Mietitkö, millä kielellä julkaisisit? Kotimaiset tiedelehdet esittäytyvät Telluksessa maanantaina 25.2.

Kotimaiset tiedelehdet esittäytyvät Oulun yliopiston Linnanmaan kampuksen TellUs Stagella maanantaina 25.2. kello 12.30 alkaen. Tilaisuudessa Julkaisufoorumin suunnittelupäällikkö Janne Pölönen puhuu siitä, miksi kotimaisilla kielillä julkaiseminen kannattaa. Virittäjän päätoimittaja Hanna Lappalainen puolestaan kertoo siitä, miten tiedelehtiä tehdään ja mitä hyötyä niistä on opiskelijoille, opettajille ja tutkijoille. Tilaisuudessa on myös mahdollista jutella tiedelehtien tekijöiden kanssa. Tapahtuma on avoin kaikille, niin opiskelijoille kuin […]

Kotimaiset tiedelehdet esittäytyvät Oulun yliopiston Linnanmaan kampuksen TellUs Stagella maanantaina 25.2. kello 12.30 alkaen.

Tilaisuudessa Julkaisufoorumin suunnittelupäällikkö Janne Pölönen puhuu siitä, miksi kotimaisilla kielillä julkaiseminen kannattaa. Virittäjän päätoimittaja Hanna Lappalainen puolestaan kertoo siitä, miten tiedelehtiä tehdään ja mitä hyötyä niistä on opiskelijoille, opettajille ja tutkijoille. Tilaisuudessa on myös mahdollista jutella tiedelehtien tekijöiden kanssa.

Tapahtuma on avoin kaikille, niin opiskelijoille kuin henkilökunnallekin.

Tapahtuma on osa yliopistokaupungeissa järjestettävää Tiedon tähden -kiertuetta. Kiertue nostaa esille tiedelehtien merkityksen tutkimukselle, opetukselle, oppimiselle ja yhteiskunnalliselle keskustelulle. Samalla tiedelehtien taustayhteisöjä innostetaan verkostojensa vahvistamiseen, jäsenhankintaan ja kirjoittajien rekrytointiin. Kiertua starttaa nyt Oulusta, ja suuntaa seuraavaksi Turkuun (5.3.).

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

OYY palkitsi ansioituneita toimijoita kunniamerkeillä – kanslisti Riitta Kalevalle myönnettiin ylioppilaskunnan kunniamerkki

Oulun yliopiston ylioppilaskunta jakoi vuosijuhlassaan 23.2.2019 kunniamerkkejä ansioitunutta työtä opiskelijan hyvän elämän eteen tehneille toimijoille. Tänä vuonna akateemisia kunniamerkkejä jaettiin 91 kappaletta. Kunniamerkkejä ovat esittäneet kanssaopiskelijat ylioppilaskunnan kunniatyöryhmälle, joka taas on tehnyt esityksen ylioppilaskunnan hallitukselle. Hallitus päättyi kunniamerkeistä 6. helmikuuta pidetyssä kokouksessa. Ylioppilaskunnan jakamista merkeistä korkea-arvoisin, kunniamerkki, myönnettiin Riitta Kalevalle. Hän on työskennellyt ylioppilaskunnan kanslistina vuodesta […]

Oulun yliopiston ylioppilaskunta jakoi vuosijuhlassaan 23.2.2019 kunniamerkkejä ansioitunutta työtä opiskelijan hyvän elämän eteen tehneille toimijoille. Tänä vuonna akateemisia kunniamerkkejä jaettiin 91 kappaletta.

Kunniamerkkejä ovat esittäneet kanssaopiskelijat ylioppilaskunnan kunniatyöryhmälle, joka taas on tehnyt esityksen ylioppilaskunnan hallitukselle. Hallitus päättyi kunniamerkeistä 6. helmikuuta pidetyssä kokouksessa.

Ylioppilaskunnan jakamista merkeistä korkea-arvoisin, kunniamerkki, myönnettiin Riitta Kalevalle. Hän on työskennellyt ylioppilaskunnan kanslistina vuodesta 2005. Edellinen kunniamerkki myönnettiin Eero Manniselle vuonna 2017.

 

OYY:n kunniamerkkien saajat 23.2.2019

 

Kunniamerkki

Riitta Kaleva

I luokan ansiomerkki

Aino-Kaisa Manninen
Henna Määttä
Ville Tyrväinen

II luokan ansiomerkki

Kalle Parviainen
Jenna Suorsa
Toni Sandvik
Tuomas Soini
Katri Kiurujoki
Elisabet Shnoro
Reeta Mäki-Pollari
Heli Marin
Tapio Moilanen
Kaisa Tervahauta
Juha Jyrkäs
Teemu Tuovinen
Kimmo Mäkelä
Anni Hartama
Lauri Siniluoto
Linda Rantamaa
Jaana Raudaskoski
Teemu Virtanen
Elina Honkanen
Emmi-Kaisa Molkkari
Lotta Peltola
Heini-Maaria Hakala
Lauri Rannaste
Tiina Strand
Jussi Vaara

III luokan ansiomerkki

David Delahunty
Vilma-Riikka Tiittanen
Miriam Putula
Suvi Poikela
Joel Juntunen
Sami Hiltunen
Anri Kinisjärvi
Veli-Jussi Haanpää
Veera Muukkonen
Katri Vanhainen
Antti Nurmesjärvi
Sameli Piirto
Elina Karjalainen
Anni Heinikoski
Meeri Kivikallio
Teijo Kemppainen
Jenna Komulainen
Stefan Vesterkvistiä
Sami Kuoppamaa
Karoliina Markuksela
Anni Karjalainen
Janina Ikäheimo
Veera Asukas
Ilona Maijala
Inkeri Sairanen
Eetu Leinonen
Tuomas Timonen
Riku Yliviuhkola
Lauri Moilanen
Aleksi Oja
Nita Mäenpää
Anni Piispanen
Jonna Mäkinen
Katri Leppälä, 
Illusia Leskinen
Henri Salin
Kirsi Valtiala
Kare Oksanen
Roope Miettunen
Niklas Riikonen
Heikki Kaarlela
Joonas Valkama
Tomi Mannermaa
Sakari Huhtelin
Rasmus Isoaho
Essi Tikkanen
Petteri Hollanti
Aleksi Harlin
Juha Parkkila
Kimmo Piekkari
Petri Lehtonen
Ilmari Harju 
Lotta Aura
Sami Kuoppamaa
Ville Savolainen
Elisa Myllymäki
Ville-Valtteri Visuri
Emma Karjalainen
Bruno Gioia Sandler
Marika Kortesalmi
Tommi Sikanen

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Ylioppilaskunnan vuosijuhlaviikko käynnistyy tänään – ohjelmassa muun muassa kaverikoiria, yhteistötaideteoksen tekemistä ja printtijuhlat

Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) juhlistaa 59. vuosijuhlaviikkoaan monenlaisilla ohjelmanumeroilla. Juhlaviikko huipentuu ylioppilaskunnan Annos 59 -vuosijuhliin. Juhlaviikko käynnistyy maanantaina 18.2., jolloin ohjelmassa on yhteisötaideteoksen luomista, improjamit ja roller derbyn lajikokeilu. Tarkat tiedot tapahtumista löytyvät vuosijuhlaviikon tapahtumasivulta. Vihreille naulakoille rakennettavasta yhteisötaideteoksesta vastaa Oulun korkeakoulujen taidepiiri Tapiiri. Tapiirin mukaan yhteisteoksen luomiseen osallistuminen ei edellytä taiteellisuutta, vaan jälkensä voi […]

Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) juhlistaa 59. vuosijuhlaviikkoaan monenlaisilla ohjelmanumeroilla. Juhlaviikko huipentuu ylioppilaskunnan Annos 59 -vuosijuhliin.

Juhlaviikko käynnistyy maanantaina 18.2., jolloin ohjelmassa on yhteisötaideteoksen luomista, improjamit ja roller derbyn lajikokeilu. Tarkat tiedot tapahtumista löytyvät vuosijuhlaviikon tapahtumasivulta.

Vihreille naulakoille rakennettavasta yhteisötaideteoksesta vastaa Oulun korkeakoulujen taidepiiri Tapiiri. Tapiirin mukaan yhteisteoksen luomiseen osallistuminen ei edellytä taiteellisuutta, vaan jälkensä voi jättää jokainen yliopistolainen. Taideteokseen voi osallistua keskiviikkoon asti.

Kulttuuritalo Valveen Valvenäyttämöllä järjestetään maanantaina kello 18–20 improjamit. Oulun Ylioppilasteatterin järjestämien avoimien improjamien tarkoituksena on pitää hauskaa ja leikkiä yhdessä improvisaation perustekniikoita hyödyntäen. Jamit sopivat kaikille improvisaatiosta kiinnostuneille.

Tuiran koululla kokeillaan maanantai-iltana kello 20.30 vauhdikasta roller derbyä. Roller derby on joukkuepeli, jossa pelivälineenä on oma keho ja eteneminen tapahtuu quad-luistimilla. Aikaisempaa kokemusta ei tarvita, ja lainavarusteet löytyvät paikan päältä. Kokeilukerralle ilmoittaudutaan tästä linkistä.

Tiistaina 19.2. kello 12–13 Linnanmaalla OYY.n toimiston aulassa on mahdollisuus rentoutua kaverikoiria rapsutellen. Dokumenteista kiinnostuneiden kannattaa suunnata Telluksen Frost Clubiin, sillä kello 12.30–14 Osyky ry esittää tilassa lyhytdokumentteja Kanadan ja Yhdysvaltojen alkuperäiskansoista. Dokumentit pohtivat henkilökohtaisten tarinoiden kautta, miltä oman identiteetin löytäminen ja kulttuurin jälleenrakentaminen tuntuu. Aiheeseen johdattaa Sonia Hedheli.

Mikäli mieli halajaa leffaan, tiistaina opiskelijat voivat ostaa tuiralaiseen elokuvateatteri Stariin elokuvalippuja seitsemän euron kappalehintaan.

Keskiviikkona 20.2. opiskelijakorttia vilauttamalla ylioppilaskunnan jäsenet pääsevät katsomaan Oulun Ylioppilasteatterin uutta Piiritys -näytelmää tarjoushintaan, kaksi yhden hinnalla. Samana iltana kello 22 iloitellaan Ilonassa Haalarigaalan merkeissä.

Torstaina 21.2. ilmestyy vuoden ensimmäinen Oulun ylioppilaslehti, ja sen vuoksi lehti järjestää samana iltana julkaisujuhlat Linnanmaalla H20 Campuksella! Juhla on avoin kaikille yliopistoyhteisön jäsenille. Lue lisätietoja juhlasta tapahtumakalenterista. 

Perjantaina 22.2. Tellus Stagella tarjotaan kello 12 lounasjoogaa. Joogatunnin vetää Naomi Meyro, joka yhdistelee tunneillaan elementtejä eri joogatyyleistä ja liikemaailmoista kokeellisesti mutta hillitysti.  Tunnilla harjoitellaan vahvistavia ja avaavia kehon liikkeitä sekä hidasta hengitystä joka tuo läsnäoloa ja rauhallisuutta kehoon sekä mieleen.

Perjantaina pääsee myös herkuttelemaan, kun OYY, Oulun ylioppilaslehti ja Uniresta tarjoavat kakkukahvit kello 13 molemmilla kampuksilla. Linnanmaalla kakkua tarjotaan H20 Campuksella, Kontinkankaalla Telluksessa. Kakkua riittää sadalle nopeimmalle.

Lauantaina 23.2. Oulun yliopiston ylioppilaskunta juhlii vuosijuhlia akateemisten pöytäjuhlien merkeissä keskustassa ravintola Vanillassa.

Juhlaviikon päättää Luupin opiskelijapäivä Oulun taidemuseolla sunnuntaina 24.2. Oulun taidemuseo tarjoaa opiskelijakorttia näyttäville ilmaisen sisäänpääsyn. Taidemuseo on auki sunnuntaina klo 12-19.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Yt-neuvottelut aloitetaan musiikkikasvatuksessa ja tähtitieteessä, kauppakorkeakoulun tutkimusyksikköön tulossa toimenpideohjelma ilman yt-neuvotteluita

Ilmoitetut yt-neuvottelut koskevat nyt yhteensä 22:ta Oulun yliopiston työntekijää: 14 musiikkikasvatuksessa, kahdeksaa tähtitieteen yksikössä. Neuvottelut käynnistyvät ensi viikolla ja päättyvät 11.3. mennessä. Suunnitelmat ovat herättäneet huolta ja vastustusta opiskelijoissa ja henkilökunnassa.

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Oulun yliopisto aloittaa yt-neuvottelut ja käynnistää toimenpideohjelmat kahdessa tiedekunnassa. Kasvatustieteiden tiedekunnassa yt-neuvottelut koskevat musiikkikasvatuksen, musiikin, laulun ja soiton opetusta antavaa henkilökuntaa, luonnontieteellisessä tiedekunnassa tähtitieteen tutkimusyksikön henkilöstöä.

Sen sijaan Oulun yliopiston kauppakorkeakouluun kuuluvan taloustieteen, laskentatoimen ja rahoituksen tutkimusyksikössä käynnistetään toimenpideohjelma ilman yt-neuvotteluita.

Asiasta päätti perjantaina 8.2. kokoontunut Oulun yliopiston hallitus.

Yt-neuvottelut koskevat nyt yhteensä 22:ta työntekijää: 14 musiikkikasvatuksessa, kahdeksaa tähtitieteen yksikössä. Musiikkikasvatuksen osalta henkilöstön vähennystarpeeksi on arvioitu enintään kuusi henkilöä. Tähtitieteen yksikössä ei yt-neuvottelujen arvioida johtavan irtisanomisiin, mutta harkittavaksi voi tulla määräaikaisten tehtävien päättäminen tai tehtävien uudelleenmäärittely.

Oulun yliopiston mukaan musiikkikasvatuksen ja tähtitieteen osalta yhtenä syynä toimenpiteille ovat koulutusohjelmien pienet tutkintomäärät.

Musiikkikasvatuksen vuosittainen sisäänotto on 20 opiskelijaa, ja siitä on vuosina 2015–2018 valmistunut keskimäärin 10 opiskelijaa. Tähtitieteessä tutkintomäärät ovat olleet vielä pienempiä: yliopiston mukaan vuosina 2014–2018 tähtitieteen pääaineopiskelijoista valmistui vuosittain maisteriksi keskimäärin vain yksi.

Tutkintomäärillä on yliopistolle iso merkitys, sillä määrät vaikuttavat yliopistojen saamaan perusrahoitukseen. Tutkintojen painoarvo on kasvamassa entisestään tulevassa, vuonna 2021 käyttöön otettavassa korkeakoulujen rahoitusmallissa.

Oulun yliopiston henkilöstöjohtajan Jarmo Okkosen mukaan yt-neuvotteluissa kyse ei ole vain rahoitusmallin muutoksesta.

”Tämä olisi helppoa kytkeä siihen, mutta haaste on ollut jo jonkin aikaa nähtävillä. Tälle asialle pitäisi tehdä jotain, vaikka rahoitusmalli ei muuttuisikaan”, hän muotoilee.

Toiveena enemmän tutkimusta ja tutkintoja

Yliopiston hallituksen esityslistalla olevan kuvauksen mukaan musiikkikasvatusta koskevan toimenpideohjelman tavoitteena on opetuksen yhdenmukaistaminen tiedekunnan muun opetuksen kanssa, tutkinto-ohjelmien sisällön muokkaaminen tarkoituksenmukaisemmaksi, tutkimuksen painopisteiden arviointi ja tutkimustoiminnan lisääminen.

Tähtitieteen yksikköä koskevan toimenpideohjelman tarkoituksena on tarkastella tähtitieteen asemaa pääaineena. Tavoitteeksi kerrotaan toiminnan tehostaminen ja resurssien tarkoituksenmukainen kohdentaminen.

Kauppakorkean yksikköä koskevassa esittelytekstissä todetaan toimenpideohjelman tavoitteeksi resurssien tarkoituksenmukaisempi ja joustavampi kohdentaminen.

”Kun neuvotteluja ei ole vielä aloitettu, ei voi mennä yksityiskohtiin.”

Mikä toimenpideohjelmien myötä sitten muuttuu?

Jarmo Okkosen mukaan yksikköjen toimenpideohjelmien sisältöä ei tässä vaiheessa voi kommentoida. Niiden sisällöistä keskustellaan tulevissa neuvotteluissa.

”Kun neuvotteluja ei ole vielä aloitettu, ei voi mennä yksityiskohtiin. Toki siksi ihmisillä voi olla siksi tässä vaiheessa huolta siitä, mitä kaikkea voi olla edessä.”

Yle Oulun haastattelussa (8.2.) Okkonen vakuutti, ettei musiikkikasvatuksen koulutusta olla lopettamassa Oulussa.

”Nyt edetään kahdella tavalla: yt-prosessissa edetään yt-lainsäädännön mukaisella tavalla, ja lisäksi tiedekunnan sisällä keskustellaan laajemmin uuden rahoitusmallin haasteista ja koulutuksesta. Prosessissa osallistetaan opiskelijoita: koulutusdekaanillamme on ollut jo perjantaina ensimmäinen palaveri opiskelijoiden kanssa, ja toinen opiskelijatapaaminen on ollut maanantaina. Hyvässä yhteistyössä selvitetään, miten edetä”, kommentoi asiaa luonnontieteellisen tiedekunnan dekaani Maarit Järvenpää.

Kasvatustieteiden tiedekunnan dekaani Kati Mäkitalo ei ehtinyt kommentoimaan asiaa lehdelle.

Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun dekaani Mikko Puhakka ei halunnut kommentoida lehdelle toimenpideohjelman sisältöä.

Varsinaiset yt-neuvottelut aloitetaan 18.2. alkavalla viikolla. Neuvotteluiden on arvioitu päättyvän 11.3., minkä jälkeen tehdään päätökset toimenpideohjelmista.

Opiskelijat huolissaan ammattitaidon säilymisestä

Yt-suunnitelmat ovat herättäneet huolta ja vastustusta opiskelijoissa ja henkilökunnassa.

Musiikkikasvatuksen opiskelijoiden ainejärjestö Mukava ry, Oulun yliopiston kasvatustieteiden kilta Kaski ry ja Oulun seudun musiikinopettajat OSMO ry julkaisivat Mukavan verkkosivuilla kannanottonsa jo ennen yliopiston hallituksen kokoontumista. Maanantaina 11.2. kannanoton julkaisi Suomen Opettajaksi Opiskelevien liitto (SOOL).

”Perjantai-iltapäivän vallitsi syvä järkytys niin Mukavassa kuin koko koulutusohjelmassakin. Kannanoton kirjoittamisen ja toiveiden ylläpitämisen jälkeen uutinen oli jollain tasolla odotettavissa, mutta kuitenkin shokki. Nyt pyrimme opiskelijoidemme edustajina pitämään itsemme ja jäsenemme ajan tasalla neuvottelujen kulusta ja saamaan henkilökunnan ja opiskelijoiden äänen kuulumaan neuvottelupöydässä”, kertoi Mukavan puheenjohtaja Loviisa Minkkinen lehdelle lauantaina sähköpostitse.

”Kannanoton kirjoittamisen ja toiveiden ylläpitämisen jälkeen uutinen oli jollain tasolla odotettavissa, mutta kuitenkin shokki.”

Tutkintojen vähyyden ohella musiikkikasvatuksen toimenpiteitä on perusteltu opintojen kalleudella. Kalleus taas johtuu suuresta yksilö- ja pienryhmäopetuksen osuudesta.

Mukavan näkemyksenä on, ettei koulutukseen kuuluvista soitinopinnoista tulisi säästää.

”Soitinopinnot on viimeisen kahdeksan vuoden varrella tiivistetty ihan minimiin, monia soitinopintoja on poistettu ja ne on korvattu ryhmäopetuksella. Kuitenkaan näiden antia ei voi millään tavalla verrata yksilötuntien antamaan ammattitaitoon. Koemme, että soitinopinnot ovat suuri osa ammatti-identiteettiämme ja valttikortti kentällä selviytymiseen”, Minkkinen sanoo.

Mukava esittää huolensa myös varhaiskasvatuksen opettajien, luokanopettajien ja musiikinopettajien ammattitaidosta: esitettyjen leikkausten seurauksena se olisi vaarassa jäädä pitkälti harrastuneisuuden varaan.

Miten opiskelijoita saisi sitten valmistumaan nykyistä nopeammin? Järjestö näkee ratkaisuna opiskelijoiden ohjauksen tehostamisen koko opintojen aikana ja ohjausresurssien jakamisen professorin harteilta.

”Osa opiskelijoista lähtee opiskelemaan opintojensa ohella soitinopintoja yliopiston ulkopuolelle. Panostamalla opintojen ohjaukseen pitkin opintoja voitaisiin turvata se, etteivät opiskelijamme lähde kesken yliopistouran muualle ja täten viivästytä valmistumistaan. Myös erityisesti gradujen ohjaukseen tulisi panostaa, etteivät ne jäisi puolitiehen. Professorin sijaisellamme on tällä hetkellä 44 graduohjattavaa, mikä ei ole inhimillinen määrä ohjattavia yhdelle henkilölle. Tähän tiedekunta ei ole omalla toiminnallaan antanut aseita. Siksi säästöt kohdistuvat nyt väärään suuntaan, soitonopettajiin”, Minkkinen sanoo.

Pääaine tuo tohtorikoulutettavia

Matematiikan ja fysiikan opiskelijoiden ainejärjestön Sigma-killan puheenjohtaja Wilma Ruotsalainen sanoo yt-uutisten herättäneen huolta opiskelijoissa.

”Meitä opiskelijoita on erityisesti koskettanut se, että yt-neuvotteluiden lisäksi käynnistetään toimenpideohjelma pääaineen aseman tarkastelemiseksi. Se vaikuttaa opiskelijoihin kaikista konkreettisimmin.”

Kilta ilmaisi huolensa myös yliopiston hallitukselle ja rehtori Jouko Niinimäelle suunnatussa vetoomuksessa.

”Pohjimmaisena ajatuksenamme on ollut tämä: ovatko toimenpideohjelma ja yt-neuvottelut oikea lääke isompaan ja laajempaan ongelmaan – voiko niistä olla jopa enemmän haittaa kuin hyötyä? Eli saadaanko näistä toimenpiteistä oikeasti säästöä. Itse uskon, että saman katon alle mahtuu sekä tasokasta opetusta että tutkimusta. Niin pitääkin olla, sillä hyvä perustutkimus luo pohjan innovaatioille ja laadukkaalle opetukselle.”

”Haluan haastaa muutkin tiedekunnan opiskelijat pohtimaan tätä omilla aloillaan: miten tutkintomääriä saataisiin parannettua?”

Wilma Ruotsalaisen mukaan yliopiston tiedotteessakin mainittu tieto 0,8 vuosittaisesta valmistuvasta maisterista tulee lyhyeltä ajanjaksolta, neljän vuoden tarkastelujaksolta.

Tähtitieteen tutkimusyksikkö on kooltaan pieni, joten on luonnollista, että sieltä valmistuu lukumäärällisesti vähän tutkintoja. Tarkastellun viimeisen neljän vuoden aikana tutkintomäärä on tosin ollut laskussa. Jos tarkastelujaksoa pidentää kymmeneen vuoteen, huomaa, että maistereita on valmistunut hieman yli kaksi per vuosi. Vetoomuksessamme vertailimme valmistumismääriä myös muihin fysiikan aloihin, ja samankaltaisia lukuja oli myös avaruusilmaston ja ionosfäärifysiikan yksiköissä.”

Ruotsalaisen toiveena on, että perusrahoituksen varmistamiseksi ja valmistuvien määrän kasvattamiseksi haettaisiin pidemmän tähtäimen ratkaisuja.

”Haluan haastaa muutkin tiedekunnan opiskelijat pohtimaan tätä omilla aloillaan: miten tutkintomääriä saataisiin parannettua?”

Tähtitieteen jatko-opiskelija Aku Venhola kirjoitti Kalevassa 7.2. julkaistussa mielipidekirjoituksessa tähtitieteen tutkimuksesta Oulussa. Venholan mukaan tähtitieteen pääaineopinnot ovat varmistaneet tutkimusyksikön menestyksen: ”Näin on taattu, että alalle valmistuu osaavia tutkijoita.”

Myös Oulun yliopiston tähtitieteen professori Heikki Salo sanoo, että mikäli tähtitieteen pääaineopetus Oulussa lakkautettaisiin, sillä olisi vaikutusta myös yksikön tutkimustoimintaan.

”Näyttää siltä, että opetuspuoli on laitettu nyt yt-neuvotteluiden syyksi. Mutta jos pääaineopetus halutaan poistaa, se tulee vaikuttamaan myös tutkimuksen tekoon, kun emme saa enää tohtoriopintoihin opiskelijoita.”

Hänen mukaansa valmistuvien maistereiden määrän tarkastelu ei ole hyvä mittari arvioida yksikön taloudellista menestystä ja sen vaikutusta yliopiston saamaan rahoitukseen.

Opetus- ja kulttuuriministeriöltä saatu rahoitus riippuu myös tutkimuksen tuloksesta opetuksen lisäksi. Esimerkiksi kaksi vuosittaista tähtitieteen tohtoritutkintoa tuo yliopistolle vuosittain rahaa 11 maisteritutkinnon verran, julkaisutuotantomme yli 26 maisterin verran”, Salo sanoo. 

”Yt-neuvottelut ovat kuitenkin jo nyt johtaneet siihen, että ulkomaiset tutkijamme ovat ryhtyneet hakemaan työpaikkoja muualta. Myös yksikön tutkimus on lamaantunut ja motivoituminen opetukseen vaikeaa.”

Salo sanoi perjantaina lehdelle että ei osaa oikein kommentoida yt-neuvotteluiden vaikutuksia, sillä tietoa niiden tavoitteista ei hänellä vielä ole: ”Nyt ei ole tietoa, mikä on tahtotila, eikä oikein tiedä, mitä voidaan tehdä.”

”Tukea on tullut nyt onneksi hyvin monesta paikasta, opiskelijoilta ja muista tähtitieteen yksiköistä. Nyt pyrimme pitämään mahdollisimman hyvää huolta opiskelijoista. Yt-neuvottelut ovat kuitenkin jo nyt johtaneet siihen, että ulkomaiset tutkijamme ovat ryhtyneet hakemaan työpaikkoja muualta. Myös yksikön tutkimus on lamaantunut ja motivoituminen opetukseen vaikeaa.”

Yliopisto tiedotti kolmea tutkimusyksikköä koskevista yt-suunnitelmista ensimmäistä kertaa torstaina 31.1.

Oulun yliopistossa käytiin yt-neuvotteluja edellisen kerran vuonna 2017. Tuolloin neuvottelut koskivat muuta kuin opetus- ja tutkimushenkilöstöä.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

OYY:n pääsihteeriksi valittiin Kauko Keskisärkkä

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) uudeksi pääsihteeriksi on valittu Kauko Keskisärkkä. Valinta tehtiin 5.2. pidetyssä OYY:n edustajiston kokouksessa. Keskisärkän valinta oli rekrytointityöryhmän pohjaesitys, eikä edustajiston kokouksessa esitetty vastaesityksiä. Keskisärkkä on Oulun yliopiston alumni, koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri, pääaineena johtaminen. Hän toimii Pohjois-Suomen Demarinuorten järjestösihteerinä. Hän on myös Monetra Oulu Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Kiinteistö Oy Oulun Tetran hallituksen puheenjohtaja ja […]

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) uudeksi pääsihteeriksi on valittu Kauko Keskisärkkä. Valinta tehtiin 5.2. pidetyssä OYY:n edustajiston kokouksessa.

Keskisärkän valinta oli rekrytointityöryhmän pohjaesitys, eikä edustajiston kokouksessa esitetty vastaesityksiä.

Keskisärkkä on Oulun yliopiston alumni, koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri, pääaineena johtaminen. Hän toimii Pohjois-Suomen Demarinuorten järjestösihteerinä. Hän on myös Monetra Oulu Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Kiinteistö Oy Oulun Tetran hallituksen puheenjohtaja ja Pohjois-Suomen Sanomalehti Oy:n toimitusjohtaja.

”Mielenkiinnolla ja innolla odotan uusia tehtäviä ja sitä, että pääsen työskentelemään uusien työkavereiden kanssa”, Keskisärkkä kommentoi lehdelle tiistai-iltana.

OYY:n pääsihteeriksi hakivat Irja-Liisa Kärkkäinen, Nea Svenfelt, Kauko Keskisärkkä, Saija Kortet, Heidi Haataja, Kalle Parviainen, Georgia Giannopoulou, Samuli Lipponen ja Lauri Tuohiniemi. Heistä haastateltiin Keskisärkkä, Kärkkäinen ja Tuohiniemi. Rekrytointityöryhmä päätti lähettää haastatelluista ehdokkaista Keskisärkän ja Lauri Tuohiniemen henkilöarviointeihin. Jo ennen henkilöarviointia Tuohiniemi ilmoitti, ettei enää hae tehtävää.

Samassa kokouksessa täydennettiin myös OYY:n hallitusta vuodelle 2019. Kokouksessa ylioppilaskunnan hallitukseen valittiin uusina jäseninä Benjamin Michelin ja Jonna Hyttinen. Täydennyshaussa OYY:n hallitukseen haki seitsemän henkilöä.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

OYY:lle valitaan uutta pääsihteeriä tänään, esityslistalla myös hallituksen täydentäminen

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) pääsihteerivalintaa käsitellään tiistaina 5.2. edustajiston kokouksessa. Valintaa valmisteleva rekrytointityöryhmä esittää Kauko Keskisärkkää pääsihteeriksi. Rekrytointityöryhmä päätti lähettää haastatelluista ehdokkaista Keskisärkän ja Lauri Tuohiniemen henkilöarviointeihin. Jo ennen henkilöarviointia Lauri Tuohiniemi kuitenkin ilmoitti, ettei enää hae tehtävää. ”Tällä hetkellä Keskisärkkä on ainoa, joka on käynyt koko hakuprosessin läpi, ja on edelleen ehdolla. Olemme rekrytointityöryhmän kanssa katsoneet, että Keskisärkkä on todella […]

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) pääsihteerivalintaa käsitellään tiistaina 5.2. edustajiston kokouksessa. Valintaa valmisteleva rekrytointityöryhmä esittää Kauko Keskisärkkää pääsihteeriksi.

Rekrytointityöryhmä päätti lähettää haastatelluista ehdokkaista Keskisärkän ja Lauri Tuohiniemen henkilöarviointeihin. Jo ennen henkilöarviointia Lauri Tuohiniemi kuitenkin ilmoitti, ettei enää hae tehtävää.

”Tällä hetkellä Keskisärkkä on ainoa, joka on käynyt koko hakuprosessin läpi, ja on edelleen ehdolla. Olemme rekrytointityöryhmän kanssa katsoneet, että Keskisärkkä on todella hyvä ehdokas. Emme ehdottaisi tehtävään sellaista henkilöä, joka ei siihen sopisi”, rekrytointityöryhmän puheenjohtaja, edustajiston puheenjohtaja Tino Nissinen toteaa.

Pääsihteerin valitsee OYY:n edustajisto.

Alkuperäinen pääsihteerin hakuaika alkoi 13.11. ja päättyi 4.12. Rekrytointityöryhmän 17.12. tekemällä päätöksellä hakua jatkettiin vielä 2.1.2019 asti. Paikkaa hakivat Irja-Liisa Kärkkäinen, Nea Svenfelt, Kauko Keskisärkkä, Saija Kortet, Heidi Haataja, Kalle Parviainen, Georgia Giannopoulou, Samuli Lipponen ja Lauri Tuohiniemi.

Edellisen pääsihteerin Aino-Kaisa Mannisen viimeinen työpäivä ylioppilaskunnassa oli 30. marraskuuta 2018. Pääsihteerin sijaisena ylioppilaskunnassa on joulukuun alusta toiminut OYY:n jäsenpalvelu- ja hallintosihteeri Nina Schroderus. Edustajiston ja hallituksen sihteerinä on joulukuun alusta asti toiminut ylioppilaskunnan viestintäasiantuntija Janne Hakkarainen.

OYY:n hallitus päätti 10.1. pidetyssä kokouksessa jatkaa Schroderuksen ja Hakkaraisen sijaisuutta 10.2. asti.

Aiotaanko heidän sijaisuuksiaan vielä jatkaa, hallituksen puheenjohtaja Miriam Putula?

”Toiveissa olisi, että he saisivat keskittyä jo omiin töihinsä. Hallitus keskustelee asiasta keskiviikkona kokouksessaan.”

Pääsihteeri on ylioppilaskunnan henkilökunnan esihenkilö, joka vastaa ylioppilaskunnan henkilöstöhallinnosta, taloudenpidosta ja -suunnittelusta sekä osaltaan suhdetoiminnasta ja yhteistyöstä muiden tahojen kanssa. Pääsihteeri toimii tiiviissä yhteistyössä hallituksen ja edustajiston kanssa ja vastaa niiden päätösten toimeenpanemisesta. Hän on myös Oulun ylioppilaslehden toimituksen esihenkilö.

Edustajiston tiistaisessa kokouksessa esityslistalla on myös OYY:n hallituksen täydentäminen. OYY:n hallitus vuodelle 2019 valittiin 3. joulukuuta pidetyssä kokouksessa. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin tuolloin Miriam Putula ja jäseniksi Zacharias Hellberg, Edgar Minyoi, Nuuti Vasari, Teemu Virtanen ja Salli Kärkkäinen.

Hallitusvalintaa edelsi keskustelu siitä, onko esitetty kokoonpano liian pieni. Edustajiston jäsen Eelis Palokangas (Kontinkankaan vaaliliitto) esittikin kokouksessa ponnen, jossa pyydettiin selvittämään mahdollisuutta täydentää valittua hallitusta. Ponsi hyväksyttiin.

Täydennyshaku hallitukseen päättyi 29.1., mutta edustajiston kokouksessakin voi vielä asettua ehdolle, Putula sanoo.

 

OYY:n edustajiston kokous 1/2019 pidetään Linnanmaan kampuksella L2-salissa kello 17.30 alkaen.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää: