: ”Sinä oletkin päässyt filmitähdeksi”, huikkaa eräs.

Stenroth kertoo, että hänellä on joka osastolla tuttuja, joiden kanssa hän puhuu muistakin kuin vain työhön liittyvistä asioista. Hän arvostaa yliopiston hyväksyvää ilmapiiriä, jossa hän kokee voivansa työskennellä rennosti ja tervehtiä kaikkia.

”Minun mielestäni täällä on helpompi kulkea, kun tuntee aina jonkun jostakin. Ei tarvitse katsella varpaita, kun kävelee”, Stenroth nauraa.

Muista kotoa opitut käytössäännöt

Mitä me opiskelijat sitten voisimme tehdä helpottaaksemme siivoojan kiireisestä työpäivää? Stenroth muistuttaa peruskäytössääntöjen tärkeydestä: ”Yksi oleellisimmista asioista olisi, että purukumeja ei liimailtaisi pöytien alle ja jos jotain tipahtaa käsistä, niin se pistettäisiin roska-astiaan. Ei roskaa tarvitse jättää lattialle odottamaan, että siivooja tulee ja nostaa sen.”

Stenroth huomauttaa myös pöytiin piirtelemisen ja tarrojen liimailemisen vessan seinille olevan valitettavan yleistä. Hän toivoo, että jokainen toimisi jo kotona opittujen peruskäyttäytymismallien mukaisesti ja tekisi omalta osaltaan parhaansa koulun siisteyden hyväksi.

Petrattavaa Linnanmaan opiskelijoilla vaikuttaisi olevan hygieniatilojen käyttämisessä. Stenroth maalaa minulle hetkessä siivoojan pahimman painajaisen: käsipaperia on heitelty pitkin lattioita, lavuaarista roiskittu käsienpesuvettä ympäriinsä, wc-koppien seinät töhritty täyteen kirjoituksia ja joku on ajan kuluksi virtsannut vessanpesuharjakuppiin.

”Onneksi tapaukset ovat marginaalisia. Ne ovat olleet aivan ihania ja reippaita opiskelijoita, mitä itselle on sattunut kohdalle”, Stenroth hymyilee.

Hän kertoo opiskelijoiden tulevan joskus jopa käytävällä halaamaan ja kiittämään siivojien työstä. Stenroth onkin jo suunnitellut jäävänsä mahdollisuuksien mukaan yliopistolle puolipäiväisesti töihin eläkkeellepääsyn jälkeenkin.

~

Olemme jääneet toviksi juttelemaan käytävän wc:n edustalle, kun Steroth huomaa, että hänen työpäivänsä on oikeastaan jo päättynyt. Hän lähtee luovimaan tietään ketterine siivouskärryineen iltapäiväruuhkan läpi kohti Prosessinkatua, ja minä lähden jatkamaan perjantaista opiskelupäivääni, astetta itsekriittisempänä yliopiston käyttäjänä.

Huomaan seuraavan viikon tentissä miettiväni omaa toimintaani siivoojan näkökulmasta, kun joudun tenttiin vastaamisen kiireessä tyhjentämään terottimeni pulpetille. Tentin jälkeen siivoan, äärimmäistä huolellisuutta noudattaen jokaisen pudottamani lyijykynän kuoren palasen ja tiputan ne tenttisalin roskakoriin.

Julkaistu 12.2.202026.2.2020

Frida Ahonen

Suomen kielen ensimmäisen vuoden opiskelija, joka on valmistunut valtiotieteiden kandidaatiksi ranskalaisesta Sciences Po Pariisin yliopistosta.

Lue lisää:

SYK on avoin vuokralaisille – ”Olisi mahtavaa, jos Linnanmaalla olisi oma panimo”

Oulun yliopisto on avannut ovensa Subwaylle ja Terveystalolle. Uusien vuokralaisten hankinta on tällä hetkellä jäässä Oulun ammattikorkeakoulun muuttosuunnitelmien vuoksi. Tilat omistava Suomen Yliopistokiinteistöt suhtautuu vuokralaisiin varsin vapaamielisesti: tulevaisuudessa Linnanmaalla voi toimia vaikka oma kampusbaari.

Ilmiöt

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Joel Karppanen

Tänä syksynä moni Oulun yliopiston opiskelija on yliopistolle tullessaan hätkähtänyt edessään siintävää näkyä. Hetkinen – humanistisen tiedekunnan vaaleaa kiviseinää koristavatkin Subwayn ja Terveystalon logot!

Yritysmaailma logoineen, brändiväreineen ja mainoslakanoineen onkin yhä näyttävämmin esillä kaikissa maan yliopistoissa. Yksi tuore esimerkki yritysten ja yliopistojen välien lämpenemisestä on Tampereen teknillisen yliopiston kampuksen keskelle rakennettu Kampusareena.

Yli 16 000 neliön uudisrakennusta kuvataan yliopiston sivuilla ”tieteen, tutkimuksen ja teknologian keskipisteeksi”, jonka tiloista irrotetaan yrityksille noin 40 prosenttia, liiketiloiksi 10 prosenttia ja yliopistolle loput 50 prosenttia. Viime syksynä avatun Kampusareenan vuokralaisia ovat muun muassa Nokia Technologies ja Huawei.

Suomen Yliopistokiinteistöjen (SYK) rakennuttama ja omistama Kampusareena antaa osviittaa siitä, miltä Oulun yliopisto voi tulevaisuudessa näyttää.

”Kampusareena on hyvä testiympäristö, josta voimme katsoa mallia. Tarkoitus ei ole tehdä siitä yksi yhteen -kopiota, vaan jatkojalostaa sitä eri kampuksille sopivaksi”, sanoo Seppo Wiik, SYKin Oulun kampusmanageri.

Suomen Yliopistokiinteistöt Oy perustettiin vuonna 2009 yliopistouudistuksen yhteydessä. Aiemmin Senaatti-kiinteistöjen omistamat yliopistokiinteistöt siirrettiin kolmen uuden kiinteistöyhtiön hallintaan, Aalto-Yliopistokiinteistölle, Helsingin Yliopistokiinteistölle ja Suomen Yliopistokiinteistölle.

SYK omistaa, rakennuttaa ja kehittää pääkaupunkiseudun ulkopuolisten yliopistojen ja korkeakoulujen käytössä olevia kiinteistöjä.

Oulun yliopistonkin tilojen omistaja on SYK, ei yliopisto. Seppo Wiikin mukaan oikeus SYKin kiinteistöjen vuokralaisista päättämiseen on yhtiöllä itsellään.

”Asiasta keskustellaan tietysti myös yliopiston johdon kanssa, mutta SYKillä on täysi vapaus valita kampukselle tulevat yritykset.”

Oamk täyttää tyhjiä neliöitä

Neliöiden puolesta Linnanmaalle mahtuisi monta uutta vuokralaista. Kampuksella on tyhjää tilaa tällä hetkellä noin 5000 neliötä. Vuodenvaihteessa Linnanmaan lounaiskulmasta vapautuu vielä 10 000 neliötä tilojen tehostamistoimenpiteiden seurauksena.

Osan tyhjistä neliöistä haukkaa Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk), jonka Kotkantien ja Teuvo Pakkalan kampukset muuttavat Linnanmaalle vuonna 2019. Oamk vuokraa toiminnalleen SYKiltä noin 23 000 neliön tilat.

Seppo Wiikin mukaan SYKin linjana on, ettei uusia yritysneuvotteluita Linnanmaalla aloiteta, ennen kuin Oamkin tarvitsema tilakokonaisuus on selvillä.

”Tilatarve on selvillä kuitenkin pian, joten neuvotteluja voidaan jatkaa jo ennen vuodenvaihdetta.”

Seppo Wiik uskoo kahden korkeakoulun kampuksen olevan yrityksen näkökulmasta houkutteleva.

”Kyse on kuitenkin yhteensä 20 000 opiskelijasta, joka on jo pienen kaupungin verran.”

SYK ei sanele yritysvuokralaisille erityisiä ennakkoehtoja. Wiikin mukaan Linnanmaalle ovat tervetulleita hyvin monenlaiset yritykset pienistä kampaamoista isoihin teknologiajätteihin.

Ilmeisimpiä yhteistyökumppaneita ovat ne firmat, jotka hyödyntävät yliopistoa tutkimus- ja kehitystyössään.

Suunnitelmissa on tarjota lisää työhuoneita myös paikallisille start up -yrityksille. Työtiloja kaavailtiin ensin vanhoihin biologian laitoksen tiloihin, mutta etsintä pistettiin hetkeksi tauolle Oamkin muuttoilmoituksen myötä.

”Tilaa start up -yrityksille löytyy kyllä. Lisäksi lounaiskulmasta on vapautumassa iso alue, johon voidaan ottaa isojakin toimijoita.”

Yliopiston ovat avoinna myös tavallisille palveluyrityksille, kuten parturi-kampaamoille ja hierojille.

”Ajatuksena olisi se, että Linnanmaasta muodostuisi opiskelijalle niin hyvä kokonaisuus, ettei sieltä palveluiden perässä tarvitsisi lähteä keskustaan”, Wiik visioi.

Panimokaan ei olisi pahitteeksi

Tähän asti Linnanmaalla toimineet ravintolat ovat olleet pääasiassa yhden omistajan hallussa.

Nyt kampuksella toimii kolme ravintola-alan yritystä: Uniresta, Fazer Food Services ja Subway.

Toisin kuin Fazer, Subway ei tullut yliopistolle kilpailutuksen kautta.

”Yliopisto halusi, että Linnanmaalle tulisi yrityksiä muutenkin kuin kilpailutuksen kautta. Tällä haluttiin antaa vähän erilaista tarjontaa”, Seppo Wiik perustelee.

Onko tässä maailmassa mikään bisnes yliopistolle täysin sopimaton? Sopisiko keskusaulan kupeeseen esimerkiksi tupakkakauppa, peliluola tai strippibaari?

Wiik ei tyrmää mitään bisnesideaa ennakkoon.

”Edellä mainittujen sijoittumisesta yliopistoalueelle kuitenkin käydään perinpohjainen keskustelu ensin yliopiston kanssa”, hän jatkaa.

Esimerkiksi kampusbaaria hän pitää vain mainiona ideana, mikäli oikea toimija löytyy. Asiasta on jo keskusteltu hallintojohtaja Essi Kiurun kanssa.

”Minusta olisi oikein mahtavaa, jos Linnanmaalle saataisiin oma panimo, joka tekisi opiskelijoille olutta mieltymysten mukaan. Se olisi loistava idea.”

Julkaistu 2.11.201611.10.2017

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Kolmen kampuksen elämää

Tämän syyslukukauden ajan Oulun yliopiston opiskelijat opiskelevat vielä kolmella kampuksella: Linnanmaalla, Kontinkankaalla ja keskustassa. Tammikuusta 2017 alkaen kampuksia on enää kaksi, kun arkkitehtuurin tiedekunta on muuttanut keskustasta Linnanmaalle.

Opiskelu

TEKSTI Anna Mansisto

KUVAT Anna Mansisto

Oulun ylioppilaslehti 2016 — POTKULAUTA. Suurin osa lääketieteelisen tiedekunnan opiskelijoista liikkuu Kontinkankaan kampuksella potkulaudoilla, koska välimatkat ovat pitkiä sairaalan ja luentosalien välillä.

Julkaistu 1.9.201615.9.2016

Anna Mansisto

Ensimmäisen kertakäyttökameran osti Madeiran reissulle 6-vuotiaana. Siitä asti kamera on pysynyt tiivisti kädessä ja hän kuvaa aina, kun hammaslääketieteen opinnoiltansa ehtii. Instagram: @aannakatariina