Vulcanalian iltajuhla halutaan siirtää Ouluhallilta Linnanmaalle – ”Monta muttaa on vielä edessä”

Ensimmäinen Vulcania järjestettiin ravintola Rauhalan edustalla vuonna 1995. Rauhalan lisäksi lukuvuoden avajaisjuhlaa on järjestetty Kuusisaaressa, Toppilan Möljällä ja Ouluhallilla.

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan lukuvuoden avajaisjuhlaa Vulcanaliaa saatetaan syyskuussa viettää ensimmäistä kertaa Linnanmaalla.

OYY selvittää nyt sitä, voiko Vulcanalian iltajuhlan järjestää Oulun yliopiston Linnanmaan kampuksella, yliopiston 2T-parkkipaikalla.

Viime vuonna Vulcanalian iltajuhla järjestettiin Ouluhallissa, vuonna 2015 Ouluhallin parkkipaikalla.

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallitus linjasi juhlan järjestämispaikasta torstaina 16.3. pidetyssä kokouksessa. Vulcanalian tapahtumapäiväksi on kaavailtu keskiviikkoa 6.9. Iltajuhlan lisäksi Vulcanalia-päivään kuuluvat Oulun yliopiston avajaisjuhla ja Linnanmaan kampuksella pidettävät perinteiset järjestömessut.

OYY:n hallituksen jäsenen Kaisa Tervahaudan mukaan parkkipaikkaidean taustalla on sekä yliopiston että opiskelijoiden toive saada tapahtuma Linnanmaalle.

Hän kuitenkin korostaa sitä, että asiassa on vielä paljon selvitettävää.

”Selvitettävänä on vielä lupakysymyksiä Oulun kaupungilta koskien esimerkiksi sitä, kuinka pitkään alueella saa olla, miten asutus vaikuttaa melulupaan ja kuinka liikennejärjestelyt hoidetaan. Eli pitää nyt tutkia byrokratiaa, mikä on mahdollista. Kaikenlaista tapahtuu, jos 2000–3000 ihmistä kokoontuu samaan paikkaan.”

OYY:ltä ei veloitettaisi vuokraa parkkipaikan käytöstä. Tervahauta ei osaa sanoa vielä sitä, kuinka paljon parkkipaikalle mahtuu väkeä tai tulisiko juhla-alueesta katettu.

”Väkimäärä riippuu siitä, miten tila rajataan. On keskusteltu siitä, tulisiko alueen olla katettu vai ei, rajataanko alueelle erikseen anniskelualuetta. Monta muttaa on vielä edessä: jos näyttää siltä, että tapahtuma on liian hankala toteuttaa Linnanmaalla niin, miten me halutaan, pitää tapahtuma järjestää muualla.”

Mikäli parkkipaikkaskenaario kaatuu, mikä on OYY:n varasuunnitelma?

”Plan B:nä on mietitty eri vaihtoehtoja, niissäkin on omat puolensa. Vulcanalia on tapahtumana haasteellinen järjestää, eikä vähiten sen vuoksi, että meidän täytyy miettiä jäsenpalvelunäkökulmaa. Tapahtuma on nyt kiertänyt hieman paikasta toiseen, ja aina on etsitty parasta ratkaisua sen järjestämiselle ja koitettu kehittää sitä”, Tervahauta sanoo.

Ensimmäinen Vulcanalia järjestettiin ravintola Rauhalan edustalla vuonna 1995. Juhlaa järjestettiin Rauhalan edessä vuoteen 2003, jolloin tapahtuma siirtyi Kuusisaareen. Vuonna 2012 juhla muutti Kuusisaaresta Toppilan Möljälle.

Kaisa Tervahaudan mukaan Vulcanalian paluu Kuusisaareen ei onnistu ainakaan tänä vuonna, mutta ensi vuonna se voisi olla mahdollista.

”Oulun kaupungilta ilmoitettiin meille, että tänä vuonna Kuusisaareen otetaan vain Qstock, mutta vuonna 2018 Vulcanaliasta voi olla yhteydessä”, Tervahauta sanoo.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Oulun yliopiston lääketieteen tutkimus sai 100 000 euron lahjoituksen

Thelma Mäkikyrön säätiön lahjoituksen myötä Oulun yliopiston vastinrahakampanjan kokonaistulos nousee 7,3 miljoonaan euroon.

Oulun yliopisto on saanut Thelma Mäkikyrön säätiöltä 100 000 euron lahjoituksen. Lahjoitus kohdennetaan lahjakirjalla säätiön tarkoituksen mukaisesti Oulun yliopiston lääketieteen koulutusalalle.

Thelma Mäkikyrön säätiön tarkoituksena on tukea ja edistää syöpätauteihin kohdistuvaa lääketieteellistä tutkimusta. Säätiön hallituksen puheenjohtaja Martti Sorri toivoo, että lahjoitusvarat vahvistavat Pohjois-Suomelle erittäin tärkeää lääketieteellisen alan koulutusta ja tutkimusta.

Thelma Mäkikyrö (1920–2008) oli pidetty ja arvostettu oululainen hammaslääkäri, joka kunnostautui etenkin hampaiden oikomishoidon edelläkävijänä. Huomattavan omaisuutensa hän halusi lapsettomana ihmisenä lahjoittaa perustamalleen nimeään kantavalle säätiölle.

Vuonna 2006 perustettu säätiö on jakanut apurahoja vuodesta 2010 alkaen. Valtion vastinrahoituksen vaikutuksesta Thelma Mäkikyrön säätiön lahjoitusten ja avustusten kokonaisarvo Oulun yliopistolle on noin 800 000 euroa.  Lisäksi säätiön lahjoituksella on perustettu Helsingin yliopistoon Mäkikyrön nimeä kantava rahasto pieneläintutkimuksen edistämiseksi.

Valtio on luvannut maksaa 30.6.2017 mennessä yliopistoille tehdyille yksityisille lahjoituksille vastinrahan, joka kasvattaa tehtyjen lahjoitusten arvoa. Thelma Mäkikyrön säätiön lahjoituksen myötä Oulun yliopiston vastinrahakampanjan kokonaistulos nousee 7,3 miljoonaan euroon.

Thelma Mäkikyrön lahjoituksen luovutustilaisuus pidettiin Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan johtoryhmän yhteydessä tiistaina 21.3. Tilaisuudessa olivat läsnä säätiön edustajat, emeritusprofessori ja säätiön hallituksen puheenjohtaja Martti Sorri ja asianajaja, säätiön asiamies Jorma Heino.

Lahjoituksen vastaanottivat Oulun yliopiston tutkimusrehtori Taina Pihlajaniemi ja lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Kyösti Oikarinen.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Kaavoitussuhmuroinnille stoppi, kulttuuritoimijoille maksuttomia tiloja ja lapsille harrastustakuu – näitä vaalilupauksia ehdokkaat tekivät

Tiistaina Linnanmaalla järjestetyssä opiskelijoiden kuntavaalipaneelissa tentattiin ehdokkaiden kantoja muun muassa kampuskehittämiseen ja opiskelijoiden lukuvuosimaksuihin.. Esille nousi jälleen kerran myös oululainen ikuisuushanke, Linnanmaan uimahalli.

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Kuntavaalikampanjointi rantautui tiistaina Oulun yliopistolle Linnanmaan kampukselle. Amican Central stationilla tiistai-iltapäivänä järjestetyssä OYY:n vaalipaneelissa ehdokkaita grillattiin Oulun kuntapolitiikkaa koskevilla kysymyksillä.

Paikalla oli edustus yhdestätoista poliittisesta puolueesta. Vaalipaneeliin osallistuivat Veera Kontiokari (Piraattipuolue), Veli-Pekka Kultanen (SKP), Liisa Komminaho (SDP), Kati Hannila (Keskusta), Valtteri Törmänen (Vihreät), Sebastian Stenfors (Kokoomus), Mikko Mäkinen (RKP), Aki Kivirinta (Liberaalipuolue), Juha Richter (Liberaalipuolue), Oskar Olaussen (Vasemmistoliitto) ja Krista Inkala (Perussuomalaiset).

Jokaiselle ehdokkaalle suotiin minuutti vastausaikaa per kysymys, kunnes triangelin helähdys ilmoitti vastausajan päättymisestä.

Ehdokkaat olivat melko samanhenkisiä kertoessaan syistä kuntavaaliehdokkuudelleen. Mainituiksi tulivat muun muassa ”halu vaikuttaa ja parantaa asioita” ja halu tuoda uutta ja nuorta näkemystä valtuustoon.

OYY:n hallituksen puheenjohtajan Joel Kronqvistin juontaman paneelin ensimmäinen kysymys koski sitä, millä tavalla he kuntapäättäjinä huomioisivat Oamkin tulevan muuton Linnanmaalle.

Melko yksimielisesti vastattiin Oamkin muuton vaativan toimivampaa joukkoliikennettä ja lisää opiskelija-asuntoja. Panelistien huolenaiheina toistuivat bussien riittäminen ruuhka-aikaan aamuisin ja iltapäivisin. Toistuva toive oli myös suora bussiyhteys keskusta-Toppila-Linnanmaa -välille.

“Myös Välkkylään on tulossa opiskelija-asuntoja, ja sieltä tarvitaan linja tänne. Kaikki eivät voi asua Linnanmaalla, eivätkä kaikki voi asua keskustassakaan”, Kati Hannila totesi.

Mikko Mäkinen esitti visionaan Oamkin tyhjäksi jäävien tilojen käyttämisen ”kaupalliselle opetusvientitoiminnalle”. Joukkoliikennettä hän kehittäisi kimppakyytiseteleillä.

Juha Richterin mukaan Linnanmaalle kaivattaisiin kasvavien opiskelijamäärien myötä omaa uimahallia. Hän kertoi olevansa myös itse innokas uimaharrastaja. “Mitä enemmän täällä on asukkaita, sitä enemmän tänne tarvitaan erilaisia urheiluvaihtoehtoja.”

Uimahallia Linnanmaalle on odotettu Oulussa erittäin pitkään ja hartaasti. Vuonna 2012 uimahallihaave näytti toteutuvan, mutta kaupungin taloustilanteen vuoksi uimahallia ei ole vieläkään rakennettu.

Kuuluuko koulutuksesta maksaa?

Yksi panelistien kantoja jakava kysymys oli suhtautuminen kansainvälisten opiskelijoiden lukuvuosimaksuihin.

Kultanen, Kontiokari, Komminaho, Hannila, Törmänen, Inkala ja Olaussen pitivät lukuvuosimaksuja huonona ideana. Richter kannatti maksuja ETA-alueen ulkopuolelta oleville ja arveli niiden nostavan opetuksen laatua.

Aki Kivirinnan mukaan lukuvuosimaksut taas ovat hyvä asia ja ne voisi ottaa käyttöön myös suomalaisten opiskelijoiden kohdalla, sillä se parantaisi opiskelija-aineksen laatua ja opiskelunopeutta. “Minusta kyse ei ole ongelmasta, vaan ratkaisusta.”

Sebastian Stenfors sanoi kannattavansa yhtäläisiä mahdollisuuksia kaikille, mutta arveli kv-opiskelijoiden lukuvuosimaksujen helpottavan suomalaista koulutusmyyntiä ulkomailla.

Jakoa syntyi myös suhtautumisessa joukkoliikenteeseen. Vaikka kaikki kannattivat joukkoliikenteen parannuksia, raitiovaunuliikenne sai varauksetonta kannatusta ainoastaan Mikko Mäkiseltä, ja Stenfors sanoi vastustavansa ratikkaa peräti “suunnattomasti”. Olaussenin ja Kultasen mukaan kannattavaa olisi selvittää mahdollisuutta hyödyntää jo olemassaolevia rautatielinjoja lähijunaliikenteessä.

Ehdokkaiden välille syntyi eroja myös kysyttäessä keinoja Oulun kuntatalouden tervehdyttämiseksi. Vaikka ehdokkaat olivat yksimielisiä työllistämisen ja yritysten tukemisen tärkeydestä, keinot talouskasvun käynnistämiseksi vaihtelivat. Siinä missä Veli-Pekka Kultanen ehdotti rakennustoiminnan ottamista kaupungin konsernitoimintaa, ”jotta täällä olisi pysyvästi työpaikkoja tarjolla”, Aki Kivirinta huomautti, että ”jos joku työllistyykin rakennusprojektissa kaupungin rahalla, on pois kaupungin budjetista pois”.

Stop suhmuroinnille!

Ehdokkaiden sopuisuus herätti yleisössä toiveen räväkämmistä avauksista. Panelisteilta kysyttiinkin “rajuimpia vaalilupauksia”.

Aki Kivirinta halusi lopettaa suhmuroinnin ”kaavoituksessa sun muussa”: ”Vanhat kaverisuhteet sun muut pyörii, isot firmat pyörittää kaupunkia niin kuin haluaa, näistä haluaisin eroon.”

Stenfors ei halunnut luvata mitään erityisen rajua: ”Vapaus opiskella, mahdollisuus tehdä oululaista työtä, niillä mennään.”

Mäkisen lupauksena oli kansalaispalkka, Hannilan mukaan nuorisotyöttömyysprosentin tulee pienentyä ensi vaalikaudella, ja hän haluaa olla mukana tekemässä työtä tavoitteen eteen.

Liisa Komminaho ei osannut antaa rajua lupausta, mutta lisäsi: ”jos valtuustoon pääsen, niin katsotaan sitten vappuna.”

Olaussen toivoi maksuttomia tiloja kulttuuritoimijoille. Törmänen kertoi kannattavansa kaikkien kaupunginyhtiöiden mahdollisimman avointa päätöksentekoa, ja haluavansa esimerkiksi Oamkin hallituksen pöytäkirjat ja esityslistat julkisiksi.

Kultanen lupasi vastustaa ”yltiöpäistä yksityistämistä ja yhtiöittämistä”, Kontiokari kannattaisi avointa päätöksentekoa ja kuntalaisten ottamista mukaan vaikutustyöhön.

Inkala esitteli visionsa ”lasten harrastustakuusta”, joka hänen mukaansa vähentäisi epätasa-arvoisuutta, lasten eriarvoisuutta ja yksinäisyyden kokemuksia. 

Tätä ideaa ovat esitelleet myös useat kokoomuksen valtuutetut ympäri Suomen, kun valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) haastoi viime syksynä kokoomuslaiset tekemään harrastustakuualoitteita omissa kunnissaan.

Valtteri Törmänen haastoi Inkalan ajatusta ja kysyi, eikö koulusta tai työstä ole ennaltaehkäisemään syrjäytymistä ja eriarvoistumista, ja kuinka kaupunginvaltuusto voisi tämän ajatuksen edes toteuttaa. 

Inkalan mukaan koulupäivät ovat lapsilla hirveän lyhyitä: kun tähän yhdistää iltapäiväkerhoista leikkaamisen, lopputuloksena on lapsen pitkä iltapäivä yksin kotona.

“Harrastustakuun ideana olisi se, että lapsilla olisi turvallinen ympäristö missä olla koulun jälkeen. Lasten harrastukset lisäksi kallistuu ja kallistuu, joten tarvittaisiin mahdollisuus myös köyhille harrastaa”, hän muotoili.

Lopuksi panelistit ruotivat vielä suhtautumistaan turvapaikanhakijoihin. Kaikki korostivat periaatteellista haluaan auttaa hädänalaista, mutta auttamisen tapa jakoi mielipiteitä. Moni vastaaja korosti kotouttamisen tärkeyttä.

”Sen verran tänne voi ottaa, mitä kantokyky kestää. Lähtisin siitä, että panostetaan siihen, että oikeasti kotoutetaan porukkaa ja saadaan heitä mahdollisimman nopeasti esimerkiksi koulutukseen ja työhön. En usko, että heidänkään mielestä on hirveän kiva vain istua vastaanottokeskuksissa pyörittelemässä peukaloita”, Kontiokari sanoi.

Osan mielestä valtion tulisi auttaa pakolaisia ensisijaisesti lähtömaissa. Esimerkiksi Richterin mukaan hädänalaisia voisi auttaa esimerkiksi lähettämällä rauhanturvaajia kriisimaihin.

Liisa Komminaho huomautti, että lähtömaissa auttaminen onnistuu silloin, kun maan tilanne on vakaa. Sen sijaan täydessä sotatilassa olevassa maassa asia ei ole niin yksinkertainen. 

“Ja kun ilmastopakolaisuus yleistyy, pakolaismäärät tulevat kasvamaan. He eivät pysy siellä, mistä ovat kotoisin.”

 

Kuntavaalien varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 9.4.2017. Ennakkoäänestys kotimaassa 29.3.–4.4. ja ulkomailla 29.3.–1.4

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Rauhala-klubi etsii Vuoden Opiskelijaa

Vuoden Opiskelijalta odotetaan opiskeluaikanana osoitettua aktiivisuutta opiskelijoiden ja yliopistoyhteisön hyväksi sekä opintojen hyvää etenemistahtia.

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan entisten toimijoiden alumniyhdistys Rauhala-klubi pyytää järjestöiltä ja opiskelijayhteisöiltä esityksiä Vuoden Opiskelijaksi.

Vuoden Opiskelijan valintakriteereitä ovat opiskeluaikana osoitettu aktiivisuus opiskelijoiden ja yliopistoyhteisön hyväksi sekä opintojen hyvä etenemistahti. Vuoden Opiskelija innostaa ja tsemppaa muita, edistää yhteisöllisyyttä ja on motivaattori. Hänellä voi esimerkiksi olla kokemusta opiskelijalähtöisen toiminnan käynnistämisestä tai pyörittämisestä, opiskelijajärjestön uudelleenherättämisestä tai muusta erityisestä toiminnasta järjestöissä tai yliopistolla.

Vuoden Opiskelijan valinta julkistetaan keväällä Oulun yliopistopäivässä. Vuoden Opiskelija palkitaan merkittävän suuruisella stipendillä. Vuonna 2016 Vuoden Opiskelijaksi valittiin hyvinvointitekniikkaa ja tuotantotaloutta opiskellut Mia Hautala, vuonna 2015 tunnustus myönnettiin konetekniikan opiskelijalle Olli Peuralle.

Vuoden Opiskelijaksi nimettävän henkilön tulee olla perustutkinto-opiskelija. Esitettävä henkilö ei voi olla ylioppilaskunnan hallituksen jäsen tai toimihenkilö eikä yliopiston ylimpien päätöksentekoelinten jäsen. Yksittäiset opiskelijat voivat tehdä esityksiä ja ehdotuksia omille järjestöilleen, jotka tekevät lopulliset esitykset.

Perustellut esitykset ja esitetyn henkilön ansioluettelo tulee toimittaa 26.4.2017 kello 16 mennessä sähköpostitse Rauhala-klubin hallituksen puheenjohtajalle Samira Fahimille osoitteeseen . Lisätietoja voi tiedustella samasta osoitteesta.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Oulun yliopistosta kuusi tieteenalaa sijoittui QS-rankingissa – uusina sähkötekniikka ja maatalous- ja metsätieteet

Oulun yliopisto sijoittuu kuudella tieteenalalla maailman parhaiksi arvioitujen yliopistojen joukkoon uusimmassa QS-tieteenalarankingissa. Oulun yliopistosta uusina aloina ranking-listalle nousivat sähkötekniikka (301–350) ja maatalous- ja metsätieteet (251–300). Muutoin QS-rankingin sijoituksissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia edellisvuoteen. Parhaiten Oulu menestyi maantieteessä (sijalla 101–150), ja sen jälkeen lääketieteessä (sijalla 201–250). Listaukseen pääsivät Oulun yliopiston aloista lisäksi biologiset tieteet (301–350) ja […]

Oulun yliopisto sijoittuu kuudella tieteenalalla maailman parhaiksi arvioitujen yliopistojen joukkoon uusimmassa QS-tieteenalarankingissa.

Oulun yliopistosta uusina aloina ranking-listalle nousivat sähkötekniikka (301–350) ja maatalous- ja metsätieteet (251–300).

Muutoin QS-rankingin sijoituksissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia edellisvuoteen. Parhaiten Oulu menestyi maantieteessä (sijalla 101–150), ja sen jälkeen lääketieteessä (sijalla 201–250).

Listaukseen pääsivät Oulun yliopiston aloista lisäksi biologiset tieteet (301–350) ja tietotekniikka ja tietojärjestelmät (351–400). Edellisvuonna Oulun hammaslääketieteen tutkimus arvioitiin rankingissa sijalle 48, mutta tänä vuonna Oulu tipahti listalta. Hammaslääketieteen listaus on muita aloja lyhyempi, ja sinne listattiin tänä vuonna vain 50 parasta.

QS-rankingin ensimmäisiä sijoja hallitsevat hyvin perinteikkäät ja arvostetut yliopistot. Sähkötekniikan sekä tietotekniikan ja tietojärjestelmien alojen ykkösyliopisto oli Massachusettsin teknologia-instituutti (MIT), maantieteessä Oxfordin yliopisto, lääketieteessä ja biologisissa tieteissä Harvardin yliopisto ja maatalous- ja metsätieteissä Wageningen yliopisto.

Kansainvälinen QS World University Ranking arvioi yliopistoja sekä kokonaisuutena että tieteenalakohtaisesti. Tieteenalakohtaisen rankingin mittareita ovat akateeminen vertaisarviointi, työnantaja-arviointi, tieteellisten julkaisujen viittausten määrä sekä tutkijan julkaisutehokkuutta ja hänen julkaisujensa merkittävyyttä arvioiva Hirsch-indeksi.

Viimeisimmässä, vuoden 2016–2017 yliopistoja kokonaisuutena koskevassa QS-rankingissa Oulun yliopisto sijoittui välille 411–420.

QS World University Rankings by Subject -vertailussa yliopistojen suoriutumista arvioitiin tänä vuonna 46 eri tieteenalalla. Vertailussa oli mukana 4 438 yliopistoa.

QS:n käyttämät tieteenalojen nimet poikkeavat Suomessa yleensä käytetyistä. Esimerkiksi biologisiin tieteisiin luokiteltiin muun muassa biokemia, genetiikka ja solubiologia, kun taas valtaosa biologien julkaisuista luokiteltiin maatalous- ja metsätieteisiin.

QS-ranking poimii tiedot kustannustalo Elsevierin Scopus-tietokannasta, jolloin laskettavat tiedot eivät kaikilta osin noudata Oulun yliopiston tiedekuntarakennetta. Julkaisun ala määräytyy lehden luokituksen perusteella.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

OYY, Osako ja O’Diako julkaisivat yhteisen kuntapoliittisen ohjelman

Oulun yliopiston ylioppilaskunta OYY, Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta OSAKO ja Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta O’Diako ovat laatineet yhteisen Oulun korkeakouluopiskelijoiden kuntapoliittisen ohjelman. Kuntapoliittisen ohjelman pääteesinä on tehdä Oulusta Suomen paras paikka opiskella. Ohjelmassa on listattu korkeakouluopiskelijoiden tärkeimmät tavoitteet Oulun kunnallispolitiikassa. Ohjelmassa vaaditaan parannuksia joukkoliikenneyhteyksiin, opiskelija-asumiseen sekä opiskelijoiden palveluihin ja työllistymismahdollisuuksiin. Liikenneyhteyksiä koskevina tavoitteina mainitaan muun muassa joukkoliikenteen kausi- ja arvolippuihin 50 […]

Oulun yliopiston ylioppilaskunta OYY, Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta OSAKO ja Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta O’Diako ovat laatineet yhteisen Oulun korkeakouluopiskelijoiden kuntapoliittisen ohjelman. Kuntapoliittisen ohjelman pääteesinä on tehdä Oulusta Suomen paras paikka opiskella.

Ohjelmassa on listattu korkeakouluopiskelijoiden tärkeimmät tavoitteet Oulun kunnallispolitiikassa. Ohjelmassa vaaditaan parannuksia joukkoliikenneyhteyksiin, opiskelija-asumiseen sekä opiskelijoiden palveluihin ja työllistymismahdollisuuksiin.

Liikenneyhteyksiä koskevina tavoitteina mainitaan muun muassa joukkoliikenteen kausi- ja arvolippuihin 50 prosentin alennus, ympärivuotinen kevyen liikenteen väylien kunnossapito ja bussivuorojen lisääminen aamuruuhkiin ja yöaikaan.

Asumista koskevina konkreettisina tavoitteina mainitaan muun muassa edullinen ja laadukas opiskelija-asuntojen uustuotanto ja asemakaavan muuttaminen mahdollistamaan korkeamman ja tiiviimmän rakentamisen Linnanmaalle ja sen lähialueille.

Opiskelijoiden työssäkäymistä koskevina konkreettisina tavoitteina mainitaan muun muassa Oulun kaupungin harjoittelupaikkojen tuominen julkisesti nähtäville, erityinen tuki kansainvälisten opiskelijoiden työllisyyteen ja kesätyösetelimallin laajentaminen koskemaan ensimmäistä koulutusta vastaavaa kesätyötä.

Koko ohjelman voit lukea täällä.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää: