Turkuun tekniikan alan yhteistyöyliopisto, myös Oulun yliopisto mukana

Hallitus esittää vuoden 2017 ensimmäisessä lisätalousarviossa lisärahoitusta Lounais-Suomeen. Määrärahalla on tarkoitus vahvistaa korkeakoulutusta ja ammatillista koulutusta. Yksi rahan käyttökohteista on uuden, tekniikan alan ”yhteistyöyliopiston”, Finnish Institute of Technologyn (FIT) perustaminen. Turun yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston, Lappeenrannan teknillisen yliopiston, Oulun yliopiston, Vaasan yliopiston, Aalto-yliopiston ja Åbo Akademin tekniikan alan koulutustarjontaa yhdistävän verkoston keskipisteeksi tulee Turku Future Technologies […]

Hallitus esittää vuoden 2017 ensimmäisessä lisätalousarviossa lisärahoitusta Lounais-Suomeen. Määrärahalla on tarkoitus vahvistaa korkeakoulutusta ja ammatillista koulutusta.

Yksi rahan käyttökohteista on uuden, tekniikan alan ”yhteistyöyliopiston”, Finnish Institute of Technologyn (FIT) perustaminen.

Turun yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston, Lappeenrannan teknillisen yliopiston, Oulun yliopiston, Vaasan yliopiston, Aalto-yliopiston ja Åbo Akademin tekniikan alan koulutustarjontaa yhdistävän verkoston keskipisteeksi tulee Turku Future Technologies -osaamiskeskus.

”Suomi on heräämässä kasvuun. Hallitus haluaa varmistaa, että kasvu ei jää osaajapulasta kiinni. Koulutusjärjestelmän tulee reagoida osaavan työvoiman kysyntään joustavasti ja myös uudenlaisin instrumentein. Siihen on nyt mahdollisuus”, opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) sanoo tiedotteessa.

Taustalla on Turun telakan ja Uudenkaupungin autotehtaan synnyttämä lisätyövoiman tarve.

Tiedotteen mukaan yhteistyöyliopiston toimintamalli on ”vahvasti integroitunut yritysyhteistyöhön”, jolloin osa oppimiskokemuksista tapahtuu yritysten tiloissa.

”Kaikki Suomen tekniikan alan yliopistot ovat nyt sitoutuneet yhteistyöhön, jossa Varsinais-Suomeen saadaan tarjolle yli 300 professorin ja 40 jo toiminnassa olevan koulutusohjelman tarjonta. Näin voidaan tehokkaasti hyödyntää jo olemassa olevaa yli 100 miljoonan euron tekniikan tutkimusinfrastruktuuria. Talouden syklit ovat nopeutuneet, ja koulutusjärjestelmän on pystyttävä vastaamaan koulutetun työvoiman tarpeisiin joustavasti. Uusi yhteistyöyliopistomalli on nopeavaikutteinen ja kustannustehokas ratkaisu, jolla voidaan vastata Varsinais-Suomen alueen kasvavaan osaajatarpeeseen joustavasti ja tehokkaasti. Malli palvelee myös muita Suomen alueita, joilla osaamistarpeita syntyy äkillisesti”, ministeri Grahn-Laasonen sanoo tiedotteessa.

Hanketta valmisteleva projektiryhmä nimitettiin perjantaina 19.5. Sen johtoon nimitettiin Åbo Akademin rehtori Mikko Hupa.

Ryhmä laatii kahden viikon kuluessa ehdotuksen välittömästi käynnistettäviksi toimenpiteiksi, joilla ensimmäiset uudet diplomityön tekijät voitaisiin Varsinais-Suomen alueen yrityksiin jo syksyllä 2017. Tavoitteena on, että Varsinais-Suomeen sijoittuisi uusia korkeakoulutettuja tekniikan asiantuntijoita jopa 200 vuodessa.

Korkeakoulut aloittavat välittömästi valmistelut FIT:in perustamiseksi. Tekniikan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen yhteisen alustan (Turku Future Technologies) luomiseen esitetään kahden miljoonan euron rahoitusta kolmen vuoden aikana. Tekniikan alan yhteistyöyliopistolle esitetään 12 miljoonan euron rahoitusta vuosille 2017–2021.

Tiedotteen mukaan hallitus arvioi vuoden 2020 loppuun mennessä, miten tekniikan korkeakoulujen yhteistyö on onnistunut tyydyttämään tekniikan yliopistokoulutettujen rekrytointitarpeen Lounais-Suomessa. Tässä yhteydessä arvioidaan myös, onko tarvetta tehdä tekniikan yliopistojen koulutusvastuujaon osalta muutoksia.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Oulun yliopiston Vuoden alumni ja Vuoden opiskelija nimettiin

Oulun yliopiston Vuoden Opiskelijaksi 2017 on nimetty arkkitehtiopiskelija Senni Suhonen. Valintaperusteiden mukaan Senni Suhonen on esimerkillinen opiskelija, joka on edistynyt ja menestynyt opinnoissaan erinomaisesti ja saanut tunnustusta myös alansa opiskelijakilpailussa kandidaatinopintoihinsa liittyen. Hän on toiminut lukuisissa luottamustoimissa ja herättää ansaitusti luottamusta opiskelijoiden keskuudessa ja innostaa opiskelijoita yhteiseen toimintaan yli tiedekuntarajojen. Hänen innostunutta ja pitkäjänteistä toimintaansa […]

Oulun yliopiston Vuoden Opiskelijaksi 2017 on nimetty arkkitehtiopiskelija Senni Suhonen.

Valintaperusteiden mukaan Senni Suhonen on esimerkillinen opiskelija, joka on edistynyt ja menestynyt opinnoissaan erinomaisesti ja saanut tunnustusta myös alansa opiskelijakilpailussa kandidaatinopintoihinsa liittyen. Hän on toiminut lukuisissa luottamustoimissa ja herättää ansaitusti luottamusta opiskelijoiden keskuudessa ja innostaa opiskelijoita yhteiseen toimintaan yli tiedekuntarajojen. Hänen innostunutta ja pitkäjänteistä toimintaansa yhteisten asioiden hyväksi pidetään ansiokkaana ja mallikkaana myös henkilökunnan piirissä.

Nimeämisen teki Oulun yliopistoseura Rauhala-klubi ry:n esityksestä. Vuoden Opiskelija palkitaan PSOAS:n, Oulun ylioppilasapu ry:n ja Uniresta Oy:n stipendillä.

Oulun yliopiston Vuoden Alumniksi 2017 nimettiin professori Rauni Räsänen. Valinnan perusteena on Räsäsen merkittävä työ opetus- ja kasvatusalalla, erityisesti kansainvälisessä sivistystyössä ja opettajankoulutuksessa.

Opettajanuran jälkeen Rauni Räsänen on ollut kehittämässä opettajankoulutusta toimiessaan muun muassa Oulun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen johtajana ja kansainvälisyyskasvatuksen professorina. Hän on ollut viemässä suomalaista koulutusosaamista maailmalle sekä ollut avainroolissa luomassa Oulun yliopiston kansainvälisiä opettajankoulutusohjelmia.

Valinnat julkistettiin Oulun yliopistopäivän alumnijuhlassa torstaina 11.5.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Yt-neuvottelut päättyivät – Oulun yliopisto irtisanoo enintään 35 työntekijää

Oulun yliopiston muuta kuin opetus- ja tutkimushenkilöstöä koskevat yt-neuvottelut on saatu päätökseen. Yliopiston hallitus on 3.5. pidetyssä kokouksessaan päättänyt toiminnan uudelleenjärjestelyistä ja henkilöstövähennyksistä. Yt-neuvotteluiden lopputuloksena yliopisto irtisanoo enintään 35 henkilöä. Lisäksi 40 henkilön määräaikainen työsuhde päättyy työsopimusten mukaisesti vuoden 2017 aikana. Eläköitymisten kautta henkilömäärä vähenee arviolta 41 henkilöä vuoden 2018 loppuun mennessä. Näillä toimilla säästöä syntyy […]

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Minna Koivunen

Oulun yliopiston muuta kuin opetus- ja tutkimushenkilöstöä koskevat yt-neuvottelut on saatu päätökseen.

Yliopiston hallitus on 3.5. pidetyssä kokouksessaan päättänyt toiminnan uudelleenjärjestelyistä ja henkilöstövähennyksistä.

Yt-neuvotteluiden lopputuloksena yliopisto irtisanoo enintään 35 henkilöä. Lisäksi 40 henkilön määräaikainen työsuhde päättyy työsopimusten mukaisesti vuoden 2017 aikana.

Eläköitymisten kautta henkilömäärä vähenee arviolta 41 henkilöä vuoden 2018 loppuun mennessä.

Näillä toimilla säästöä syntyy noin 2,993 miljoonaa euroa. Lisäksi kannustepalkkioista luopumalla yliopisto säästää vuonna 2017 kertaluontoisesti 530 512 euroa.

Yliopiston mukaan toimenpiteiden tavoitteena on uudistaa yliopiston palvelurakennetta opetuksen ja tutkimuksen ydintehtäviä tehokkaasti palvelevaksi organisaatioksi sekä vähentää kustannuksia vuositasolla 3 miljoonaa euroa vuoden 2018 loppuun mennessä. Keskiviikkona 5.4. päivitetyn koko vuoden talousennusteen mukaan yliopiston vuoden 2017 operatiivinen tulos on 3,1 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Oulun yliopiston henkilöstöä on tiedotettu yt-neuvotteluiden tuloksesta keskiviikkona 3.5. Henkilöstölle järjestetään maanantaina 8.5. infotilaisuus palveluiden uudelleenorganisoinnista ja prosessin etenemisestä.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Mietityttävätkö tulevat tukimuutokset? Kela perustaa kampuksille pop up-toimistoja

Kelan palveluneuvojia voi tavata Linnanmaan kampuksella keskiviikkona 10.5. kello 10–14.15.

Opiskelijoiden asumisen tukeen ja opintotukeen tulee ensi syksynä useita muutoksia.

Opintotuen asumislisän maksaminen päättyy. Suomessa vuokralla asuvat opiskelijat siirtyvät 1.8. yleisen asumistuen piiriin. Kela lakkauttaa asumistukeen siirtyvien asumislisät automaattisesti.

Syksyllä korkeakouluopiskelijoiden opintorahan määrät yhtenäistetään toisen asteen opintorahojen suuruisiksi niin, että opintorahan maksimimäärä on 1.8. alkaen kaikilla opiskelijoilla enintään 250,28 euroa kuukaudessa. Opintolainan määriä korotetaan kaikilla opiskelijoilla. Opintotuen takaisinperinnän korotusprosentti pienenee 15 prosentista 7,5 prosenttiin. Ensimmäiset korkeakouluopintonsa syyslukukaudella 2017 tai sen jälkeen aloittavien korkeakouluopiskelijoiden tutkintokohtainen enimmäistukiaika lyhenee kahdella kuukaudella.

Informoidakseen opiskelijoita tulevista tukimuutoksista Kela perustaa tänä keväänä pop up -toimistoja Suomen korkeakoulukampuksille. Pop up -toimistoilla opiskelijoiden kysymyksiin vastaavat Kelan palveluneuvojat.

Kelan palveluneuvojat ovat paikalla Oulun yliopistolla Linnanmaan kampuksella keskiviikkona 10.5. kello 10–14.15. Neuvontapiste löytyy keskusaulasta vihreiltä naulakoilta.

Oulun ammattikorkeakoulun Teuvo Pakkalan kampuksella pop up -toimisto palvelee tiistaina 9.5. kello 9–11, Kotkantien kampuksella 9.5. kello 12–14 ja Kontinkankaan kampuksella 11.5. kello 10–12.

Lisätietoa opiskelijoiden tukien muutoksista saa Kelan nettisivuilta.

 

Korjattu 3.5. 2017 kello 15.00: Korjattu Linnanmaan kampukselle oikea neuvontapisteen paikka.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

OYY:n kannanotto: Nykyaikaisille opetustiloille pikainen tarve

OYY:n mielestä Oulun yliopiston tulee panostaa hankesuunnitteluun varatut rahat lyhentämättöminä nykyaikaisiin opetus- ja opiskelutiloihin.

Oulun yliopiston ylioppilaskunta on erittäin huolestunut Oulun yliopiston päätöksestä keskeyttää uusien yleisopetustilojen hankesuunnittelu. Hankesuunnittelu koskee kaikkien tiedekuntien yhteiskäytössä olevia luentosaleja sekä itsenäisen opiskelun tiloja.

Tiistaina 25.4. julkaistussa kannanotossa ylioppilaskunta vaatii hankesuunnitelman laajentamista siten, että se palvelee tilaratkaisuillaan tulevaa opiskelijamäärän kasvua sekä laadullisesti että määrällisesti.

Kannanoton mukaan maanantaisessa Yleisopetustilat 2018 -tilatyöryhmän kokouksessa on käynyt ilmi hankesuunnittelun keskeytyksen syynä olevan muun muassa se, että ehdotetut suunnitelmat eivät olisi lisänneet opetustilojen määrää lainkaan. Vaikka määrä ei olisi kasvanut, tilat olisivat olleet nykyaikaiset ja aiempaa laadukkaammat.

Jos uusien yleisopetustilojen hankesuunnittelu keskeytetään, ratkaisuna on nykyisten opetustilojen laajempi käyttö.

OYY kannattaa kaikkien opetustilojen käyttöprosentin nostoa arkipäivinä virka-aikaan. Suhtautuminen ilta-aikaan järjestettyihin luentoihin on penseämpi.

”Läsnäolopakollinen iltaopetus on erityisen ongelmallista perheellisille opiskelijoille, työssäkäyville opiskelijoille ja opetushenkilökunnallekin”, toteaa kampuskehittämisestä vastaava hallituksen jäsen Miina-Anniina Heiskanen kannanotossa.

Ylioppilaskunta suhtautuu myös erittäin varauksella ajatukseen siitä, että kaikki opetuskäyttöön soveltuvat tilat otettaisiin käyttöön esimerkiksi siirreltävien väliseinien avulla.

Ylioppilaskunta näkee tämän lyhyen aikavälin tilapäisenä ratkaisuna, mutta ei kestävänä ratkaisuna opetustilakysymykseen. Esimerkiksi Saalastinsalin valjastaminen opetuskäyttöön jaettavilla väliseinillä epäilyttää muun muassa melu- ja kalusto-ongelmien vuoksi.

”Vaikka nykyistä tilankäyttöä tehostamalla voidaan saada aikaan myös hyviä ratkaisuja, on ensisijaisen tärkeää turvata opetuksen laatu. Nykyisten tilojen kalustusta ja AV-välineistöä tulee ehdottomasti uusia. Yliopiston siirtyminen hiljalleen kohti vuorokauden ympäri auki olevaa kampusta nostaa myös itsenäisen opiskelun tilojen tarvetta. Tilat ovat jo nykyisellään riittämättömät”, kannanotossa todetaan.

OYY:n mielestä Oulun yliopiston tulee panostaa hankesuunnitteluun varatut rahat (2,3 miljoonaa euroa) lyhentämättöminä nykyaikaisiin opetus- ja opiskelutiloihin.

“Hyvät ja nykyaikaiset opiskelutilat edesauttavat opiskelijoiden opinnoissa menestymistä ja 55 opintopisteen lukuvuositavoitteeseen pääsemistä. Nykyaikainen opiskelu vaatii myös monipuolisia itsenäisen työskentelyn tiloja. Kaikille opiskelijoille on tarjottava riittävästi tiloja, joissa omia opintoja on mahdollista edistää”, OYY:n hallituksen puheenjohtaja Joel Kronqvist toteaa kannanotossa.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Biokemian opiskelijat huolissaan opinto-ohjauksen tasosta, henkilökunnan jaksamisesta ja resurssien riittävyydestä

Oulun yliopiston biokemian opiskelijoiden ainejärjestö Histoni ry on esittänyt huolensa biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnan opinto-ohjauksen ja -neuvonnan riittävyydestä. Järjestön julkaisemassa kannanotossa opiskelijat kertovat  vaikeuksista, joita tiedekunnan amanuenssin Jari Heikkisen työn jakamisesta kahden tiedekunnan (BMTK ja kaivannaisala) välillä aiheutuu. Oulun ylioppilaslehti julkaisee kannanoton kokonaisuudessaan.   ”Oulun yliopiston biokemian opiskelijat Histoni ry vetoaa sen puolesta, että biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnan […]

Oulun yliopiston biokemian opiskelijoiden ainejärjestö Histoni ry on esittänyt huolensa biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnan opinto-ohjauksen ja -neuvonnan riittävyydestä. Järjestön julkaisemassa kannanotossa opiskelijat kertovat  vaikeuksista, joita tiedekunnan amanuenssin Jari Heikkisen työn jakamisesta kahden tiedekunnan (BMTK ja kaivannaisala) välillä aiheutuu.

Oulun ylioppilaslehti julkaisee kannanoton kokonaisuudessaan.

 

”Oulun yliopiston biokemian opiskelijat Histoni ry vetoaa sen puolesta, että biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnan (BMTK) opinto-ohjaus sekä -neuvonta säilytetään yhtenäisenä ja laadukkaana kokonaisuutena. BMTK:lla ei ole ollut vuoden 2017 alusta lähtien täysipäiväistä opintoneuvojaa, sillä amanuenssi Jari Heikkisen työpanos siirrettiin pääasiassa kaivannaisalan tiedekuntaan.

Amanuenssin työhön kuuluvat muun muassa muualla suoritettujen kurssien hyväksiluku, tutkintoon liittyvä neuvonta, lukujärjestyksen suunnittelu ja erilaisten alan opintoihin liittyvien ongelmien ratkonta. BMTK:n amanuenssi on hoitanut ja kehittänyt tätä kokonaisuutta vuosien asiantuntemuksella opiskelijalähtöisesti yhteistyössä biokemian opiskelijoiden kanssa.

Lukujärjestyksen suunnittelu koulutusohjelmassamme edellyttää erityistä osaamista tukihenkilöstöltämme, koska biokemian tutkintorakenteeseen sisältyy opetusta kahdella kampuksella ja osa kursseista on toisten tiedekuntien järjestämiä. Kurssien aikataulujen päällekkäisyys voi siis estää kurssin suorittamisen ja sitä kautta aiheuttaa viivästyksiä valmistumiseen. Lukujärjestyssuunnittelun joustavuus on ollut erittäin tärkeää opintojen sujuvuudessa sekä esimerkiksi pienryhmäohjauksen koordinoinnissa, jossa amanuenssi on ollut avainasemassa.

Monella opiskelijalla korkeakouluopiskelun aikaiseen elämänvaiheeseen liittyy suuria muutoksia ja paineita. Opiskelijoiden pitää kiinnittää huomiota kurssivalintoihin ja tutkintorakenteeseen jo aikaisessa vaiheessa opintojaan jotta tulevaisuuden työllistyminen paranisi. Tämä vaatii amanuenssilta alan vahvaa tuntemusta. Toisen tiedekunnan amanuenssi ei tunne kaikkia biokemian opiskelijaa hyödyntäviä kursseja tai alan erityispiirteitä, ja tällöin ei kykene toimimaan tehtävässään biokemian opiskelijoita hyödyntävällä tavalla. Tästä tehtävästä erinomainen suoriutuminen edellyttää pitkäaikaista kokemusta kyseisen alan parissa työskennelleeltä henkilöltä, kuten nykyiseltä amanuenssiltamme.

Biokemian opiskelijat ovat huolissaan henkilökunnan jaksamisesta ja resurssien riittävyydestä. Opiskelijat ovat jopa todenneet, että eivät halua aiheuttaa lisätyötä kiireiselle amanuenssille vaikka heidän ongelmansa olisivat edellyttäneet neuvontaa ja tukea. Tämä on syventänyt ongelmia ja hidastanut opintojen etenemistä. BMTK:n hallinnolliset tehtävät ovat valuneet opettajille ja luottamustehtäviin valituille opiskelijoille kun tukihenkilöstön resursseja on vähennetty. Haasteena on ollut myös se, että useina päivinä viikossa tukipalvelut puuttuvat Kontinkankaan kampukselta.

Oulun yliopiston koulutuksen johtosäännön 13§:n mukaan opiskelijalla on oikeus opinto-ohjaukseen. Opintojen ohjauksella on huomattava vaikutus korkeakouluopiskelijan opintojen sujumiseen ja opiskelukykyyn. Opinto-ohjauksen tulee olla riittävää, asiantuntevaa ja henkilökohtaista.

Jakamalla BMTK:n amanuenssi Jari Heikkisen työpanosta eri tiedekunnille aiheutetaan huomattava vaje niihin resursseihin, joita biokemian opiskelijat tarvitsevat. Tiedostamme muilla tiedekunnilla olevan vajetta opinto-ohjauksessa ja -neuvonnassa, mutta siihen ei auta ennestään ylityöllistetyn tukihenkilöstön työtaakan lisääminen. Asiantunteva opinto-ohjaus on kaikkien etu sekä sijoitus opiskelijoiden opintomenestykseen.

Oulun yliopiston biokemian opiskelijoiden ainejärjestö Histoni ry:n puolesta,

Emma Karjalainen

Histoni ry:n puheenjohtaja kaudella 1/2017 – 12/2017
10.4.2017, Oulu

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää: